TuSKY: Poliisin väärinkäytökset kannabiksen kriminaalivalvonnassa
http://www.tusky.fi/uutisarkisto/192-poliisin-vaeaerinkaeytoekset-
kannabiksen-kriminaalivalvonnassa
Kategoria: Uutiset
-
Poliisin väärinkäytökset kannabiksen kriminaalivalvonnassa
-
HS: Alle 20 sai erityisluvan kannabiksen lääkekäyttöön
Helsingin Sanomat, 23.8.2011
Alle 20 sai erityisluvan kannabiksen lääkekäyttöön
Kannabista käytetään lääkkeenä edelleen vain vähän. Lääkealaa valvovan Fimean tilastoista käy ilmi, että viime vuonna erityisluvan kannabiksen lääkekäyttöön sai 18.
Määrä on kuitenkin nousussa, sillä tänä vuonna hakemuksia on tähän mennessä tullut jo 26.
Kannabista käytetään esimerkiksi MS-taudin kipujen ja lihasjäykkyyden hoitoon. Lupahakemukseen vaaditaan erikoislääkärin selvitys siitä, että muut hoitomuodot eivät potilaalla tule kyseeseen.
-
Työnhakijoiden huumetestit paljastavat isolla rahalla vain vähän
Päihdetyön erikoislehdessä Tiimissä ihmetellään ylipäätään, miksi pääpaino työelämässä on huumeiden käytön selvittämisessä, kun alkoholin haitat ovat tuhansia kertoja suurempia.
–Painotuksen taustalla on tietenkin yhteiskunnan joukkoharha, jossa huumeita pidetään paljon vaarallisempina kuin alkoholia, kirjoittaa tietokirjailija Teuvo Peltoniemi.
Työnhakijoiden huumetestaus on tehotonta ja kallista hakuammuntaa. Yksi testi maksaa jopa sata euroa, mutta näytteistä löytyy harvoin positiivisia tuloksia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan yleisin huumelöydös on kannabis. Sitä löytyy yhdeltä sadasta testatusta. Amfetamiinia löytyy yhdeltä tuhannesta.
Koska testeillä selvitetään vain muutaman tyypillisimmän huumaus- tai lääkeaineen käyttö, harvinaisempien aineiden käyttö ei selviä.
–Esimerkiksi designhuumeet eivät näy tuloksissa, sanoo laboratorionjohtaja Teemu Kunnar THL:stä.
Design- eli muuntohuumeet ovat päihdetarkoitukseen käytettäviä kemiallisia aineita. Niitä tulee jatkuvasti lisää, eivätkä testit mukaudu muutokseen samassa tahdissa.
Maksakoe paljastaa alkoholismin
Päihdetyön erikoislehdessä Tiimissä ihmetellään ylipäätään, miksi pääpaino työelämässä on huumeiden käytön selvittämisessä, kun alkoholin haitat ovat tuhansia kertoja suurempia.
–Painotuksen taustalla on tietenkin yhteiskunnan joukkoharha, jossa huumeita pidetään paljon vaarallisempina kuin alkoholia, kirjoittaa tietokirjailija Teuvo Peltoniemi.
Maksakokeita kuitenkin teetetään, tietää ammattiliitto SAK:n edunvalvonnasta ja työehdoista vastaava lakimies Anu-Tuija Lehto. Hänestä niiden tarkoituksena on paljastaa työnantajalle, kenellä on mahdollisesti alkoholiongelma.
Näennäistä vapaaehtoisuutta?
Lain mukaan huumetestit ovat vapaaehtoisia ja työnhakija voi kieltäytyä niistä. SAK:ssa arvellaan, että vapaaehtoisuus on teoreettista.
–Jos on kyse työhönottotilanteesta, ei uskalleta kieltäytyä, Lehto sanoo.
Lakimies saa työntekijöiltä silloin tällöin kyselyjä testeistä. Varsinaisia riitatapauksia ei kuitenkaan ole tullut, mikä yllättää Lehtoa. Hän kun epäilee, että testejä teetetään luvallisuuden rajamailla.
Ongelmana hän näkee muun muassa sen, että testit paljastavat huumeiden käytön pitkän ajan takaa.
