YK:n ylin päättävä elin on YK:n yleiskokous, johon jokainen YK:n
jäsenvaltio voi osallistua. Käytännössä YK:n erityisjärjestöt toimivat
YK:n talous- ja sosiaalineuvoston (ECOSOC) alaisuudessa. Sen
päätöksenteossa on mukana 54 YK:n jäsenvaltiota. YK:n
huumesopimusjärjestelmä koostuu kolmesta kansainvälisestä
huumesopimuksesta (1961, 1971 ja 1988 sekä vuonna 1972 tehty
lisäpöytäkirja vuoden 1961 sopimukseen) ja näitä valvomaan ja
toteuttamaan perustetuista toimielimistä CND, UNODC ja INCB.
Commission on Narcotic Drugs, CND, on keskeinen elin YK:n
huumepolitiikan tekemisessä ja perustettiin vuonna 1946. Siihen kuuluu
kerrallaan 53 valtiota, joilla on neljän vuoden toimikausi. Se
kokoontuu säännöllisesti Wienissä ja sen toimivaltaan kuuluu
huumepolitiikan määrittely ja eri aineiden luokittelusta päättäminen
huumesopimusten perustana olevassa huumeluokitusjärjestelmässä.
International Narcotics Control Board, INCB, perustettiin vuonna
1968 sitä edeltävien toimielinten työtä jatkamaan. INCB on puolueeton
ja itsenäinen asiantuntijaelin, jonka tehtäväksi määriteltiin vuoden
1961 sopimuksessa sen noudattamisen valvonta ja ohjaaminen. Se päätoimi
on maailman huumetilannetta kartoittavan vuosiraportin laatiminen sekä
huumeiden ja lääkkeiden valmistamista ja kauppaa käsittelevien
tilastojen ylläpitäminen.
United Nations Office on Drugs and Crime, UNODC, perustettiin
vuonna 1997 yhdistämällä YK:n kansainvälinen huumevalvontaohjelma
(UNDCP) ja rikosehkäisy- ja rikosoikeusjaosto. Se toimii CND:n ja
INCB:n sihteeristönä sekä toimii aktiivisesti huumepolitiikan kentällä
tutkimalla ja julkaisemalla huumerikollisuuteen liittyvää tietoa, jakaa
tätä edelleen hallituksille ja konsultoi niitä huumepolitiikkaan
liittyvissä asioissa. Terrorismisodan myötä UNODC:n mandaattia on
2000-luvulla laajennettu. Sen nykyinen johtaja Antonio Maria Costa on
ottanut näkyvän osan YK:n huumepolitiikan levittämisessä ja
markkinoinnissa.
CND:n kokouksen aikataulut ja työjärjestys
Lähde: Commission on Narcotic Drugs
http://www.unodc.org/unodc/en/commissions/CND/index.html
CND:n tuleva sessio
http://www.unodc.org/unodc/en/commissions/CND/session/52.html
Kokouksen työjärjestys
http://www.unodc.org/documents/commissions/CND-Uploads/CND-52-RelatedFiles/CND-52-Documents/CND52-ECN72009-1-E.pdf
Normaalin ministeritasoisen kokouksen sijaan maaliskuussa
kokoontuva CND:n 52. kokous on avoin kaikille YK:n jäsenvaltioille.
Kokous pidetään 11. – 20. maaliskuuta, jotta olisi aikaa käydä läpi
objektiivinen, tieteellinen, tasapainoitettu ja läpinäkyvä
kansainvälinen arvio maailman huumepolitiikasta, kuten se on määritelty
YK:n yleiskokouksen hyväksymissä julistuksissa ja toimenpiteissä.
Kokouksen tarkoituksena on sorvata uusi aiesopimus seuraavan
kymmenen vuoden ajaksi, joka ohjaisi kansainvälistä huumepolitiikkaa.
Kymmenen vuotta sitten YK hyväksyi asiakirjan "a drug-free world – we
can do it", jota on arvosteltu ideologisuudesta ja epärealistisuudesta.
