muuttunut ongelmakuva. Vuoden 2006 huumekyselyn tulokset.
Yhteiskuntapolitiikka Vol. 72, 5/2007; Huumetilanne Suomessa 2007 –
Stakesilta on ilmestynyt kaksi tutkimusta Suomen
huumausainetilanteesta: Huumekysymyksen muuttunut ongelmakuva ja
EMCDDA:n vuosiraportin Suomen tilannetta koskeva osuus, Huumetilanne
Suomessa 2007.
Molempia uutisoitiin laajalti mutta täysin vaille huomiota on jäänyt
kannabiksen hyväksymisen vuodesta toiseen jatkuva kasvu. Hakkaraisen ja
Metson tiedotteessa tämä vielä muistetaan mainita:
”Väestön mielipiteissä on tapahtunut huomattavia muutoksia. Niiden
osuus, joiden mielestä huumeet aiheuttavat yhteiskunnalle enemmän
ongelmia kuin alkoholi, on vähentynyt vuosien 2002 ja 2006 välillä 32
prosentista 18 prosenttiin. Kansalaisten huoli alkoholiongelmista on
kasvanut ja mielipiteet säännöllisen humalajuomisen riskeistä
kiristyneet. Käsitykset kannabiksen kokeilun riskeistä ovat sen sijaan
lientyneet.”
Artikkelin sivuilla 548 – 549 esitetyissä käyrissä ja luvuissa tämä
kehitys näkyy niin selvänä, että ilmeisesti toimittajat eivät ole
lukeneet itse tutkimusta lainkaan.
Tutkimuksessa kysyttiin asennoitumista kannabikseen kysymyksellä
kokeeko riskin vähäiseksi, jos kokeilee kannabista 1 – 2 kertaa. Vuoden
2006 tiedot ovat seuraavassa taulukossa ja vertailuna vuoden 2005
prosenttiluku.
Kaikki 37% (vuonna 2005 34%)
Miehet 43%
Naiset 30%
15 – 24 v. 50%
25 – 34 v. 56%
35 – 44 v. 40%
45 – 69 v. 23%
Jo yli puolet 15 – 35 vuotiaista pitää kannabiksen kokeilua
haitattomana. Kannabiksen säännöllistä käyttöä pitää hyväksyttävänä 5%
kaikista kun vain 9% hyväksyy enää tupakoinnin, jonka hyväksyntä
romahti 90-luvun lopulla. Ikäluokissa 15 – 35 v. kannabiksen käytön
hyväksyy 10 %, samalla tasolla tupakoinnin kanssa. Alkoholin
säännöllisen käytön pitäminen haitattomana on laskenut alle 20%:n koko
väestöstä.
Huumeongelman mittasuhteet hukassa
EMCDDA:n vuosiraportti antaa seuraavanlaisen kokonaisarvion
huumeongelmamme mittasuhteista (EMCDDA 22.11.2007
http://www.emcdda.europa.eu/html.cfm/index407EN.html)
:
Suomen huumeongelman julkiset kulut:
Määrä (miljoonaa euroa) 272,0
Osuus julkisista kokonaismenoista (%) 0,36
Osuus (%) BKT:stä 0,18
Sosiaali- ja terveydenhuolto (%) 76
Lainvalvonta (%) 24
Suomessa (vuoden 2004 tiedot) huumeiden käyttöön, lääkkeiden
väärinkäyttö mukaan luettuna, liittyvien välillisten kustannusten
laskettiin olevan suurin piirtein 400–800 miljoonaa euroa, josta
ennenaikaisen kuoleman takia menetettyjen ihmishenkien kustannusten
osuus oli 306–701 miljoonaa euroa ja tuotannonmenetysten osuus 61– 102
miljoonaa euroa.”
Reitoxin/Stakesin EMCDDA:lle tekemässä raportin tiivistelmässä
kerrotaan puolestaan:
”Huumeiden käyttö maksoi julkiselle sektorille 180 miljoonaa euroa
vuona 2005. Valtio maksoi kokonaiskustannuksista 107 miljoona euroa ja
kunnat 73 miljoonaa euroa. Haittojen vähentämisen ja turvallisuuden ja
järjestyksen ylläpito muodostivat noin 70 prosenttia kustannuksista.
