Kategoria: Kotimaan uutiset

Nuorten huumeiden käyttö on kääntynyt laskuun, kertoo Stakesin
alkoholi- ja huumetutkimuksen ryhmäpäällikkö Pekka Hakkarainen. Tieto
perustuu Stakesin vuosina 2003, 2004 ja 2005 tekemiin
alkoholipaneelitutkimuksiin sekä vuoden 2002 huumekyselyyn.

Tulosten mukaan etenkin kannabiksen käyttö on vähentynyt, mutta myös
amfetamiinia ja ekstaasia kuluu aiempaa vähemmän. Selvintä huumeiden
käytön vähentyminen on 15-24-vuotiaiden ryhmässä.

Paneelitutkimuksissa vastaajilta tiedusteltiin huumeita koskevassa
osiossa, ovatko he kokeilleet huumeita joskus elämässään ja ovatko he
käyttäneet niitä viimeisten 12 kuukauden aikana.

Joskus huumeita kokeilleiden osuus on pysynyt vakaasti 11-12
prosentin tienoilla. Merkille pantavaa on kuitenkin se, että alle
25-vuotiaiden huumekokemukset ovat vuoden 2003 jälkeen vähentyneet.

Vuosina 2004 ja 2005 tämänikäisistä 18 prosenttia ilmoitti joskus
elämässään käyttäneensä kannabista, kun vastaava osuus aiempina vuosina
oli neljänneksen luokkaa.

Sama suunta näkyy viimeaikaista kannabiksen käyttöä kuvaavissa
tuloksissa: 2005 vajaat seitsemän prosenttia alle 25-vuotiaista
ilmoitti käyttäneensä kannabista vuoden sisällä, kun kahta vuotta
aiemmin luku oli 13 prosenttia.

Muissa ikäryhmissä muutosta ei ole tapahtunut.

Hakkarainen selittää nuorten huumeiden käytön laskua nuorisomuodin muutoksella.

Suomen toinen huumeaalto alkoi 1990-luvun lopulla, kun 1970-luvun
lopulla ja 1980-luvun alussa syntynyt sukupolvi kiinnostui
huumekokeiluista ja liitti ne osaksi uutta juhlimiskulttuuria.

"Sitä seuranneella sukupolvella ei näytä olevan samanlaista
kiinnostusta huumeisiin. Jollain tapaa tälle joukolle huumeet eivät ole
samalla tapaa in", Hakkarainen pohtii.

Nuorisokulttuurin muutoksen ohella kyse voi olla myös huumevalistuksen tehostumisesta vuosituhannen vaihteessa.

"Silloin nostettiin ehkäisytyö ja hoito selkeästi lainvalvonnan
rinnalle. Voi hyvin olla, että se on purrut omalta osaltaan",
Hakkarainen kertoo.

Miesten tupakointi on parissakymmenessä vuodessa vähentynyt naisten tupakointia enemmän.

Vuonna 2005 päivittäin tupakoivien osuus väestöstä oli runsas viidennes eli 22 prosenttia.

Suomalaisista aikuisista miehistä 26 prosenttia ja naisista 18
prosenttia tupakoi päivittäin. Noin 7 prosenttia aikuisista tupakoi
satunnaisesti.

Eläkeikäisistä miehistä tupakoi päivittäin 12 prosenttia ja naisista 5 prosenttia.

Miesten tupakointi on vähentynyt 1980-luvulta naisten tupakointia enemmän.

Viina työikäisten suomalaisten miesten yleisin tappaja

Viime vuonna työikäisten miesten yleisimmäksi kuolinsyyksi nousivat
alkoholisyyt eli alkoholisairaudet ja myrkytykset. Alkoholi on
ohittanut sepelvaltimotaudin tämän väestöryhmän merkittävämpänä
kuolinsyynä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kuolemansyytilastosta.

Alkoholista johtuvista syistä kuoli viime vuonna kaikkiaan noin 2
000 ihmistä, mikä on noin 150 enemmän kuin edellisenä vuonna. Lähes
puolet heistä oli 45-59-vuotiaita miehiä. Työikäisten naisten yleisin
kuolinsyy oli vielä viime vuonna rintasyöpä, mutta alkoholi aiheutti jo
lähes yhtä usean naisen kuoleman kuin rintasyöpäkin.

Alkoholista johtuvan kuolleisuuden kasvu viime vuonna johtui
pitkäaikaiseen alkoholinkäyttöön liittyvien maksasairauksien
lisääntymisestä. Sen sijaan alkoholimyrkytyskuolemia oli viime vuonna
80 vähemmän kuin vuonna 2004. Vuonna 2005 alkoholimyrkytys johti 464
suomalaisen kuolemaan.

