Kategoria: Uutiset

  • Turussa marssittiin kannabiksen puolesta

    http://www.ts.fi/online/kotimaa/223376.html

    Turun Sanomat 21.5 2011 

    Turussa järjestettiin jälleen hamppumarssi, jonka osallistujat ajavat kannabiksen laillistamista. Kulkue lähti lauantaina kello 14:n jälkeen Puolalanpuistosta. Poliisi valvoi mielenosoitusta tavalliseen tapaan.

     Marssille lähtijöitä kokoontui arviolta runsaat sata, mutta kulkueeseen liittyi matkan varrelta kymmeniä marssijoita. Toria kiersi arviolta noin 130 marssijan joukko. Marssi päättyi Vartiovuorenmäelle.

     Hamppumarssin järjesti Turun seudun kannabisyhdistys. Yhdistyksen mielestä täysi-ikäisille pitäisi sallia kannabisosuuskunnat eikä kannabiksen käytöstä pitäisi rangaista.

     Yhdistys arvostelee erityisesti poliisin tekemiä kotietsintöjä. Yhdistyksen mielestä nykypolitiikka hyödyttää maailmanlaajuista järjestäytynyttä rikollisuutta.

  • Kannabiksen kotikasvattajat – uhka vai mahdollisuus

    Suomen kannabisyhdistys hyväksyi 15.5.2011 pidetyssä kevätkokouksessaan kannanoton kannabiksen kotikasvatuksesta, joka on lisääntynyt huomattavasti huolimatta viranomaisten yrityksistä kitkeä toiminta juurineen. Hiljattain julkistetussa tutkimuksessa (Hakkarainen, Perälä, Metso: "Kukkaa pukkaa – kannabiksen kotikasvatus Suomessa",   Yhteiskuntapolitiikka 2/2011) arvioidaan, että jopa 40 000 – 60,000 suomalaista olisi joskus elämässään kasvattanut kannabista.

    SKY:n mielestä poliisivalvonnan kohdistaminen juuri kotikasvattajiin käytännössä suosii kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta; pienten kotiviljelmien de facto salliminen vähentäisi kannabiksenkäyttäjien ja järjestäytyneen rikollisuuden välistä yhteyttä ja näin ollen se olisi hyvä tapa vähentää huumausaineisiin liittyviä haittoja niin kauan kun varsinainen de jure laillistaminen on poliittisesti mahdotonta.

    Kannanotto/tiedote 15.5.2011

    Kannabiksen kotikasvattajat – uhka vai mahdollisuus

    Toukokuun alussa julkaistiin Yhteiskuntapolitiikka-lehden numerossa 2/2011 Pekka Hakkaraisen, Jussi Perälän ja Leena Metson artikkeli “Kukkaa pukkaa – kannabiksen kotikasvatus Suomessa”. http://www.stakes.fi/yp/2011/2/hakkarainen.pdf

    Artikkeli perustuu vuonna 2008 aloitettuun Stakesin (nykyisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL) tutkimushankkeeseen kannabiksen kotikasvatuksesta. Tutkimusaineisto koostui kolmesta lähteestä: kasvattajien haastatteluista, nettikyselystä ja kahdesta THL:n väestötutkimusaineistosta. Tämä tutkimus on ensimmäinen Suomessa tehty kattava tutkimus tältä alalta. Enää kannabiksen kotikasvatukseen liittyvät asiat eivät ole MuTu-asioita.

    Kannabiksen kotikasvattajat merkittävä joukko

    Tutkimuksessa arvioidaan, että 40 000 – 60 000 suomalaista on joskus elämässään kasvattanut kannabista. Vuonna 2007 Keskusrikospoliisi arvioi, että 10 000 kotitaloudessa kasvatetaan kannabista. Suomen kannabisyhdistys arvioi tältä pohjalta, että kotitalouksia voisi olla jopa 20 000. Tutkimuksessa aktivikasvattajien määräksi arvioidaan jonkin verran alle 10 000. Nämä kaikki luvut ovat suuria, jos suhteutetaan ne siihen, että nämä kaikki kasvattajat ovat syyllistyneet huumausainerikokseen.