–En tarkoita sitä, että hyväksyisin huumeidenkäyttöä, mutta lähtökohta on, että se mitä työntekijä tekee yksityisajalla, ei kuulu työnantajalle – paitsi, jos se vaikuttaa työntekoon.
Peltoniemen mukaan testaus olisi tehokasta vasta, kun työntekijöille voitaisiin suorittaa pistokokeita työajalla. Nykylainsäädännöllä pistokokeet eivät kuitenkaan ole mahdollisia.
Testi toimii pelotteena
Testien ensisijainen tavoite on vähentää turvallisuusriskejä aloilla, joilla huumeiden tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena työskentely voi aiheuttaa vaaratilanteita.
–Eniten niitä käytetään liikenne-, energia- ja maanpuolustustehtävissä, sanoo Kunnar. Myös hoitoalalla ne ovat yleisiä.
Esimerkiksi Nordeassa ja Tiedossa on testattu kaikki työnhakijat jo usean vuoden ajan. Yrityksissä on huomattu, että testit toimivat pelotteena ja karsivat huumeidenkäyttäjät jo ennalta.
–Sellaiset, jotka tietävät jäävänsä kiinni testissä, eivät hakeudu meille töihin, kertoo Tiedon henkilöstöjohtaja Kai Dahlström.
Molemmissa yrityksissä positiivinen huumetulos sulkee oven työpaikkaan. Samoin käy, jos virtsatesti paljastaa, että kipu- tai tulehduslääkettä on käytetty päihdetarkoituksessa. Lääkärin määräämästä lääkehoidosta sen sijaan ei mene tietoa työnantajalle, vaikka se näkyykin testissä positiivisena tuloksena.
-
Ex-presidentit: Marihuanan laillistamista voisi kokeilla
NEW YORK. Sota huumeita vastaan on epäonnistunut, ryhmä entisiä maailman johtajia lausui keskiviikkona julkaistussa raportissaan. Kansainvälisen huumepolitiikan komission jäsenet ovat lisäksi sitä mieltä, että marihuanan laillistaminen voisi hillitä huumeisiin liittyvää väkivaltaa ja sosiaalisia ongelmia.
Kyse ei ole mistä tahansa ryhmittymästä, sillä YK:n entisen pääsihteerin Kofi Annanin lisäksi komissioon kuuluvat esimerkiksi Brasilian, Kolumbian ja Meksikon entiset presidentit.
Komissio kannustaa raportissaan hallituksia paitsi löysentämään marihuanan käytön rajoituksia, myös "lopettamaan sellaisten huumeidenkäyttäjien kriminalisoimisen, marginalisoimisen ja leimaamisen, jotka eivät tee muille pahaa".
Raportissa huomautetaan, että Australiassa, Hollannissa ja Portugalissa marihuanan laillistaminen ei näytä johtaneen huumeidenkäytön merkittävään kasvuun.
Komissio toivoo niin ikään, että huumeriippuvuutta ryhdyttäisiin käsittelemään terveyskysymyksenä ja että hoitotapoja tulisi kehittää.
Global comission on drugs: Lehdistötiedote
-
Maailmanlaajuinen vetoomus YK:lle huumesodan lopettamiseksi
Lähde: http://www.avaaz.org/en/end_the_war_on_drugs?slideshow
Avaaz.org nettiverkosto julistaa huumesodan lopun aikojen olevan
käsillä ja pyytää ihmisiä allekirjoittamaan vetoomuksensa YK:lle,
minkä verkosto toimittaa YK:n pääsihteerille miljoonan
allekirjoituksen täytyttyä.
Kallis huumesota on epäonnistunut huumeriippuvuuden kitkemisessä mutta
se aiheuttaa lukemattomien ihmisten kuoleman, tuhoaa yhteisöjä samalla
tuottaen miljardien eurojen ja dollareiden voittoja väkivaltaisille
järjestäytyneille rikollisorganisaatioille.
Asiantuntijat ovat nykyään yhtä mieltä siitä, että järkevintä
politiikkaa on huumekaupan julkinen säätely mutta poliitikot eivät
uskalla käsitellä aihetta. Lähipäivinä Global Commission on Drug
Policy -järjestö
(http://www.globalcommissionondrugs.org/Default.aspx), johon kuuluu
entisiä valtiojohtajia ja ulkopolitiikan päättäjiä YK:sta, EU:sta,
USA:sta, Brasiliasta, Meksikosta ja muista maista, murtaa tämän
vaikenemisen ja vaatii julkisesti uutta lähestymistapaa, johon kuuluu
dekriminalisaatio ja huumekaupan säätely.