Huumehoitoon ja haittojen ennaltaehkäisyyn käytettiin selvästi vähemmän
varoja.”
Eniten käytetyn huumeen, kannabiksen, osuus kustannuksista jää fiktion
puolelle, koska arviot ovat karkeita ja haittojen arviointiin on otettu
lääkkeiden väärinkäyttökin mukaan.
Kannabiksen markkinoista raportti kertoo seuraavaa:
”Tuoreen arvion mukaan takavarikoidun määrän (2004: 493 kg + 7840
kannabiskasvia) osuus olisi 10–25 % markkinoilla olevan kannabiksen
määrästä, kun yleensä arvioitu prosentti on 5-10 %.”
Stakes arvioisi siten markkinoilla liikkuvan 2 – 5 tonnia hasista ja
kaapeissa kypsyvän 30 000 – 80 000 kannabiskasvia vuosittain.
Mutta kertooko julkaistujen tietojen ristiriitaisuus huumepolitiikkamme
ristiriitaisuudesta. Koska huumeongelmamme osuus BKT:sta ja julkisista
kustannuksista on kuitenkin häviävä, on se ollut parasta jättää
poliitikkojemme moraalin kohottajaksi. Suomalaisessa
kannabispolitiikassa moralistiseen välinpitämättömyyteen liittyy
tietämättömyys kannabismarkkinoiden toiminnasta.
Stakesin tutkimuksista tiedotusvälineissä:
Nuorten huumekokeilut vähentyneet
Lähde: Helsingin Sanomat 2.11.2007
Nuorten kiinnostus huumekokeiluihin näyttää Stakesin tutkimuksen mukaan
vähentyneen. Myös heidän osuutensa huumeiden ongelmakäyttäjistä on
laskenut selvästi 1990-luvun lopun arvioista.
Sen sijaan yhä useammat 1990-luvun lopulla nuoruuttaan eläneistä
miehistä ovat jatkaneet kannabiksen käyttöä.
Viime vuoden kyselyn mukaan noin viidesosa 15–24-vuotiaiden ikäluokasta
oli kokeillut kannabista, kun vuonna 2002 sitä ilmoitti käyttäneensä
neljäsosa ikäluokasta.
Myös muut kotimaiset ja kansainväliset tutkimukset kertovat tutkijoiden
mukaan, että kiinnostus huumeita kohtaan olisi nuorten
juhlimiskulttuurissa ainakin jonkin verran vähentynyt.
Päinvastainen suunta näkyy tutkijoiden mukaan nuorten aikuisten eli
25–34-vuotiaiden keskuudessa. Nuoruudessaan niin sanottuun toiseen
huumeaaltoon mukaan tempautuneet miehet näyttävät yhä enemmän jatkavan
ainakin satunnaista pilven polttoa aikuisenakin. Osa tuolloin koukkuun
jääneistä jatkaa huumeiden käyttöä ilmeisesti myös aiempaa
aktiivisemmin.
Tämän 25–35-vuotiaiden ikäluokan miehistä kolmannes oli kyselyn mukaan
joskus kokeillut kannabista. Ikäluokasta 11 prosenttia oli käyttänyt
sitä myös vuoden sisään.
Naiset jättävät huumekokeilut edelleen useimmiten nuoruusvuosiensa
jälkeen.
Huumehoitoon satsataan yhä vähän
Lähde: Turun Sanomat 21.12.2007
Huumeiden käyttäjien hoitoon pääsy on yhä epävarmaa monessa
suomalaiskunnassa. Esimerkiksi puhtaita neuloja ja ruiskuja jakaa vain
joka kolmas kunta.
Stakesin mukaan huumeiden käytöstä aiheutuu valtiolle ja kunnille noin
180 miljoonan euron kulut vuodessa. Tästä potista suurin osa menee
turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitoon.
Huumekuolemien määrä nousi edellisvuodesta
Lähde: YLE 20.12.2007
Huumekuolemien määrä nousi viime vuonna hieman edellisvuodesta. Sen
sijaan huumeiden käyttöön liittyvien tartuntatautien määrä on
vähentynyt.
