Kannabiksen haitallisuus ja vuoden 2008 YK:n yleiskokous
Britanniassa ilmestyi kaksi käänteentekevää tutkimusta, jotka
kyseenalaistavat ”kansainvälisen huumesodan” perusteet eli
kansainvälisten huumesopimusten ja monien maiden huumelakien perustana
olevan huumeluokituksen. Keskustelu vuonna 2008 pidettävän YK:n
yleiskokouksen alla tiivistyy, tuolloinhan pitäisi tarkastella sen
huumeohjelman edistymistä, kuten YK:n yleiskokous vuonna 1998 päätti.
Huumeet ja päihteet
Lähde: RSA 8.3.2007 ja Lancet 24.3.2007
http://www.rsadrugscommission.org.uk/
http://www.thelancet.com/journals/lancet/issue?volume=369&issue=9566
Wayne Hallin kommentti Lancet-lehden tutkimukseen:
http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140673607604711/fulltext
Lancet-lehti kokosi kaksi erillistä asiantuntijapaneelia, joiden
tuli valmistaa haittaluettelo käytettävissä olevan tiedon ja kokemuksen
perusteella. Sitten näin saadut kaksi itsenäistä arviota yhdistettiin.
Verrattaessa tulosta Britanniassa käytössä olevaan huumeluokitukseen
esille tuli suuria ristiriitaisuuksia, mikä aiheutti laajaa keskustelua
nykypolitiikan järkevyydestä.
Kannabis luokiteltiin vuonna 2002 Britanniassa lievimpään
C-luokkaan. Lancetin asiantuntijoiden laatiman arvion perusteella se
sijoittui 11. sijalle 20:stä tarkasteltavaksi valitusta aineesta tai
aineryhmästä. Mm. tupakka, alkoholi ja psyykenlääkkeet sijoittuivat
selvästi korkeammalle tässä riskiluokituksessa.
Alkoholin ja tupakan kieltolakia ei varmaan kukaan enää ehdota mutta
tämä tutkimus osoittaa, että eniten haittoja aiheuttaville aineille
(tupakka ja alkoholi) voidaan asettaa muita rajoituksia, ja eniten
käytetyn laittoman huumeen käytöstä koituvia ankaria rangaistuksia
voidaan höllentää.
RSA (Royal Society for the encouragement of Arts, Manufactures and
Commerce) asetettiin kaksi vuotta sitten Britannian hallituksen
toimeksiannosta tutkimaan huumepolitiikkaa. Nyt ilmestyneen raportin
otsikko ’Drugs – Facing Facts’ on kutkuttava. Raportin analyysi
lunastaa otsikon:
Nollatoleranssi huumeita kohtaan on pelkkä hourekuva ja perustuu
kielipeliin, jossa tietyt aineet ovat huumeita ja toiset lääkkeitä tai
päihteitä. Kaikki psyykeen vaikuttavat aineet voivat aiheuttaa ongelmia
mutta vain ”huumeet” on demonisoitu.
Suurin osa laittomien huumeiden käytöstä, kuten päihteidenkään, ei
aiheuta käyttäjälleen ongelmia. Laittomien huumeiden käyttäjä saattaa
joutua rikosoikeudelliseen edesvastuuseen pelkän käytön, ei
käyttäytymisensä, vuoksi. Tämän haitan takia kaikkia psyykeen
vaikuttavia aineita tulisi säädellä samalla lainsäädännöllä.
Kehitys on vienyt kohti laittomien huumeiden rikosoikeudellista
käsittelyä hoidollisen suuntauksen sijaan. Laittomia huumeita
käsitellään julkisuudessa kieltolain sävyttämällä, ehdottomaan kieltoon
perustuvalla puhetyylillä, vaikka käytännön politiikka ei kykene tätä
toteuttamaan. Tämä tuottaa ristiriitaisia, jopa epärehellisiä, viestejä
yhteiskuntaan. Samalla muut lähestymistavat ongelmien hoitamiseksi ovat
jääneet taka-alalle ja muuttuneet retoriikaksi.
Huumepolitiikan onnistumista mitataan takavarikkomäärinä ja
pidätyslukuina. Kumpikaan näistä ei kuitenkaan kerro politiikan
onnistumisesta jos mittarina pidetään ihmisten kokemaa ongelmaisuutta.
Skitsofrenian ja kannabiksen yhteys paljastuu 2010?
Lähde: Addiction Volume 102 Issue 4 April 2007, pages 597–606
http://www.blackwell-synergy.com/toc/add/102/4
Addiction lehdessä julkaistiin tutkimus, jossa pyrittiin luomaan
mallia, kuinka skitsofrenian ilmeneminen lisääntyisi Englannissa ja
Walesissa vuoteen 2010 olettaen, että kannabiksen käytöllä ja
skitsofrenialla olisi kausaalinen yhteys. Tällä hetkellä vallitsee
yksimielisyys siitä, että kannabiksen käyttö voi laukaista
skitsofrenian sille alttiissa yksilössä, mutta viime vuosina on
esitetty myös suorempaa yhteyttä.
Artikkelissa ollaan skeptisiä ajatusrakennelman pätevyydestä ja
ajatuksena onkin tuoda esitettyjä väitteitä ja arvioita lähemmäs
käytäntöä. Lähteitä tarkasteltaessa paljastuu, että tämä ajatus
kannabiksen käytön ja skitsofrenian syy-yhteydestä perustuu yhteen,
1980-luvulla Ruotsissa tehtyyn alokastutkimukseen. Sen heikkoutena on
julkaisemisesta saakka pidetty tutkimuksen etukäteisoletusta
syy-seuraus suhteesta.
