Uutiset – kotimaa 2001
Pojan kannabiskäry sai perheen sokkiin
Lähde: Helsingin Sanomat 30.12.2001
HS raportoi ns. Lahden nopean puuttumisen mallia, josta etsitään
apua huumenuorille:
Pojan kannabiskäry sai perheen shokkiin
"Kun olisi edes joku herätyskello soinut", huokasi lahtelainen
Liisa-äiti parin vuoden takaista aikaa. Perheen herätti tosiasioihin
vasta poliisilaitokselta tullut soitto: 17-vuotias poika oli otettu kiinni
kannabiksen käyttäjänä.
"Elämä lähti seuraavien kuukausien aikana oikeille urille
sen ansiosta, että tapaukseen puututtiin nopeasti. Luulin silloin,
että se on normaali menetetty."
Osana nopeata puuttumista nuori vietti viikonlopun kahden erityistyöntekijän
kanssa kaukana maalla mökillä. Äiti arvioi pojan tuolloin
hahmottaneen sen, mikä hänen elämässään on
tärkeätä.
Sittemmin tämä laittoi tulevaisuuden suunnitelmansa uusiksi
ja vaihtoi koulua. Kaveripiiri muuttui.
Poika kävi jonkin aikaa seulonnoissa, käytännössä
antamassa virtsanäytteen joka viikko. Liisa tiesi, että repsahtamiset
ovat tavallisia. Oman pojan kohdalla sellainen tapahtui parin kuukauden
kuluttua.
"Se tuntui vielä kovemmalta, sillä vanheimpain ryhmän
kokoontumiset olivat jo loppuneet. Onneksi voin soittaa milloin vain sosiaalityöntekijälle
johon olimme tutustuneet."
Kannabisviljelmiä paljastui Etelä-Suomessa
Helsingin Sanomat, 15.12.2001
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20011215KO17
Poliisi on paljastanut ainutlaatuisen huumeliigan, joka viljeli kannabista
ja jalosti sitä huumeiksi Hämeenlinnan ja Helsingin seuduilla
sekä Elimäellä. Liigan viljelmillä oli kasvamassa sato,
joka olisi tuottanut 32 kiloa marihuanaa. Ammattimainen viljelyrengas paljastui
Hattulasta viime elokuussa, kun poliisi takavarikoi autiotilan pellolta
muovista rakennetun 240 neliön kasvihuoneen. Sisällä oli
162 kasvuvaiheessa olevaa cannabis sativa-kasvia. Ne olisivat tuottaneet
16 kiloa marihuanaa. Poliisi jäljitti samoilta tekijöiltä
kolme kannabisviljelmää Helsingistä ja Vantaalta. Teollisuushalleihin
ja autotalliin rakennetuissa viljelmissä oli tuotettu 12 kiloa kannabista.
Viljelmä paljastui naapurin vihjeen perusteella.
Millä eroon huumeongelmasta ?
Lähde: Nuori Lääkäri 11/2001 s. 13-14.
Nuorten lääkärien yhdistyksen puheenjohtaja, työterveyslääkäri
Jan Schugk pohtii oman työnsä antamien kokemusten kautta suomalaista
käytännön huumepolitiikkaa ja huumehoidon ongelmia. Kirjoituksessaan
hän päätyy pohtimaan huumepolitiikkamme peruskysymyksiä:
En uskalla vaatia huumeiden laillistamista, mutta on todella syytä
pohtia, missä ongelman todelliset juuret ovat. Onko huumeiden saatavuus
todellinen ongelma, vai onko niiden kriminalisointi aiheuttanut meille
perspektiiviharhan? Olisiko alkoholi mielestämme nykyistä vaarallisempaa,
jos sen käyttö olisi laitonta ja hoitoon uskaltautuisivat hakeutua
vain ne joilla ei enää olisi mitään menetettävää?
Ja voidaanko huumeongelmaan todella yrittää vaikuttaa yrittämällä
vaikuttaa aineen saatavuuteen, vai pitäisikö ennemmin paneutua
tosissaan ongelmakäytön taustalla oleviin syihin. Mutta ehkäpä
juuri se onkin liian vaikeaa?
Kannabis-kylttikin vilahti itsenäisyyspäivän
mielenosoituksissa
Lähde: Kansan Uutiset 11.12.2001
Kansan Uutiset kertoo itsenäisyyspäivän mielenosoitusuutisessaan
mieltä osoitetun myös kannabiksen puolesta ja miten siihen oli
suhtauduttu itse juhlaväen keskuudessa:
Ihmetystä sen sijaan herätti, että kadulla olevien mielenosoittajien
joukosta löytyi kannabis-kyltti. Protestin sanoma jäi Räsäselle
(kristillisdemokraatti) siksi hieman auki.
Huumetesteistä enemmän vääriä
kuin oikeita tuloksia
Lähde: Helsingin Sanomat, 15.11.2001
http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/juttu.asp?id=20011115KO10
Huumetesteissä saadaan enemmän vääriä kuin
oikeita positiivisia tuloksia, laboratorioiden laadunvarmennusta tekevän
Labqualityn työryhmä toteaa. Ennen johtopäätösten
tekemistä tulokset pitää varmistaa, eikä kiinni jäänyttä
saa leimata huumeiden käyttäjäksi.
Työryhmä laati suosituksen huumetestien tekotavasta, koska
huonosti tehdyt huumetestit ovat turhia. Jo testauksen aloittaminen on
mietittävä perinpohjaisesti, koska tieteellinen tutkimus ei osoita,
että testeistä olisi hyötyä, työryhmän puheenjohtaja,
dosentti Timo Seppälä huomauttaa.
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä pohtii oppilaitosten
ja työpaikkojen huumetestausta. Siltä odotetaan vuoden lopussa
näkemystä oppilaiden ja työntekijöiden huumetesteistä.
Labqualityn suositus taas opastaa tekemään testit mahdollisimman
luotettavasti.
Huumeseulonnoissa etsitään yleensä yhtä tiettyä
ainetta, eikä tulos kerro mitään toisten aineiden
käytöstä. Sitä yhtäkään ainetta ei aina
löydy: esimerkiksi amfetamiinitestiltä jää huomaamatta
toistakymmentä amfetamiinijohdosta ekstaasista alkaen.
Opiaattien eli käytännössä heroiinin käyttöä
mittaava testi taas tunnistaa vain morfiinin, heroiinin ja kodeiinin.
Se ei huomaa muita huumekäyttöön sopivia opiaatteja, esimerkiksi
heroiinista vieroitukseen käytettävää Subutex-lääkettä,
jota jotkut ruiskuttavat suoneen huumeena.
Monet testit reagoivat ristiin lääkeaineiden käytön
kanssa. Siksi liikahappoisuuteen otettu vatsalääke näyttää
heroiinin käytöltä. Seppälä korostaakin, että
morfiiniseulassa kiinni jäänyt on voinut käyttää
heroiinia, mutta yhtä hyvin myös kodeiinia tai dekstrometorfaania
sisältävää yskänlääkettä tai syödä
unikonsiemensämpylöitä.
Vääriä positiivisia ja vääriä negatiivisia
tuloksia tulee joka testissä. Väärä positiivinen saa
huumeita käyttämättömän näyttämään
käyttäjältä, väärä negatiivinen taas
ei saa kiinni huumeiden käyttäjää.
Jo nyt huumeiden käyttäjät tietävät, miten
testejä huijataan. Timo Seppälä epäileekin, että
vääristä negatiivisista tulee vielä isompi ongelma
kuin vääristä positiivisista.
Väärät positiiviset eivät ole olematon joukko. Testien
markkinoijat puhuvat esimerkiksi opiaattitestin 98 prosentin spesifisyydestä.
