Kategoria: Kotimaan uutiset

Lähde: Helsingin Sanomat 26.11.2004

EU:ssa pössyttelijöitä "jopa kolme miljoonaa"

EU:n huumeviraston (EMCDDA) vuosiraportin mukaan EU:n alueella on jopa kolme miljoonaa ihmistä, jotka polttelevat kannabista päivittäin. Eniten heitä on Tshekissä, Espanjassa, Ranskassa, Britanniassa ja Irlannissa.

Melko kovat lukemat löytyvät esimerkiksi Ranskasta, jossa 17-19-vuotiaista pojista yli yhdeksän prosenttia ja tytöistä yli kolme prosenttia käyttää kannabista päivittäin.

Huumausaineiden seurantakeskus pitääkin huolestuttavana sitä, että lähinnä nuorista miehistä koostuva pieni ryhmä on alkanut käyttää kannabista yhä useammin. Valtaosa käyttäjistä on tosin vain satunnaisia, eikä käyttö jatku vuosia.

Erityinen kehityspiirre on sekin, että kannabiksen huumaavan aineen eli THC:n pitoisuus on hieman vahventunut. Viraston mukaan on kuitenkin epäselvää, missä määrin vahvan kannabiksen käyttö lisää terveysongelmia.

Sen sijaan se on selvää, että monista EU-valtioista on raportoitu kannabiksen käyttäjien yhteydenottojen lisääntyneen huumehoitoyksiköissä.
"Kannabiksesta on tullut heroiinin jälkeen toiseksi yleisin huumausaine, joka kirjataan hoitoon hakeutumisen ensisijaiseksi syyksi", vuosiraportissa todetaan.

Suomessa vähintään kolmasosa uusista asiakkaista hakeutuu hoitoon kannabiksen vuoksi. EU:ssa se on vuosiraportin perusteella yleisin huume.
Suonensisäisten huumeiden ongelmakäyttö on yleisintä Tanskassa, Italiassa ja Britanniassa, jossa tapauksia on kuudesta kymmeneen tuhatta 15-64-vuotiasta kohti. Vähiten heitä on Suomessa, Puolassa, Alankomaissa ja Saksassa eli tuhatta henkeä kohti neljä.

Huumekuolemat vähentyneet EU:ssa

Lähde: YLE 25.11.2004

Huumekuolemat, hiv-tartunnat ja heroiinin käyttö ovat vähentyneet ja hoitoon pääsy EU-alueella helpottunut, kertoo tuore huumeviraston raportti. Suomessa heroiinin pistoskäyttö näyttää kuitenkin jopa yleistyvän ja korvaushoitoa on tarjolla tarpeeseen nähden vielä melko vähän.

EU:n huumeviraston johtaja Georges Estievenart pelkää, että Euroopan yleisesti myönteinen kehityssuunta voi olla lyhytaikaista. Huumeisiin liittyviä hiv-epidemioita on edelleen etenkin uusissa EU-maissa.

– Ei pidä unohtaa, että yleisesti ottaen huumeidenkäyttö on historiallisen korkealla tasolla, Estievenart muistuttaa.

Huumeiden ongelmakäyttö on raportin mukaan yleistynyt Suomessa, Saksassa, Italiassa, Luxemburgissa, Britanniassa, Norjassa ja Virossa.

Myös yleisesti ottaen vähentynyt heroiinin pistoskäyttö näyttää Suomessa, Saksassa, ja Irlannissa jopa lisääntyvän.

Lisäksi huolena on kannabiksen käytön yleistyminen. Kannabiksen käyttö näyttää lisääntyneen nuorten keskuudessa etenkin Suomessa, Ruotsissa ja Hollannissa.

Kannabis on edelleen eniten käytetty huume Euroopassa ja sitä on kokeillut joka viides aikuinen joskus elämänsä aikana. Kannabiksen käyttö on yleensä suurinta nuorilla (15 – 34 v.) vaihdellen Viron, Portugalin ja Ruotsin alle 15 prosentin osuudesta Tanskan, Espanjan, Ranskan ja Britannian vähintään 35 prosenttiin.