Tämän heikkouden lausuvat julki samassa numerossa vastineen
kirjoittaneet James C. Anthony ja Louisa Degenhardt: Kaikissa maailman
maissa kannabis ja sen käyttö on laitonta. Siitä voi seurata vakavia
sosiaalisia ja oikeudellisia seurauksia. Taipumus laittomaan toimintaan
huolimatta seurauksista voi olla osasyynä sekä kannabiksen käyttöön
että myöhemmin psykooseihin.
Tässä arviossa puhutaan todellisesta skitsofreniasta eikä
esimerkiksi runsaan käytön aiheuttamista psykoosinkaltaisista
mielentiloista, jotka häviävät käytön loputtua. Skitsofrenian
esiintyminen on 17 sairastunutta 100 000 kohti. Tietomme syistä ovat
puutteellisia mutta tiedetään mm. urbanisaation, siirtolaisuuden,
syrjäytymisen ja sukupuolen (miehillä kaksi kertaa yleisempää kuin
naisilla) lisäävän skitsofrenian riskiä ja ainakin kahden ensimmäisen
voi olettaa lisääntyvän tulevaisuudessa.
Kannabiksen osuutta tarkasteltaessa muiden päihteiden aiheuttamat
riskit jäävät helposti peittoon ja viranomaisilla on taipumus reagoida
uuteen hälyttävään tietoon lisäämällä rikosvalvontaa, mikä puolestaan
aiheuttaisi yhä enemmän skitsofreniaa lisäämällä sosiaalista
syrjäytymistä.
Independentin takinkääntö ja skunk-hysteria
Lähde: The Independent 18.3., 25.3.2007
http://news.independent.co.uk/uk/health_medical/article2369006.ece
Independentin viinikoulu: http://news.independent.co.uk/article2385847.ece
Costan kiitoskirje: http://www.unodc.org/unodc/ukindependent_cannabis.html
Guardian-lehti kannabiksen vahvuudesta: http://www.guardian.co.uk/drugs/Story/0,,2041749,00.html
Addiction-lehti kannabiksen vahvuudesta vuodelta 2005: http://www.blackwell-synergy.com/doi/pdf/10.1111/j.1360-0443.2005.001137.x
EMCDDA kannabiksen vahvuudesta vuodelta 2004: http://www.emcdda.europa.eu/?nnodeid=429
USA:n valkoisen talon huumetoimiston arvio kannabiksen vahvuudesta 2004: http://www.whitehousedrugpolicy.gov/news/press04/policy_shift.html
USA:n hallituksen arvio kannabiksen vahvuudesta 2005: http://www.usdoj.gov/ndic/pubs11/13846/marijuana.htm
Vuonna 1997 Independent-lehti aloitti lukuisten julkisuuden
henkilöiden kannattamana kampanjan kannabiksen laillistamiseksi.
Seuraavana vuonna tuhannet ihmiset marssivat sen laillistamiseksi
Lontoossa. Kymmenen vuotta myöhemmin lehti osittain peruuttaa kantansa
ja tätä käännöstä se perustelee uudella tiedolla kannabiksen haitoista
ja skunk-lajikkeen kasvaneella vahvuudella.
Kannan vaihdosta perustellaan mm. siihen, että Lancet-lehden
julkaisemassa selvityksessä LSD oli luokiteltu haitattomammaksi kuin
kannabis. Samoin skitsofrenia-tutkimuksiin lehti suhtautuu kuin niissä
oltaisiin todettu kannabis ainoaksi skitsofrenian syyksi. Pitkin
artikkeleita ja pääkirjoitusta näitä väitteitä tuetaan tiedolla
kannabiksen kasvaneesta vahvuudesta. Tosin käytetyt vertailut
vaihtelevat villisti: lehden mukaan kannabiksen vahvuus on noussut 25
kertaiseksi ja toisessa kohtaa jopa 30 kertaiseksi.
Guardian-lehti kritisoi Independentin tarjoamaa tietoa vertaamalla
käytettyjä lähteitä (The Forensic Science Service sekä the Laboratory
of the Government Chemist) Independentin tekstiin. Kannabishartsin eli
hasiksen vahvuudessa ei ole tapahtunut mitään muutoksia sitten
1970-luvun. Yrttimuotoisen kannabiksen vahvuus on noussut
kaksinkertaiseksi. Tämä nousu on tapahtunut suurimmaksi osaksi
kotimaisen kannabiksen sisäkasvatuksen myötä: vastavetona kannabiksen
kasvatuksen rikollisuudelle kasvatetaan THC-määrältään vahvempia
lajikkeita.
Independentin toimitustyö muistuttaa YK:n huumetoimiston, UNODC:n,
tapaa käsitellä tietoa; ei niinkään kohdata tosiasioita vaan
valikoidaan niitä omiin tarkoitusperiin. Viikko lehden takinkäännöksen
jälkeen siinä julkaistiinkin UNODC:n johtajan Antonia Costan
kiitoskirje ”tosiasioiden tunnustamisesta”: tosiasia on kannabiksen
noussut vahvuus ja tämän aiheuttamat uudet ongelmat. Skunkhulluus on
korvannut 1930-luvun hamppuhulluuden YK:n huumetoimistossa.
Todellisuudessa Independent-lehteä johtaa uusi päätoimittaja ja
kansainväliset markkinavoimat. Independent on lähtenyt uuden
päätoimittajan mukana päihdekauppaan yhteistyössä suuren kansainvälisen
Berry Bros. & Rudd alkoholiyhtiön kanssa, joka omistaa mm. Cutty
Sharkin oikeudet. Yhdessä tämän yhtiön kanssa Independent aikoo
kouluttaa nettikurssillaan lukijoistaan viikossa oikeita
viiniasiantuntijoita. Berry Bros. & Rudd tarjoaa valikoimissaan
myös vahvoja viinalaatuja, joihin voi sitten edetä.