Huumausaineisiin liittyviä kuolemantapauksia oli 183, mikä on viitisen
prosenttia enemmän kuin vuonna 2005.
Kaikista HIV-tartunnoista huumeruiskun välityksellä tapahtui viime
vuonna vain viisi prosenttia.
Huumeiden käyttö ja haitat ovat vakiintuneet 2000-luvun alun tasolle.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin
raportin mukaan kannabiskokeilut, huumeiden ongelmakäyttö ja
huumausainerikokset ovat viime vuosina vakiintuneet tasolle, jolle ne
nousivat 1990-luvun lopulla.
Huumausaineiden ongelmakäyttäjiä arvioidaan Suomessa olevan 14 500 – 19
000. Kannabista on kokeillut noin 14 prosenttia suomalaisista.
Vuonna 2005 huumeiden käyttöön liityvät haitat maksoivat yhteiskunnalle
noin 180 miljoonaa euroa, eli 0,2 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Huumeiden käytön kasvu taantunut 2000-luvulla
Lähde: MTV3 20.12.2007
Huumeiden käyttö on kuitenkin edelleen yleisempää kuin viime
vuosikymmenellä.
Huumeiden käytön kasvu on tasaantunut Suomessa 2000-luvulla. Myös
huumekokeilujen määrä on pysynyt viime vuodet samalla tasolla.
Kasvukäyrän taittuminen näkyy myös terveyshaitoissa.
Stakesin mukaan joka seitsemäs suomalainen on kokeillut kannabista.
Huumeiden ongelmakäyttäjien määräksi arvioidaan 14500 – 19100. Heistä
valtaosa on amfetamiinia käyttäviä syrjäytyneitä miehiä.
Ongelmakäyttäjät ovat useimmin nuoria aikuisia, 25-34-vuotiaita.
Vaikka kovin nousu on taittunut, huumeita käytetään yhä enemmän kuin
1990-luvulla. Myös käytöstä aiheutuvat haitat ovat suuremmat.
Stakesin tutkimusten mukaan 1980-luvun loppupuolella syntyneiden lasten
ja nuorten kiinnostus huumeita kohtaan on vähäisempää kuin heitä
vanhemmilla ikäluokilla.
Stakesin erikoissuunnittelija Sanna Rönkä pitää mahdollisena, että tämä
asennemuutos voi olla osasyynä huumeiden käytön kasvun taittumiseen.
Röngän mukaan on kuitenkin vaikea sanoa tarkemmin, mistä muutos johtuu.
Hankalaa on myös arvioida, onko taantuminen pysyvää tai mihin suuntaan
käyttö lähivuosina kääntyy. Nuorisokulttuurin käänteet ja sen asenteet
huumeisiin saattavat muuttua nopeasti, Rönkä sanoo. Tämä tekee
ennustamisesta vaikeaa.
Raportin tekijät ovat kuitenkin huolissaan synkkenevistä
lastensuojeluluvuista. Monen huostaanoton takana on vanhempien
päihteiden käyttö. Myös nuorten lisääntyvät mielenterveysongelmat ovat
tutkijoiden mielestä hälyttäviä, sillä ne lisäävät huumekokeiluja.
Hoitotakuu koskee myös huumehoitoa
Huumehoitoon ja ennaltaehkäisyyn käytetään yhä liian vähän rahaa.
Valtiolta ja kunnilta meni rahaa huumehaittoihin vuonna 2005 noin 180
miljoonaa euroa. Tästä valtaosa käytettiin järjestyksen ja
turvallisuuden ylläpitoon. Sen sijaan huumehoitoon tai haittojen
ennaltaehkäisyyn jäi potista vain kolmannes.
Hoitoon pääsyssä on edelleen suuria alueellisia eroja. Stakesin
kehittämispäällikön Kristiina Kuussaaren mukaan isoissa kaupungeissa,
joissa käyttäjiä on enemmän, myös hoito toimii pieniä kuntia paremmin.