Crackin käytön kasvu huolestuttaa etenkin Saksan, Espanjan, Ranskan, Hollannin ja Britannian suurkaupungeissa.

Kokaiinia puolestaan on käyttänyt prosentista kymmeneen prosenttia eurooppalaisnuorista. Myös kokaiinitakavarikkojen määrät EU:n alueella olivat kasvussa lähes kaikissa maissa vuosina 1997 – 2002.

Euroopan aikuisväestöstä vajaan prosentin eli 1,2 – 2,1 miljoonan arvioidaan olevan huumeiden ongelmakäyttäjiä.

Säännöllinen kannabiksen käyttö yleistymässä

Lähde: Turun Sanomat 26.11.2004

Huumekuolemat ovat vähenemässä EU-maissa

Huumekuolemat ovat EU:n huumeviraston vuosiraportin mukaan vähenemässä Euroopassa, kun heroiinia käytetään yhä vähemmän pistoksina. Myös piikkihuumeita käyttävien hiv-epidemioissa näkyy laantumisen merkkejä.

Hyvää kehitystä kuvaa myös se, että suurimmassa osassa Eurooppaa huumeiden käyttäjillä on entistä paremmat mahdollisuudet päästä hoitoon. Suomessa heroiinin pistoskäyttö näyttää kuitenkin jopa yleistyvän ja korvaushoitoakin on meillä tarjolla vielä tarpeeseen nähden melko vähän.

EU:n huumeviraston johtaja Georges Estievenart arvelee, että nyt näkyvissä oleva myönteinen kehityssuunta voi olla lyhytaikaista. Huumeisiin liittyviä hiv-epidemioita on edelleen erityisesti uusissa EU-maissa.

Vuosiraporttiin 2004 on koottu tietoja EU-maiden huumeiden käytön kehityksestä, hoidosta ja huumeisiin liittyvistä taudeista ja takavarikoista lähinnä vuoteen 2002 saakka. Huumeiden ongelmakäyttö on raportin mukaan yleistynyt Suomessa, Saksassa, Italiassa, Luxemburgissa, Iso-Britanniassa ja Norjassa.

Kaikkiaan huumeiden ongelmakäyttäjiä arvioidaan olevan vajaat prosentti Euroopan aikuisväestöstä eli 1,2-2,1 miljoonaa.

Suomessa pistoskäyttö vielä yleistyy

Heroiiniin sortuu yhä harvemmin uusia käyttäjiä ja monissa Euroopan maissa heroiinin käyttäjät eivät enää piikitä itseään. Sen sijaan Suomessa, Saksassa ja Irlannissa piikittäminen näyttää jopa yleistyvän. Kaikkiaan EU:n alueella arvioidaan olevan tällä haavaa 850 000-1 300 000 huumeiden pistoskäyttäjää.

Viime aikoina uutta huolta ovat herättäneet heroiinia jopa sata kertaa vahvemman opiaatin, fentanyylin sekä metyylifentanyylin ilmaantuminen huumekauppaan Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Parin viime vuoden aikana nämä aineet ovat aiheuttaneet useita yliannostuskuolemia ja niiden pelätään leviävän laajemminkin Euroopan huumemarkkinoille.

Kannabiksen suurkuluttajia jo teini-iässä

Uutena huolena on myös kannabiksen runsaan ja säännöllisen käytön yleistyminen etenkin nuorten miesten keskuudessa. Kannabiksen käyttö näyttää lisääntyneen nuorten keskuudessa erityisesti Suomessa, Ruotsissa, Norjassa sekä Hollannissa.

Kannabis on edelleen eniten käytetty huume Euroopassa. Kannabista on kokeillut joka viides aikuinen joskus elämänsä aikana. Suurin osa polttelee sitä satunnaisesti, mutta niin sanottuja suurkuluttajiakin on jopa teini-ikäisten keskuudessa.

Raportin mukaan kannabiksen suurkuluttajia on noin 15 prosenttia niistä 15-16-vuotiaista koululaisista, jotka ovat ylipäätään kokeilleet sitä viimeisen vuoden aikana. Suurkulutuksen rajana raportissa pidetään 40 käyttökertaa vuodessa.