Kun opiaattien ongelmakäyttäjiä on 0,1 prosenttia yli 15-vuotiaista,
testi löytää 21 positiivista, yhden käyttäjän
ja 20 väärää tulosta, Seppälä sanoo.
"Yhden testin perusteella ei pidä tehdä liikaa johtopäätöksiä",
Seppälä korostaa. Kaikki uusia työntekijöitä testaavat
firmat eivät kuitenkaan varmista koetta ja tyytyvät toteamaan,
että testattu kuuluu riskiryhmään.
Huumekeskustelua terrorismin jälkeen
Lähde: Aamulehti 11.11.2001
Syyskuinen terrori-isku Yhdysvaltoihin tappoi hetkeksi muut uutisaiheet.
Vaikka Naton katastrofaalinen operaatio Afganistanissa on yhä kesken,
tilaa alkaa vähitellen olla muillekin teemoille.
On mielenkiintoista nähdä kuinka paranoidi, WTC:n romahduksen
jälkeinen mieliala heijastuu yleiseen ilmapiiriin. Esimerkiksi huumekeskustelu
saattaa saada maailmanpolitiikasta uutta puhtia.
Viime kesän absurdeimpia hetkiä oli, kun kokoomuksen puuhakas
puheenjohtaja Ville Itälä jälleen kerran yritti kerätä
hyvän miehen lisää julistamalla huumeiden turmiollisuutta.
"Pehmeiden arvojen" Itälä varoitti Suomen kansaa siitä,
että narkomaanit saattavat millä hetkellä hyvänsä
soluttautua yhteiskuntamme ja teollisuutemme avainpaikoille ja tehdä
arvaamatonta tuhoa.
Itälän mukaan on nähkääs niin, ettei huumehörhöä
enää välttämättä erota kunnon kansalaisesta.
Sinunkin asialliselta vaikuttava naapurisi tai työtoverisi saattaa
olla narkomaani ja kansainvälisen huumeliigan jäsen. Mietipä
sitä!
Itälän ja hänen hengenheimolaistensa ratkaisumalli on
jo pitkään ollut kansan kattava testaus niin kouluissa kuin työpaikoillakin.
Sillä ei ole väliä, että pikatestit ovat epäluotettavia.
Myöskään yksityisyyden suojan kaventuminen ei "kunnon kansalaisia"
huoleta, koska testaushan uhkaa vain "rikollisia".
Tulee väkisinkin ikävä entistä tietosuojavaltuutettua
Jorma Kuopusta. Hän vastusti hurmahenkisyyteen saakka Suomessa yleistä
mentaliteettia, jonka mukaan lainkuuliaisella ihmisellä ei ole mitään
salattavaa.
WTC:n raunioilla kuopuslainen ajattelu saattaa olla entistä ahtaammalla.
On pelättävissä, että tulevaisuudessa kiristyvä
valvonta myy yhä paremmin. Kansa kaipaa suojelua terroristeilta, huumeilta
ja ties miltä – ei kuintenkaan alkoholilta, joka on valtiovallan erityisessä
suojeluksessa.
En puolusta päihteitä, mutta kirkasotsaisen idioottimainen
huumekeskustelu käy hermoille. Huumetestien puolustajat puhuvat kuin
ahdasmielisen pikkukylän ruustinnat, joiden omahyväisyydelle
vetää vertoja vain heidän tietämättömyytensä.
Taustalla säestää poliisien kuoro, joka tuntee asiat, mutta
jonka taktiikkaan populististen paukapäiden jorina sopii hyvin.
On uskottavuuden rajamailla, että Itälän porukka edes
itse pystyisi kuvittelemaan huumeista vapaan Suomen. Humoristisella pontevuudella
sama joukko, joka vaati liittymistä EU:n jäseneksi ja rajojen
aukaisemista taivasta myöten, kauhistelee nyt kansainvälistymisen
seurauksia.
Eikös se ollut niin, että vapaassa Euroopassa piti liikkuman
vain monikansallisen pääoman ja EU-Suomen eliitin? Kaiken pahan
piti pysähtyä rajoille kuten ennenkin.
Maailmalla mietojen ja kovien ero on käytännön syistä
jo tunnustettu pitkään. Suomessakin laki muuttui siten, että
ns. pienistä huumerikoksista voidaan rangaista pelkällä
sakolla. Itälän seurakunnan puheisiin vääjäämätön
kehitys ei kuitenkaan vaikuta. Ilmeisesti tämä porukka ei elä
tässä maailmassa – eikä siinä maailmassa, jossa heidän
lapsensa elävät.
Keskeistä Itälä tyyppisessä keskustelussa on, että
sen taustalla ovat nähtävissä laman jälkeisen Suomen
uudistuneet arvot.
Perinteisen hyvinvointivaltion näkökulmasta huumeveikko pitäisi
järjestää hoitoon ja jos mahdollista, palauttaa yhteiskunnan
täysivaltaiseksi jäseneksi. Modernissa Suomessa on toisin: koska
syrjäytyminen katsotaan tehokkaan talouselämän väistämättömäksi
sivutuotteeksi, ongelmaksi muodostuu roskaporukan pitäminen poissa
kunnon ihmisten silmistä.
Tämän vuoksi huumetestit ovat tärkeitä. Ongelman
syihin ei edes haluta puuttua, joten voimavarat ohjataan seurausten lakaisemiseen
maton alle. Tässä puuhassa poliisille on lääkäriä
enemmän käyttöä.
Suomi ja huumeet
Suomessa on huumepolitiikasta tullut laaja ja paljon eri tahoja työllistävä
sektori. Tämä näkyy Irti Huumeista ry:n, keskusrikospoliisin,
opetushallituksen, Suomen vakuutusyhtiöiden keskusliiton ja Stakesin
julkaiseman kirjan Suomi ja Huumeet. Tietopaketti huumeista uusimmassa
painoksessa (3. uudistettu painos 2001 ISBN 951-96992-6-0).
Toisaalta olemme liittyneet EU:iin, jossa huumepolitiikka ja -tutkimus
etenkin kannabiksen osalta etenee riuskin askelin. Tämä näkyy
Timo Seppälän kannabista koskevasta tekstistä, jossa esitettyjä
väitteitä hän on joutunut tuoreeltaan korjaamaan kritiikin
edessä terveydenedistämiskeskuksen kampanjassa Kokototuus.com.
Myöskään 1990-luvulla tapahtunut edistys lääkekannabistutkimuksessa
ei ole päässyt mukaan kirjaversioon.
Myös muualla kirjan teksteissä paistaa läpi tietämättömyys
EU-maissa tapahtuvasta kannabiksen uudelleen arvioinnista. Poliisin edustajat
yrittävät jopa vääntää Suomesta liberaalia
maata vertaamalla lakikirjoissa määriteltyjä rangaistuksia.
Poliisin edustajien on kuitenkin helppo summata Suomen tilanne, että
"huumausaineista voi puhua ja tietää, mutta melkein kaikki muu
onkin kiellettyä" (s. 98).
Meillähän on kiellettyä ottaa julkisesti kantaa vallitsevan
politiikan epäkohtiin ja suoranaisiin hölmöyksiin, kuten
niinkin yksinkertaiseen asiaan kuin kannabiksen luokitteluun vaaralliseksi
huumeeksi.
Käytännössä EU:n tilanne on kuitenkin täysin
erilainen, koska monissa maissa kannabis on luokiteltu miedoksi huumeeksi
tai yksinkertaisesti on luovuttu sen käytön rankaisusta kunhan
poliittinen tilanne muodostuu otolliseksi sen laillistamiseksi. Selvästi
tämä painos ei ole vielä se lopullinen sana kannabiksen
osalta: huumesodan ideologinen kuorrutus hilseilee hitaasti.