Hoitoon tarvitaan lisää rahaa. Kuussaaren mukaan hoitopaikkoja suurempi
ongelma ovat maksajat eli kunnat. Hoidon maksamisvastuu kuuluu
kunnalle.
Myös huumehoitoa koskee hoitotakuu.
Aikanaan kohua herättänyt huumeruiskujen ja -neulojen vaihto on
yleistynyt suomalaiskunnissa. Tällä on pystytty vähentämään
tartuntatautien kuten C-, B-, ja A-hepatiitin sekä HIV:n leviämistä
likaisten ruiskujen ja neulojen välityksellä.
Kolme vuotta sitten ruiskuja ja neuloja vaihtoi joka kolmas
suomalaiskunta. Nyt määrä arvioidaan suuremmaksi.
Kannabiksen käyttöön lääkkeenä halutaan selkeämmät säännöt
Lähde: YLE 17.12.2007
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/vasen/id77751.html
Kannabiksen lääkekäyttöön halutaan selkeämmät pelisäännöt. Sosiaali- ja
terveysministeriö olisi selkeyttämässä lainsäädäntöä niin, että
kannabiksen määrääminen esimerkiksi kipulääkkeeksi ei ole enää
lähtökohtaisesti lainvastaista.
Suomessa kannabista on käytetty lääkkeenä vain yksittäistapauksissa,
osittain johtuen vaikeasta lupakäytännöstä ja aiheen herkkyydestä.
Reilu vuosi sitten Lääkelaitos myönsi ensimmäistä kertaa erityisluvan
kannabiksen lääkekäyttöön selkäydinvamman takia kroonisista kivuista
kärsineelle miespotilaalle.
Lääkelaitos hylkäsi hakemuksen, koska lakia saattoi tulkita niin, että
kannabiksen määrääminen lääkkeeksi on Suomessa ehdottomasti kiellettyä.
Potilas valitti hallinto-oikeuteen, joka kumosi päätöksen.
Luvan ansiosta potilaan tila on parantunut huomattavasti, kertoo
hakuprosessia hoitanut apteekkari Markku Knuutila Turun Linnan
Apteekista.
Alun perin vuodeksi myönnettyä erityislupaa on nyt jatkettu yhdellä
vuodella eteenpäin.
Hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen sosiaali-ja terveysministeriö on
joutunut selkiyttämään lainsäädäntöä. Muutaman kuukauden kuluttua
asetusta muutetaan niin, että lääkekannabiksen määräämistä ei voida
enää kieltää laittomana.
Uudistusten jälkeenkin kannabiksen määräämiseen lääkkeeksi tarvitaan
edelleen lääkelaitoksen erityislupa.
Opiaattien kaltaiseen laajaan käyttöön kannabis tuskin koskaan tulee,
mutta tietyissä erityistapauksissa siitä voidaan saada apua muun muassa
MS-taudin lihasjäykkyyteen, kroonisiin kiputiloihin tai
silmänpainetautiin.
YLE Uutiset
Guidelines Sought for Medical Use of Cannabis
Published 17.12.2007
http://www.yle.fi/news/left/id77759.html
New guidelines are to be drawn up for the medical use of cannabis. The
Ministry of Social Affairs and Health wants to clarify legislation so
that prescribing cannabis to sufferers of chronic pain would no longer
be automatically illegal.
In Finland cannabis has been used for medicinal purposes only in
isolated cases, partly because of complicated legal issues and the
sensitivity of the subject.
Just over a year ago the National Agency for Medicines granted its
first special permission for medical cannabis for a man suffering from
chronic pain stemming from a back injury.
The Agency had initially rejected the application for the use of
medical cannabis prescribed by a Dutch doctor because its
interpretation of the law was that prescribing cannabis was absolutely
illegal in Finland. The patient appealed the case to his regional
Administrative Court, which overturned the decision.
The patient's condition has improved significantly during the past
year, says Turku pharmacist Markku Knuuttila, who dealt with the
application process.
The special permission, which was initially granted for one year, has
now been extended for another year.
The court decision has forced the Ministry for Social Affairs and
Health to clarify legislation. A few months from now changes are to be
enacted to allow marijuana by prescription.