    On syytä miettiä, onko yhteiskunnan etu ylläpitää tällaista piilorikollisuutta, joka on muuttunut rakenteelliseksi. Huumekyselyn 2010 tulokset kertovat, että yhä useampi suomalainen jättäisi kannabiksen kotikasvatuksen rankaisematta. Kotikasvattajat itse eivät pidä toimintaansa yhteiskunnalle haitallisena eivätkä itseään rikollisina. Lainsäädäntö kuitenkin aiheuttaa sen, että kotikasvattajat voivat saada rikollisen leiman jäädessään kiinni. Sakko- tai vankeusrangaistuksen lisäksi heidän elämänsä voi monella tavalla hankaloitua tai kokonaan suistua raiteiltaan.

    Ei sotaa omia kansalaisia vastaan

    Lainsäädäntöä, joka on tai jonka ainakin pitäisi olla suunnattu kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan, sovelletaan tavallisiin kansalaisiin, jotka tutkimuksenkaan perusteella eivät erotu muista. Tutkimuksessa tulee esille se, että Suomi seuraa kansainvälistä kehitystä, jossa kannabismarkkinat ovat muuttuneet aikaisempaa alueellisemmiksi ja paikallisiksi siten, että maahantuonti (salakuljetus) on korvautunut kotimaisella tuotannolla. Sen lisäksi hasis on korvautunut marihuanalla (kukalla). Kannabiksen kotikasvatuksella on tässä suuri merkitys. Huumausainelainsäädännön tiukka soveltaminen kannabiksen kotikasvattajiin on kuin sodan julistaminen osalle kansalaisia.

    Syiksi kannabiksen kotikasvatukselle painottuvat henkilökohtaisen käytön mahdollistaminen, laittomien piirien välttäminen, edullisuus ja terveellisyys verrattuna katukaupan jatkettuun kannabikseen sekä myös innostus itse puutarhaharrastukseen. Eikö ole hyvä asia, että ihmiset eivät asioi pimeillä markkinoilla ja tue järjestäytynyttä rikollisuutta ja käytetty itse kasvatettu kannabis on kannabista eikä mitä tahansa mahdollisesti terveydelle vaarallista lisäaineilla jatkettua kannabista? Puutarhaharrastuskaan ei ole kovin vahingollista.

    Ei edes sakkoja vaan sallituksi

    On edistystä, että Valtakunnansyyttäjäviraston huumesyyttäjille järjestetyssä koulutuksessa on kiinnitetty huomiota kannabiksen kotikasvatukseen ja sen horjuviin rangaistuskäytäntöihin. Huume-erikoissyyttäjäryhmässä on laadittu suositus, että alle kymmenen kasvin viljelijät selviävät sakoilla, mutta yli kymmenen kasvin viljelijöille syyttäjä voisi vaatia vankeutta. Suunta omaan käyttöön tapahtuvan ja myyntiin tarkoitetun viljelyn erottamisesta on oikea. Tosin sitä pitää jatkaa siihen suuntaan, että omaan käyttöön tapahtuvasta viljelystä ei rangaista lainkaan. Myös nykyohjeiden soveltamisen tulee koskea kunnollisia kukkivia kasveja eikä esimerkiksi taimia ja pistokkaita. Tutkimus paljastaa hyvin sen, että kannabiksen kotikasvattajat eivät kasvata kannabista myyntiin, vaan pienessä mittakaavassa harjoitettu kannabiksen kotikasvatus tapahtuu ennen kaikkea omaa käyttöä varten.

