Lähde: Drugs and Democracy: Towards a Paradigm Shift -raportti, 11.2.2009

http://drugsanddemocracy.org/files/2009/02/declaracao_ingles_site.pdf

http://www.drugpolicy.org/news/pressroom/pressrelease/pr020909b.cfm

http://blog.norml.org/2009/02/12/former-south-american-presidents-urge-obama-to-decriminalize-marijuana/

http://www.bloomberg.com/apps/news?pid=20601086&sid=ao_Yr_Is1T6E#

Etelä-Amerikka on varmaan kärsinyt eniten kaikista maailman
mantereista kansainvälisestä huumesodasta ja USA:n kyltymättömästä
huumeiden kulutuksesta. Siellä kasvatetaan USA:n kuluttama kokaiini,
suurin osa sen kuluttamasta marihuanasta,  yhä suurempi osa heroiinista
sekä synteettisistä huumeista ja lääkeväärennöksistä. Toisaalta USA on
valvoo aluetta huumesodan varjolla sotilaallisesti ja mm. Kolumbia ja
Meksiko ovat yhteiskuntina luhistumisen partaalla huumesodan
aiheuttaman väkivallan ja korruption takia.

Etelä-Amerikan valtioiden entisten presidenttien ja muiden
huomattavien henkilöiden muodostama Drugs and Democracy -komitea
julkisti raportin "Drugs and Democracy: Towards a Paradigm Shift",
jossa vedotaan sekä YK:n huumekomissioon että USA:n uuteen
presidenttiin huumepolitiikan muuttamiseksi inhimillisemmäksi.
Raportissa todetaan, että 30 vuotta jatkunut huumesota ei ole tuottanut
toivottuja tuloksia vaan aivan päinvastaisen tilanteen, jossa huumeiden
tuotanto ja kulutus ovat nousseet aivan uudelle tasolle. Lisäksi
järjestäytynyt rikollisuus, väkivalta ja virkakoneiston korruptio ovat
tehneet tavallisten ihmisten elämästä vaikeaa ja ne vaikuttavat jopa
valtioiden kykyyn pysyä toimivina yhteiskuntina.

Komitean raportissa annetaan kolme suositusta:

– huumeiden käyttö on kansanterveydellinen kysymys

– huumeiden käyttöä voidaan vähentää tiedottamisella ja käytön ehkäisyllä

– rikosoikeuden täytäntöönpano on järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan

Komitea pyytää hallituksia ja yhteiskuntia arvioimaan
kansanterveyden ja lääketieteen näkökulmasta kannabiksen hallussapidon
dekriminalisointia henkilökohtaiseen käyttöön. Keskustelun estävän
vaikenemisen ja tabun rikkominen on lähtökohtana  kunkin maan
historiaan ja kulttuuriin sopivien uusien innovaatioiden löytämiselle.

ENCOD Wienissä

Lähde: http://www.encod.org/info/CITIZENS-AFFECTED-BY-WORLD-DRUG.html

Kansalaisjärjestö European Coalition for Just and Effective Drug
Policies, ENCOD, seuraa CND:n kokousta Wienissä ja kutsuu
tiedotusvälineiden edustajia lehdistötilaisuuteensa 13.3. Cafe
Landtmannissa. Lehdistötiedotteessaan ENCOD kertoo EU:n komission
tuottaneen oman raporttinsa CND:n kokoukseen mutta sitä ei olla annettu
julkisuuteen vielä. Puheiden perusteella se on johtopäätöksissään
kriittisempi vallitsevaa järjestelmää kohtaan kuin UNODC:n viime vuonna
tuottama raportti CND:lle.

Puhujina mm. Rifin alueen Chekib El-Khiari/Chakib El-Khayari
Marokosta, jos hän vapautuu ajoissa Marokosta, ENCOD:n edustaja
Fredrick Polak, joka jo vuoden ajan on yrittänyt päästä suoraan
puheyhteyteem Antonio Costan kanssa, Leapin edustaja Terry Nelson sekä
muita aktivisteja ympäri maailman.