Liikenteen nollarajasta esitys eduskunnalle kevättalvella
Lähde: Helsingin Sanomat, 24.10.2001
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20011024KO7
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20011024KO9
Eduskunta saa keväällä käsiteltäväkseen
esityksen huumausaineiden nollarajasta liikenteessä. Jos esitys menee
läpi, nollaraja voisi astua voimaan aikaisintaan ensi syksynä.
Huumeiden nollaraja liikenteessä tarkoittaa, että kuljettaja
voitaisiin tuomita rattijuopumuksesta sen perusteella, että hänen
verestään löytyy huumeita. Nykylain mukaan huumekuski voidaan
tuomita rattijuopumuksesta ja määrätä ajokieltoon vain,
jos hänen ajokykynsä todetaan heikentyneen ajon aikana.
Vaikka huumausaineiden nollaraja säädettäisiinkin, käytännön
merkityksen arvellaan jäävän alussa vähäiseksi,
sillä kunnolliset pikatestit puuttuvat. Laitteet ovat epäluotettavia,
hitaita ja kalliita.
Alkoholille ei nollatoleranssia liikenneturmista huolimatta
Valmisteilla olevaan lakipakettiin sisältyy myös muutos liikennejuopumusrajoista.
Rattijuopumuksen raja määräytyy joko veren tai uloshengitetyn
ilman alkoholipitoisuuden perusteella.
Kuljettaja syyllistyy rattijuopumukseen, jos verestä mitataan 0,5
promillea alkoholia. Nykylain mukaan vastaava raja puhalluskokeessa on
0,25 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitettyä ilmaa. Sen rajaa
alennetaan, jotta se vastaisi 0,5 promillea alkoholia veressä.
Huumeessa ajo kolminkertaistunut viidessä vuodessa
Viime vuonna jäi kiinni 1 074 varsinaisia huumausaineita käyttänyttä
autonkuljettajaa. Viisi vuotta aiemmin luku oli 327 kuljettajaa.
Kiinnijääneitten eniten käyttämät huumausaineet
ovat amfetamiini ja kannabis. Nopeimmin ovat lisääntyneet heroiinikuljettajat:
1995 heroiinista jäin kiinni kuusi, viime vuonna jo 237
kuljettajaa.
Päihdelääkäri: Huumetesteissä
tulee paljon vääriä tuloksia. Vain osa huumeista näkyy
testeissä
Lähde: Helsingin Sanomat 26.10.2001
Huumetesteistä:
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20011026KO14
Huumenuorista:
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20011026KO15
Huumetesteissä on liikaa puutteita, että niillä voitaisiin
seuloa huumeiden käyttäjiä, päihdelääkäri
Jaana Lepistö sanoi psykiatripäivillä Helsingissä torstaina.
"Monimutkainen ilmiö yritetään yksinkertaistaa", Lepistö
huomautti. "Testien rajoitukset ovat merkittäviä. Laajat seulonnat
ovat kyseenalaisia jo kustannussyistä, ja suurin osa positiivisista
tuloksista tulee kokeilukäytöstä."
Kaikki huumeet eivät näy testeissä. Heroiini näkyy,
mutta useimpien amfetamiinijohdosten käyttö ei. Johdoksia tulee
myös koko ajan lisää, eivätkä testit pysy perässä.
Myöskään erityisen lyhytvaikutteisia nukahtamislääkkeitä
tai heroiinivieroitukseen tarkoitetun Subutex-lääkkeen suonensisäistä
käyttöä eivät testit saa kiinni. Parin päivän
sisään osunut kannabiksen käyttö näkyy, mutta
amfetamiini tai opiaatit vain lyhyen ajan.
"Testit eivät kerro paljonko ainetta on käytetty ja miten
pitkään. Niiden jälkeen on tehtävä vielä
iso työ", Lepistö huomautti.
Väärät positiiviset tulokset ovat Lepistön mukaan
yleisiä. "Kirjoitin lausunnon sotilasuralle halunneelle pojalle, joka
jäi kiinni huumetestissä ja lähetettiin kotiin. Testin tulosta
ei ollut varmistettu. Poika kävi uudestaan testeissä, eikä
mitään löytynyt. Hän pääsi takaisin vasta
puolen vuoden viiveellä."
Pikatestejä voi myös huijata. Ennen testiä juotu vesilitra
laimentaa virtsan. Internetistä voi myös tilata jauhetta, joka
kynnen alle säilöttynä ja virtsapurkkiin ripautettuna sekoittaa
testin.
"Näytteet on otettava valvotusti, mutta naisten virtsanäytteen
ottoa ei voi valvoa sataprosenttisesti", Lepistö huomauttaa.
Testeistä ei ole edes varhaisen puuttumisen välineeksi. Huumetestiä
paremman tuloksen tuo laaja kirjallinen kyselykaavake, joka antaa muutakin
tietoa. Testi tavoittaa vain joka neljännen lomakkeen pohjalta epäillyn
huumeiden käytön.
Lepistö korostaa testien vapaaehtoisuutta. "Yhdeksäsluokkalaiselta
meni koko vuosi hukkaan testiin menoa jankatessa. Koulukuraattori kertoi
perheelle lokakuussa, että nuori oli paljon poissa ja hänet haluttiin
huumetestiin. Hän ei suostunut, ja vasta toukokuussa todettiin, että
hän oli masentunut ja käytti kannabista. Näin ei testejä
pitäisi käyttää."
Huumekoira poimii epäiltyjä kadun ihmisvilinästä
Lähde: Turun Sanomat, 22.10.2001
Viime vuosina yritykset ja kansalaiset ovat keränneet rahaa uusien
koirien hankkimiseksi tullille ja poliisille. Ilmeisesti niitä alkaa
olla jo liikaa, koska Turussa poliisi on alkanut käyttää
niitä eettisesti ja laillisesti epäilyttävillä tavoilla
haistattelemalla koiralla tavallisia kadunkulkijoita:
Turun poliisin huumeyksikön päällikön, rikoskomisario
Veli-Matti Soikkelin mukaan lyhytkestoinen katuisku oli selvä menestys
ja palveli kansalaisten toiveita.
Iskujen tavoitteena on kaivaa esille varsinkin huumeiden myyjiä,
mutta suuri osa kärähtäneistä oli käyttäjiä.
Neljältä löytyi kannabista, yhdeltä ekstaasipilleri
taskusta… Viime iskussa pienistä määristä paljastui
neljä ensikertalaista, joista kaksi oli naisia.
Lehti kertoo huumeiskun toteuttamistavasta seuraavaa, minkä pitäisi
herättää lainkäyttöä valvovat viranomaiset
tutkimaan toiminnan laillisuutta:
Ratsiassa kadulla kävelevä huumekoira merkitsee havaitsemansa
kohteen ja tullin sekä huumeyksikön miehet tutkivat epäillyn.
SYL:n hallitus rinnastaa miedot huumeet laillisiin päihteisiin
Lähde: Ylioppilaslehti ja HBL 19.10.2001
http://www.ylioppilaslehti.helsinki.fi/ylioppilaslehti/011019/
011019sylhuumeet.html
Ylioppilaskunnissa pohditaan suhtautumista mietoihin huumeisiin
Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) toimintasuunnitelmassa ajetaan
mietojen huumeiden laillistamista. "Mietojen huumeiden laillisuusstatusta
tulee tarkastella sallittujen päihteiden terveysvaikutusten pohjalta",
SYL:n vuoden 2002 toimintasuunnitelman alustavassa versiossa sanotaan.
Parhaillaan toimintasuunnitelma on lausuntakierroksella eri yliopistojen
ylioppilaskunnissa.
