Alkoholi vie yhä enemmän työikäisiä ihmisiä hautaan. Viime vuonna
alkoholi nousi 15–64-vuotiaiden yleisimmäksi kuolinsyyksi ohi
sepelvaltimotaudin.
Työikäisten miesten alkoholikuolemat ovat lisääntyneet lähes
kolmanneksella muutamassa vuodessa, ja naisten osalta luku on
kaksinkertaistunut vuosikymmenessä.
Yhteensä viinaan kuoli Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna noin
2 000 suomalaista, 150 enemmän kuin edellisenä vuonna. Puolet heistä
oli keski-ikäisiä miehiä.
Tämän lisäksi alkoholi on usein osallisena itsemurhissa, ja lähes
joka neljänteen tapaturmaiseen tai väkivaltaiseen kuolemaan liittyy
humalatila.
Luvut eivät tule yllätyksenä Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessorille Kalervo Kiianmaalle.
"Nyt meillä maksetaan saadusta vapaudesta ja alentuneista hinnoista", Kiianmaa sanoo.
Alkoholiveron lasku pudotti erityisesti väkevien viinojen hintoja
keväällä 2004. Veronalennusta seurasi viinasta johtuvien
myrkytyskuolemien tilastopiikki.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvoksen Ismo Tuomisen
mielestä työikäisten kuolemien lisääntyminen on jo kriisitilanne.
"Jos trendi jatkuu, niin puhutaan talouselämänkin kannalta
merkittävästä asiasta, koska työikäiset ihmiset maksavat tulevien
sukupolvien eläkkeet ja pitävät talouden kilpailukykyisenä", hän sanoo.
Suurin alkoholikuoleman riski on syrjäytyneellä keski-ikäisellä
miehellä. Suomalaiset joivat viime vuonna 10,5 litraa puhdasta
alkoholia kansalaista kohti. Koskenkorvaksi muutettuna määrä tarkoittaa
pulloa viikossa.
Eduskunta käsittelee parhaillaan keinoja, joilla alkoholin kulutus
saataisiin kuriin. Pulloihin suunnitellaan varoitustarroja,
paljoustarjouksista halutaan eroon ja televisiomainonta aiotaan rajata
iltoihin.
Lisäksi alkoholin myynti rajoitetaan alkamaan kaupoissa vasta yhdeksältä aamuseitsemän sijaan.
Kulutuksen lisääntyminen näkyy kuolintilastojen lisäksi myös
päihdehuollossa. Alkoholin takia hoitoon tulevat ovat huonokuntoisempia
kuin ennen.
"Kun saadaan halpaa viinaa, niin juodaan enemmän ja tullaan enemmän
sairaaksi", tiivistää A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaalan
johtaja Antti Holopainen.
Holopaisen mukaan hoidon ja kuntoutuksen tarve on kasvanut, mutta
kunnat eivät anna riittävästi määrärahoja niiden järjestämiseen.
Vastaa