Encodin vetoomus Chekib El-Khiarin vapauttamiseksi

http://www.encod.org/info/LETTER-TO-THE-KING-OF-MOROCCO-ON.html

Muita kansalaisjärjestöjä

Lähde: http://www.leap.cc/cms/index.php

Law enforcement against drug prohibition on entisten rikoslain
täytäntöönpano- ja oikeusviranomaisten muodostama järjestö, jonka
riveihin kuuluu mm. Pablo Escobarin kiinniottamiseen osallistuneita
poliiseja ja elokuvissa ja TV-sarjoissa ikuistettuja legendaarisia
henkilöitä. He ovat elämässään huomanneet, että jokaista julkisuudessa
toitotettua huumesodan voittoa seuraa joku entistä pahempi ja suurempi
huumesodan mörkö, ja että ainut ratkaisu olisi ottaa tämä kauppa
yhteiskunnan valvontaan. Tiesitkö mm. että vaikka heroiini
laillistettaisiin niin 99% prosenttia ihmisistä ei ottaisi sitä?

Lähde: http://www.romeconsensus.net/

Rooman asiakirja on 115:n Punaisen ristin ja Punaisen puolikuun
aluejärjestön hyväksymä kehotus humaanimman huumepolitiikan puolesta.
Mm. Eestin punainen risti kuuluu allekirjoittajiin muttei SPR.

Lähde: http://www.icosgroup.net/

International Council on Security and Development, entinen Senlis
Council, kansainvälinen, korkean tason ajatushautomo on laajentanut
toimialaansa huumepolitiikasta ja Afganistanin oopiumongelmasta
kansainvälisten kriisien ratkaisemiseen. Ajatushautomon aloittama
lähtölaskenta vuoteen 2008 ja YK:n huumepolitiikan tarkistusprosessiin
johdatti monia kansalaisjärjestöjä huumesotamme syntysijoille, joka ei
menneinä vuosikymmeninä saanut eikä halunnut liiemmälti julkisuutta.

Lähde: http://www.idpc.info/

International Drugs Policy Consortium on kansainvälinen
huumepolitiikan ajatushautomo, joka seuraa tiiviisti YK:n
huumepolitiikkaa ja verkottaa kansalaisjärjestöjä. IDPC:n kotisivuilla
taustoitetaan YK:n huumepolitiikkaa ja sen tarkistusprosessia.

Huumesota ja tiedotusvälineet

Lähde: Transform

http://transform-drugs.blogspot.com/2009/02/minijstry-of-defense-propaganda-and.html

Transform kansalaisjärjestö valottaa pienellä esimerkillä sitä
koneistoa, millä ihmiset piiskataan mukaan huumesodan järjettömyyteen.
USA, Iso-Britannia ja muut länsimaat ovat käyneet jo vuosia
tuloksetonta sotaa Afganistanissa, mistä on tullut yksi maailman
narkovaltioista, maista, joissa huumekauppa pyörittää kaikkea
hallituksesta sitä vastaan taisteleviin talebaneihin. Iso-Britannian
hallitus julkaisi uutisen, joka levisi ainakin 600:aan sanomalehteen
ympäri maailman ja jossa kerrottiin sen armeijan saaneen haltuunsa 50
miljoonan punnan edestä heroiinia ja siten aiheuttaneen merkittävän
takaiskun talebaneille.

Uutista lukiessa tarkkaavainen lukija havaitsee, että totuutta on
jälleen kerran peukaloitu, mikä on normaalia sodassa. Takavarikoitu
heroiini olikin raakaoopiumia ja taloudelliselta arvoltaan murto-osa
uutisoidusta. Vaikka talebanit olisivat henkilökohtaisesti myyneet
oopiumista saadun heroiinin laimennettuna Lontoon kaduilla
pikkupusseissa, eivät he olisi saaneet kokoon uutisessa mainittua
summaa. Kun otetaan laskuihin YK:n arvio talebanien varastoimasta
ylijäämäheroiinista, voidaan päätellä kyseisen takavarikon olleen
mitätön menetys – jos kyseessä edes oli talebaneille kuuluva oopiumi
kun tiedetään länsimaiden tukeman Afganistanin hallituksen olevan
mukana heroiinikaupassa. Sodat kuitenkin maksavat miljardeja ja tämä on
jotenkin pakko oikeuttaa veronmaksajille. Laiskat toimittajat kopioivat
hallitusten antaman uutismateriaalin ottamatta itse selvää tapahtumien
taustoista ja kansalaiset kuvittelevat ankaran huumelainsäädännön
suojelevan juuri heitä.