Kokaiini kasvava huolenaihe

Kokaiinin käyttö näyttää sen sijaan lisääntyvän joissakin EU-maissa ja kokaiinitakavarikot lisääntyivät lähes kaikissa EU-maissa. Tutkimusten mukaan 1-10 prosenttia eurooppalaisnuorista on käyttänyt kokaiinia joskus elämänsä aikana.

Joissakin tanssipaikoissa tehdyissä tutkimuksissa kokaa on ainakin kerran kokeillut peräti 40-60 prosenttia porukasta. Kokaiinin aiheuttamien kuolemantapausten arvellaan myös yleistyvän.

Yhä useampi eurooppalaisnuori hakeutuu myös hoitoon kokaiinin käytön vuoksi. Kokaiinin käyttöön ei ole löydetty vielä lääkkeellistä korvaushoitoa, mutta apua saattaa löytyä muista muun muassa käyttäytymistottumusten muuttamiseen liittyvistä hoitotavoista.

Ekstaasi saattaa joissakin maissa olla jo ohittamassa amfetamiinin toiseksi käytetyimpänä huumeena. Kaksi kolmasosaa EU-maista ilmoitti, että ekstaasin käyttö on ollut nuorten aikuisten keskuudessa viime aikoina yleisempää kuin amfetamiinin käyttö.

Ekstaasin aiheuttamat kuolemat ovat vielä aika harvinaisia. Vuonna 2002 niitä raportoitiin Saksassa kahdeksan, Ranskassa ja Itävallassa kaksi sekä Kreikassa yksi. Monissa huvipaikoissa, joissa ekstaasia arvellaan käytettävän, on tehostettu ensiapua ja turvatoimia ekstaasikuolemien ehkäisemiseksi.

Lähde: Helsingin Sanomat 26.11.2004

Suomalaiset lääketieteen tutkijat olivat osa tupakkateollisuuden maailmanlaajuista kampanjaa, jonka tarkoitus oli tuottaa harhauttavaa tietoa tupakan terveysvaikutuksista, väittää tutkija Heikki Hiilamon perjantaina ilmestynyt raportti Valheen mesenaatit.

"Suomalaisia tutkijoita osallistui sellaisen lääketieteellisen tutkimuksen tuottamiseen, jonka ainoana tarkoituksena oli kumota tupakan ja erilaisten sairauksien väliset syy-yhteydet", Hiilamo arvioi.
     
Hänen raporttinsa perustuu tupakkateollisuuden omiin dokumentteihin, jotka tulivat julkisiksi Yhdysvalloissa käydyissä oikeudenkäynneissä 1990-luvulta lähtien. Dokumenttien määrä on valtava, noin 40 miljoonaa sivua.

Hiilamon mukaan rahoitus suomalaisille tutkijoille on tullut ulkomailta, eivätkä kaikki tutkijat ole edes olleet tietoisia tutkimusrahoituksensa todellisesta lähteestä.

Raportti: Suomalaistutkijat osa tupakkateollisuuden kampanjaa

Lähde: Turun Sanomat 27.11.2004

Suomalaiset lääketieteen tutkijat olivat osa tupakkateollisuuden maailmanlaajuista kampanjaa, jonka tarkoitus oli tuottaa harhauttavaa tietoa tupakan terveysvaikutuksista, väittää tutkija Heikki Hiilamon perjantaina ilmestynyt raportti Valheen mesenaatit.

– Suomalaisia tutkijoita osallistui sellaisen lääketieteellisen tutkimuksen tuottamiseen, jonka ainoana tarkoituksena oli kumota tupakan ja erilaisten sairauksien väliset syy-yhteydet, Hiilamo arvioi.

– Tupakkateollisuus loi oman lääketieteensä.

Hänen raporttinsa perustuu tupakkateollisuuden omiin dokumentteihin, jotka tulivat julkisiksi Yhdysvalloissa käydyissä oikeudenkäynneissä 1990-luvulta lähtien. Dokumenttien määrä on valtava, noin 40 miljoonaa sivua, ja ne ovat kaikki saatavissa internetissä.