Huumeet mainitaan toimintasuunnitelman viidennessä osassa, jossa
asetetaan tavoitteita kestävälle yhteiskunnalle: "Huumeet ovat
kasvava ongelma yhteiskunnassamme, erityisesti nuorten keskuudessa. SYL
näkee huumeongelman terveydellisenä ja sosiaalisena, ei moraalisena
ongelmana. Valtion päihdepolitiikassa täytyy ottaa käyttöön
mietojen ja kovien huumeiden käsitteet. Päihdevalistuksen ja
-politiikan täytyy perustua faktoihin ja kiihkottomaan asiantuntemukseen",
toimintasuunnitelman luonnos linjaa.
FSF vill legalisera lätta droger
Finlands studentkårers förbund (FSF) tänker enligt sin
preliminära verksamhetsplan börja arbeta för en legalisering
av lätta droger.
Universitetens studentkårer förväntades kommentera saken
senast den 18 oktober.
Ylioppilaslehti behandlar frågan under rubriken:"FSF:s styrelse
jämställer milda droger med rusmedel". Enligt den preliminära
verksamhetsplanen borde staten i sin drogpolitik införa begreppen
lätta och tunna droger.
FSF ser inte droger som ett moraliskt utan som ett hälso- och socialt
problem. Droginformationen och -politiken borde dessutom bygga på
kunskap och fakta.
FSF:s styrelseordförande Esa Perkiö vill inte närmare
förklara vad som avses i verksamhetsplanen.
– Det betyder exakt det som det står. Enligt tolkning kan det
betyda legalisering, sade Perkiö till Ylioppilaslehti.
Han tillade att cannabis borde legaliseras ifall man kommer fram till
att det inte är farligare för hälsan än alkohol och
tobak. Perkiö hoppades på en diskussion om ämnet och undrade
om det inte går att föra en sansad diskussion om saken i Finland.
Styrelsemedlemmen Aleksis Nokso-Koivisto är av en annan åsikt
i frågan. Enligt honom kan det tolkas som om FSF förespråkar
en liberal drogpolitik. Studerandena har dock olika åsikter i den
här frågan, påpekade Nokso-Koivisto.
Huumerikoksista syyttäminen vaihtelee eri puolilla
Suomea
Lähde: Helsingin Sanomat, 17.10.2001
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id
=20011017KO4&pvm=20011017
Huumausainerikosten syyttämiskäytäntö vaihtelee
tuntuvasti maan eri syyttäjäyksikköjen välillä.
Vammalassa nostettiin kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana
142 syytettä huumausainerikoksista ja tehtiin vain yksi syyttämättäjättämispäätös.
Välittömässä naapurissa Tampereella nostettiin samana
ajanjaksona 174 syytettä ja tehtiin 88 syyttämättäjättämispäätöstä.
Syyttämättäjättämiskäytännössä
tuli pulmia ihmisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta jo sellaisissakin
yksiköissä, joissa työskenteli vain kaksi syyttäjää.
Toinen piti huumausrikoksissa nollatoleranssia eli syytti aina ja toinen
käytti harkintaa. Jotkin yksiköt katsoivat, että valtakunnansyyttäjän
ohjeet eivät ole sopusoinnussa syyttäjän itsenäisen
harkintavallan kanssa.
Ruohot ja jauhot sekaisin
HS:n uutinen tuo jälleen kerran esille sen, kuinka ristiriidassa
virkamiesten toimet voivat olla lainsäätäjien ja korkeimpien
lakiviranomaisten tarkoituksen kanssa. Jutussa verrataan muiden rikostyyppien
syyttämättäjättämisiin mutta ei mainitse, että
jo 30 vuotta on ollut mahdollista jättää varsinkin kannabistuotteiden
käyttäjät rauhaan teon vähäisyyden perusteella
tai rikoslain 50:7 § nojalla.
Käytännössä kriminaalikontrolli kohdistuu etupäässä
heihin. Suomalaiseen politiikkaan kuuluu kaikkien laittomien aineiden niputtaminen
huumetermin alle eikä uutisessa annetuissa luvuissa kerrota, kuinka
paljon tapauksista on vähäisiä kannabiksen käyttö-
tai hallussapitotapauksia. Rikollisuustilanne 1999 (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos,
Helsinki 2000) valossa 70%-80% tapauksista on luonteeltaan tällaisia
rasittaen tarpeettomasti valtion kassaa.
Vantaa: turpa kiinni kun puhut kannabiksesta!
Lähde: Helsingin Sanomat 16.10.2001, s. B2 ja Vantaan Sanomat
21.10.2001
Rehtori Juurikkalan vastine
http://www.tietovantaa.fi/cgi-bin/weblehti.exe?Newsp=vsan&Date
=011021&Depa=ylio&Story=JUURIK01.txt&Model
=mielijuttu.html
Vantaan valtuustoryhmät varoittavat virkamiehiä
huumepuheista
Vantaan valtuuston kaikki ryhmät varoittivat maanantaina virkamiehiään
poikkeamasta kaupungin huumeidenvastaiselta linjalta. Nimeä mainitsematta
varoitus koski Ilolan koulun rehtoria Juha Juurikkalaa, joka taannoin lehtihaastattelussa
puhui kannabiksen vapauttamisen puolesta.
Valtuustoryhmät edellyttävät, että kaupungin hallintokunnat
ja virkamiehet toimivat yhdessä rintamassa huumeidenvastaisessa työssä.
Ei ole hyväksyttävissä, että kaupungin virkamiehet
toimivat päihdestrategian vastaisesti tai antavat huumemyönteisen
ilmapiirin sallivia lausuntoja, ryhmät toteavat.
Vantaa kuuluu European cities against drugs -verkostoon, joka propagoi
ruotsalaista huumesotamallia siihen kuuluvine sensuureineen.
Rehtori Juurikkala puolustautuu
Vantaan Sanomien ja 100 uutislehden mukaan rehtori Juurikkala pitää
suoraselkäisesti kiinni mielipiteestään ja mielipiteen vapaudestaan,
mikä on valitettavan harvinaista suomalaisessa huumekeskustelussa.
Siksi Juurikkalan puolustuspuheesta lainaamme sen kannabiskannanoton kokonaisena.
Vantaan Sanomissa olen joutunut todella outoon valoon. Mielipiteeni
on tulkittu huumemyönteiseksi ja minusta on tehty "huumemyönteinen
rehtori", joka ehkä jopa kannustaa nuorisoa huumeiden käyttöön.
En ajattele huumeista myönteisesti, en toivo nuorison käyttävän
näitä aineita enkä ole niin myöskään Iltalehdessä
sanonut. Korostan, että en toivo yhdenkään lapsen tai aikuisen
käyttävän huumeita ja niin työssäni kuin yksityiselämässänikin
toimin varmasti huumeita vastaan. En tiedä ainuttakaan tapausta, jossa
lapsen huumekierre olisi johtanut myönteisiin tuloksiin.
Mutta silti olen sitä mieltä, että miedot huumeet (kannabis
eli hasis ja marihuana) voitaisiin laillistaa. Tällä en tarkoita
niiden vapaata levittämistä ruokakaupan hyllyille, vaan yhteiskunnan
valvonnassa olevaa myyntiä. Uskon siten saatavan ainakin hiukan lisää
kontrollia siihen päähän huumekierrettä, josta se yleensä
alkaa.
Hyvin iso osa vantaalaisnuorista on kokeillut kannabista – tai ainakin
niistä jotka minä tunnen; neljän oman lapseni kaveripiirin
lisäksi neljännesvuosisadan ajan opettajana ja rehtorina Vantaalla
toimineena tunnen aimo liudan erilaisia ja eri-ikäisiä nuoria.
