Kategoria: SKY Blogi

Suomen suurin kannabiksenviljelijä Timo Haara on oman kertomansa mukaan saanut viime aikoina valtavasti yhteydenottoja lääkekannabiksen tarvitsijoilta. Tiistaina hänelle soitti henkilö, jolla oli hämmästyttävää kerrottavaa Oulun yliopistollisen sairaalan kipupoliklinikalta: syöpään kuoleminen ei ole riittävä peruste vaatia kannabislääkitystä.

Haastattelin Haaralle soittanutta naista puhelimitse. Hän kertoi läheisen perhetuttunsa, 60-vuotiaan miehen, saaneen syöpädiagnoosin tammikuussa ja päässeen sairaalan tarjoaman kotihoidon piiriin. Kipulääkitykseksi määrättiin Durogesic-fentanyylilaastari. Omin voimin kotona pärjännyt mies meni kuitenkin vahvasta opioidista niin tokkuraiseen kuntoon että pyörtyi WC:ssä, löi pahasti päänsä ja joutui sairaalaan.

Potilas oli aiemmin ottanut selvää kannabiksen syöpäkipuja lievittävistä ja syöpäsoluja tuhoavista ominaisuuksista. Hän oli lukenut asiaa käsitteleviä tietellisiä tutkimuksia ja katsellut kanadalaisen Rick Simpsonin tekemän elokuvan Run From the Cure, jossa tämä kertoo kannabisuutteesta syöpälääkkeenä. Sairaalassa hän ilmaisi lääkärille oman ja vaimonsa tahdon kokeilla kannabista viimeisenä toivona syövän nujertamiseksi, tai vähintäänkin siedettävämmän kivunlievityksen tarjoajaksi.

Vaikka perhetutun mukaan potilas on jo fentanyylin lähes tajuttomaksi turruttama ja kykenemätön syömään, on kipupoliklinikan lääkäri Voitto Järvimäki kieltäytynyt keskustelemasta asiasta. Tämä siitäkin huolimatta – tai kenties sen vuoksi – että potilaan omaiset ovat tuoneet Järvimäen luettavaksi kannabiskokeilua puoltavaa tutkimusaineistoa.

Potilas itse on hereillä ollessaan ilmaissut kärsivänsä voimakkaasti fentanyylin sivuoireista ja pyytänyt saada kannabista. Sairaalan kanta asiaan on, että hoito on laadukasta ja riittävää. Potilaan omaiset ovat puolestaan esittäneet vaatimuksen nähdä kielteiselle päätökselle kirjalliset perustelut.

Pyrin lähiviikkoina esittelemään näillä sivuilla tapauksen edistymistä. Sitä odotellessaan voi vaikka käydä allekirjoittamassa addressin lääkekannabiksen saattamisesta kipupotilaiden käyttöön.

Lopuksi vielä hieman lisätietoa kannabiksesta mahdollisena syöpälääkkeenä (englanniksi):

Cannabis chemicals may help fight prostate cancer (2009)
Cannabis compound slows lung cancer in mice (2007)
Cannabis destroys cancer cells (2006)
Antineoplastic activity of cannabinoids (1975!)

Suomen suurin kannabiksenviljelijä Timo Haara on oman kertomansa mukaan saanut viime aikoina valtavasti yhteydenottoja lääkekannabiksen tarvitsijoilta. Tiistaina hänelle soitti henkilö, jolla oli hämmästyttävää kerrottavaa Oulun yliopistollisen sairaalan kipupoliklinikalta: syöpään kuoleminen ei ole riittävä peruste vaatia kannabislääkitystä.

Haastattelin Haaralle soittanutta naista puhelimitse. Hän kertoi läheisen perhetuttunsa, 60-vuotiaan miehen, saaneen syöpädiagnoosin tammikuussa ja päässeen sairaalan tarjoaman kotihoidon piiriin. Kipulääkitykseksi määrättiin Durogesic-fentanyylilaastari. Omin voimin kotona pärjännyt mies meni kuitenkin vahvasta opioidista niin tokkuraiseen kuntoon että pyörtyi WC:ssä, löi pahasti päänsä ja joutui sairaalaan.

