Tämä on lyhyehkö opas henkilön ja poliisiviranomaisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin kotietsinnän aikana.
Lyhyt versio
-
Kotietsintää varten vaaditaan syy epäillä rikoksesta, josta voi saada rangaistukseksi vähintään 6 kk vankeutta, ja etsintämääräys (kirjallinen tai suullinen).
-
Kotietsintää ei saa suorittaa kello 21 ja 6:n välisenä aikana, paitsi jos siihen on erityistä aihetta.
-
Poliisin on pyynnöstä esitettävä virkamerkkinsä.
-
Kotietsintää aloittaessa kirjallinen määräys on pyytämättä esitettävä, tai jos kirjallista määräystä ei ole, etsinnän syy on kerrottava.
-
Kotietsinnän aikana asukkaan on annettava olla paikalla. Lisäksi on annettava mahdollisuus hankkia paikalle todistaja, jos todistajan paikalle saaminen ei viivästytä etsintää kohtuuttomasti.
-
Jos asukasta tai todistajaa ei saada paikalla, poliisin on siitä huolimatta ilmoitettava etsinnästä välittömästi sille, jonka kodissa etsintä suoritetaan.
-
Poliisia saa kuvata, mistä tahansa vastalauseita huolimatta ja vaikka heidän tietämättään.
-
Laki vaatii poliisia käyttäytymään asiallisesti ja olemaan aiheuttamatta enempää vahinkoa kuin on tarpeellista.
-
Takavarikoida saa vain tavaroita, joiden voidaan epäillä liittyvän rikokseen.
-
Jokainen takavarikoitu tavara on kirjattava ja takavarikosta on pyytämättä annettava todistus sille, jonka hallussa esineet ovat olleet.
-
Poliisi ei päätä esineiden tuhoamisesta tai menettämisestä, sen tekee tuomioistuin. Vaikeasti hoidettavat esineet (kuten vaikkapa kasvit) voidaan kuitenkin tuhota.
-
Takavarikko on kumottava heti kun sille ei ole syytä. Jos takavarikosta kuluu 4 kk, eikä asiasta ole nostettu syytettä tai tehty tuomioistuimelle hakemusta takavarikon pidentämiseksi, takavarikko on myös kumottava.
-
Esineiden omistaja voi vaatia tuomioistuinta päättämään takavarikon kumoamisesta. Vaatimus on käsiteltävä viikon kuluessa sen saapumisesta, jos syytettä ei ole vielä nostettu.
-
Itseään vastaan ei tarvitse antaa todisteita. Tämä koskee esimerkiksi tavaroiden olinpaikan kertomista ja tietokoneen salasanojen kertomista. Todisteita ei tarvitse antaa myöskään kihlattua, aviopuolisoa, suoria sukulaisia tai sukulaisten aviopuolisoita eikä sisaruksia tai sisarusten aviopuolisoita vastaan.
-
Esitutkinnan kohteena on velvollinen jäämään kuulusteltavaksi. Poliisi voi ottaa epäillyn kiinni, jos on olemassa perusteita pidättämiselle. Kiinniottamisen peruste on välittömästi ilmoitettava.
-
Kuulusteltavaksi vietyä, jota ei ole kiinniotettu, saa pitää kuulusteltavana enintään 12 tuntia. Kiinniotettua voidaan pitää 24 tuntia, minkä jälkeen epäilty on joko päästettävä menemään tai pidätettävä. Pois päästettyä ei saa ilman erityistä syytä velvoittaa palaamaan seuraavien 12 tunnin aikana.
-
Virheistä voi ja kannattaa ilmoittaa. Vaihtoehtoina ovat kantelu ylemmälle poliisiviranomaiselle, kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle, kantelu oikeuskanslerille tai rikosilmoitus.
-
Pitkä versio
-
Milloin poliisi voi suorittaa asuntooni kotietsinnän?
-
Kotietsintä voidaan suorittaa, jos poliisilla on syytä epäillä sitä, jonka hallinnassa asunto on, rikoksesta, josta rangaistus voi olla enimmillään ainakin kuusi kuukautta vankeutta. Tällaisia rikoksia ovat kaikki huumausaineisiin liittyvät rikokset. Kotietsintä voidaan suorittaa myös muun kuin rikoksen tekijän luona, jos voidaan erittäin pätevin syin olettaa, että etsinnällä löydetään esine, josta on apua rikoksen selvittämisessä, tai että etsinnällä löydetään rikoksesta epäilty henkilö. Kotietsintää ei saa ilman syytä suorittaa kello 21 – 6 välisenä aikana. (Pakkokeinolaki 5. luku, 1 §, 2 § ja 5 §)
-
-
Tarvitseeko poliisi etsintäluvan?