Vatikaani vetoaa huumesodan jatkamisen puolesta

Lähde: Guardian 27.2.2009

http://www.guardian.co.uk/world/2009/feb/27/vatican-un-drugs-policy

Aivan CND:n kokouksen aattona Vatikaani julkaisi vetoomuksen, jonka
mukaan huumeiden käyttö on "elämän vastaista" ja "niin kutsuttu
haittojen vähentäminen johtaa huumeiden käytön liberalisoimiseen".
Vatikaanin viime hetken vetoomus on saanut Italian lipeämään EU:n
yhteisestä linjasta, johtanut USA:n ja EU:n edustajat uudelleen
kiistaan tulevan julistustekstin sisällöstä

Haittoja vähentävän politiikan sisällyttämisen puolesta on suurin
osa EU-maista, Brasilia sekä muut Etelä-Amerikan valtiot, Australia ja
Uusi-Seelanti. Sitä vastustavat USA, Venäjä ja Japani, tosin ilmassa on
ollut merkkejä USA:n kannan muuttumisesta Barack Obaman valinnan
jälkeen. UNODC:n edustaja on myöntänyt julkisuuteen, että sanamuodoista
"vallitsee vielä erimielisyyttä".

"Tulemalla julkisuuteen lausunnolla haittoja vähentävää politiikkaa
kohtaan, Vatikaani osoittaa sen moraalisen kannan huumeita vastaan
olevan tärkeämpi kuin sen sitoutuminen elämän pyhyyteen", toteaa
lausunnossaan brittiläinen kansalaisjärjestö Release.

IDPC:n puheenjohtaja Mike Trace: "Kehitystä johtavat valtiot, kuten
UK, ovat sen ongelman edessä, että saavatko ne tarpeeksi kannatusta
omille kannanotoilleen vai jättääkö julistusteksti vaille hyväksyntää.

UNODC:n johtaja Antonio Costa väittää "äänekkään vähemmistön"
vaativan haittoja vähentävää politiikkaa. Viime marraskuussa hän totesi
puheessaan: "Haittoja vähentävä politiikka voi ehkäistä veren
välityksellä tarttuvien tautien esiintymistä. Mutta se ei vaikuta alla
olevaan ongelmaan, se voi jopa jatkaa huumeiden käyttöä".

YK:n ylin päättävä elin on YK:n yleiskokous, johon jokainen YK:n
jäsenvaltio voi osallistua. Käytännössä YK:n erityisjärjestöt toimivat
YK:n talous- ja sosiaalineuvoston (ECOSOC) alaisuudessa. Sen
päätöksenteossa on mukana 54 YK:n jäsenvaltiota. YK:n
huumesopimusjärjestelmä koostuu kolmesta kansainvälisestä
huumesopimuksesta (1961, 1971 ja 1988 sekä vuonna 1972 tehty
lisäpöytäkirja vuoden 1961 sopimukseen) ja näitä valvomaan ja
toteuttamaan perustetuista toimielimistä CND, UNODC ja INCB.

Commission on Narcotic Drugs, CND, on keskeinen elin YK:n
huumepolitiikan tekemisessä ja perustettiin vuonna 1946. Siihen kuuluu
kerrallaan 53 valtiota, joilla on neljän vuoden toimikausi. Se
kokoontuu säännöllisesti Wienissä ja sen toimivaltaan kuuluu
huumepolitiikan määrittely ja eri aineiden luokittelusta päättäminen
huumesopimusten perustana olevassa huumeluokitusjärjestelmässä.