Independent-lehti on esimerkki siitä, kuinka tärkeä päätoimittajien
asema on kansainvälisessä huumesodassa. Entinen päätoimittaja Rosie
Boycott toteaa nykyisen järjestelmän, jossa kannabis on luokiteltu
C-luokkaan, olevan tyydyttävä ratkaisu esille tulleiden
tutkimustietojen valossa. Rosie Boycott ei ilmeisesti anteeksipyyntöään
kirjoittaessaan kerinnyt perehtyä Lancet-lehden todelliseen kritiikkiin
koko luokittelujärjestelmää vastaan.
Independent ei ole ainoa tiedotusväline, johon YK on istuttanut
SKUNK-hulluuden: mm. oikeistokonservatiivinen lehti Daily Telegraph
julistaa SKUNK-hulluutta: Skunk on saatava valvontaan tai murha-aalto
jatkuu (7.4.2007 http://www.telegraph.co.uk/news/main.jhtml?xml=/news/2007/04/06/ndope06.xml).
Independentistäkään ei tullut huumesodan kannattajaa. Aikaisemmin lehti totesi pääkirjoituksessaan (5.3. http://comment.independent.co.uk/leading_articles/article2261485.ece)
uuden konservatiivijohtajan David Cameronin huumepoliittista kantaa
kommentoidessaan, että kieltolaki on epäonnistumassa eikä tätä
tosiasiaa peitä se, että kannabiksen vahvemmista lajikkeista on noussut
huoli.
YK ja EU:n kannabikset
Lähde: INCB:n vuosiraportti 2006 ja EMCDDA:n vuosiraportti 2006
http://www.incb.org/incb/en/annual_report_2006.html
http://ar2006.emcdda.europa.eu/fi/page001-fi.html
Ei uutta huumesodassa
Luokitukset ja erilliset
päihde-, lääke- ja huumepolitiikat eivät ole yhtenäisen järkiperäisen
suunnittelun tulosta vaan eri aikausien käsityksiä ja ideologioita
heijastelevien valvontabyrokratioiden tuotoksia. Vaikka
kansainvälisellä huumevalvonnalla on sadan vuoden historia takanaan,
muotoutui nykyisen kaltainen rikosoikeudellinen järjestelmä vasta
vuoden 1961 YK:n yleissopimuksen jälkeen. Tämän sopimuksen jälkeen
huumeongelman käsittelyssä on yhä korostuneemmin otettu käyttöön
rikosoikeudellisia menetelmiä hoidon sijaan.
Vuonna 2008 olisi tarkoitus tarkistaa YK:n huumeohjelman kurssi.
Kansainvälinen huumausainelautakunta, INCB, on taho, jonka
vuosiraportit kertovat kansainvälisen huumevalvonnan eli kansainvälisen
huumesodan nykytilasta.
Uusin raportti hätkäyttää tunnustamalla lehdistotiedotteessaan ja
esipuheessaan länsimaisten ns. lääkeaineiden väärinkäytön ja
kansainvälisen kaupan ylittävän perinteisten huumeiden kaupan. Paitsi
kannabiksen. Taustaksi kerrottakoon, etteivät nämä lääkeaineet kuulu
INCB:n mandaattiin. Raportti vaikenee edelleen tupakasta ja
alkoholista. Siinä mielessä kansainväliseen huumesotaan ei kuulu mitään
uutta.
Aloituksesta huolimatta varsinainen raportti ei puutu siihen, miksi
näin on käynyt. Historiallisen ironian seurauksena kansainvälinen
huumevalvonta on tehnyt entisistä oopiuminkasvattajista mm.
nettiviagran myyjiä.
Kannabiksen käyttäjien kannalta suurin kummastus löytyy raportin
EU:ta käsittelevästä osiosta. Raporttia lukiessa saa vaikutelman kuin
koko Euroopan läpi olisi käymässä kannabiksen vastainen suuntaus.
Raportti on löytänyt yksittäisiä esimerkkejä Hollannista, Tanskasta ja
Italiasta ennen Berlusconin vaalitappiota.
Dronabinolin ihme
Lähde: WHO technical report series 942, WHO Expert Committee on Drug Dependence 34th report, 2006
http://www.who.int/medicines/areas/quality_safety/WHO_TRS_942.pdf
Aikaisempina vuosina INCB on lähinnä yrittänyt naljailla
lääkekannabiksesta. Tässä vuosiraportissa ei mainita edes Suomessa
lääkekannabisoikeuden voittanutta henkilöä. Mutta jakeet 213 – 216
käsittelevät dronabinolin (delta-9-tetrahydrokannabinolin, THC:n) valvonta-astetta.
Vuoden 1961 sopimusta laadittaessa THC:tä ei oltu vielä löydetty ja
tämän takia sopimuksessa puhutaan varsista, lehdistä ja hartsista.
Sopimuksessa kannabiskasvi on listalla I riippuvuus- ja
väärinkäyttöpotentiaalinsa takia sekä listalla IV vaarallisten aineiden
listalla väärinkäyttöpotentiaalinsa, erityisten haittojensa sekä
olemattoman lääkinnällisen potentiaalin takia.
THC erilaisine isomeereineen ja niiden stereokemiallisine
muunnoksineen asetettiin vuoden 1971 huumesopimuksen I listalle eli
ankarimman valvonnan alle kannabiskasvin kanssa. Vuonna 1991
huumekomissio (CND) siirsi sen muunnoksineen II listalle. INCB on tästä
huolissaan. Ja syystä:
Kannabiskasvi on eri kategoriassa kuin tämä "dronabinol" eli
kannabiskasvin vaikuttava aine THC. Tällainen politiikka varmaan sopii
suurille lääkeyhtiöille, jotka ovat voineet markkinoida sitä mm.
Marinol pillereinä. Potilaskertomuksista tiedetään sen aiheuttavan
enemmän psykoaktiivisia haittavaikutuksia kuin kasvimuotoinen kannabis
eikä se olekaan saavuttanut suurta suosiota. Tavallisen kannabiksen
käyttäjän näkökulmasta tällainen puoskarointi romuttaa näiden
erilaisten luokitusten uskottavuuden.