Potilas oli aiemmin ottanut selvää kannabiksen syöpäkipuja lievittävistä ja syöpäsoluja tuhoavista ominaisuuksista. Hän oli lukenut asiaa käsitteleviä tietellisiä tutkimuksia ja katsellut kanadalaisen Rick Simpsonin tekemän elokuvan Run From the Cure, jossa tämä kertoo kannabisuutteesta syöpälääkkeenä. Sairaalassa hän ilmaisi lääkärille oman ja vaimonsa tahdon kokeilla kannabista viimeisenä toivona syövän nujertamiseksi, tai vähintäänkin siedettävämmän kivunlievityksen tarjoajaksi.

Vaikka perhetutun mukaan potilas on jo fentanyylin lähes tajuttomaksi turruttama ja kykenemätön syömään, on kipupoliklinikan lääkäri Voitto Järvimäki kieltäytynyt keskustelemasta asiasta. Tämä siitäkin huolimatta – tai kenties sen vuoksi – että potilaan omaiset ovat tuoneet Järvimäen luettavaksi kannabiskokeilua puoltavaa tutkimusaineistoa.

Potilas itse on hereillä ollessaan ilmaissut kärsivänsä voimakkaasti fentanyylin sivuoireista ja pyytänyt saada kannabista. Sairaalan kanta asiaan on, että hoito on laadukasta ja riittävää. Potilaan omaiset ovat puolestaan esittäneet vaatimuksen nähdä kielteiselle päätökselle kirjalliset perustelut.

Pyrin lähiviikkoina esittelemään näillä sivuilla tapauksen edistymistä. Sitä odotellessaan voi vaikka käydä allekirjoittamassa addressin lääkekannabiksen saattamisesta kipupotilaiden käyttöön.

Lopuksi vielä hieman lisätietoa kannabiksesta mahdollisena syöpälääkkeenä (englanniksi):

Cannabis chemicals may help fight prostate cancer (2009)
Cannabis compound slows lung cancer in mice (2007)
Cannabis destroys cancer cells (2006)
Antineoplastic activity of cannabinoids (1975!)

Kuinka joudutaan arkipäiväiseltä kauppareissulta lastensuojeluviranomaisen asiakkaaksi ilman, että asiasta on jälkikäteen esittää mitään tapauksen syyt selittävää dokumenttia? Milla Jaakkola alias Miffy, moraalipaniikilta tuoksahtavissa julkisuuskohuissa kieritelty entinen vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas ja nykyinen kotiäiti, tietää.

Milla ja hänen aviomiehensä, molemmat näyttäviä "rastapäitä", olivat kävelymatkalla kotiin kotikuntansa Lammin keskustasta keskiviikkoiltapäivänä 16.9.2009, kun poliisipartio pysäytti heidät päiväkodin eteen. Ensimmäiseksi asiakseen konstaapelit tiedustelivat, oliko pariskunta aikaisemmin ollut tekemisissä virkavallan kanssa. Vastauksen ollessa "useampia vuosia sitten" alkoi poliisi oikopäätä selvitellä kannabiksen käyttöhistoriaa ja haki autosta pikatesterit.

"Tikkarin" tulos oli Millan osalta negatiivinen, mutta hänen puolisonsa sylkinäytteen poliisi kertoi olevan positiivinen vaikka sen ei Millan mukaan olisi pitänyt olla mahdollista. Myöskään kadulta pysäyttämisen syytä ei pariskunnalle heidän tiedusteluistaan huolimatta kerrottu, mutta Milla arvelee ulkonäköseikkojen vaikuttaneen asiaan.

Aviopari kyydittiin poliisiasemalle missä heille suoritettiin henkilötarkastukset ja suljettiin yhdessä putkaan. Sillä välin poliisit suorittivat kotietsinnän jossa he takavarikoivat "ruohoa" eli rooibos-teetä, kamomillan ja omenan siemeniä sekä epäilyttävää jauhetta eli kotiviinihiivapakkauksen. Huumausainevälineitä poliisit löysivät kahden piipun ja yhden tuhkakupin verran, huumausaineita eivät lainkaan.