He tuntevat myös minut ja tietävät, että minä
en moralisoi kun he kertovat toilailuistaan. Tämänkaltaisesta
nuorison elämästä luulen tietäväni enemmän
kuin useimmat näiden nuorten omista vanhemmista.
Porttiteoria (kokeilut kannabiksella johtavat väistämättä
yhä vahvempiin aineisiin), johon ilmeisesti Vantaan kaupungin huumestrategiakin
perustuu, on auttamatta aikansa elänyt. Niin moni nuori on kokeillut
kannabista eikä silti ole koukussa, että jos huumevalistus tukeutuu
tähän väitteeseen, on uskottavuus nuorison silmissä
menetetty ensi metreillä. Nuoret nauravat tällaiselle valistukselle.
Valtaosa vantaalaisnuorista ei kuitenkaan ole huumeiden käyttäjiä.
Mutta jokainen kokeilija on joutunut ainetta hankkiessaan tai ilmaisia
"alkupaloja" koulun portilla vastaanottaessaan tekemisiin laitonta bisnestä
tekevän, vastuuttoman huumediilerin kanssa, jonka intresseissä
ei suinkaan ole vain parin kerran kokeilu vaan varhaisnuoren koukkuun saaminen.
Yhteys rikollisiin piireihin syntyy.
Jos kannabis olisi esimerksiksi laillistetun huumeen eli alkoholin tapaan
kontrolloidussa myynnissä, jäisi moni liukuma rikollisiin kontakteihin
syntymättä, maassa olisi vähemmän rikollisia ja voisi
kuvitella että siirtymä koviin aineisiinkin vähenisi.
En väitä enkä ole myöskään koskaan niin
sanonut, että tällä koko huumeongelma ratkaistaisiin. Mutta
toki sinisilmäisyydessäni uskoin, että siitä voisi
sentään keskustella asiallisesti.
Kannabis ei aiheuta mielenterveysongelmia nuorilla
Lähde: Duodecim 2001;117:1598
Duodecim-lehti referoi teemanumerossaan nuoren päihdeongelman hoidosta
Drug and Alcohol Dependence-lehdessä (2001; 62:175) julkaistua suomalaisnuorten
parissa tehtyä tutkimusta. Tutkimuksen mukaan kannabikseen tutustuneilla
nuorilla ei ollut muita nuoria yleisemmin mielenterveyden ongelmia.
Tutkimuksen mukaan pojat kokeilevat kannabista tyttöjä todennäköisemmin.
Varhaiset yhdyntäkokemukset olivat yleisempiä kannabiseen tutustuneitten
nuorten parissa.
Äidittömyys ja välinpitämättömyys altistavat
kannabiskokeiluille. Välinpitämättömyys saattaa olla
oire masennuksesta, masennuksen puolestaan on aiemmissa tutkimuksissa todettu
liittyvän huumausaineiden käytön aloittamiseen. Tutkijoiden
mukaan havaitut yhtäläisyydet ovat todennäköisemmin
syitä kannabiskokeiluille kuin käytön seurauksia, sillä
tutkituista noin 20 prosenttia kertoi käyttävänsä kannabista
silloin tällöin, 80 prosenttia kokeilleensa korkeintaan pari
kertaa.
Suhteellisia totuuksia verkossa
Lähde: http://www.puolitotuus.com
Ihmisiä on viime aikoina väsärinpuutteessa ilahduttanut
satunnaisesti baareista löytyvä iloisilla kannabiksen lehdillä
myötätuulessa purjehtiva Suomen kartta -kortti. Kyseessä
ei ole SKY:n jo viisi vuotta suunniteltu tempaus vaan Terveyden edistämisen
keskuksen projekti huumekeskustelun lietsomiseksi. Osana tempausta on myös
provosoivia ilmoituksia eri lehdissä.
Kokototuuden puolella kokeillaan perinteisempää valistusta
mutta puolitotuuden puolella saa esittää faktaa ja ennakkoluulojaan
vapaasti. Myös kokototuus osoittaa merkkejä muutoksen mahdollisuudesta
ottaessaan vastaan perusteltua kritiikkiä.
Oikeusministeri Koskinen: Yhdenmukaisuus tärkeää
huumesakoissakin
Lähde: Helsingin Sanomat, 29.9.2001
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20010929KO9
&pvm=20010929
Syyttäjien on huolehdittava kansalaisten yhdenmukaisesta kohtelusta,
kun he vahvistavat huumeiden käyttäjien sakkoja. Näin muistuttivat
sekä oikeusministeri Johannes Koskinen (sd) että valtakunnansyyttäjä
Matti Kuusimäki syyttäjäpäivillä perjantaina Helsingissä.
Syyskuun alusta tuli voimaan uusi säännös huumausaineiden
käyttörikoksesta. Sen rangaistusasteikko antaa mahdollisuuden
määrätä sakkoja rangaistusmääräysmenettelyssä
aivan kuten esimerkiksi ylinopeusjutuissa. Poliisin kirjoittaman sakon
vahvistaa syyttäjä, ja jos epäilty vastustaa sakkoja, asia
käsitellään käräjäoikeudessa.
Kuusimäki muistutti, ettei syyttäjä voi ruveta luomaan
omaa kriminaalipolitiikkaansa, vaan linjan pitää olla yhtenäinen.
Sakkojen sijasta syyttäjä voi myös antaa
käyttäjälle huomautuksen
Koskinen muistutti, että syyttäjillä on mahdollisuus
antaa huumeen käyttäjälle suullinen huomautus.
Eduskunnan lakivaliokunnan mielestä tehokas puhuttelu saattaa olla
hyvä keino puuttua erityisesti nuoren käyttäytymiseen.
"Valiokunnan kantaan on täysi syy yhtyä. Jos puhuttelu
ja linkit sosiaalityöhön tehoavat ja sen ansiosta huumausaineiden
käyttöura katkeaa alkuunsa, yksinkertaisella kriminaalipoliittisella
toimella on onnistuttu välttämään mittavat yhteiskunnalliset
vahingot", Koskinen korosti.
Hamppuöljy on funktionaalinen elintarvike
Lähde: http://www.hemp.co.uk/first%20clinical%20trials.html
Finolan kotisivut:
http://www.finola.com
Tohtori Jace Callawayn kehittämä Finola hamppuöljy nostaa
juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan selvästi veren monityydyttämättömien
rasvahappojen tasoa.
Tutkimus suoritettiin Kuopion yliopistossa ja siinä vertailtiin
pellavaöljyä ja hamppuöljyä siten, että toisessa
ryhmässä koehenkilöt saivat neljän viikon ajan kaksi
ruokalusikallista (30 ml) pellavaöljyä ja toisessa hamppuöljyä.
Molemmat öljyt oli kasvatettu ja kylmäpuristettu Suomessa.
Koetulosten mukaan veren GLA-taso nousi huomattavasti hamppuöljyä
nauttineilla mutta laski pellavaöljyä nauttineilla. Molemmat
öljyt lisäsivät välttämättömien rasvahappojen
(linoleenihappo omega-6 ja alfa-linoleenihappo) määrää
veressä.
Callaway:" GLA:n kohonnut taso veriseerumissa voi selittää
niitä anekdoottisia kertomuksia ihmeparantumisista ihmisten nautittua
hamppuöljyä varsinkin kroonisista vaivoista kärsivien kohdalla
kuten allergiat, kuiva iho, hidas haavautuminen ja jopa reumaattiset niveltulehdukset".
Helsingin Sanomat löysi kannabiksen
Lähde: HS 8.9.2001
Otsikolla 'Lääketiede löysi uudelleen kannabiksen' kirjoittaa
HS tiedesivullaan lääkekannabiksen edistymisestä ja taustoista.