WHO:n raportissa suositellaan THC:n luokittelemista III listalle.
Raportissa pohditaan tätä kannabiskasvin ja THC:n eli dronabinolin
ongelmaa: kannabiskasvissa on 70 erilaista kannabinoidia ja lisäksi
muita kemikaaleja, jolloin ne eivät tietenkään ole farmakologisesti
sama asia. WHO:n raportissa suositellaan luokittelemaan uudelleen
kaikki THC:n eri isomeeritkin laillisten saivartelujen välttämiseksi.
Mikään muu aine kannabiskasvissa ei ole kiellettyjen aineiden
listoilla!
Kieltolain ironioihin kuuluu se, että laittoman kannabiskasvin
kasvattajat pyrkivät maksimoimaan THC:n määrää. Tieteellisessä
ankaruudessaan kansainvälinen huumevalvonta perustuu henkimaailman
todisteille kannabiksen osalta.
Kannabispolitiikka lievenee EU:ssa
Lähde: EMCDDA 23.11.2006
Pääraportti: http://ar2006.emcdda.europa.eu/fi/page001-fi.html
Kansainvälisen rikosvalvonnan piiriin kuuluvat aineet eli ns. huumausaineet: http://www.emcdda.europa.eu/?nnodeid=25328
Eikä pelkästään kannabispolitiikka lievene vaan EU:n
huumeseurantakeskuksen vuosiraportti kertoo liki päinvastaista EU:ssa
tapahtuvasta kehityksestä kuin INCB:n raportti:
Huumeiden käyttö ja niiden tarjonta erotetaan yhä useammin toisistaan
Tänä vuonna saadut tiedot vahvistavat jatkuvan suuntauksen, jossa
kansallisessa huumelainsäädännössä erotetaan yhä selvemmin toisistaan
huumeiden hallussapitoon omaa käyttöä varten liittyvät rikokset sekä
huumausainekauppaan ja huumeiden tarjontaan liittyvät rikokset.
Viimeksi mainituista rikoksista määrättävät rangaistukset ovat yleensä
lisääntymässä, kun taas ensiksi mainituista rikoksista määrättäviä
vapausrangaistuksia on vähennetty. Tällainen kehitys liittyy siihen,
että kaikkialla Euroopassa korostetaan yhä enemmän
hoitomahdollisuuksien laajentamista ja siirtymistä interventioihin,
joiden avulla huumeongelmista kärsivät voidaan ohjata
rikosoikeudellisen järjestelmän piiristä hoitoon ja kuntoutukseen.
Niissä maissa, joiden lainsäädännössä erotetaan toisistaan huumeiden
hallussapito käyttöä ja tarjontaa varten, on nyt pohdittava, onko
laissa säädettävä erikseen oman käytön alarajana pidettävästä
huumausainemäärästä. Tästä ei ole päästy vielä yksimielisyyteen, vaan
Euroopassa sovelletaan erilaisia lähestymistapoja, jotka vaihtelevat
yleisten toimintaohjeiden antamisesta lakisääteisten rajojen
määrittämiseen.
Vaikka huumausainestrategioissa ei aina mainitakaan laillisia
päihteitä tai riippuvuutta niistä, erityiskysymyksessä todetaan, että
ehkäisyohjelmat ja joissakin maissa myös hoitotoimenpiteet koskevat
sekä laillisia että laittomia päihteitä ja että niiden kohteena ovat
ensisijaisesti lapset ja nuoret. Laillisten päihteiden vähittäinen
strateginen tai institutionaalinen sisällyttäminen laittomia
huumausaineita koskevaan politiikkaan ja toimenpiteisiin näyttää olevan
yleistymässä.
Kannabis EU:ssa
Euroopassa yli 62 miljoonaa aikuista – noin 20 prosenttia
15–64-vuotiaista – on joskus kokeillut kannabista; tosin useimmat
heistä eivät toki enää käytä sitä. Kansallisissa luvuissa on suurta
vaihtelua, 2:sta 31 prosenttiin; ainakin kerran käyttäneiden osuus on
pienin Maltalla, Bulgariassa ja Romaniassa ja suurin Tanskassa (31 %),
Espanjassa (29 %), Ranskassa (26 %) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa
(30 %). Tietoja toimittaneiden 25 maan joukosta 13 ilmoitti kannabista
ainakin kerran käyttäneiden osuudeksi 10–20 prosenttia.
Viimeksi kuluneen vuoden aikana kannabista on Euroopassa käyttänyt
arviolta 22,5 miljoonaa aikuista, noin 7 prosenttia 15–64-vuotiaista.
Kansalliset luvut vaihtelevat 1:stä 11 prosenttiin, ja alhaisimmat
luvut raportoitiin Kreikasta, Maltalta ja Bulgariasta ja korkeimmat
Espanjasta (11,3 %), Ranskasta (9,8 %) ja Yhdistyneestä
kuningaskunnasta (9,7 %).
Euroopassa 12 miljoonaa aikuista, siis 4 prosenttia aikuisista, on
käyttänyt huumetta viimeisten 30 päivän aikana. Maakohtaiset luvut
vaihtelevat 0,5:stä 7,5 prosenttiin; tällä vaihteluvälillä ero on jopa
15-kertainen. Alhaisimmat luvut ilmoitettiin Liettuasta, Maltalta,
Ruotsista ja Bulgariasta ja korkeimmat Tsekistä (4,8 %), Espanjasta
(7,6 %) ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta (5,6 %).