    Sääntelyyn ja kotimaiseen tuotantoon

    Kannabiksen tuotantoon ja jakeluun tulee luoda sääntely kuten alkoholin ja tupakan tuotantoon ja jakeluun. Tämä ei ole vielä tänään mahdollista Suomessa, mutta asiasta olisi syytä käydä vakavaa keskustelua. Kansainvälisesti tässä keskustelussa ollaan jo pitkällä. Kannabis pitää saada pois rikollisilta sääntelyn ja verotuksen piiriin. Tämä mahdollistaa myös Suomessa tapahtuvan kotimaisen korkeatasoisen tuotannon ja se luo uusia työtilaisuuksia. Mutta ennen tätä perusteellisempaa huumepolitiikan muutosta kannabiksen kotikasvattajat pitää jättää rauhaan.

     

    Suomen kannabisyhdistyksen kevätkokous 15.5.2011

    Kannanotto PDF-muodossa

  • Demari: ”Patentti- ja rekisterihallitus: Kannabis loukkaa hyvää tapaa, natsismi ei”

     

    http://www.demari.fi/uutispaiva-demari/uutiset/uusimmat/1350-patentti-ja-
    rekisterihallitus-kannabis-loukkaa-hyvaa-tapaa-natsismi-ei

    Uutispäivä Demari 11.5.2011

    Suomessa pohditaan parhaillaan kahden erilaisen yhdistyksen hyväksymistä yhdistysrekisteriin: Kannabisyhdistyksen ja Kansallissosialistisen työväenpuolueen. Tapauksia yhdistää se, että ne molemmat pakottavat tulkitsemaan yhdistyslain määritelmää "lain ja hyvien tapojen vastainen".

    Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on näyttänyt Kannabisyhdistykselle punaista valoa, mutta Kansallissosialistinen työväenpuolue on saamassa hakemuksensa läpi.

    Maallikon silmään tämä voi tuntua helposti kummalliselta. Patentti- ja rekisterihallituksen virkaatekevä yhdistysrekisterijohtaja Riitta Lae puolustaa ratkaisuja sillä, että PRH tarkastelee vain yhdistyksen sääntöjen lainmukaisuutta. Natsipuolueen tapauksessa säännöt on laadittu niin maltillisesti, ettei niistä löydy mitään laittomuuksia.

    Sen sijaan hän huomauttaa toimittajalle, että natsipuolueesta puhuminen osoittaa tiettyä ennakkoasennetta.

    – Kansallissosialismi syntyi jo ennen (Adolf) Hitleriä, Lae sanoo.

    Helsingin yliopiston yksityisoikeuden professori Heikki Halila kertoo, että tapaukset ovat puhuttaneet myös oikeusoppineita.

    Halilan mukaan tapauksessa pitää ottaa huomioon muun muassa se, että yhdistys toimii poliittisesti ja poliittisen toiminnan voi katsoa kuuluvan yhdistymisvapauden ydinalueeseen. Toisaalta asiaan liittyy myös vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksen tulkinta.

    Riitta Lae kertoo, että kaiken kaikkiaan yhdistysrekisterihakemuksista ylivoimaisesti suurin osa menee läpi.

    –  Alle 20 vuodessa hylätään.

     

    SKY:n sääntökohdat, jotka luultavasti ovat esteenä yhdistysrekisteriin kirjaamiselle:

    1 §

    Yhdistyksen nimi on Suomen kannabisyhdistys ry., ruotsiksi Finlands Cannabisförening, englanniksi Finnish Cannabis Association. Nimestä käytetään lyhennettä SKY. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko maa.

    2 §

    Yhdistyksen tarkoitus on vaikuttaa päihdepolitiikkaan ja lainsäädäntöön siten, että kannabiksen käyttö, hallussapito ja viljely omaan käyttöön tulevat sallituiksi täysi-ikäisille sekä luodaan sääntely kannabiksen tuotantoon ja jakeluun.