INCB ja kylmä huumesota
Lähde: INCB:n vuosiraportti 2008
http://www.incb.org/pdf/annual-report/2008/en/AR_08_English.pdf
http://www.incb.org/incb/annual-report-2008.html
Guardian 19.2.2009
http://www.guardian.co.uk/world/2009/feb/19/online-drugs-trade
Huffington Post 19.2.2009
http://www.huffingtonpost.com/ethan-nadelmann/international-narcotics-c_b_168352.html
INCB, International Narcotics Control Board, edustaa YK:n
huumepolitiikan konservatiivisinta ydintä, koska sen tehtävä on valvoa
huumesopimusten kirjaimellista noudattamista niiden laatimisajan
hengessä eikä suunnitella niiden muuttamista. Vuosien varrella INCB:n
kommentoinnit ovat herättäneet huomiota niin ihmisoikeusaktivistien
kuin lääkekannabisaktivistien keskuudessa. INCB hyväksyi Thaimaan
huumesodan 2000-luvun alussa, jossa murhattiin ainakin 2500 ihmistä, ja
tuomitsee jatkuvasti lääkekannabiksen toteen näyttämättömänä. INCB:n
asennoituminen näkyy sen raportin tekstissä, missä haittojen
vähentäminen ja lääkekannabis kirjoitetaan lainausmerkeissä. Sen
tiukkaa, 1950-luvun kylmän sodan aikaista retoriikkaa kuvaa mainiosti,
ettei raportissa ilmene Meksikon tuhannet huumesodan uhrit.
Vuoden 2008 raportissa annetaan suosituksia tarkistusprosessiin
osallistuville hallituksille. Kannabiksen osalta INCB vaatii nykyisin
sallivaa politiikkaa harjoittavien maiden palaamista ruotuun. Tämän
lisäksi INCB vaatii pikaisia toimia lääkekannabisohjelmien sekä
kasvatusjärjestelmien ja siementen nettikaupan lopettamiseksi.
(suositukset 21 ja 40). Jos INCB:n suosituksista edes osa päätyy
tulevaan julistukseen ja YK:n seuraavan kymmenen vuoden huumeohjelmaan,
ei edistyksestä voida puhua.
Kansalaisaktivistit arvioivatkin INCB:n ja sen politiikan olevan
paljon tuhoisempia kuin huumeet: Drug Policy Allianc Networkin johtaja
Ethan Nadelman kirjoittaa arviossaan raportista, että mykistyttävintä
INCB:n vanhakantaisuudessa on sen vaikeneminen rikollisuudesta,
väkivallasta, korruptiosta, vankiloiden täyttymisestä ja
ihmisoikeusrikoksista, jotka liittyvät kansainvälisen huumekieltolain
toteuttamiseen.
INCB:n ajama politiikka on myrkyttänyt huumemarkkinat
terroristiryhmillä, paramilitaareilla ja järjestäytyneellä
rikollisuudella, mikä on johtanut tuottaja- ja kauttakulkumaiden
poliittiseen ja taloudelliseen ahdinkoon sekä vaarantanut miljoonien
ihmisten terveyden ja hengen veren välityksellä leviävien virusten
aiheuttamilla taudeilla.
Ihmisoikeudet ja YK:n huumepolitiikka
Lähde: YK:n ihmisoikeusraportoija CND:lle
http://www.idpc.info/php-bin/documents/SpecialRapporteurs_LettertoCND_Dec09_EN.pdf
YK:n huumesopimuksia ei ole sidottu YK:n ihmisoikeusopimuksiin
vaikka niiden laatimisesta tuli vuonna 2008 kuluneeksi jo 60 vuotta.
Niinpä YK:n ihmisoikeusraportoija kehottaa huumepolitiikan luojia
ottamaan huomioon neljä ehdotusta, jotka kuuluvat YK:n ihmisoikeuksien
piiriin ja joilla on suuri merkitys huumestrategialle seuraavien
kymmenen vuoden aikana:
1. Haittojen vähentäminen
2. Kidutukselta suojeleminen osana lain täytäntöönpanoa
3. Kipulääkkeiden saamisen turvaaminen
4. Pääsy sellaiseen hoitoon, joka täyttää ihmisoikeusvaatimukset
Ihmisoikeusraportoija tuo erikseen esille sen, että monissa maissa
on käytetään vanhentuneita hoitomenetelmiä kuten mm. nälkään
näännyttämistä ja kidutusta, joilla yritetään saada käyttäjät luopumaan
huumeiden käytöstä. Tällaiset hoitomenetelmät ovat johtaneet jopa
huumeiden käyttäjien kuolemaan.
Epäinhimillisen politiikan suosimisesta tunnettu YK:n huume- ja
rikostoimiston johtaja Costa totesi UNODC:n vuoden 2008 huumeraportin
lehdistötiedotteessa, että "Although drugs kill, we should not kill
because of drugs" ikäänkuin tunnustaen menneen ajan politiiikan mutta
luvaten parannusta. (http://www.unodc.org/unodc/en/press/releases/2008-06-26.html)
Vastaa