Milla oli jo poliisiautoon laitettaessa ilmoittanut tarpeestaan käydä pikaisesti wc:ssä, jolloin hänelle oli se myös luvattu. Poliisiasemalla toinen konstaapeli kuitenkin kielsi "wc-luvan" myöntänyttä sallimaan Millalle hädän helpottamista ennen henkilötarkastuksen valmistumista, vaikka sitä varten piti vielä erikseen odottaa naispoliisin saapumista. Millan näkemyksen mukaan asialle ei ollut mitään muuta syytä kuin suoranainen kiusanteko.

Kuulusteluista otettiin muistiinpanot mutta niitä ei missään vaiheessa annettu luettavaksi tai allekirjoitettavaksi. Yhteensä 4.5 tuntia kestäneen, alun perin kauppareissuksi aiotun kokemuksen ajan pariskunnan 8-vuotias lapsi oli koko ajan ulkona leikkimässä ja vanhempiensa tavoittamattomissa. Poliisien suorittamaa kotietsintää saivat katsella aitiopaikalta Millan lapsen ystävät, heidän vanhempansa ja pariskunnan naapurit.

Siitäkin huolimatta, että joku olisi kenties voinut katsoa nimenomaan poliisin syyllistyneen lapsen heitteillejättöön, seurasi pidätyksestä välitön ilmoitus lastensuojeluviranomaiselle. Lastensuojelun työntekijät kävivät pariskunnan kodissa ensimmäistä kertaa eilen, keskustelivat ja lähtivät. He tekevät samaan osoitteeseen vielä neljä jatkokäyntiä "kartoituksen vuoksi".

Samaan aikaan muualla…

Sain itsekin juuri eilen keskustella tietynlaisten viranomaisten kanssa. Olin viettämässä rauhallista iltaa kodissani ystäväni seurassa ja olin juuri käynnistänyt vaporisaattorini, kun yllättäen poliisit saapastelivat sisälle, veivät yhdeksän kukkivaa kannabiskasviani sekä niistä otetut pistokkaat, suuren osan kasvatusvälineistäni sekä vaporisaattorini pesäosan ja kammion. Kasvien mukana katosi ikävä kyllä myös erittäin kaunis Neville’s Haze -yksilö, jonka oli tarkoitus esiintyä tällä viikolla televisiossa.

Tuskaa helpotti hieman se, että viimeistelin pussillisen höyryä poliisien läsnäollessa ja heille sen sisällöstä kertoen.

Mutta elämä jatkuu. Joskus on vain todettava: "one down, many more to go". Kehotan sydämellisesti kaikkia niitä ihmisiä, joilla on tarve käyttää kannabista kasvattamaan sitä toistaiseksi laittomasti kotonaan. Se, kenellä tällainen tarve oikeutetusti on, päätetään sivistyneessä yhteiskunnassa terveydenhuollon, ei rikosoikeuden piirissä.

Kuinka joudutaan arkipäiväiseltä kauppareissulta lastensuojeluviranomaisen asiakkaaksi ilman, että asiasta on jälkikäteen esittää mitään tapauksen syyt selittävää dokumenttia? Milla Jaakkola alias Miffy, moraalipaniikilta tuoksahtavissa julkisuuskohuissa kieritelty entinen vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas ja nykyinen kotiäiti, tietää.

Milla ja hänen aviomiehensä, molemmat näyttäviä "rastapäitä", olivat kävelymatkalla kotiin kotikuntansa Lammin keskustasta keskiviikkoiltapäivänä 16.9.2009, kun poliisipartio pysäytti heidät päiväkodin eteen. Ensimmäiseksi asiakseen konstaapelit tiedustelivat, oliko pariskunta aikaisemmin ollut tekemisissä virkavallan kanssa. Vastauksen ollessa "useampia vuosia sitten" alkoi poliisi oikopäätä selvitellä kannabiksen käyttöhistoriaa ja haki autosta pikatesterit.

"Tikkarin" tulos oli Millan osalta negatiivinen, mutta hänen puolisonsa sylkinäytteen poliisi kertoi olevan positiivinen vaikka sen ei Millan mukaan olisi pitänyt olla mahdollista. Myöskään kadulta pysäyttämisen syytä ei pariskunnalle heidän tiedusteluistaan huolimatta kerrottu, mutta Milla arvelee ulkonäköseikkojen vaikuttaneen asiaan.