Hiilamon mukaan suomalaistutkijoita on rahoittanut kansainvälinen tupakkateollisuus suoraan ilman kotimaisten tupakkayhtiöiden osuutta. Yli miljoonan euron tutkimusrahoista näyttää menneen eniten Helsingin ja Kuopion yliopistossa työskennelleille.

Hiilamo esitteli dokumentteja mm. erään kuopiolaistutkijan vielä 2000-luvun puolella saamasta rahoituksesta. Mukana ovat myös jo 1990 julkisuuteen nousseet tapaukset, joiden yhteydessä on jaettu tuomioitakin oikeusistuimissa.

Kaikki eivät olleet tietoisia

Kaikki tutkijat eivät edes ole olleet tietoisia tutkimusrahoituksensa todellisesta lähteestä, Hiilamo kertoi. Kuvio on ollut sellainen, että suomalaiset tutkijat ovat saaneet rahoitusta amerikkalaiselta yliopistolta aavistamatta tupakkateollisuuden olevan yliopiston saaman rahoituksen takana.

Eräs oululaisprofessori puolestaan väitti ainoastaan keskustelleensa jostakin hankkeesta, mutta tupakkateollisuus dokumentoi hänetkin apurikseen. Hiilamo vertasikin dokumentteja tiedustelupalvelujen epämääräisiin arkistoihin, joihin on raportoitu mitä yksityiskohtaisimpia tapahtumia.

Tupakkateollisuuden järjestelmällinen yritys peittää tutkimustiedon avulla tupakan vaarallisuus pantiin alulle jo vuonna 1953. Suomi nousi esiin, kun vuonna 1988 alkoi ensimmäisenä Euroopassa tupakkaoikeudenkäynti, johon kansainvälinen tupakkateollisuus kustansi todistajia. Oikeudenkäynnit päättyivät vasta 2001 tupakkateollisuuden voittoon korkeimmassa oikeudessa.

Hiilamo käy kirjassaan läpi tupakkateollisuuden todistajat pyrkien osoittamaan heidän kytköksensä dokumenttien avulla.

Hiilamo sanoi tiedotustilaisuudessa haluavansa nostaa esiin tupakkateollisuuden roolin. Nyt vastakkain ovat terveysväki ja tupakoitsijat, mutta tupakkateollisuus on jäänyt näkymättömiin.

Toinen keskeinen asia on tutkimusrahoitus. Jos tupakkateollisuus on voinut järjestelmällisesti vaikuttaa tupakkaan liittyviin tutkimuksiin, kuinka voidaan luottaa esimerkiksi elintarvike- tai matkapuhelinteollisuutta koskeviin vastaaviin tutkimuksiin, Hiilamo kysyi.

Lähde: Kaleva 25.11.2004

Ikävä tapaus. Hiljattain Iihin muuttaneet Arto ja Satu Haikara ovat tyytyväisiä, etteivät Arttu-poika ja istuimessa uinuva Suvi tiedä huumeuutisista.

Ei ole vaikea arvata, mikä oli torstain puheenaihe Iissä. Huumeista on kuultu huhuja, mutta uutinen Iistä kotoisin olevan miehen huumepidätyksestä ja suuresta amfetamiinilöydöstä tuli sittenkin yllätyksenä ja herätti ihmetystä.

Hiljaisella kylällä huumeet tuntuivat kuitenkin torstai-iltana melko kaukaiselta ongelmalta.

"Ihmettelin, että tämmöisestäkin pikkupaikasta löydettiin huumeita", aprikoi moottoripyörällään kaupalle hurauttanut 16-vuotias Arto Pakanen. Hänelle itselleen ei huumeita ole koskaan tarjottu. "Ainahan sitä juttuja kuulee, mutta en ole niihin uskonut", Pakanen.

Pirjo Juntunenkin tiesi huumepidätyksestä. Tieto tarjonnasta huolestuttaa perheenäitiä. "Töissä puhuivat, että torilla saa huumeita, jos on tarve. En tiedä, ne ovat huhupuheita."