-
Suomessa ei ole etsintälupaa, mutta etsintämääräys kylläkin. Etsintämääräys voidaan antaa kirjallisesti tai suullisesti, ja sen voi antaa ainoastaan pidättämiseen oikeutettu virkamies, eli komisario tai sitä ylemmät virkamiehet. Poliisi voi suorittaa etsinnän myös ilman määräystä, kun kyseessä on kiinniotettavan tavoittaminen, jos etsittävä esine on voitu jäljittää rikoksen teosta asti tai jos etsintä ei siedä viivästystä. Kirjallinen etsintämääräys on aina esitettävä ennen kotietsinnän aloittamista. Jos etsintämääräys on annettu suullisesti tai jos määräystä ei ole, on etsinnän tarkoitus ilmoitettava ennen aloittamista. Lisäksi poliisin on pyydettäessä esitettävä virkamerkkinsä, huolimatta siitä, onko hän virkapuvussa. (Pakkokeinolaki 5. luku 3 §, Poliisiasetus 17 § ja Oikeuskanslerin ratkaisu 21.12.1992 902/1/92)
-
-
Poliisi vei minut asemalle kotietsinnän ajaksi / olin poissa kotietsinnän aikana, eikä minulle ilmoitettu. Saako näin toimia?
-
Ensimmäisessä tapauksessa ei missään nimessä, toisessa tapauksessa ehkä. Sille, jonka asunnossa kotietsintä suoritetaan tulee antaa mahdollisuus olla itse paikalla tai kutsua todistaja kotietsintää seuraamaan. Vaatimuksena on kuitenkin se, ettei asunnon omistajan tai todistajan paikalle saaminen saa huomattavasti viivästyttää etsinnän toimittamista tai vaarantaa sen tarkoitusta. Ensimmäisessä tapauksessa näin ei melko varmasti ole (Oikeuskanslerin ratkaisu 21.06.2004 723/1/03). Toisessa tapauksessa läsnäolon sallimatta jättäminen voi olla perusteltua, mutta joka tapauksessa kotietsinnästä on viipymättä ilmoitettava. Pöydälle jätetty paperilappu tai ensimmäinen ilmoitusyritys seuraavana päivänä eivät todennäköisesti täytä vaatimusta viipymättömästä toiminnasta. (Pakkokeinolaki 5. luku 4 §)
-
-
Saanko kuvata tai muuten tallentaa kotietsinnän?
-
Kyllä. Kaiken, mikä on kuultavaksi ja nähtäväksi tarkoitettu, saa myös tallentaa. Jos poliisimies yrittää kuvaamisen estää, hän estää perustuslain takaaman sananvapauden toteutumista. Kuvaamiseen ei tarvitse toisen osapuolen lupaa, ja kuvata saa, vaikka se olisi erikseen kielletty. (Korkeimman oikeuden ratkaisu 1990:36)
-
-
Saako poliisi käyttäytyä miten vain?
-
Ei. Poliisilaki vaatii poliisia käyttäytymään "asiallisesti ja puolueettomasti". Toimenpiteet on suoritettava "aiheuttamatta suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi". Poliisi ei siis saa haistatella tai rikkoa paikkoja. Suljetut huoneet ja laatikot saa avata vaikka väkisin, mutta ensin on pyydettävä avaamaan ne vapaaehtoisesti. Väkisin avattu paikka on kuitenkin myös suljettava. (Poliisilaki 1. luku 2 § ja Pakkokeinolaki 5. luku 5 §)
-
-
Saako poliisi takavarikoida vaikka villasukkani?
-
Ei saa. Esine voidaan takavarikoida ainoastaan sillon, kun on syytä olettaa, että se voi olla todisteena rikosasiassa. Laissa erikseen mainitaan tämän koskevan myös tietokoneen sisältämiä tietoja. Jokainen takavarikoitu esine on kirjattava pöytäkirjaan, ja takavarikosta on pyytämättä annettava todistus esineen omistajalle. Takavarikosta on myös ilmoitettava viipymättä, jos esineen omistaja ei ollut takavarikon aikana paikalla. (Pakkokeinolaki 4. luku 1 §, 7 § ja 9 §)
-
-
Villasukat menivät, miten saan ne takaisin?
-
Takavarikko on päätettävä välittömästi kun se ei enää ole tarpeen, mutta kuitenkin viimeistään neljän kuukauden jälkeen, jos asiasta ei ole nostettu syytettä ja takavarikkoa ei ole haettu pidennettäväksi. Takavarikkoa voi myös vaatia tuomioistumien kumottavaksi ennen kuin syytettä on alettu käsitellä, ja vaatimus on käsiteltävä viikon mennessä sen saapumisesta. (Pakkokeinolaki 4. luku 11 § ja 13 §)
-
-
Saako poliisi tuhota takavarikoimansa tavarat?
-
Ei. Tuomioistuin voi päättää tavaroiden menettämisestä tai tuhoamisesta, mutta poliisin on säilytettävä niitä takavarikon ajan sinetöidyssä säilössä ja sitten annettava ne takaisin. Vaikeasti hoidettavat esineet, kuten kasvit, voidaan kuitenkin tuhota. (Pakkokeinolaki 4. luku 10 §)
-
-
Poliisi vei tietokoneeni ja sen tiedostot on salattu. Onko minun kerrottava salasanani?