Aviopari kyydittiin poliisiasemalle missä heille suoritettiin henkilötarkastukset ja suljettiin yhdessä putkaan. Sillä välin poliisit suorittivat kotietsinnän jossa he takavarikoivat "ruohoa" eli rooibos-teetä, kamomillan ja omenan siemeniä sekä epäilyttävää jauhetta eli kotiviinihiivapakkauksen. Huumausainevälineitä poliisit löysivät kahden piipun ja yhden tuhkakupin verran, huumausaineita eivät lainkaan.

Milla oli jo poliisiautoon laitettaessa ilmoittanut tarpeestaan käydä pikaisesti wc:ssä, jolloin hänelle oli se myös luvattu. Poliisiasemalla toinen konstaapeli kuitenkin kielsi "wc-luvan" myöntänyttä sallimaan Millalle hädän helpottamista ennen henkilötarkastuksen valmistumista, vaikka sitä varten piti vielä erikseen odottaa naispoliisin saapumista. Millan näkemyksen mukaan asialle ei ollut mitään muuta syytä kuin suoranainen kiusanteko.

Kuulusteluista otettiin muistiinpanot mutta niitä ei missään vaiheessa annettu luettavaksi tai allekirjoitettavaksi. Yhteensä 4.5 tuntia kestäneen, alun perin kauppareissuksi aiotun kokemuksen ajan pariskunnan 8-vuotias lapsi oli koko ajan ulkona leikkimässä ja vanhempiensa tavoittamattomissa. Poliisien suorittamaa kotietsintää saivat katsella aitiopaikalta Millan lapsen ystävät, heidän vanhempansa ja pariskunnan naapurit.

Siitäkin huolimatta, että joku olisi kenties voinut katsoa nimenomaan poliisin syyllistyneen lapsen heitteillejättöön, seurasi pidätyksestä välitön ilmoitus lastensuojeluviranomaiselle. Lastensuojelun työntekijät kävivät pariskunnan kodissa ensimmäistä kertaa eilen, keskustelivat ja lähtivät. He tekevät samaan osoitteeseen vielä neljä jatkokäyntiä "kartoituksen vuoksi".

Samaan aikaan muualla…

Sain itsekin juuri eilen keskustella tietynlaisten viranomaisten kanssa. Olin viettämässä rauhallista iltaa kodissani ystäväni seurassa ja olin juuri käynnistänyt vaporisaattorini, kun yllättäen poliisit saapastelivat sisälle, veivät yhdeksän kukkivaa kannabiskasviani sekä niistä otetut pistokkaat, suuren osan kasvatusvälineistäni sekä vaporisaattorini pesäosan ja kammion. Kasvien mukana katosi ikävä kyllä myös erittäin kaunis Neville’s Haze -yksilö, jonka oli tarkoitus esiintyä tällä viikolla televisiossa.

Tuskaa helpotti hieman se, että viimeistelin pussillisen höyryä poliisien läsnäollessa ja heille sen sisällöstä kertoen.

Mutta elämä jatkuu. Joskus on vain todettava: "one down, many more to go". Kehotan sydämellisesti kaikkia niitä ihmisiä, joilla on tarve käyttää kannabista kasvattamaan sitä toistaiseksi laittomasti kotonaan. Se, kenellä tällainen tarve oikeutetusti on, päätetään sivistyneessä yhteiskunnassa terveydenhuollon, ei rikosoikeuden piirissä.

Viikonloppuna Turku-miitissä SKY:n suuriin korviin kantautui varsin tavanomainen tarina Turun poliisin ja pikasakkokäytännön intiimisuhteesta.

Kahdeksan henkilöä oli viettänyt aikaa jokirannassa istuen, ja kulttuuripääkaupungissa kun ollaan oli joku heistä polttanut kannabissavukkeen. Paikalle ilmaantui tuoreen rikoksen hajun houkuttamana kaksi siviilipoliisia jotka tuloksetta vaativat pahantekijää ilmoittautumaan. Tiedusteluyrityksen kariuduttua poliisit olivat tyytyneet antamaan sakon jokaiselle paikallaolijalle.

Luonnollisesti jokainen suomalainen ansaitsisi tuntuvat sakot ihan vain periaatteesta, sillä kuka nyt ei olisi joskus esimerkiksi ajatellut tuhmia asioita. Mutta niin kauan kuin Suomen lain väitetään perustuvan johonkin muuhun kuin Monty Python -tyyppiseen käytännön huumoriin (mihin se kyllä mielestäni epäilemättä perustuu), olisi lain tarkoitus myös syytä ottaa huomioon.