Oulusta syyskuussa Iihin muuttanut Haikaroiden perhe törmäsi tuoreeltaan ikäviin uutisiin uudella asuinpaikalla. Heidän mielestään paikkakunnan maine ei vielä mennyt lopullisesti."Ainahan se vähän aikaa ihmisten mielessä pyörii. Kohta etelässä löydetään isompi pompsi ja asia unohtuu", Arto Haikara arveli.

"Nämä ne ovat onnellisia. Eivät tiedä asiasta mitään", Haikara sanoo ja osoittaa 2,5-vuotiasta Arttua ja kantoistuimessa nukkuvaa puolivuotiasta Suvia.

Lähde: Iltalehti 22.11.2004

Kihlakunnansyyttäjä Tove Myhrberg aikoo valittaa kansanedustaja Rosa Meriläisen (vihr.) huumeen käyttörikossyytteen hylkäämisestä Helsingin hovioikeuteen.

Myhrberg ilmoitti tyytymättömyytensä Helsingin käräjäoikeuden tuomioon maanantaina. Myhrberg vaatii Meriläiselle käyttörikoksesta sakkoja.

Käräjäoikeus katsoi noin viikko sitten, ettei Meriläistä voi tuomita mediassa annettujen lausuntojen perusteella. Meriläinen kertoi kannabiksen käytöstään keväällä Image-lehden haastattelussa ja MTV3:n uutisissa. Poliisikuulusteluissa ja oikeudessa hän kieltäytyi puhumasta asiasta.

Lähde: Turun Sanomat 21.11.2004

Huumeidenkäyttö kytkeytyy kansainvälisiin nuorisokulttuureihin, eikä sen määrään ja yleisyyteen juurikaan voida vaikuttaa huumepolitiikalla. Lauantaina Helsingin yliopistossa huumeiden viihdekäytöstä väitelleen Mikko Salasuon mukaan tiukan valvonnan sijasta olisi järkevämpää yrittää mukauttaa politiikka huumeidenkäyttöön.

– Kontrollipolitiikka on aika voimatonta. Kannattaisi ennemmin keskittää voimavaroja haittojen vähentämiseen, kuten tiedottamiseen, valistamiseen ja ehkäisevään huumetyöhön.

Salasuon mukaan huumevalvonta kannattaisi suunnata rajoille ja suuren luokan huumekauppiaisiin.

Väitös: Huumepolitiikkaa muutettava

Lähde: YLE 20.11.2004

Huumeiden vastaisen taistelun voimavaroja pitäisi suunnata entistä enemmän valistukseen, tiedottamiseen ja ehkäisevään huumetyöhön, sanoo tutkija Mikko Salasuo.

Salasuo toteaa väitöstutkimuksessaan, että huumeidenkäyttö kytkeytyy kansainvälisiin nuorisokulttuureihin, eikä sen määrään tai yleisyyteen ei juuri voida vaikuttaa huumepolitiikalla.

Tiukan valvonnan sijasta olisikin järkevämpää sopeuttaa politiikka huumeidenkäyttöön, Salasuo esittää. Kontrollipolitiikkaa hän pitää melko voimattomana.

Huumevalvonta kannattaisi tutkijan mielestä keskittää rajoille ja suuren luokan huumekauppaan sen sijaan, että se suunnattaisiin yksittäisiin käyttäjiin.

Hänen mielestään viranomaisten kannattaisi ottaa oppia Euroopasta, missä on mm. koulutettu baarien henkilökuntaa yliannostukseen varalta.

Väitöskirjan mukaan 1960-luvun ensimmäinen huumeaalto ja 1990-luvun toinen aalto syntyivät ja kehittyivät samalla tavoin kansainvälisistä nuorisokulttuureista ja liittyivät sukupolvien murrokseen.

Niiden erot ilmenevät asenteessa ja käytetyissä aineissa. Siinä missä ensimmäiseen aaltoon liittyi yhteiskunnallista protestia, oli jälkimmäiselle tunnusomaista kantaaottamattomuus ja yksilöllisyyden korostuminen, tutkija arvioi

Huumekuvioissa uusi kierros

Lähde: Helsingin Sanomat 14.11.2004, Sunnuntai

Tutkija Mikko Salasuo muistuttaa tuoreessa väitöskirjassaan, että Suomeen ovat jo juurtumassa uudet huumekulttuurit. Niiden aiheuttamia pulmia ei enää ratkaista pelkillä kielloilla ja valvonnalla.