International Narcotics Control Board, INCB, perustettiin vuonna
1968 sitä edeltävien toimielinten työtä jatkamaan. INCB on puolueeton
ja itsenäinen asiantuntijaelin, jonka tehtäväksi määriteltiin vuoden
1961 sopimuksessa sen noudattamisen valvonta ja ohjaaminen. Se päätoimi
on maailman huumetilannetta kartoittavan vuosiraportin laatiminen sekä
huumeiden ja lääkkeiden valmistamista ja kauppaa käsittelevien
tilastojen ylläpitäminen.

United Nations Office on Drugs and Crime, UNODC, perustettiin
vuonna 1997 yhdistämällä YK:n kansainvälinen huumevalvontaohjelma
(UNDCP) ja rikosehkäisy- ja rikosoikeusjaosto. Se toimii CND:n ja
INCB:n sihteeristönä sekä toimii aktiivisesti huumepolitiikan kentällä
tutkimalla ja julkaisemalla huumerikollisuuteen liittyvää tietoa, jakaa
tätä edelleen hallituksille ja konsultoi niitä huumepolitiikkaan
liittyvissä asioissa. Terrorismisodan myötä UNODC:n mandaattia on
2000-luvulla laajennettu. Sen nykyinen johtaja Antonio Maria Costa on
ottanut näkyvän osan YK:n huumepolitiikan levittämisessä ja
markkinoinnissa.

CND:n kokouksen aikataulut ja työjärjestys

Lähde: Commission on Narcotic Drugs

http://www.unodc.org/unodc/en/commissions/CND/index.html

CND:n tuleva sessio

http://www.unodc.org/unodc/en/commissions/CND/session/52.html

Kokouksen työjärjestys

http://www.unodc.org/documents/commissions/CND-Uploads/CND-52-RelatedFiles/CND-52-Documents/CND52-ECN72009-1-E.pdf

Normaalin ministeritasoisen kokouksen sijaan maaliskuussa
kokoontuva CND:n 52. kokous on avoin kaikille YK:n jäsenvaltioille.
Kokous pidetään 11. – 20. maaliskuuta, jotta olisi aikaa käydä läpi
objektiivinen, tieteellinen, tasapainoitettu ja läpinäkyvä
kansainvälinen arvio maailman huumepolitiikasta, kuten se on määritelty
YK:n yleiskokouksen hyväksymissä julistuksissa ja toimenpiteissä.

Kokouksen tarkoituksena on sorvata uusi aiesopimus seuraavan
kymmenen vuoden ajaksi, joka ohjaisi kansainvälistä huumepolitiikkaa.
Kymmenen vuotta sitten YK hyväksyi asiakirjan "a drug-free world – we
can do it", jota on arvosteltu ideologisuudesta ja epärealistisuudesta.

INCB ja kylmä huumesota

Lähde: INCB:n vuosiraportti 2008

http://www.incb.org/pdf/annual-report/2008/en/AR_08_English.pdf

http://www.incb.org/incb/annual-report-2008.html

Guardian 19.2.2009

http://www.guardian.co.uk/world/2009/feb/19/online-drugs-trade

Huffington Post 19.2.2009

http://www.huffingtonpost.com/ethan-nadelmann/international-narcotics-c_b_168352.html

INCB, International Narcotics Control Board, edustaa YK:n
huumepolitiikan konservatiivisinta ydintä, koska sen tehtävä on valvoa
huumesopimusten kirjaimellista noudattamista niiden laatimisajan
hengessä eikä suunnitella niiden muuttamista. Vuosien varrella INCB:n
kommentoinnit ovat herättäneet huomiota niin ihmisoikeusaktivistien
kuin lääkekannabisaktivistien keskuudessa. INCB hyväksyi Thaimaan
huumesodan 2000-luvun alussa, jossa murhattiin ainakin 2500 ihmistä, ja
tuomitsee jatkuvasti lääkekannabiksen toteen näyttämättömänä. INCB:n
asennoituminen näkyy sen raportin tekstissä, missä haittojen
vähentäminen ja lääkekannabis kirjoitetaan lainausmerkeissä. Sen
tiukkaa, 1950-luvun kylmän sodan aikaista retoriikkaa kuvaa mainiosti,
ettei raportissa ilmene Meksikon tuhannet huumesodan uhrit.