Vertailun vuoksi voidaan mainita, että vuonna 2004 tehdyssä
Yhdysvaltain kansallisessa huumeidenkäyttöä ja terveyttä koskevassa
kyselyssä 40,2 prosenttia aikuisista (12 vuotta täyttäneistä) ilmoitti
käyttäneensä kannabista ainakin kerran, kun EU:ssa tämä osuus on
keskimäärin 20 prosenttia. Yhdysvaltain tulos on jopa korkeampi kuin
niissä Euroopan maissa, joissa kannabista ainakin kerran käyttäneitä on
eniten (Tanska 31,3 % ja Yhdistynyt kuningaskunta 29,7 %).
Erityisteemat-osiossa (http://issues06.emcdda.europa.eu/download/sel2006-en.pdf)
sivulla 20 EMCDDA huomauttaa tärkeistä yhteyksistä eri politiikan
muotoja arvioitaessa: maakohtaisten analyysien valossa näyttää olevan
suuri yhteys sillä, että maassa on löysä suhtautuminen tupakan
vastaiseen toimintaan ja nuorten keskuudessa tupakoidaan yleisesti, ja
on edelleen mielenkiintoista huomata, että maissa, joissa on löysä
tupakkapolitiikka ja nuoret tupakoivat runsaasti, käytetään myös
runsaasti kannabista. Useimmissa maissa vallitseva viiden vuoden
suuntaus on ollut kannabiksen katukauppahintojen lasku.
Yhteensä noin 380 000:n hoitoon hakeutumisen joukossa vuonna 2004
kannabis on ilmoitettu pääasialliseksi huumeeksi noin 15 prosentissa
tapauksista, mikä tekee siitä toiseksi yleisimmin ilmoitetun huumeen
heroiinin jälkeen. Tilastossa kaikki erilaiset "pamit" on laitettu
erikseen, mikä hämää lääkeaineiden osuuden arvioimista.
Kannabiksen laillistaminen EU:ssa
Lähde: Helsingin Sanomat 19.12.2006 ja Eurobarometri
http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/eb/eb66/eb66_highlights_en.pdf
Helsingin Sanomat kerkesi otsikoimaan uutisen Eurobarometrin
kyselystä, että "Jyrkkiä asenteita kannabikseen". Myös barometri
otsikoi saadun kannatuksen kannabiksen laillistamisen vastustamisena.
Lisäksi HS supistaa kyselyn tarkoittaneen epämääräisesti
"henkilökohtaiseen käyttöön".
Kuitenkin barometrin mukaan peräti 26% kaikista EU:n kansalaisista
haluaisi radikaalin muutoksen kannabispolitiikkaan eli sen
henkilökohtaisen käytön laillistamisen KOKO EU:ssa. Tällöin Suomessakin
pitäisi ratkaista sen käyttöön ja saatavuuteen liittyvät käytännön
ongelmat.
15 – 24 vuotiaiden keskuudessa 43% kannattaa laillistamista.
Suurinta kannatus on niissä maissa, joissa tiedonvälityskin on
vapaampaa tässä asiassa. Hollantilaisista peräti 49% haluaisi lopettaa
kieltolain kokonaan, espanjalaisista 40%, briteistä ja tsekeistä 32% ja
irlantilaisistakin 30%. Eurobarometri kysyi asiaa nyt ensimmäisen
kerran, mikä kertoo kannabiksen saavuttaneen koko EU:n piirin.
Huumesota – maailmanlaajuinen menestys vai epäonnistuminen
Lähde: UNODC 12.3.2007
http://www.unodc.org/unodc/press_release_2007_03_12.html
YK:n huumetoimisto mainostaa 12.3. lehdistötiedotteessaan
huumesotaansa menestyksenä mutta sillä onkin kaikki vastuu
kannettavanaan tässä yrityksessä. UNODC:n johtaja Antonio Costa
vakuuttaa huumesodan onnistuneen pysäyttämään sekä huumeiden tuotannon
että kulutuksen kasvun. Ilmeisesti UNODC ja INCB eivät lue toistensa
tiedotuksia ja raportteja, koska Costan julistama voitto kuulostaa
lähinnä pahimman laatuiselta Pyrrhoksen voitolta: sadan vuoden
takaisten oopiumpeltojen sijaan maailma kamppailee synteettisten
lääkeaineiden aiheuttamien haittojen kanssa.
Costan julistama voitto riippuu valitusta vertailukohdasta. Jos
vertailukohteeksi otettaisiin rehellisesti vuosi 1961, voitaisiin hyvin
havaita kansainvälisen huumesodan olevan yhtä menestyksekäs kuin
alkoholin kieltolaki 1900 luvun alussa: vahvojen aineiden suosio
kasvoi, ihmisiä kuoli myrkytyksiin ja yliannoksiin ja rikollisuus
kasvoi.
Kriittisemmät lähteet osoittavat tosiseikkoihin, narkomaanien ja
ongelmakäyttäjien lukumäärän rajuun kasvuun, huumeiden saatavuuden
kasvuun ja hintojen laskuun viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana.
Samalla kriminaalikontrollin piiriin on joutunut maailmanlaajuisesti
miljoonia ihmisiä, joiden elämän tämä YK:n projekti on tuhonnut.
UNODC:n rahoitus ja toiminta
Lähde: Senlis Council ja The Beckley Foundation
http://www.senliscouncil.net/modules/events/lisbon/15_thoumi_jensema
http://www.internationaldrugpolicy.net/reports/Beckley_Report11.pdf
YK:n huumetoimiston, UNODC:n, suurimpana ongelmana pidetään sen
rahoitusta. Beckley säätiön tutkimus rahoituksesta paljastaa, että YK:n
kautta tuleva perusrahoitus ja yleiset avustukset niukkenevat vuosi
vuodelta ja projektikohtaiset eri valtioiden antamat avustukset
kasvavat. Tällä on se vaikutus toimintaan, että pitkäjänteisestä
toiminnasta ollaan siirrytty erilaisten projektien suunnitteluun ja
toteuttamiseen.