Tämä saattaa olla kerran sukupolvessa tapahtuva käännekohta – jos
tarpeeksi monet meistä vaativat loppua tälle hulluudelle. Poliitikot
sanovat ymmärtävänsä sen, että huumesota on hävitty mutta väittävät,
ettei kansa ole vielä valmis vaihtoehtoon. Näyttäkäämme heille,
ettemme ainoastaan hyväksy järkevää ja inhimillistä politiikkaa – me
vaadimme sitä. Allekirjoita vetoomus ja jaa sitä muille: jos
saavutamme miljoona allekirjoitusta, tulee Global Commission
henkilökohtaisesti jakamaan vetoomusta maailman päättäjille.
Viidenkymmenen vuoden ajan huumepolitiikka on pettänyt kaikki ja
kaikkialla mutta julkinen keskustelu rypee edelleen pohjamudissa pelon
ja väärien tietojen takia. Kaikki – jopa YK:n huumetoimisto UNODC,
joka toteuttaa YK:n huumepolitiikkaa – ovat yhtä mieltä siitä, että
armeijoiden ja poliisijoukkojen käyttäminen huumeita viljelevien
maatilojen tuhoamiseen, salakuljettajien jahtaamiseen ja myyjien sekä
huumeriippuvaisten vangitsemiseen on kallis virhe. Kaiken tämän päälle
tulee vielä suuret inhimilliset kustannukset: Afganistanista ja
Meksikosta USA:n huumemarkkinoille saakka laiton huumekauppa tuhoaa
yhteiskuntia samalla kun huumeriippuvuus, yliannoskuolemat ja
HIV-tartunnat lisääntyvät.
Lievempää huumepolitiikkaa soveltavissa maissa, kuten Sveitsissä,
Portugalissa, Hollannissa ja Australiassa ei ole koettu huumeiden
käytön nopeaa lisääntymistä, kuten huumesodan kannattajat ovat
mananneet. Päinvastoin kyseisissä maissa on nähty huumeisiin liittyvän
rikollisuuden, huumeriippuvuuden ja huumekuolemien vähenevän ja kyetty
paremmin toimimaan rikollisorganisaatioita vastaan.
Muutoksen tiellä on vaikutusvaltaisia painostusryhmiä, joihin kuuluu
sotateollinen kompleksi, lakivirkamiehistöt ja vankilalaitos, joiden
budjetit ovat vaarassa. Poliitikot pelkäävät äänestäjien hylkäävän
heidät, jos he kannattavat vaihtoehtoisia lähestymistapoja, koska
silloin he vaikuttavat pehmeiltä laki- ja järjestysasioissa. Mutta
lukuisia entisiä huumeministereitä ja valtioiden päämiehiä on astunut
julkisuuteen kannattamaan huumepolitiikan muutosta ja
mielipidemittaukset ympäri maailman osoittavat ihmisten ymmärtävän
nykyisen politiikan olevan katastrofi. Uuden ja paremman politiikan
hetki on lähestymässä varsinkin niillä alueilla, missä huumesota on
aiheuttanut eniten vahinkoa.
Jos saamme luotua maailmanlaajuisen vetoomuksen Global Commission on
Drug Policy -järjestön vaatimuksien tueksi, voimme kumota valtioiden
selitykset nykyisen politiikan jatkamiseksi. Äänemme ovat muutoksen
avain – allekirjoita vetoomus ja levitä tietoa!
Nyt on mahdollisuus lopettaa julma huumesota, joka on tuhonnut
miljoonien ihmisten elämän. Maailmanlaajuinen mielipide päättää,
voidaanko tämä tuhoisa politiikka pysäyttää vai kaihtavatko poliitikot
jatkossakin muutoksia. Kehottakaamme epävarmat poliitikot astumaan
epäilyn ja pelon yli järjen puolelle.