    3 §

    Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys harjoittaa tutkimus-, selvitys ja julkaisutoimintaa. Yhdistys osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä järjestää keskustelutilaisuuksia ja tapahtumia. Yhdistys tekee esityksiä viranomaisille ja päätöksentekijöille sekä antaa apua ja tukea henkilöille, jotka ovat joutuneet kannabiskieltolaista johtuvan syrjinnän, oikeusturvaloukkausten tai vainon kohteeksi.

    Toimintaansa varten yhdistys voi omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta, harjoittaa julkaisutoimintaa, ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan myyjäisiä, arpajaisia ja rahankeräyksiä. Yhdistys on aatteellinen yhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena ei ole tuottaa jäsenilleen taloudellista etua.

    SKY:n säännöt kokonaisuudessaan.

    Pariisin rauhansopimus löytyy FINLEX-kokoelmasta:

    8 artikla.

    Suomi, joka välirauhansopimuksen mukaisesti on ryhtynyt toimenpiteisiin hajoittaakseen kaikki Suomen alueella toimivat fascisminluontoiset poliittiset, sotilaalliset tai sotilaallisluontoiset järjestöt sekä muut järjestöt, jotka harjoittavat Neuvostoliitolle tai muille Yhdistyneille Kansakunnille vihamielistä propagandaa, sitoutuu olemaan vastaisuudessa sallimatta senluontoisten järjestöjen olemassaoloa ja toimintaa, joiden tarkoituksena on kieltää kansalta sen demokraattiset oikeudet.

     

     

  • Kukkaa pukkaa – kannabiksen kotikasvatus Suomessa

    Pekka Hakkaraisen, Jussi Perälän ja Leena Metson artikkeli yhteiskuntapolitiikkaa -lehdessä. (SKY:n kopio)

    THL:n tiedote:

    http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=25244

     

    Kannabiksen kotikasvatus yleistynyt, marihuana ohittanut suosiossa hasiksen

    26.4.2011

    Noin joka kymmenes suomalainen tuntee henkilökohtaisesti kannabiksen kasvattajan. THL:n tutkimuksen mukaan alle 35-vuotiaiden joukosta näin vastasi lähes joka viides. Kasvattajan tunteminen lisäsi henkilön omaa marihuanan käyttöä. Kannabiksen kotimainen viljely haastaa tuonnin ja salakuljetuksen ehkäisemiseen perustuvan huumepolitiikan. Tästä kertoo Yhteiskuntapolitiikka-lehden artikkeli ”Kukkaa pukkaa – kannabiksen kotikasvatus Suomessa”.

    Marihuana on Suomessa vallannut kannabismarkkinat, jotka ovat eurooppalaista trendiä seuraten meilläkin ”herbalisoituneet”. Marihuana (herbal cannabis) on noussut suositummaksi kannabisvalmisteeksi kuin perinteisesti markkinoita hallinnut hasis (cannabis resin). Väestökyselyn tulosten mukaan karkeasti ottaen 40 000–60 000 suomalaista on joskus kasvattanut kannabista ja aktiivikasvattajiakin on tuhansia. 

    Suomalaiset kotikasvattajat ovat tyypillisesti niin kutsuttuja ideologisia kannabiksen viljelijöitä, joilla sato menee pääosin omaan kulutukseen sekä käyttöön ystävien ja tuttavien kanssa. Myynti on vähäistä ja sitä on lähinnä rajoitetussa tuttavapiirissä. Kasvattajat ovat valtaosaltaan miehiä. 

    Saatavuus, laatu ja edullinen hinta ovat tärkeitä kasvatuksen motiiveja. Tavallisinta on kasvattaa muutamaa (1–5) kasvia kotona pienissä sisätiloissa. Internet ja kaverit ovat tärkeimmät tietolähteet ja kanavat siementen hankkimiseen. Suomalaiset kotikasvattajat käyttävät kannabista ennen kaikkea päihteenä, mutta monet sanovat hyödyntävänsä sitä myös lääkkeenä.