Näin pitemmän aikavälin strateginen suunnittelu on korvautumassa
suurimpien lahjoittajien toiveiden mukaan toteutetuilla
kampanjoinnilla. UNODC joutuu pyytämään rahaa lahjoittajamailta myös
"toimintansa jatkamiseen kuten ennenkin". Käytännössä tämä on johtanut
mm. liberaalimpien lähestysmistapojen (mm. haittoja vähentävät
ohjelmat) hylkäämiseen. Suurin lahjoittaja USA on myös vaikuttanut
siihen, mihin teemoihin ja maantieteelliselle alueelle UNODC on
toimintaansa suunnannut.
2000-luvulla virinnyt sota terrorismia vastaan on lisännyt UNODC:n
rahoitusmahdollisuuksia, mutta tämä on entisestään lisännyt UNODC:n
painotusta järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseen ja vähentänyt
huumeiden vastaista toimintaa.
UNODC on nostanut Ruotsin esimerkiksi huumesodan onnistumisesta (UNODC, helmikuu 2007 http://www.unodc.org/pdf/research/Swedish_drug_control.pdf).
Peter Cohen selvitti raportin taustoja (http://www.cedro-uva.org/lib/cohen.looking.html).
Analyysissaan hän osoittaa, kuinka YK:n virkamiehet valikoivat
tilastoja, joissa Ruotsi pärjää hyvin ja selittävät tämän suoraan
nollatoleranssin ansioksi. Toisaalta YK:n raportissa ohitettiin Ruotsin
korkea huumekuolleisuus.
Huumekuolleisuuden tilastoinnissa on omia ongelmiaan ja mm. EMCDDA:n
raportissa esitetyt luvut ja YK:n luvut eroavat toisistaan.
Ruotsalaisen kuolemansyytutkija Peter Krantzin tekemän selvityksen
mukaan huumekuolemat lisääntyivät vuonna 2002 jo 425:een. Tämä sai
ruotsalaisen huumetutkijan Ted Goldbergin toteamaan, ettei nykyinen
huumepolitiikka pelasta henkiä vaan tappaa.
Ruotsalainen todellisuus
Lähde: Blogge Bloggelitos Regeringsblogg 2. ja 10.4.2007
http://www.xingfu.se/blogge/posts/07/04/10/Knarkliberalismens+grundprinciper/
http://www.xingfu.se/blogge/posts/07/04/02/Repressiva+narkotikapolitiken+har+natt+vaegs+aende/
Huumeiden hintakehitys Ruotsissa:
http://www.can.se/docs/press_rapporter/CAN_RS_94_PM.pdf
Ruotsissa kriminalisoitiin huumeiden hallussapito vuonna 1988.
Pohjoismaisen huumetutkimuslaitoksen CAN:in mukaan sen jälkeen
huumeiden hinnat ovat laskeneet jopa yli 30%, huumeiden
takavarikkomäärät ovat nousseet kymmenkertaisesti, huumeita kokeilevien
nuorten määrä on noussut kolmin-, jopa nelinkertaisesti, huumeiden
saatavuus on kolminkertaistunut, huumeiden kriminalisoinnista johtuvat
rikokset lisääntyvät jatkuvasti ja huumerikoksista tuomittujen määrä on
jatkuvassa kasvussa.
INCB ja HIV-epidemia
Lähde: Closed to Reason: The International Narcotics Control Board and HIV/AIDS. February 2007
http://www.soros.org/initiatives/health/focus/ihrd/articles_publications/publications/
publications_20070227/closed_20070226.pdf
Kansainvälinen kieltolakijärjestelmä on sopimus sopimukselta
viritetty yhä enemmän rikosvalvonnan suuntaan. Maailmalla leviävä
HIV-epidemia on yksi esimerkki kansainvälisen huumevalvonnan
vanhakantaisuudesta.
INCB on osoittanut esimerkillisyyttä korostaessaan YK:n
sadonkorvausohjelmissa laittomien huumekasvien viljelijöiden ja heidän
perheidensä osallistumisen tärkeyttä. Teoriassa INCB tunnustaa
huumeongelman monimuotoisuuden myös huumeiden käytön osalta. Mutta sen
viitekehyksessä huumeiden käyttäjät eivät ole oikeutettuja
osallistumaan heitä koskevien ohjelmien suunnitteluun ja
toteuttamiseen, vaikka tämä voisi tehostaa ohjelmien toimivuutta.
HIV-epidemian edessä tämä epäonnistuminen on hyvin ongelmallista vaikka
monet muut YK:n toimistot sekä maiden hallitukset ovat toistuvasti
painottaneet HIV:stä kärsivien yhteisöjen osallistumista sekä HIV
potilaiden ihmisoikeuksia.
Kannabiksen aiheuttamat mielenterveysongelmat ja sen valvonta
Lähde: Beckley Foundation April 2006
http://www.internationaldrugpolicy.net/reports/BeckleyFoundation_Report_08.pdf
Kannabis on useimmissa maailman maissa eniten käytetty laiton
huumausaine. Samalla kannabiksen käyttö on vähiten näkyviä haittoja
aiheuttava. Pitkäaikaiset analyysit eri maista osoittavat, ettei
kriminaalivalvonnalla ole vaikutusta kannabiksen käytön runsauteen ja
siihen käytetyt resurssit valuvat hukkaan. Väitteet kannabiksen
kohonneesta vahvuudesta ovat osoitus siitä, kuinka huonosti tämän
eniten käytetyn laittoman huumausaineen markkinoita tunnetaan. Myös
kannabiksen käyttömuotojen muutoksista on vähän tutkittua tietoa.
Miljoonille kokeilijoille ja satunnaisille käyttäjille ei koidu
juuri lainkaan haittoja. Sen sijaan kriminaalivalvonta aiheuttaa suuria
sosiaalisia kustannuksia muuten lainkuuliaisille ihmisille. Haitat
alkavat kasaantua mitä useammin ja enemmän kannabista käyttää.