Vuoden 2008 raportissa annetaan suosituksia tarkistusprosessiin
osallistuville hallituksille. Kannabiksen osalta INCB vaatii nykyisin
sallivaa politiikkaa harjoittavien maiden palaamista ruotuun. Tämän
lisäksi INCB vaatii pikaisia toimia lääkekannabisohjelmien  sekä
kasvatusjärjestelmien ja siementen nettikaupan lopettamiseksi.
(suositukset 21 ja 40). Jos INCB:n suosituksista edes osa päätyy
tulevaan julistukseen ja YK:n seuraavan kymmenen vuoden huumeohjelmaan,
ei edistyksestä voida puhua.

Kansalaisaktivistit arvioivatkin INCB:n ja sen politiikan olevan
paljon tuhoisempia kuin huumeet: Drug Policy Allianc Networkin johtaja
Ethan Nadelman kirjoittaa arviossaan raportista, että mykistyttävintä
INCB:n vanhakantaisuudessa on sen vaikeneminen rikollisuudesta,
väkivallasta, korruptiosta, vankiloiden täyttymisestä ja
ihmisoikeusrikoksista, jotka liittyvät kansainvälisen huumekieltolain
toteuttamiseen.

INCB:n ajama politiikka on myrkyttänyt huumemarkkinat
terroristiryhmillä, paramilitaareilla ja järjestäytyneellä
rikollisuudella, mikä on johtanut tuottaja- ja kauttakulkumaiden
poliittiseen ja taloudelliseen ahdinkoon sekä vaarantanut miljoonien
ihmisten terveyden ja hengen veren välityksellä leviävien virusten
aiheuttamilla taudeilla.

Ihmisoikeudet ja YK:n huumepolitiikka

Lähde: YK:n ihmisoikeusraportoija CND:lle

http://www.idpc.info/php-bin/documents/SpecialRapporteurs_LettertoCND_Dec09_EN.pdf

YK:n huumesopimuksia ei ole sidottu YK:n ihmisoikeusopimuksiin
vaikka niiden laatimisesta tuli vuonna 2008 kuluneeksi jo 60 vuotta.
Niinpä YK:n ihmisoikeusraportoija kehottaa huumepolitiikan luojia
ottamaan huomioon neljä ehdotusta, jotka kuuluvat YK:n ihmisoikeuksien
piiriin ja joilla on suuri merkitys huumestrategialle seuraavien
kymmenen vuoden aikana:

1. Haittojen vähentäminen

2. Kidutukselta suojeleminen osana lain täytäntöönpanoa

3. Kipulääkkeiden saamisen turvaaminen

4. Pääsy sellaiseen hoitoon, joka täyttää ihmisoikeusvaatimukset

Ihmisoikeusraportoija tuo erikseen esille sen, että monissa maissa
on käytetään vanhentuneita hoitomenetelmiä kuten mm. nälkään
näännyttämistä ja kidutusta, joilla yritetään saada käyttäjät luopumaan
huumeiden käytöstä. Tällaiset hoitomenetelmät ovat johtaneet jopa
huumeiden käyttäjien kuolemaan.

Epäinhimillisen politiikan suosimisesta tunnettu YK:n huume- ja
rikostoimiston johtaja Costa totesi UNODC:n vuoden 2008 huumeraportin
lehdistötiedotteessa, että "Although drugs kill, we should not kill
because of drugs" ikäänkuin tunnustaen menneen ajan politiiikan mutta
luvaten parannusta. (http://www.unodc.org/unodc/en/press/releases/2008-06-26.html)

Chekib
El-Khiari, Rifin alueen ihmisoikeusliiton (Association du Rif des
droits de l’homme) puheenjohtaja on ollut poliisin pidättämänä
Casablancassa helmikuun 17:stä päivästä saakka. El-Khiarin olisi
pitänyt esiintyä maaliskuussa EU-parlamentissa Brysselissä ja YK:n
huumeohjelman tarkistuskokouksessa Wienissä ENCOD:n järjestämässä
tilaisuudessa 13.3.2009. Amnesty International epäilee hänen olevan
pidätettynä ihmisoikeusaktivisminsa ja korruption vastaisten puheidensa
takia.