    Huomattava osa (40 %) suomalaisista hyväksyy lääkekannabiksen laillisen saannin. Alle 35-vuotiaista noin neljäsosa katsoi, että kannabiksen lääkekäyttö voisi toteutua sallimalla kotikasvatus. Viidesosa suomalaisista jättäisi kannabiksen kotikasvatuksen rankaisematta. Tämä näkemys on yleisin nuorimmissa ikäryhmissä ja etenkin nuorten miesten keskuudessa. Muutoksessa ei ole ollut ainoastaan kannabiksen kotikasvatuksen määrä ja laajuus vaan myös väestön asenteet.

    Tulokset perustuvat tutkimukseen, jossa hyödynnettiin neljää erilaista aineistoa. Väestökyselyiden (Juomatapatutkimus 2008, vastaajia = 2593, vastausprosentti 69 % ja Huumekysely 2010, vastaajia = 2023, vastausprosentti 48 %) avulla selvitettiin erilaisten kannabistuotteiden kulutusta, kotikasvatuksen yleisyyttä ja väestön asenteita. Kannabiksen kotikasvattajille keväällä 2009 tehdyn nettikyselyn (vastaajia = 1298) ja kasvattajien haastattelujen (vastaajia = 38) avulla kuvataan kasvattajia ja heidän ajatteluaan.

    Lähde:

    Artikkeli: Pekka Hakkarainen, Jussi Perälä ja Leena Metso: Kukkaa pukkaa – kannabiksen kotikasvatus Suomessa, Yhteiskuntapolitiikka 2/2011

    Lisätietoja:

    Pekka Hakkarainen
    osastojohtaja
    THL
    puh. 020 610 7161 tai 040 550 4188
    etunimi.sukunimi(at)thl.fi

    Jussi Perälä
    tutkija
    Helsingin yliopisto
    puh. 0400 879 239
    etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi

    Yhteiskuntapolitiikka-lehti: http://yp.stakes.fi/FI/index.htm 

    Matti Virtanen
    päätoimittaja
    puh. 020 610 7196
    etunimi.sukunimi(at)thl.fi

    Pia Okamo
    tiedottaja
    puh. 020 610 7059, 040 707 4068
    etunimi.sukunimi(at)thl.fi

     
     

     

  • YLE: Hampusta lisäelinkeino maaseudulle

    Hamppukuitua.

     

    Monikäyttöisestä öljy- ja kuituhampusta yritetään saada maaseudulle uutta lisäelinkeinoa. Muun muassa autoteollisuus on kiinnostunut kestävästä ja kevyestä hamppukuidusta, mutta Suomessa viljely on vielä vähäistä.

    Hampunviljelyllä on nykykielessä huono kaiku, mutta se on ollut tuhansia vuosia yksi tärkeimmistä viljelykasveista. Merenkulkijatkin ovat paljon velkaa hamppuköysille ja purjeille.

    Turun Ammattikorkeakoulu on lähtenyt yhdessä Jokivarsikumppaniensa kanssa kehittämään viljelyä ja tuotantoketjua Loimaan seudulla.

    Suomen maatalousmuseossa järjestettyä infotilaisuutta oli saapunut kuuntelemaan koskelainen maanviljelijä Voitto Kulo poikansa Eemelin kanssa. Heille hampun ottaminen omalle peltomaalle ei ole ollenkaan mahdoton ajatus.

    – Kaikki uusi kiinnostaa. Minulla on ollutkin kuitukasveja, ei tosin hamppua, Voitto Kulo toteaa.

    – Pienviljelijänä täytyy panostaa erikoiskasveihin, koska määrällä ei pysty kilpailemaan. Jotakin kilpailuetua pitää löytää ja hamppu voisi olla yksi vaihtoehto, Eemeli Kulo jatkaa.

    Pärjää pohjoisessa

    Hampusta hyötyä – uusia mahdollisuuksia maaseudun elinkeinotoiminnan kehittämiseen – hankeen projektikoordinaattori Noora Norokytö kertoo kuitu- ja öljyhampun olevan paitsi monikäyttöistä, myös tuottoisia.