Asiallinen teksti kiteyttää tyylikkäästi kannabiksen
ns. haittavaikutuksen:
"Kannabiksessa on yli 70 vaikuttavaa yhdistettä. Niistä tärkein
on thc:nä tunnettu tetrahydrokannabinoli, joka saa pilven kihoamaan
päähän, tai pään kohoamaan pilviin. Tutkijat ovat
kuitenkin huomanneet, että monet potilaat saavat kannabiksen käytöstä
enemmän apua kuin pelkästä thc-lääkityksestä.
Vaikutukset aivokemiaan ovat erilaiset, kertoi Williamson. "
Vihreet Pantterit netissä
Turussa yli vuoden ruohonjuuritasolla toimineet
hamppuaktivistit Vihreet Pantterit ovat loikanneet osoitteeseen:
http://www.vihreetpantterit.org
Pantterisivuilla pureudutaan hampun kaikkiin
käyttömuotoihin ja sivujen luvataan kehittyvän sitä
mukaa kun Pantteri-aate leviää ja kasvaa. "Kannabis on laillistettava
ja on taattava luotettavien ja turvallisten kannabislaatujen saanti lääke-
ja nautintokäyttöön", vaativat Vihreet Pantterit.
Suomessa väkivalta sallitumpaa kuin kannabis
Lähde: Helsingin Sanomat 15.7.2001
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20010715ER6
&pvm=20010715
Helsingin Sanomien, MTV3:n ja kuuden ulkomaisen tiedotusvälineen
tekemän seitsemän eri maan oikeuskäytännön vertailun
mukaan Suomessa saa pienimmän tuomion väkivallasta. Vertailussa
oli mukana myös kaksi erilaista huumerikosta, mutta kannabisrikosta
edusti kuitenkin täysin kärjistetty tapaus.
Jutussa haastateltiin valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäkeä,
joka osasi asettaa nämä eri rikokset puitteisiinsa:
Kuusimäki huomauttaa, että rangaistusasteikkoa kyllä
riittää, sillä pahoinpitelyrikoksesta voidaan tuomita jopa
kymmeneksi vuodeksi vankeuteen. Myös törkeästä huumerikoksesta
enimmäisrangaistus on kymmenen vuotta vankeutta.
"Huumerikoksissa rangaistuskäytäntö on erittäin
letkeää. Ei tarvitse kummoistakaan hasiskakkua pyöritellä
käsissä, kun saa pari vuotta vankeutta. Jos huumeen kilomäärä
kasvaa, kohoaa rangaistuskin vuosia. Mutta kun samanlaiselta asteikolta
pitäisi mitata rangaistus tavanomaista roimasti raaemmasta pahoinpitelystä,
asteikolla liikutaan viikkoja tai enintään kuukausia ylöspäin",
Kuusimäki puhisee.
Kannabis päihteenä
Lähde: Suomen lääkärilehti 15.6.2001
Psykiatrian erikoislääkäri Pekka Heinälä kirjoittaa
Suomen lääkärilehdessä kannabiksen haittavaikutuksista.
Viralliseen valistukseen verrattuna artikkeli kokoaa asiallisesti yhteen
kannabiksen vaikutuksista viime vuosina esitettyä tietoa. Artikkelin
arvio kannabiksen sosiaalisista vaikutuksista tosin viittaa aineen laittomaan
asemaan korostaen sitä, että minkään päihteen
vaikutus ei ole palautettavissa pelkkään biologiaan tai farmakologiaan.
Samoin maininta "mahdollisista" epämuodostumista sikiöllä
sekä riippuvuuden arviointi Science-lehdessä vuonna 1997 julkaistun
ns. silkkiapinatutkimuksen valossa kertoo aineen ympärillä käytävästä
ideologissävytteisestä tutkimuksesta ja väittelystä.
Kannabiksen haittavaikutuksista kiinnostuneet voivat tarkistaa tämän
hetkisen tietämyksen myös uudesta korkeakoulutasoisesta päihdelääketieteen
käsikirjasta (Robert M. Julien (2001): A primer of drug action. New
York. ISBN 0-7167-5109-7).
Tästä ideologissävytteisestä tutkimuksesta tarjoaa
esimerkin samassa lehdessä julkaistu artikkeli suomalaisesta huumekuolemasta.
Siinä kuolemasyiden tutkimisessa on keskitytty ns. klassisiin huumausaineisiin
ja niinpä vaikka ruumiista on löydetty kannabiksen lisäksi
alkoholia ja lääkeaineita tai kuolemansyy on todennäköisesti
väkivalta, on tapaus luokiteltu kannabiskuolemaksi. Heinälän
artikkelissakin todetaan, ettei kukaan ole kuollut kannabikseen (s. 2651).
Suhteellisuutta tähän ongelmakokonaisuuteen tuo artikkeli
suomalaisesta alkoholiongelmasta: alkoholin käytön seurauksena
kuolee vuosittain 2500 suomalaista, puolet tapaturmissa ja puolet alkoholisairauksiin.
Lisäksi alkoholi aiheuttaa rikollisuutta ja väkivaltaa, jotka
lisääntyvät alkoholin käytön kasvaessa. Miksi
sitten hysteria kohdistuu vain laittomiin huumeisiin ?
Tähän vastaa Tapani Sarvanti sosiaali- ja terveysministeriöstä:"
Tavalliset ihmiset on saatu hätääntymään ja
pelkäämään, joten asiallista ja kiihkotonta keskustelua
ei ole onnistuttu herättämään. Tällaiseen pelotteluun
syyllistyvät ne tahot, jotka hyötyvät pelkojen lisääntymisestä.
Peloillahan myydään informaatiota ja saadaan valtaa." (2668)
Humaania päihdepolitiikkaa ajava yhdistys perustettu
http://www.hppry.org
Toukokuussa käynnisti toimintansa uusi päihdepoliittinen yhdistys.
Sääntöjen mukaan "yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on
päihteiden käytöstä yksilölle ja yhteiskunnalle
aiheutuvien haittojen vähentäminen, vaikuttaminen ennaltaehkäisevän
päihdetyön sekä päihdeongelmaisten hoitomahdollisuuksien
kehittämiseksi, avoimen päihdepoliittisen keskusteluilmapiirin
edistäminen sekä työskentely haittojen vähentämiseen
tähtäävän päihdepolitiikan edistämiseksi
Suomessa."
Stakes: kannabis suosituin laiton huume
http://www.stakes.fi/tiedotteet/2001/52.htm
Stakesin suorittaman vuoden 2000 kyselyn perusteella suosituin laiton
huumausaine oli kannabis (9,3 % vastaajista). Suurin osa "huumeongelmasta"
on siis kannabiksen käyttöä ja hallussapitoa, ja kokemukset
muista laittomista huumausaineista olivat selvästi harvinaisempia,
minkä johtopäätöksen voi tehdä myös Oikeuspoliittisen
tutkimuslaitoksen keräämistä tiedoista (Rikollisuustilanne
1998, Helsinki,1999. ISBN 951-704-239-6). Vain vajaa prosentti Stakesin
kyselyyn vastanneista raportoi ekstaasin käytöstä.
Sen sijaan uni- tai rauhoittavia lääkkeitä päihteenä
oli käyttänyt 4,5 % ja teknisiä liuottimia 1,9 % vastaajista,
josta pitäisi olla todella huolissaan liuottimien vakavien haittavaikutusten
takia. Kyselyssä alaikäraja oli 15 vuotta, minkä takia ehkä
hyvin suuri osa nuorten harrastamasta imppaamisesta jäi tutkimuksen
ulkopuolelle.
