Lähde:
http://www.taloussanomat.fi/ajatukset/2009/07/07/
enta-jos-huumeet-laillistettaisiin/200915840/145
Entä jos huumeet laillistettaisiin?
Jos Suomessa vallitsisi edelleen alkoholin kieltolaki, maa
muistuttaisi huumekartellien Meksikoa, kun kilpailevat viinajengit
ampuisivat toisiaan taistellessaan viinan salakaupan
miljoonamarkkinoista. Yhtenä aamuna Ilta-Sanomien pääjutun aiheena
voisi olla, että 12 miestä kuoli Helsingin keskustan viinasodassa.
Kieltolaki mädättäisi yhteiskuntaa, eikä poliisiinkaan voisi aina
luottaa. Politiikot kärähtäisivät vaalirahoituksen ottamisesta
viinajengeiltä. Niillä olisi varaa lahjoitella vaikka kuinka hienoja
taidelasivaaseja. Laittoman viinan ympärille kehittyisi satojen
miljoonien erillistalous, jossa huono raha ajaisi hyvän rahan pois.
Mutta kieltolain ironia olisi siinä, että kansa joisi todennäköisesti
yhtä paljon kuin nytkin ellei peräti enemmän. Kieltolaki olisi huono
asia siitä huolimatta, että vapaasti myynnissä olevasta alkoholista
koituu suurta vahinkoa yhteiskunnalle ja monet yksilöt kuolevat
siihen.
Merkittävä joukko amerikkalaisia tutkijoita, poliiseja ja
terveysviranomaisia on jo pitkään ollut sillä kannalla, että myös
huumeet olisi laillistettava – niin vastenmieliseltä kuin se
tuntuukin.
Rikollisuuden polttoainetta
Jos huumeet laillistettaisiin, huumekaupan huumekartellit kuihtuisivat
rahan puutteeseen, kun huumeiden orjat saisivat aineensa laillisesti
ja halvalla. Huumeet lakkaisivat toimimasta rikollisuuden
pääasiallisena polttoaineena. Näin moni myymälävarkaus, murto, varkaus
ja ryöstö jäisi tekemättä.
Yalen yliopiston oikeustieteen professori Steven B. Duke kirjoitti
äskettäin The Wall Street Journalissa, että Meksikon huumesodan
verenvuodatus muistuttaa 1930-luvun kieltolain Chicagoa, vaikka Al
Caponen lestinheittäjien touhu oli pientä siihen verrattuna, mitä
Meksikossa tapahtuu.
Meksikon huumerikollisuuden väkivaltainen vaihe alkoi vuonna 2000, kun
hallitus alkoi koventaa keinojaan ja pani poliisit ja sotilaat
asialle. Siihen saakka huumekartellien toiminta oli perustunut
lahjontaan ja korruptioon, mutta nyt tulivat aseet mukaan.
Siitä lähtien kartellit ovat sotineet paitsi viranomaisia myös
toisiaan vastaan. Vuodesta 2005 lähtien on kuollut 10 000 poliisia,
sotilasta, huumekartellien jäsentä ja sivullista. Uhreja tulee nelisen
sataa joka kuukausi. Verityöt ovat levinneet myös Yhdysvaltoihin ja
Keski- ja Etelä-Amerikkaan.
Meksiko on pyytänyt Yhdysvaltoja tiukentamaan aseiden myyntiä, koska
kartellit käyttävät Yhdysvalloista ostamiaan aseita. Vaikka asehuolto
saataisiin poikki, kuluisi vuosia ennen kuin se vaikuttaisi
huumekartellien tulivoimaan merkittävästi.
Rajojen tarkempi vartiointikin on osoittautunut haaveeksi, koska
presidentti George W. Bushin määräyksestä rakennetun yli 3 000
kilometriä pitkän korkean sähköaidan läpi, yli ja ali virtaa
maahanmuuttajia ja huumeita. Ja vaikka maaraja saataisiin tiiviiksi,
jäisi vielä 20 000 kilometriä valvomatonta rantaviivaa.
Meksikon kaaoksen syy Yhdysvalloissa
Yhdysvallat ja Meksiko voisivat yrittää sitoa valtavat määrät
sotilaita ja poliiseja huumesotaan, mutta siitä seuraisi
kumipatjailmiö; kun yhdestä kohtaan painaa, toinen kohta pullistuu eli
huumeet tulisivat muita reittejä pitkin.
Meksikossa on ollut useita hankkeita huumeiden laillistamiseksi.
Vuonna 2006 se oli jo presidentti Vicente Foxin allekirjoittamista
vailla, mutta Fox perääntyi Yhdysvaltojen ankaran painostuksen edessä.
Vaikka laki olisi mennyt läpi, se ei olisi poistanut väkivallan syytä,
koska kysymys ei ole Meksikon omista pienistä huumemarkkinoista vaan
siitä, kuka saa salakuljettaa ja myydä huumeita amerikkalaisille
markkinoille.
Ulkoministeri Hillary Clinton totesi Meksikossa käydessään, että
väkivallan syynä on "amerikkalaisten kyltymätön halu laittomiin
huumeisiin".
Huumeiden eteen tehdään mitä vain
Professori Steven Duken pitkäaikainen ratkaisu olisi se, että
Yhdysvallat laillistaisi huumeet. On tunnustettava se ikävä tosiasia,
että huumeiden makuun päästetessään ihmiset tekevät mitä tahansa
saadakseen niitä.
Huumekartellien ympärille syntynyt rikollisuus voidaan lopettaa, kun
huumekaupalta otetaan pois liikevoitto antamalla huumeiden jakelu,
kauppa ja säätely yhteiskunnan käsiin, hän sanoo.
Meksikosta tulevasta huumeesta on Duken mukaan 70 prosenttia
marijuanaa, jota voitaisiin kasvattaa Yhdysvalloissa. Siitä koituisi
10 miljardin dollarin verotulot samanlaisella verotuksella, jota
sovelletaan tupakkaan ja alkoholiin. Toiset 10 miljardia
säästettäisiin siinä, että marijuanan perään ei tarvitsisi valjastaa
poliisikoneistoa, oikeuslaitosta ja vankilajärjestelmää.
Duken mukaan laillistaminen on aloitettava marijuanasta, joka on kevyt
huume verrattuna esimerkiksi kokaiiniin, morfiiniin ja amfetamiiniin.
Professorin mielestä myös kovat huumeet on laillistettava myöhemmin,
koska niiden laittomuus vain pahentaa vahinkoja käyttäjissä.
Duke viittaa Portugalissa saatuihin kokemuksiin. Vaikka kaikkien
huumeiden henkilökohtainen käyttö ja hallussaspito tehtiin lailliseksi
kahdeksan vuotta sitten, Portugaliin ei ole tullut lisää huumeiden
käyttäjiä.
Portugali on pysynyt hyvin alhaisella tasolla huumetilastossa muuhun
Eurooppaan nähden. Laillistamisen yksi myönteinen seuraus on ollut se,
että portugalilaiset huumeidenkäyttäjät hakeutuvat aiempaa helpommin
hoitoon.
Markku Saksa, Washington