Kriminaalivalvonta ei pysty vastaamaan tähänkään ongelmaan.
Niin kauan kuin kannabis on laitonta ei rikosoikeudellisten
rangaistusten koventaminen vaikuta käytön laajuuteen sen enempää kuin
hallinnolliset rangaistukset. Rikosoikeudelliset rangaistukset
aiheuttavat enemmän sosiaalisia haittoja yksilölle ja oikeudellisia
kustannuksia yhteiskunnalle.
Yleinen mielipide kannabiksen käyttöön, ihmisten kokema lain ja sen
täytäntöönpanon oikeudenmukaisuus, muiden antamat vaikutteet ja
henkilön kokema hyöty kannabiksen käytöstä ylittävät
kriminaalivalvonnan ehkäisevän vaikutuksen käyttöä rajoittavana
tekijänä.
Huumevalistuksen ei ole todettu vaikuttavan käyttöä ehkäisevästi
mutta tämä on tärkeää tiedon levittämiseksi sekä käyttäjille että
suurelle yleisölle. Nuorten täysraittiuteen pyrkivät sosiaaliset
ohjelmat ovat olleet vallitsevia kun taas käytön aloittamisen
lykkäämiseen ja ongelmaisen tai runsaan käytön hallitsemiseen tähtäävät
ohjelmat ovat jääneet varjoon. Tällaiset käyttöön puuttuvat ohjelmat
olisivat hyviä kunhan niiden tavoitteet asetetaan realistisiksi.
Huolimatta ohjelmien lähtökohdista tärkeää on nuorten
osallistuminen, koska näin luodaan tärkeitä suojaverkkoja kehitykselle.
Koulusta ja opetuksesta poissulkeminen antaa sijaa sellaisille
verkostoille ja arvoille, jotka suosivat kannabiksen käytön
aloittamista. Ylipäänsä sellaiset ohjelmat, jotka saavat erilaiset
ryhmät mukaan yhteiskunnan verkostoihin, ovat tärkeitä.
Tutkimus osoittaa, kuinka kannabiksen ongelmakäyttöön vaikuttavat
monet rakenteelliset tekijät kuten taloudellinen puute ja
epätasa-arvoisuus, sosiaalinen eristyminen sekä yhteisön kulttuurinen
pääoma. Samat tekijät vaikuttavat kaikkien päihteiden ja huumeiden
käytön ongelmaisuuteen. Yksilöön keskittyvät toimet eivät ole riittäviä
eivätkä toimivia jos ongelmakäytön rakenteellisia tekijöitä ei oteta
huomioon.
Matkalla Wieniin 2008
Lähde: ENCOD
http://www.encod.org/BULLETIN27.pdf
Vuoden päästä maalikuussa YK:n huumekomission, CND:n, pitäisi
esittää kymmenen vuotta sitten sovitun ohjelman tuloksia Wienissä.
Asioita seuranneet ovat huomanneet, että YK on lähinnä pystynyt
vähentämään tiedotusvälineiden huomiota huumeohjelmansa
epäonnistumisesta.
YK:n huumeohjelmien mukaan maailman olisi pitänyt olla huumeeton
vuoteen 1986 sekä 2000 mennessä. Selitykset ovat säilyneet samana ja
varmaan vuonna 2008 Wienissä julistetaan jälleen, "ettemme ole tehneet
tarpeeksi" ja maailman hallituksia pyydetään sijoittamaan lisää
resursseja hankkeeseen. Ruotsalaisen "kansalaisjärjestön" nuori käy
pitämässä liikuttavan puheen huumeisiin kuolleesta ystävästään. Tämän
jälkeen virkamiehet ja poliitikot kohottavat maljan (alkoholia) ja me
kansalaiset jäämme odottamaan jälleen uutta vuosilukua.
Kannabiksen aiheuttama hoidontarve ja rikosvalvonta
Lähde: The DASIS Report: Differences in Marijuana Admissions Based on Source of Referral, 2002
http://www.oas.samhsa.gov/2k5/MJreferrals/MJreferrals.cfm
USA:n hallitus levittää maailmalle SKUNK-hysteriaa peittääkseen oman
huumesotansa järjettömyyden. USA:n hallituksen levittämä propaganda
syyttää SKUNK:ia kannabiksen aiheuttaman hoidon lisääntymisestä.
Kuitenkin sen omat tiedot kumoavat väitteen: USA:ssa 58% hoidon
tarpeesta tulee rikosvalvontaviranomaisten toiminnan seurauksena eli
pakollisena vaihtoehtona rangaistuksen sijaan.
Mielenterveysongelmat vs. katukannabiksen saasteet
Lähde: BBC 22.2.2007, UKCIA January 2007
http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/england/staffordshire/6386311.stm
http://www.ukcia.org/library/contam/default.php
Tavallisen kannabiksen käyttäjän näkökulmasta SKUNK-hulluus on yhtä
kaukana todellisuudesta kuin 1930-luvun marihuanahulluus. Britanniassa
jopa hallitus varoitti lasispraylla saastutetusta katukannabiksesta.
Kannabista kasvatetaan nykyään suuressa mittakaavassa ja tämän takana
on järjestäytynyt rikollisuus, jolle on tärkeämpää saada tuotteelle
painoa hinnalla millä hyvänsä kuin vahvuutta.
Viranomaiset ja tiedotusvälineet käyttävät runsaasti resurssejaan
sellaisiin aiheisiin, jotka eivät kosketa tavallista kannabiksen
käyttäjää. Käyttöön liittyvissä ongelmissa luotettavimmat tahot ovat
kuitenkin kansalaisliikkeet eli juuri ne kansalaisjärjestöt, joita
virkamiehet ja poliitikot eivät päästä lainsäädännön ja politiikan
suunnitteluun.