Jos viranomaisten vasen käsi ei aina tiedä, mitä oikea tekee, ei suomalaisesta huumekeskustelustakaan aina saa selvää. Sitä käydään usein uskomusten ja vajavaisten tietojen perusteella.

Sekaannuksia tapahtuu jo siksi, että keskustelijat ymmärtävät "huumeella" eri asioita. Oikeuslaitos näkee huumeet juridisena kysymyksenä, jolloin laittomat aineet ovat tarkasti määriteltyjä ja listattuja.

Lääketieteellä on puolestaan oma näkökulma: se määrittelee huumausaineet psyykkisen vaikutuksen takia väärin käytetyiksi lääkeaineiksi.

Oman lisänsä keskusteluun antavat käyttäjät, joilla on oma slanginsa, sekä viestimet, jotka viljelevät surutta epätäsmällisiä ja virheellisiäkin termejä. Vielä viime aikoina lehdistä on saatu lukea juttuja, että ekstaasia piikitetään.

Salasuon mukaan sotkuisuuden selittää Suomen suhteellisen nuori huumekulttuuri. "Huumeet ovat vielä niin uusi ilmiö, että yhteistä kieltä vasta haetaan. Väestö- ja käyttäjätasollakin voidaan puhua yksioikoisesti huumeista, vaikka tarkoitettaisiin pelkästään kannabista."

Tässä rytäkässä kovat ja miedot huumeet niputetaan yhdeksi möykyksi.

"Ennen kaikkea aineet ja käyttötavat pitäisi erottaa toisistaan."

Kannabiksen kotikasvatus on myös merkki viranomaisten ja mahdollisen käyttäjäkunnan välisestä luottamuspulasta: yhteiskunnan tuottamaan tietoon ei luoteta. Tiedot huumeista leviävät internetissä, jonka lähteet ovat luotettavuudeltaan kyseenalaisia.

Ilmiötä on pidetty seurauksena tiukan kieltolinjan uskottavuuskriisistä.

Huumevalistus perustui pitkään pelotteluun. Kun nuoren ensimmäiset kannabiskokeilut eivät sitten vieneetkään automaattisesti katuojaan, se on vienyt maton alta muunkin valistuksen osalta.

Suomalainen huumepolitiikka tukeutui pitkään kieltolinjaan. Tausta-ajatuksena oli, että kun ei ole huumeita, ei ole huumeongelmaakaan, Salasuo painottaa haittojen vähentämisen linjaa.

"Pitää olla realisti. Ollaan lapsellisia, jos ei uskota, etteivätkö mahdolliset käyttäjät nykyisessä tietoyhteiskunnassa löydä jotain tietoa. Jos käyttö lisääntyy tiukan kontrollin puitteissa, jokin mättää. Kontrollilla on toki tärkeä rooli, mutta sen rinnalle pitää lisätä hoitoa ja parantaa riskeistä tiedottamista."

Lähde: Turun Sanomat 18.11.2004

Jonkka esittää uuden elimen perustamista

Apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkan selvityksen mukaan poliisi ei valvo tarpeeksi omaa toimintaansa. Puutteellisesti on seurattu esimerkiksi uudehkojen tutkintakeinojen kuten telepakkokeinojen, peitetoiminnan ja valeostojen käyttöä. Monet virheet saataisiin karsituksi, jos lähiesimiehet seuraisivat alaistensa toimintaa nykyistä tarkemmin.

Ongelmia valvonnassa on myös ylemmällä tasolla. Erityisesti suojelupoliisi on saanut puuhailla rauhassa omiaan. Sen valvonta kuuluisi periaatteessa poliisin ylijohdolle, mutta Jonkan selvityksen mukaan ylijohdossakin oli todettu, että "suojelupoliisia ei ole valvonut kukaan".