-
Maailman johtavat poliitikot vaativat ”paradigman muutosta” huumepolitiikkaan
Lähde: The Observer 29.5.2011
http://www.guardian.co.uk/world/2011/may/29/drugs-trade-drugs
Lehdistötiedote:
http://transform-drugs.blogspot.com/2011/05/former-presidents-of-
brazil-colombia.html
Aiheesta lisää:
http://www.tusky.fi/uutisarkisto/28-maailman-johtajia-mukana-
kampanjassa-huumesodan-lopettamiseksKofi Annan, George Shultz ja Richard Brandon ovat vaatijoiden
joukossa. Tällä viikolla pidettävä konferenssi voi muuttaa tapaa
suhtautua huumekauppaan.Entisiä presidenttejä, pääministereitä, johtavia talousihmisiä ja
liikemaailman johtohahmoja on yhdistänyt voimansa maailman
huumepolitiikan muutoksen vaatimukseen. The Global Commission on Drug
Policy pitää lehdistötilaisuuden torstaina 2.6.2011 New Yorkissa
Waldorf Astoria hotellissa raportin julkistamiseksi, jossa osoitetaan
huumesodan epäonnistuminen ja vaaditaan ”paradigman muutosta” asian
käsittelyssä.Muutoksen vaatijoihin kuuluu Meksikon entinen presidentti Ernesto
Zedillo, Kreikan entinen pääministeri George Papandreou, Kolumbian
entinen presidentti César Gaviria, YK:n entinen pääsihteeri Kofi
Annan, Brasilian entinen presidentti Fernando Henrique Cardoso, USA:n
entinen ulkoministeri George Schultz, EU:n entinen korkea virkamies
Javier Solana, Virgin yhtiöiden omistaja Richard Branson sekä USA:n
keskuspankin entinen puheenjohtaja Paul Volcker.Komissio vaatii huumepolitiikan muutosta rikosoikeudellisesta
lähestymistavasta kansanterveydelliseen lähestymistapaan.
Maailmanlaajuinen verkosto Avaaz, johon kuuluu yhdeksän miljoonaa
jäsentä, esittää vetoomuksensa komission suositusten tukemiseksi YK:n
pääsihteerille Ban Ki-moonille.Komissio on tähän astisista huumepolitiikan muutosta vaativista
ryhmistä vaikutusvaltaisin. YK:ssa neuvonantajastatuksella toimivan
Transform -kansalaisjärjestön edustaja Danny Kushlick arvioi
viimeaikaisten tapahtumien kuten Meksikon huumekartellien väkivallan,
USA:n presidentin Barack Obaman ilmoituksen siitä, että on ”täysin
legitiimiä” arvioida huumesodan onnistumista sekä maailmanlaajuisen
talouskriisin antaneen sykäyksen huumepolitiikan täydelliselle
uudelleen arvioinnille.Kushlick kuvaa tulevaa konferenssia hyvin merkittäväksi:
”Koolla on suuri joukko entisiä presidenttejä ja pääministereitä
vaatimassa dekriminalisointia sekä laillisen jakelun kokeilemista.
Tämä tulee olemaan käänteentekevä tilaisuus.”Transformissa uskotaan paineen kieltolain lopettamiseksi nousseen jo
musertaviin mittoihin. Se lainaa Britannian asianajajaliiton
puheenjohtajan Nicholas Greenin kommenttia hänen tuotua esille
huumeisiin liittyvän rikollisuuden kustannuksien olevan Britanniassa
jo 13 miljardia puntaa vuodessa:”Henkilökohtaisen käytön dekriminalisointi aiheuttaa myönteisiä
seurauksia: se vapauttaa valtavasti poliisiresursseja, vähentää
rikollisuutta ja parantaa kansanterveyttä”.Mutta samalla kun politiikasta vetäytyneet poliitikot ovat vaatimassa
muutosta, ovat virassa toimivat vähemmän innokkaita kannattamassa
politiikan radikaalia muutosta. Vuonna 2002 Britannian sisäasioiden
komitea, johon kuului mm. nykyinen pääministeri David Cameron, vaati
huumepolitiikan tarkastelussaan hallitusta ”aloittamaan keskustelu”
huumeiden laillistamisen ja säätelyn mahdollisuudesta.Vaatimuksista huolimatta ministeri toisensa jälkeen on jättänyt
suositukset noudattamatta.