Lääkärit ottavat kantaa huumesotaan
Olavi Pelkonen, Oulun yliopiston farmakologian ja toksikologian
professori kirjoittaa kolumnissaan lehdessä Nuorilääkäri
nr. 6-7/2001 otsikolla "Huumeita, hysteriaa ja hypokrisiaa":
Kaikilla suurilla kulttuureilla on omat mielihuumeensa, joita käytetään
juhlassa ja vähän arjessakin. Lienee enemmän länsimaisen
kulttuurin ylivaltaa, että alkoholi hyväksytään lailliseksi
huumeeksi mutta taas ooppiumi, kokaiini ja kannabis ovat laittomia. Eivät
nämä aineet ole niin erilaisia kuin annetaan ymmärtää:
omissa kulttuuriympyröissään niitä kutakin käytetään
ja käytettiin tavoilla, jotka ovat meille alkoholin käyttäjille
tuttuja.
Farmakologisen ja lääketieteellisen tietämyksen valossa
huumeiden demonisoiminen on aiheetonta, totuudenvastaista ja turhaa ja
tuo mieleen Kettil Bruunin aikoja sitten lausuman tosiasian: huumeet ovat
hyvä vihollinen. Huumeista vallitsee suuri yksimielisyys julkisuudessa,
joskaan ei yksityisesti ja käytännössä. Yhtäältä
kaikki huomio halutaan kohdistaa huumeiden käytön usein traagisiin
seurauksiin (mikä sinänsä on hyvin inhimillistä ja
oikein), mutta toisaalta väheksytään keskustelua todella
merkityksellisistä huumeiden käytön taustatekijöistä,
syrjäytymisestä, työttömyydestä, näköalattomuudesta,
perheyhteyksien murtumisesta, arvotyhjiöstä tai yhteisöllisten
arvojen korvautumisesta markkina-arvoilla. Ja jos ajattelemme, että
vapaamielinen moniarvoinen suhtautuminen on "arvo sinänsä" (minkä
monet meistä näyttävät hyväksyvän viikkolehtien
julkkistäyteisen arvomaailman perusteella), niin eikö silloin
kaikenlaatuinen kokeilu ole sallittua, jos se ei vahingoita muita. Itsensä
vahingoittaminenhan on hyväksyttyä vaikkapa viinalla tai tupakalla.
Ei mikään toiminta ole irti yhteiskunnallisista yhteyksistään
ja voisi hyvin perustein sanoa, että jos meillä ei olisi huumeita,
ne pitäisi kiireesti keksiä.
Mitä nuori lääkäri voi tehdä hysterian ja hypokrisian
ilmapiirissä ? Tärkeintä on olla asiantuntija omalla lääkärin
tontilla: kaikki huumeet olivat tai ovat lääkkeitä tai niillä
on lääkkeiden kaltaisia ominaisuuksia. Niissä ei ole mitään
demonista vaan ne vaikuttavat tiettyihin aivojen säätelyjärjestelmiin
niinkuin monet muutkin lääkkeet. Ihan niinkuin alkoholin käyttö
ja seuraamukset ovat kiinni paljolti muusta kuin itse aineista: elämäntilanteesta,
ystävistä, yhteisöstä, kulttuurista, ympäristöstä
ja sen arvoista, saatavuudesta, laillisuudesta, hinnasta ja tuhannesta
muusta asiasta, joihin lääkäri ei paljoa voi vaikuttaa.
Niihin vaikuttaminen olisi paljon tehokkaampaa, mutta myös paljon
vaikeampaa kuin huumeiden kriminalisointi, joka luo "hyvän vihollisen".
Kieltolaki ei lopettanut viinanjuontia eivätkä ankarat rangaistukset
ole lopettaneet huumeiden käyttöä USA:ssa tai muualla länsimaissa.
Viinan suhteen meillä ei ole ollut muuta keinoa kieltolain kumoutumisen
jälkeen kuin kohtuullisen pragmaattinen toimintalinja: hyödyn
maksimointi (rahat valtiolle!) ja haittojen
kohtuullinen ehkäisy. Yhteiskunnallinen päätöksenteko
ei ole vaikeissa asioissa kunnostautunut pragmaattisuudellaan. Saa nähdä,
mitä tapahtuu huumeiden kanssa: mennäänkö ilmiön
juuriin vai "annetaanko aseiden puhua". Lääkäri joutuu joka
tapauksessa korjailemaan jälkiä.
A-klinikkasäätiön Järvenpään
sosiaalisairaalan ylilääkäri Antti Holopainen puhui Helsingin
vasemmistoliiton huumepolitiikka-seminaarissa huumeongelman kasvusta, mistä
Kansan Uutiset (13.6.2001) kirjoitti otsikolla "Viranomaiset osasyyllisiä"
Holopaisen mielestä Helsingin kaupungin terveysvirasto on riittämättömillä
resursseillaan ja ongelman vähättelyllään ollut osasyyllinen
Helsingin huumeongelman kasvuun.
Holopaisen mielestä juuri vuosien jonot hoitoonpääsyssä
ja korvaushoitojen puute ovat pahimmat esteet huumeongelman selättämisessä.
"Narkomaani joutuu hankkimaan korvaushoitonsa kadulta ja näin pysymään
laittomuuden tiellä. Me voimme vain neuvoa miten näitä korvaushoitoja
käytetään," kuvaa Holopainen tilanteen nurinkurisuutta.
Holopainen vertaa korvaushoitojen merkitystä narkomaaneille yhtä
tärkeiksi kuin insuliinia diabeetikoille. Hoitojen ennuste on erittäin
hyvä, ja mm. Hollannissa tuntuvia tuloksia on jo saatu. Holopainen
penääkin poliittista tahtoa korvaushoitojen järjestämiselle.
– Nykyisessä tilanteessa korvaushoitojen vastustaminen on hyvin
vastuutonta.
Huumetesteillä ei Holopaisen mukaan ongelmaa ratkaista. Sanktiopolitiikasta
tulisi siirtyä haittojen ehkäisemiseen. Tässä mielessä
sisäministeri Ville Itälän (kok.) tapa rinnastaa kaikki
huumeet toisiinsa on haitallista.
– Kauhumaalailu on pinnallista pelottelua, ja sillä tilannetta
ei saada kuriin. Täytyisi muodostaa laaja-alainen yhteiskuntapoliittinen
strategia huumeiden kansanterveydellisten ongelmien ehkäisyyn ja hoitoon.
Työterveyshuollon erikoislääkäri Raija
Kerätär kirjoittaa kolumnissaan "Vauhtisokeutta huumetesteissä
?" yleistyvästä työpaikkojen huumetestauksesta (Suomen lääkärilehti
20/2001, s 2279-2280):
Hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteen
ja lääkärin eettisten säännösten (mm. Hippokrateen
vala) takia meillä tulee olla lääketieteelliseen tietoon
tai terveydenhuollosta saatuihin kokemuksiin pohjautuen tietoa siitä,
että ko. henkilön kyseisen huumeen käyttö kyseisessä
työssä aiheuttaa joko ongelmia työssä selviytymisessä
tai että työssä aiheutuu ko. huumausaineen käytöstä
johtuen terveyden menettämisen uhkaa. Pelkkä käsitys, jonka
mukaan huumeiden käyttö on epäterveellistä ja usein
johtaa huumeriippuvuuden pahentumiseen, tai että se on rikollista,
ei riitä perusteluksi "työhön sopimaton" -lausunnon kirjoittamiseen.
Yritän vielä perustella, miksi.