-
Ei ole. Itseään, kihlattuaan, aviopuolisoaan, sisaruksiaan, suoria sukulaisiaan tai heidän aviopuolisoitaan vastaan ei tarvitse antaa mitään todisteita. Tämä koskee myös tietokoneiden salasanoja. (Pakkokeinolaki 4. luku 4a §, Esitutkintalaki 27 §, Oikeudenkäyntikaari 17. luku 20 § ja 24 §)
-
-
Minut vietiin kuulusteltavaksi. Koska pääsen pois?
-
Rikoksesta epäillyllä on velvollisuus jäädä kuulusteltavaksi. Normaalisti esitutkinnassa voidaan velvoittaa olemaan läsnä korkeintaan 12 tuntia. Esitutkinnassa ei saa kuitenkaan pitää pidempään kuin se on tarpeen, oli pois on päästettävä kun kuulustelut on suoritettu. Jos poliisilla on perusteet pidätykselle, eli epäillystä rikoksesta voi saada ankarimmillaan vähintään vuoden vankeutta (kuten kasvatuksesta voi), ja epäillyn voidaan olettaa lähtevän pakoon, turmelevan todisteita, varoittavan rikoskumppaniaan tai jatkavan rikollista toimintaansa, tai jos epäilty kieltäytyy antamasta nimeään tai osoitettaan tai antaa vääriä tietoja, voi poliisi ottaa epäillyn kiinni. Kiinniotetulle on välittömästi ilmoitettava kiinniottamisen perusteet ja kertoa oikeudesta käyttää avustajaa. Kiinniotetun voidaan velvoittaa viipymään esitutkinnassa 24 tuntia. Viimeistään tällöin epäilty on joko pidätettävä tai päästettävä menemään. Seuraavien 12 tunnin aikana ei epäiltyä voi ilman erityistä syytä velvoittaa palaamaan. (Esitutkintalaki 10 § ja 21 §, Pakkokeinolaki 1. luku 2 § ja 3 §)
-
-
Poliisi rikkoi velvollisuuksiaan tai oikeuksiani. Mitäs nyt?
-
Kaikista viranomaisen tekemistä virheistä voi kannella. Kantelu tehdään joko ylemmälle poliisiviranomaiselle, eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille. Lisäksi asiasta voi tehdä rikosilmoituksen. Jos poliisi jättää noudattamatta jotakin tehtävänsä suorittamista koskevista säädöksistä, syyllistyy hän virkavelvollisuuden rikkomiseen. Poliisista tehtyjä rikosilmoituksia ei esitutki toinen poliisi, vaan tutkinnan suorittaa aina syyttäjä. (Esitutkintalaki 14 § ja Rikoslaki 40. luku 9 §)
-
Ohjeet kantelulle
Hallintokantelu
Hallintokantelu tehdään joko ylemmälle poliisiviranomaiselle, eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille. Kantelu on tehtävä kirjallisesti.
Kantelun sisällöstä tulee käydä ilmi
-
viranomainen, virkamies tai muu julkista tehtävää hoitava, jonka menettelyä arvostellaan
-
asian tai tapahtuman kuvaus
-
toimenpide tai päätös, jota kantelija pitää virheellisenä
-
perustelut, miksi menettely tai päätös on kantelijan mielestä virheellinen
-
kantelijan nimi allekirjoituksineen, osoite ja puhelin
-
kantelukirjoitukseen on lisäksi hyvä liittää jäljennökset asiaa koskevista päätöksistä ja muista asiakirjoista
Kantelun voi lähettää
-
joko sen kihlakunnan poliisilaitoksen poliisipäällikölle, jonka alaisuudessa kantelun kohde työskentelee tai jossa virheellinen menettely on tapahtunut tai
-
valtakunnallisen yksikön päällikölle, jonka alaisena kantelun kohde työskentelee tai jossa virheellinen menettely on tapahtunut tai
-
sille poliisin lääninjohdolle, jonka alaisena kantelun kohteena oleva paikallispoliisin yksikkö toimii tai jossa väitetty virheellinen menettely on tapahtunut tai
-
sisäasiainministeriön poliisiosastolle tai
-
eduskunnan oikeusasiamiehelle tai
-
valtioneuvoston oikeuskanslerille.
Eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun voi tehdä myös web-lomakkeella: Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle
Rikosilmoitus
Poliisin on välittömästi kirjattava hänelle ilmoitettu tapahtuma, jota ilmoittaja pitää rikoksena. Tämä tarkoittaa sitä, että jopa kotietsinnän aikana on mahdollista tehdä ilmoitus poliisille hänen omista toimistaan, ja asiasta on kirjattava rikosilmoitus. Saman yksikön tutkinnanjohtaja tai kukaan muukaan poliisiviranomainen ei voi päättää, ettei asiasta suoriteta esitutkintaa, sillä kaikki poliisin tekemäksi epäillyt rikokset tutkii virallinen syyttäjä. (Asetus esitutkinnasta ja pakkokeinoista 1 § ja Esitutkintalaki 14 §)
Rikosilmoituksen voi tehdä myös jälkikäteen, jolloin se on tehtävä poliisiasemalla.