Kieltolaki ei lopeta kannabiksen käyttöä
Lähde: Does Prohibition of Marijuana for Adults Curb Use by Adolescents? Marijuana Policy Project Foundation, December 2006
http://www.mpp.org/atf/cf/%7BFC4E88DF-6ACE-4AA6-851C-0688A929D3C5%7D/
TeenUseReport_11_2006.pdf
USA:n hallitus julistaa huumesodan voittoa jos se kykenee
osoittamaan yhtenä vuonna yhden prosentin laskun jonkun ikäryhmän
kannabiksen käytössä. Kannabiksen kieltolain julistamisen jälkeen on
sen käyttö noussut 4000% eikä mitään huomattavaa käytön vähenemistä ole
näköpiirissä. Kannabispidätysten määrä alkaa nousta lähelle miljoonaa
vuodessa. Pidätyksistä 88% koskee vähäisiä hallussapitotapauksia.
Kannabiksen oikeinkäyttö huumepolitiikan perusteeksi
Lähde: Drugsense 6.4.2007
http://www.drugsense.org/dsw/2007/ds07.n493.html#sec6
Jo eläkkeelle siirtynyt lakitieteen professori Buford C. Terrell
esittää mielenkiintoisen näkökulman laittomien aineiden käytön
ongelmaan: jos kaikki huumeiden käyttö olisi vahingollista, olisi
evoluutio johtanut jo aikaa sitten niiden käytön loppumiseen. Kuitenkin
jopa liberaalit esittävät, että vaikka huumeilla on haitallisia
vaikutuksia, tulee ihmisillä olla oikeus vapaaseen valintaan. Kukaan ei
väitä huumeilla olevan hyödyllisiä vaikutuksia lääkinnällistä käyttöä
lukuun ottamatta. Onko tapamme tehdä huumepolitiikkaa pätevä jos
keskitymme ainoastaan mahdollisiin haittoihin ?
Monet huomattavat taiteilijat, kirjailijat ja muusikot ovat
käyttäneet kannabista ja kertoneet sen auttavan inspiraation
löytämisessä, rentoutumisessa ja muissa henkisissä asioissa. Samoin
monet taiteilijat ovat kertoneet siitä, kuinka kokaiinin ja heroiinin
käyttö on tuhonnut heidän uransa ja elämänsä. Olisiko tämän tyyppiset
todisteet otettava vakavissaan huumepolitiikan suunnittelemisessa?
Parantaa, ei paranna, parantaa….
Lähde: Drugpolicy 15.2.2007
http://www.drugpolicy.org/news/021507dea.cfm
Kieltolain takia tiedotus kannabiksen lääkinnällisistä
ominaisuuksista on äärimmäisen ristiriitaista. YK:n sopimuksissa
kannabiskasvi on edelleen luokiteltuna huumeeksi vailla lääkinnällistä
käyttöä. Samalla WHO esittää THC:n uudelleen luokittelua juuri
lääkinnällisten ominaisuuksien takia.
USA:n hallitus väittää, ettei marihuanalla ole lääkekäyttöä.
Kuitenkin Uuden Meksikon osavaltio hyväksyi kannabiksen lääkekäytön 12.
osavaltiona USA:ssa, ja oikeudessa Massachusettsin yliopisto sai luvan
alkaa kasvattaa kannabista lääkekokeita varten. USA:n hallituksella on
tähän saakka ollut yksinoikeus lääkekannabiksen kasvattamiseen mutta
tutkijat ja potilaat ovat pitäneet sen laatua heikkona.
Kannabis kokaiinivieroituksessa
Lähde: Neuropsychopharmacology 28.3. 2007
http://www.nature.com/npp/journal/vaop/ncurrent/abs/1301365a.html
Kannabisagonistina kokaiinivieroitustutkimuksessa käytettiin WIN
55,212-2:ta, mikä on THC:n synteettinen vastine eli kannabisreseptorin
agonisti.
Kannabis neuropaattisessa kivussa
Lähde: Neurology 13.2.2007
http://www.neurology.org/cgi/content/abstract/68/7/515
Kalifornian yliopiston tutkijaryhmä tohtori Donald Abramsin johdolla
on osoittanut kannabiksen auttavan suuresti sellaisiin hermoperäisiin
kipuihin, joihin perinteiset, jopa vakavaa riippuvuutta aiheuttavat
lääkkeet eivät auta.
Kannabis ja riskikäyttäytyminen
Lähde: Neuropsychopharmacology
vol 32 issue 2 2007
http://www.nature.com/npp/journal/v32/n2/abs/1301175a.html
Lääkekäytön yhteydessä on ollut pakko selvittää myös pitkäaikaisen
käytön vaikutus ihmisen riskikäyttäytymiseen. Pienillä, lääkekäyttöön
sopivilla määrillä ei kokeissa havaittu, että se olisi saanut
koehenkilöitä ottamaan tarpeettomia riskejä.
Muut endokannabinoidit muokkaavat THC:n vaikutusta
Lähde: British Journal of Pharmacology
vol 150 issue 5, 1.3.2007
http://www.nature.com/bjp/journal/v150/n5/abs/0707124a.html
http://www.nature.com/bjp/journal/v150/n5/abs/0707133a.html
Kannabiksen käytön haitoiksi ilmoitetaan eri yhteyksissä ahdistus ja
erilaiset fobiat. Toisaalta käyttäjät ovat tienneet erilaisten
kannabislajikkeiden poikkeavan toisistaan tässä suurestikin. Tutkimus
osoittaa, että kasvissa olevat muut aineet muovaavat THC:n
psykoaktiivisia vaikutuksia.
Varsinkin CBD, kannabidioli, on osoittautunut keskeiseksi THC:n ja
muiden CB1 ja CB2 reseptoreihin vaikuttavien kannabinoidien
vastavaikuttajaksi.