    – Se tuottaa neljä kertaa suuremman massan hehtaarilta, mitä puu tai metsä tuottaa vuosittain. Lisäksi se on lähes ainoita kasveja, jotka ovat kilpailukykysiä täysin eurooppalaisen tuotannon ja satotason kanssa.

    Hamppu tosin vaatii hyvän maan kasvaakseen, mutta toisaalta pärjää ilman tuholaisten torjunta-aineita.

    Suomessa hampun viljely kuihtui lähes olemattomiin 1950-luvulla. Syynä oli muun muassa maaltamuutto, uusien korvaavien raaka-aineiden käyttö ja kaikkien hamppulajikkeiden mieltäminen huumausaineeksi. Öljy- ja kuitulajikkeet eivät päihteeksi kuitenkaan sovellu.

    Markkinoita löytyisi

    Suomessa kuitu- ja öljyhamppua viljellään nykyään muutamia satoja hehtaareita. Vertailun vuoksi Kanadassa pelkästään hamppujuomaksi jalostettua hamppua viljellään tuhansia hehtaareita. Hamppuöljy onkin Kanadassa miljoonien bisnes.

    Kanadalaiset kaiken lisäksi käyttävät laajasti Suomessa kehitettyä öljyhamppulajia. Tämä suomalainen hyötyhamppu on myös EU-tuen piirissä. Tuki hampunkasvatukselle on 90 euroa hehtaarilta. Markkinoitakin tuntuisi löytyvän öljy- ja kuituhampputuotteille.

    Esimerkiksi autoteollisuus olisi kiinnostanut korvaamaan lasikuitua autojen sisäosissa hampulla. Hamppu on kevyempää, mutta yhtä kestävää, kertoo ProAgrian kasvintuotantoagrologi Jari Luokkakallio.

    – Kaiken aikaa maailmaa haluaa uusiutuvia raaka-aineita ja hamppu on yksi vaihtoehto. Sillä voidaan korvata vaikka puuvillaa ja sen ekologinen jalanjälki on huomattavasti puuvillaa pienempi.

    Öljy- ja kuituhampun toivotaankin tuovan lisäelinkeinoa maaseudulle, mutta samoja sanoja on käytetty monista muista erityiskasveista.

    – Hampussa on valtavasti potentiaalia. Ongelma on lähinnä se, että tarvitaan paljon hyviä yrittäjiä siihen tuotantoketjuun, jotta se toimii, Jari Luokkakallio toteaa.

    YLE Turku / Kimmo Gustafsson

     

    Keski-Euroopassa hampusta tehdyt eristeet ovat suosittuja.

    Hampusta saa monenlaisia tarve-esineitä.

     

  • Savon Sanomat: Hampun kasvattaja ei saanut valituslupaa

     www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/hampun-kasvattaja-ei-saanut-valituslupaa/662979

     

    Korkein oikeus (KKO) ei myöntänyt maanantaina keiteleläiselle Timo Haaralle valituslupaa huumausainerikoksista.

    Itä-Suomen hovioikeus tuomitsi viime toukokuussa Haaran 1,5 vuodeksi vankeuteen, koska Haara oli kasvattanut hamppua pelloillaan Keiteleellä.

    KKO purki samalla Haaran tuomion täytäntöönpanokiellon, joka oli määrätty viime heinäkuussa.

    Haara on puolustanut toimintaansa näkyvästi julkisuudessa. Viljeltyjen kasvien huumausainepitoisuudet ovat hänen mukaansa alhaiset. Kannabista hän kertoo kasvattavansa muun muassa bioenergiaksi ja lääkekäyttöön.

    Poliisi hävitti syksyllä 2009 Haaran kotitilalta niittämällä ja kyntämällä 1,7 hehtaarin hamppuviljelmän.

    Viime kesänä Haara kertoi aloittaneensa Virossa uuden viljelmän.