Ulkopuolisina poliisia valvoo eduskunta ja sen oikeusasiamies, mutta Jonkasta tämä ei välttämättä riitä. Voisi olla tarpeen kehittää uusi valvontaelin poliisin sisäisen valvonnan ja ylimpien laillisuusvalvojien väliin. Uusi elin toisi valvontaan lisää objektiivista otetta ja olisi lähempänä käytännön työtä kuin oikeusasiamies.

 

Laillisuuskoulutusta ja tarkistuksia

Lisäksi apua voisi olla esimerkiksi poliiseille annettavasta laillisuuskoulutuksesta ja säännöllisistä sisäisistä tarkastuksista. Asennemuutos tulisi tarpeeseen, sillä tähän asti laillisuusvalvonta ei ole ollut korkealla poliisin tärkeysjärjestyksessä.

– Toiminnan resurssointi on ollut puutteellista ja asennoituminen väheksyvää: esimerkiksi poliisin ylijohdossa ja poliisin lääninjohdossa laillisuusvalvonta on hoidettu muiden tehtävien kylkiäisenä sen mukaan kun aikaa on jäänyt, katsoo apulaisóikeuskansleri Jonkka.

Jonkka luovutti sisäministeriön pyytämän selvityksen poliisin johtamisjärjestelmästä ja sisäisestä laillisuusvalvonnasta sisäministeri Kari Rajamäelle (sd) keskiviikkona Helsingissä. Luovutustilaisuudessa Jonkka huomautti, ettei selvityksessä paljastunut "suuria mörköjä". Lähinnä valvonta pitäisi saada kuntoon väärinkäytösten ennaltaehkäisemiseksi.

Rajamäen mukaan poliisitoiminnan valvonta lähti alamäkeen 1990-luvun alkupuolella, jolloin tulosohjaus otettiin käyttöön. Tulosohjauksen kuviteltiin korvaavan vanhanaikaiset laillisuustarkastukset, mutta näin ei ollutkaan.

Telepakkokeinot varoittava esimerkki

Poliisin ylijohto on jo ryhtynyt toimiin laillisuusvalvonnan parantamiseksi. Jonkasta tavanomainen poliisitoiminta voidaan saada näin ruotuun, mutta tietyt asiat, kuten telepakkokeinot, peitetoiminta ja kansainvälinen rikostiedusteluyhteistyö, vaativat erityishuomiota.

Telepakkokeinot ovat varoittava esimerkki siitä, miten voi käydä, kun tutkintakeinot kehittyvät valvontaa nopeammin. Telekuuntelu- ja valvonta tulivat lakiin viime vuosikymmenen puolivälissä, jolloin meno äityi villiksi: pakkokeinoja käytettiin, mutta niistä ei välttämättä raportoitu minnekään.

– Katson, että poliisi kaikilla organisaation tasoilla laiminlöi tuossa vaiheessa valvontavelvollisuutensa hämmästyttävällä tavalla, mikä on rapauttanut koko valvontajärjestelmän uskottavuutta, kirjoittaa Jonkka.

Poliisijohtaja Jorma Toivasen mukaan telepakkokeinojen käytön kirjaamisessa on sittemmin otettu käyttöön uusi Salpa-järjestelmä, joka ohjaa käyttäjäänsä ja karsii virheitä. Tahallisia ylilyöntejä ei tietenkään mikään järjestelmä poista.

– Joskus tulee ylilyöntejä, kun poliisi kokee rikoksen selvittämisintressin niin korkeaksi, että mennään lain toiselle puolelle, myöntää Toivanen.

Väärinkäytösten vaara vaanii myös poliisin käytössä olevissa rekistereissä, joiden käytön seuranta ei nykyisellään toimi. Jonkasta poliisin ylijohdolla pitäisi olla realistiset mahdollisuudet valvoa, kuka rekistereitä on milloinkin käyttänyt.

Putkakuolemien selvittely kaipaisi lisää poliisin ulkopuolista valvontaa. Jonkasta syyttäjien pitäisi olla mukana mukana jo kuolemien selvittelyvaiheessa, jotta he voisivat vaikuttaa tutkintaan.