Under the plan, even after the changes, medical cannabis prescriptions
will require the permission of the National Agency for Medicines.
Cannabis is not expected to be used as extensively as opiates, but in
certain cases it has been found to provide relief for the muscle spasms
of Multiple Sclerosis, chronic pain, and glaucoma.
Laihdutuslääke voi aiheuttaa masennusta
Lähde: Iltalehti 16.11.2007
Acomplia-lääke kaksinkertaistaa depressioriskin.
Masennuksesta ja ahdistuksesta kärsineille lääkettä ei pitäisi määrätä
lainkaan, tuore tutkimus paljastaa.
Professori Arne Astrup Kööpenhaminan yliopistosta on kollegoineen
analysoinut neljä lääkkeestä aiemmin tehtyä tutkimusta, joihin
osallistui yhteensä 4 000 potilasta. Heistä puolet sai oikeita
laihdutuslääkkeitä ja puolet lumelääkettä. Potilaat, joilla oli todettu
masennusriski, oli suljettu tutkimusryhmistä jo ennalta.
Astrupin mukaan Acomplia-lääkettä syöneet potilaat laihtuivat vuoden
aikana lähes viisi kiloa enemmän kuin lumelääkettä saaneet. He saivat
kuitenkin tuplasti enemmän masennusoireita ja kolme kertaa enemmän
ahdistusoireita kuin verrokkiryhmä.
Kasvattaa itsemurha-alttiutta
Yhdysvaltain lääkelaitos FDA keskeytti jo kesällä Acomplian myynnin
tutkimusten osoitettua, että se lisää masennus-, unihäiriö- ja
itsemurhariskiä. Kaksi erääseen amerikkalaistutkimukseen
osallistuneista oli tehnyt itsemurhan.
Sittemmin EU:n lääkearviointivirasto Emea on tiukentanut suosituksiaan.
Masennuspotilaille tai depressiosta aiemmin kärsineille lääkettä ei
Emean mukaan pitäisi määrätä lainkaan.
– Acomplia on turvallinen laihdutusmenetelmä kunhan sitä vain määrätään
oikeille potilaille, professori Astrup totesi Dagens Nyheter -lehdelle.
– Lääkärin täytyy tuntea potilaansa hyvin, tutkia hänet tarkoin ja
seurata häntä.
Acomplia auttaa laihtumaan vähentämällä näläntunnetta. Astrupin mukaan
lääkettä nauttivien ja itsensä masentuneiksi tuntevien ei pidä lopettaa
lääkitystä.
– Mutta heidän pitää ottaa yhteyttä lääkäriinsä.
(Acomplia nimellä myynnissä oleva B1 kannabisreseptorin vastavaikuttaja
rimonabant tuli Suomen apteekeihin jo kaksi vuotta sitten, mikä kertoo
paljon lääkemarkkinoilla vallitsevista asenteista kannabislääkkeitä
kohtaan.)
Huumeiden aiheuttamat psykiatriset ongelmat lisääntyneet
Lähde: Helsingin Sanomat 11.11.2007
Huumeiden käyttöön liittyvien psykiatristen ongelmien määrä on
lisääntynyt, kertoo Väli-Suomen sanomalehtien Sunnuntaisuomalainen.
Stakesin ylläpitämän hoitoilmoitusrekisterin mukaan ongelmien määrä on
1990-luvulta nelinkertaistunut.
Huumeisiin liittyviä psykiatrisia häiriöitä ilmeni vuonna 2005 noin 2
300, kun 15 vuotta aiemmin niitä oli vain hieman yli 500.
Eniten tutkijat ovat huolissaan kannabiksen aiheuttamista
mielenterveysongelmista, kirjoittaa Sunnuntaisuomalainen.
Runsas kannabiksen käyttö voi kaksinkertaistaa riskin sairastua
psykoosiin. Kannabiksen käytön on arveltukin lisäävän psykoosiin
sairastuneiden määrää tulevaisuudessa.