Oikeuslääketieteen laitoksen johtaja Erkki Vuori uskoo, että alkoholimyrkytyksien kasvun määrä on taittunut.

– Meillä oli suotuisa vaihe 2000-luvun alussa, jolloin
alkoholimyrkytyksiä oli selvästi alle neljänsadan. 2003 alkoi tämä
nousu, ja vuonna 2004 oli viinan hullu vuosi. Silloin sai ruveta
tuomaan niin paljon viinaa kuin halusi, maaliskuun alussa tuli veron
alennus ja vappuna tuli Viron EU-jäsenyys, niin silloin
alkoholimyrkytykset nousivat yli 500:n. Nyt se kasvu ei enää jatku,
arvioi Vuori.

Vuoren mukaan tämän hetkisten tietojen perusteella alkoholimyrkytyskuolemien määrä pysynee tänä vuonna viime vuoden tasolla.

Alkoholimyrkytykset tappavat eniten keski-ikäisiä miehiä. Vuoren
mukaan nuoria alle 20-vuotiaita ei juurikaan viinamyrkytyksiin kuole.

Jos
alkoholimyrkytysten määrä onkin tasaantumassa, alkoholisairaudet
tappavat enemmän suomalaisia kuin koskaan aiemmin. Stakesin
erikoistutkija Pia Mäkelä on huolissaan erityisesti maksasairauksien
määrän jyrkästä kasvusta. Näistä yleisin on maksakirroosi. Myös
humalassa tapahtuneet kaatumiset ja putoamisonnettomuudet ovat
lisääntyneet.

1990-luvun lopulla maksakirroosi tappoi viitisensataa suomalaista
vuodessa. Vuonna 2001 määrä nousi sadalla, ja vuonna 2002
maksakirroosiin kuoli jo 660 suomalaista.

Seuraava jyrkkä nousu tapahtui vuonna 2004, jolloin
maksakirroosikuolemien määrä nousi parilla sadalla eli 830 tapaukseen.
Viime vuonna maksakirroosi vei lähes tuhat suomalaista. Mäkelä ei näe
lähitulevaisuutta kovinkaan valoisana, sillä alkoholin kulutus kasvaa
ja yhä useampi suomalainen on juonut jo varhaisnuoruudesta lähtien.

Alkoholin kulutus on noussut lamavuosien jälkeen koko ajan. Viime
vuonna viinaa kului puhtaaksi alkoholiksi muutettuna 10,5 litraa per
suomalainen. Vaikka kulutuksen kasvu taittuisikin, se ei välttämättä
näy heti maksakirroosikuolemien määrässä.

– Kaikkein suurin kuolleisuus on keski-ikäisillä miehillä,
40-69-vuotiailla. Nyt vuoden 2004 seuraukset näkyvät näissä samoissa
ikäryhmissä. Tämä ikäryhmä ei ole se, joka kuluttaa eniten. Mutta
vakavat seuraukset näkyvät vasta, kun juomista on kestänyt pitkään.

Aivan toivottamalta tulevaisuus ei kuitenkaan näytä. Kun aiemmin
julkkikset tilittivät mediassa juomistaan, on nyt alettu kertoa
julkisesti myös juomisen lopettamisesta.

– Se on erittäin hyvä merkki. 10-15 vuotta sitten kukaan julkkis ei
olisi suin surminkaan päästänyt suustaan tällaisia lausuntoja, vaikka
olisi lopettanut juomisen. Se ei olisi ollut ollenkaan trendikästä.
Koululaistutkimuksissa on tullut tällaisia tuloksia, että raittiita on
enemmän kuin aikaisemmin, mutta toisaalta on myös yhä enemmän niitä
nuoria, jotka juovat itsensä usein humalaan, erikoistutkija Mäkelä
pohdiskelee.

Alkoholi vie yhä enemmän työikäisiä ihmisiä hautaan. Viime vuonna
alkoholi nousi 15–64-vuotiaiden yleisimmäksi kuolinsyyksi ohi
sepelvaltimotaudin.

Työikäisten miesten alkoholikuolemat ovat lisääntyneet lähes
kolmanneksella muutamassa vuodessa, ja naisten osalta luku on
kaksinkertaistunut vuosikymmenessä.