El-Khiari esiintyi mm. viime joulukuussa Marokon
televisiossa suorana lähetetyssä kannabiksen asemaa pohtivassa
-keskustelutilaisuudessa, jossa hän esitti että ainoa järkevä tapa
ratkaista Marokon kannabiskysymys on laillistaminen. Hän on toistuvasti
kritisoinut paikallista huumausaineiden vastaista taistelua
korruptiosta ja ihmisoikeusrikkomuksista. Viimeksi tammikuussa hän
syytti joitakin Rifin alueen korkearvoisia valtion virkamiehiä
osallisuudesta huumausaineiden salakuljetukseen. Marokon
sisäasiainministeriön mukaan oikeustutkinta El-Khiarin puheista
selvitti, että väitteet olivat perättömiä ja niiden tarkoitus oli
tuntemattomasta syystä mustamaalata viranomaisten harjoittamaa
taistelua huumausaineita vastaan.
 
El-Khiarille toimitetussa
pidätysmääräyksessä hänet määrättiin ilmoittautumaan Casablancassa,
jonne hän matkusti 17.2. Seuraavana aamuna El-Khairi ilmestyi kotiinsa
noin kymmenen siviiliasuisen poliisiviranomaisen seurassa, jotka
suorittivat kotietsinnän ja takavarikoivat mm. El-Khiarin tietokoneen.
Muista kuin terrorismiepäilyistä pidätetyt voidaan pitää sellissä 72
tuntia ja heidän perheilleen ilmoitetaan asiasta. El-Khiarin perhe ei
ole saanut mitään tietoa hänen olinpaikastaan tai syytteistä.
 
Valitettavasti tämä ei ole mitenkään poikkeuksellista Marokossa, jossa
viranomaiset toistuvasti loukkaavat esimerkiksi lehti- ja
lakimiesten ihmisoikeuksia näiden otettua julkisesti esille
viranomaisten kannalta kiusallisia asioita. Ihmisoikeusjärjestöjen
mukaan korruptio ja viranomaisten kytkökset laittomaan
huumausainekauppaan ovat juurtuneet syvälle marokkolaiseen
yhteiskuntaan, eikä Marokon valtio pysty näitä kitkemään omin avuin.
Mm. tästä johtuen mielipiteet kannabiksen tuotannon laillistamiseksi
ovat saaneet viime aikoina yhä enemmän julkisuutta Marokossakin.

Amnestyn ja ENCOD:n sivujen kautta löytyy vetoomus Marokon
kuninkaalle Chekib El-Khiarin vapauttamiseksi, mutta vapauttamispyynnön
voi lähettää myös kunkin maan Marokon lähetystöön tai konsulille. Älä
jätä omaa ääntäsi käyttämättä, sillä vain yhdessä äänemme voi kantaa!
Asiasta puhumalla sekä linkkejä eteenpäin levittämällä tuet kehitystä
kohti kestävämpää ja rauhanomaisempaa maailmaa.

Lähteet: Amnesty Internationalin tiedote 20.2.2009, ENCOD:n tiedotteet
http://www.amnesty.org/en/library/info/MDE29/003/2009/en
http://www.encod.org/info/AMNESTY-INTERNATIONAL-CALLS-FOR.html
http://www.encod.org/info/LETTER-TO-THE-KING-OF-MOROCCO-ON.html

Chekib El-Khiarin vapauttamista vaativat kotisivut
http://www.freechakib.com/
 
Kts. myös Elämäntapaliiton juttu kannabiksen viljelyn laillistamisesta Marokossa
http://www.huumaa.net/kannabis-ja-marokko/viljelyn-laillistaminen/113-viljelyn-laillistaminen