Viina sumentaa suhteellisuudentajun
Lähde: Helsingin Sanomat 1.12.2007
Pikkujouluaikana se riistäytyy taas käsistä: hillitön juopottelu, johon
suomalaiset työ- ja opiskelijayhteisöt kiihottavat toinen toisiaan.
Viinanhuuruinen juhlinta jatkuu jouheasti joulunpyhille, ja sen voi
pysäyttää ainoastaan pitkä ja ankara Alkon lakko.
Pullon henki on vapautettava, sillä täällä Suomenniemellä on
sosiaalisesti hyväksyttävää ellei suotavaa sekoittaa päänsä viinalla.
Toimituksen aamukokouksissa on syksyn aikana keskusteltu siitä, miten
me toimittajat suhtaudumme päihteiden käyttöön.
Ei ole uutinen, että ryyppäämisellä rehvastelu on osa toimittajienkin
ammattikulttuuria. Vaikuttaako se siis tapoihimme kirjoittaa
päihteistä?
Juopottelusta on lupa kirjoittaa keveälläkin kädellä, sillä alkoholi
yhdistetään vapautuneeseen hauskanpitoon.
Mutta kirjoitapa lupsakka reportaasi puiston perällä pilveä
pössyttelevistä nuorista. Se aiheuttaisi närkästyksen: ollaanko tässä
nyt aliarvioimassa niiden ihmisten tuskaa, joiden omainen on ajautunut
huumeongelmiin?
Lähtökohta on tietysti se, että alkoholi on Suomen ainoa laillistettu
päihde. Toinen lähtökohta on, ettei huumeongelmia ole syytä
aliarvioida.
Siitä huolimatta väitän, että suomalaiset elävät alkoholin suhteen
harhaisessa todellisuudessa. Pidämme viinaa kynsin hampain viisasten
juomana, vaikka jokainen tietää, millaiset arvet juopottelu jättää
yhteiskuntaamme.
Viinan sumentama suhteellisuudentaju on johtanut pahimmanlaatuiseen
kaksinaismoralismiin.
Huumelainsäädäntömme on Euroopan kireimpiä. Edellinen hallitus kiristi
lainsäädäntöä entisestään niin, että nykyään kukkaruukun omistajia
voidaan epäillä huumausaineen valmistamisen yrittämisestä.
Sama hallitus löysäsi alkoholiverotusta, ja seuraukset ovat kaikkien
tiedossa.
Huumetestit yleistyvät työpaikoilla. Samoilla työpaikoilla
hymistellään, kun työtoveri on ilmiselvästi tuhoamassa omaa ja
läheistensä elämää laillisella päihteellä.
Tässä ei ole hirveästi järkeä.
Moni sanoo, että jos lainsäädäntöämme höllennettäisiin mietojen
huumeiden kuten kannabiksen suhteen, sen käyttö karkaisi myös käsistä.
Tämä on hyvä argumentti, siksi tässäkään kirjoituksessa ei ajeta
vapaampia huumelakeja.
Tässä kirjoituksessa sanotaan, että suomalaisen päihdeongelman ydin on
kulttuuri, joka ihannoi rajua ja rajatonta päihtymistä – ja että
alkoholi on päihteistämme tuhoisin.
Entä jos ensimmäinen portti kohti vakavaa päihde- tai huumeriippuvuutta
ei olekaan hippikesän kunniaksi kääräisty marihuanasätkä? Entä jos se
onkin vanhempien seurassa lapsena vietetty lauantai?
Jossain vaiheessa tämänkin kansakunnan pitäisi ryhtyä puhumaan asioista.
Jos se ei tapahdu juhannuksena, kun pelastusmiehet naaraavat hukkuneita
humalaisia Suomen sinisistä järvistä; jos se ei tapahdu heinäkuussa,
kun huostaanottolaitokset täyttyvät ryyppyputkeen ajautuneiden
vanhempien hämmentyneistä lapsista; jos se ei tapahdu marraskuussa, kun
Tilastokeskus julkistaa vuosittaiset tilastot Koskenkorvaan kuolleiden
kansalaisten määrästä, niin se ei tapahdu koskaan.
Että oikein kosteaa pikkujoulukauden jatkoa vain kaikille.