Yhteensä viinaan kuoli Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna noin
2 000 suomalaista, 150 enemmän kuin edellisenä vuonna. Puolet heistä
oli keski-ikäisiä miehiä.

Tämän lisäksi alkoholi on usein osallisena itsemurhissa, ja lähes
joka neljänteen tapaturmaiseen tai väkivaltaiseen kuolemaan liittyy
humalatila.

Luvut eivät tule yllätyksenä Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessorille Kalervo Kiianmaalle.

"Nyt meillä maksetaan saadusta vapaudesta ja alentuneista hinnoista", Kiianmaa sanoo.

Alkoholiveron lasku pudotti erityisesti väkevien viinojen hintoja
keväällä 2004. Veronalennusta seurasi viinasta johtuvien
myrkytyskuolemien tilastopiikki.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvoksen Ismo Tuomisen
mielestä työikäisten kuolemien lisääntyminen on jo kriisitilanne.

"Jos trendi jatkuu, niin puhutaan talouselämänkin kannalta
merkittävästä asiasta, koska työikäiset ihmiset maksavat tulevien
sukupolvien eläkkeet ja pitävät talouden kilpailukykyisenä", hän sanoo.

Suurin alkoholikuoleman riski on syrjäytyneellä keski-ikäisellä
miehellä. Suomalaiset joivat viime vuonna 10,5 litraa puhdasta
alkoholia kansalaista kohti. Koskenkorvaksi muutettuna määrä tarkoittaa
pulloa viikossa.

Eduskunta käsittelee parhaillaan keinoja, joilla alkoholin kulutus
saataisiin kuriin. Pulloihin suunnitellaan varoitustarroja,
paljoustarjouksista halutaan eroon ja televisiomainonta aiotaan rajata
iltoihin.

Lisäksi alkoholin myynti rajoitetaan alkamaan kaupoissa vasta yhdeksältä aamuseitsemän sijaan.

Kulutuksen lisääntyminen näkyy kuolintilastojen lisäksi myös
päihdehuollossa. Alkoholin takia hoitoon tulevat ovat huonokuntoisempia
kuin ennen.

"Kun saadaan halpaa viinaa, niin juodaan enemmän ja tullaan enemmän
sairaaksi", tiivistää A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaalan
johtaja Antti Holopainen.

Holopaisen mukaan hoidon ja kuntoutuksen tarve on kasvanut, mutta
kunnat eivät anna riittävästi määrärahoja niiden järjestämiseen.

Huumeista kiinni jääneen nuoren puhutteluun tarvitaan lisää
ymmärrystä, sanoo tutkija. Syyttäjä voi järjestää alaikäiselle
ensikertalaiselle keskustelutilaisuuden, jossa ovat läsnä myös poliisi,
sosiaalityöntekijä ja nuoren vanhemmat. Puhutteluja on ollut vuodesta
2001 saakka.

Tutkija Sanna Röngän mukaan ryhmän moniammatillisuus ei nykyisin toteudu niin hyvin kuin voisi. Pääosin äänessä on syyttäjä.

– Jos esimerkiksi syyttäjä alkaa antaa nuorelle päihdevalistusta,
niin silloin pitäisi miettiä, mikä on hänen ymmärryksensä nuorten
huumeiden käytöstä ja nuorisokulttuureista.

Rönkä pohtii, että puhutteluun osallistuville viranomaisille voisi
järjestää koulutusta, joka auttaisi nuorison ymmärtämisessä. Hän
tarkastelee 12:n nuoren puhuttelua Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen
julkaisemassa tutkimuksessa.

Sanna Rönkä (2006) Nuorten huumeiden käyttäjien puhuttelu. Huomioita
käytännöstä. Helsinki 2006. OPTL:n tutkimustiedonantoja 70. ISBN
951-704-324-4. ISSN 1235-9254. http://www.optula.om.fi/37448.htm

Tupakointia
rajoittavia lakeja on Suomessa säädetty yllättävän hitaasti, vaikka
rajoituksilla on ollut kansalaisten tuki. Maanantaina julkaistun
raportin mukaan syynä hitauteen on tupakkateollisuuden voimakas
vaikutus. Tupakkapolitiikan kehitystä 1950-luvulta nykypäivään ovat
tutkineet toiminnanjohtaja Mervi Hara ja tiedotuspäällikkö Satu
Lipponen.

Esimerkkinä he mainitsevat ravintoloiden tupakointikiellon, joka
tulee voimaan ensi vuonna. Kuitenkin tupakoinnin terveysvaarat ovat
olleet tiedossa jo vuodesta 1951.