Turun poliisia voisi oikeutetusti soimata hutkimisesta silloin kun pitäisi tutkia, mutta tosiasiassa kysymys siitä kuka poltti jointin ja kuka ei on puhdas sivuseikka. Muualla Euroopassa ollaan jo pitkälti vapauduttu siitä harhakäsityksestä, että kannabiksen käyttäjien rankaiseminen auttaisi yhtään mihinkään. Länsi-Suomessa ollaan sitä vastoin päätetty osoittaa, että tarpeeksi suuri tahdonvoima ja usko mahdottomaan poistavat pään seinään hakkaamisesta syntyvät vammat.

Toisaalta vaikka esimerkiksi Satakunnan poliisin Juha Joutsenlahti kiertää parhaillaan kouluja ja nuohoaa toimittajia 80-luvun huumegloorian hengessä, ei pelkkä ideologinen kallistuma varmaankaan täysin selitä poliisin käytännön toimintaa. Kyse lienee raadollisemmin siitä, että laman alla kaikki ansaintakeinot käytetään hyväksi tappiin asti. Niinpä ylinopeus- ja pilvenpolttosakot ovat kentällä kuumaa valuuttaa joka pannaan kiertämään.

Seuraavan kerran kun näet poliisin puistossa, muista: pilvesi voi vaikuttaa kiinnostavan heitä, mutta se on vain mainio tapa päästä lompakollesi. Älä siis pety jos he eivät innostu lajike-esittelystä.

Viikonloppuna Turku-miitissä SKY:n suuriin korviin kantautui varsin tavanomainen tarina Turun poliisin ja pikasakkokäytännön intiimisuhteesta.

Kahdeksan henkilöä oli viettänyt aikaa jokirannassa istuen, ja kulttuuripääkaupungissa kun ollaan oli joku heistä polttanut kannabissavukkeen. Paikalle ilmaantui tuoreen rikoksen hajun houkuttamana kaksi siviilipoliisia jotka tuloksetta vaativat pahantekijää ilmoittautumaan. Tiedusteluyrityksen kariuduttua poliisit olivat tyytyneet antamaan sakon jokaiselle paikallaolijalle.

Luonnollisesti jokainen suomalainen ansaitsisi tuntuvat sakot ihan vain periaatteesta, sillä kuka nyt ei olisi joskus esimerkiksi ajatellut tuhmia asioita. Mutta niin kauan kuin Suomen lain väitetään perustuvan johonkin muuhun kuin Monty Python -tyyppiseen käytännön huumoriin (mihin se kyllä mielestäni epäilemättä perustuu), olisi lain tarkoitus myös syytä ottaa huomioon.

Turun poliisia voisi oikeutetusti soimata hutkimisesta silloin kun pitäisi tutkia, mutta tosiasiassa kysymys siitä kuka poltti jointin ja kuka ei on puhdas sivuseikka. Muualla Euroopassa ollaan jo pitkälti vapauduttu siitä harhakäsityksestä, että kannabiksen käyttäjien rankaiseminen auttaisi yhtään mihinkään. Länsi-Suomessa ollaan sitä vastoin päätetty osoittaa, että tarpeeksi suuri tahdonvoima ja usko mahdottomaan poistavat pään seinään hakkaamisesta syntyvät vammat.

Toisaalta vaikka esimerkiksi Satakunnan poliisin Juha Joutsenlahti kiertää parhaillaan kouluja ja nuohoaa toimittajia 80-luvun huumegloorian hengessä, ei pelkkä ideologinen kallistuma varmaankaan täysin selitä poliisin käytännön toimintaa. Kyse lienee raadollisemmin siitä, että laman alla kaikki ansaintakeinot käytetään hyväksi tappiin asti. Niinpä ylinopeus- ja pilvenpolttosakot ovat kentällä kuumaa valuuttaa joka pannaan kiertämään.

Seuraavan kerran kun näet poliisin puistossa, muista: pilvesi voi vaikuttaa kiinnostavan heitä, mutta se on vain mainio tapa päästä lompakollesi. Älä siis pety jos he eivät innostu lajike-esittelystä.