Johtopäätösten teko nykyisin käytössä
olevista huumetesteistä sisältää sekin ongelmia. Testit
sinänsä lienevät teknisesti luotettavia oikein tehtyinä
ja valvottuina. Huumeseula lienee eniten käytössä tänä
päivänä. Siinä kannabistuotteiden yksittäinenkin
käyttö voi näkyä jopa useita viikkoja mutta kovempien
aineiden, kuten heroiinin ja amfetamiinin käyttö vain muutaman
päivän. Kuinka tällaisten testitulosten kanssa onnistuu
arvioimaan huumeiden käytön määrää, erottamaan
kertakokeilun kroonisesta käytöstä? Terveydentilan ja työhön
sopivuuden arviointi oikein tehtynä vaatisivat nimenomaan tietoa käytön
määrästä. Lääketieteellistä tietoa kovien
huumeiden ja kroonisen käytön vaikutuksista terveyteen ja työkykyyn
on jonkin verran, mutta satunnaiskäytön vaikutuksista ei juurikaan.
Työterveyslääkärin tulisi erottaa huumetestilausuntoja
antaessaan kaksi asiaa. Tekeekö hän 1) lausuntoa siitä,
onko todettavissa huumeiden käyttöä vai 2) lausuntoa henkilön
työhön sopivuudesta. Viimeksi mainitussa lausunnossa tulisi ottaa
kantaa vain henkilön terveydentilaan ja työkykyyn liittyviin
seikkoihin, ei esimerkiksi siihen, ovatko työnantajan omaisuus ja
työyhteisön luotettavuus uhanalaisia.
Uusi kriittinen huumekirja
Linkki: http://www.kaapeli.fi/visio/huumesota/
Visio, Vihreä Sivistysliitto ry, julkaisi 15.5. kulttuurihistorioitsija
Tapio Onnelan toimittaman kirjan Pyhä huumesota. Kirjan voi todella
sanoa tulevan suureen tarpeeseen tiedotusvälineiden pitäessä
huumeongelmaa päivittäin otsikoissa vailla rakentavan ajattelun
mahdollistavaa asiasisältöä.
Kirjan kirjoittajat tuovat huumekeskusteluun monitieteellistä ja
poikkikulttuurista näkökulmaa. Tapio Onnela tiivistää
kirjan sisällön:" On ajauduttu pattitilanteeseen, jossa ratkaisuksi
on tarjolla vain joko kovia tai vieläkin kovempia otteita. Tämän
kirjan tavoitteena on tuoda esille näkökulmia ja faktoja, joita
suomalaisessa keskustelussa ei aikaisemmin juuri ole esitetty."
Tapio Onnela (toim.): Pyhä huumesota. Huumepolitiikan pelkoja ja
utopioita. Uusikaupunki 2001. ISBN 952-5078-16-7. Hinta 70 mk.
Kannabiksen kriminalisoinnin
kansainvälinen tausta
Vapaa kannabis valtaa alaa Euroopassa
Lähde: Helsingin Sanomat 26.5.2001
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=
20010526UL4&pvm=20010526
Ministeri Soininvaara:
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id
=20010526UL2&pvm=20010526
Rohkeassa koko sivun artikkelikoosteessa Helsingin Sanomat kertoo Euroopassa
tapahtuvasta huumepolitiikan kehityksestä, mistä ei Suomessa
ole saanut puhua ilman huumepolitiikkamme kummisetien ja -tätien ärjähdystä:
Huumepolitiikka on lieventynyt Euroopassa viime vuosina selvästi,
ainakin jos kehitystä arvioidaan kannabistuotteiden dekriminalisoinnilla
eli käytön sallimisella.
Pehmeän huumepolitiikan pioneerityötä on tehnyt Hollanti,
missä kannabis-tuotteet laillistettiin jo 70-luvulla. Nyt marijuanaa
ja hasista saa ostaa laillisesti erityisistä kahviloista.
Monien huumeiden vastustajien yllätykseksi huumekuolemien määrä
Hollannissa on kuitenkin yksi alimmista EU:ssa. Klassinen porttiteoria,
jonka mukaan kannabiksen käyttö johtaa koviin huumeisiin, ei
siis näytä pätevän – ainakaan Hollannissa.
Hollantilaisen Trimbos-instituutin vertailun mukaan vapaa kannabis ei
myöskään johda nuorten kohdalla laajaan suosioon. Kun 15-vuotiaista
briteistä 41 prosenttia on kokeillut kannabista, on sama luku Hollannissa
"vain" 24.
Sitten HS kertoo SKY:n kotisivujen lukijoiden jo hyvin tuntemaa Euroopan
huumepolitiikan vapautumisesta maittain. Kannabista käsittelevän
artikkelin lopussa käydään läpi vapauttamisen ehtoja
hieman huterilla vastaväitteillä:
Huumeiden vapauttamisesta käytävässä keskustelussa
tuntuu olevan loputon määrä ratkaisemattomia kysymyksiä.
Miten esimerkiksi voidaan samanaikaisesti hyväksyä huumeiden
käyttö mutta kriminalisoida kaupankäynti? Eikö juuri
käytön laillistaminen houkuttele rikollisjärjestöjä
markkinoille? Portugalin politiikka onkin herättänyt närkästystä
Suomessa, sillä Schengenin myötä pelätään
huumeiden leviämistä.
Huumeiden puolustajat ovat vedonneet yksilön oikeuksiin: jos esimerkiksi
huumeiden hankkimiseen ei liity rikosta eikä käyttäjä
vahingoita muita, ei valtiolla pitäisi olla oikeutta puuttua asiaan.
Näin on ajateltu esimerkiksi Kanadassa, jossa valtio katsoo, ettei
sillä ole rahkeita puuttua kansalaisen oikeuteen kasvattaa hamppua.
Vastaväitteen mukaan valtiolla on velvollisuus suojella kansalaisia
itseltään kuten esimerkiksi liikenteessä turvavöillä
ja kypärillä. On myös ajateltu, että valtiolla on oikeus
ylläpitää kansalaistensa terveyttä korkeiden sairaanhoitomaksujen
vuoksi.
Huumeiden kannattajat perustelevat näkemystään myös
sillä, että laillistamalla huumeet valtio voisi paremmin kontrolloida
kauppaa, käyttöä ja huumausaineiden puhtautta ja saada samalla
verotuloja.
Vastustajat ovat ampuneet näkemyksen alas: valtiojohtoinen huumekauppa
ei poistaisi laittomia huumediilereitä, jotka valmistavat epäpuhtaampia
huumeita halvemmalla.
Keskusteluun on haettu vertauskohtia myös Yhdysvaltojen ja Suomen
kieltolaeista, jotka rikastuttivat salakuljettajia mutta eivät onnistuneet
raitistamaan kansaa. Vaikka juoppoutta ei saatukaan kitkettyä, ainakin
Yhdysvalloissa juoppojen ja maksakirroositapausten määrä
väheni kieltolain aikana.
Soininvaara: Suomi voisi selkeämmin erotella kovat
ja miedot huumeet toisistaan
"Suomella ei ole pienintäkään painetta huumeiden vapauttamiseen",
korostaa huumepolitiikasta vastaava ministeri Osmo Soininvaara.
Suomi voisi Soininvaaran mukaan kuitenkin selkeämmin erotella kovat
ja miedot huumeet toisistaan.
Meillä huumeidenkäyttö muihin maihin verrattuna on vähäistä,
mutta heroiinikuolemien määrä suhteellisesti korkea. Tähän
ongelmaan sosiaali- ja terveysministeriössä etsitään
ratkaisua erottelemalla miedot ja kovat huumeet suoraan rangaistusasteikossa.
Esimerkiksi Hollannissa heroiinikuolemien määrä on pienempi
kuin Suomessa. Laillistamalla miedot huumeet Hollanti on saanut kovien
huumeiden käytön laskuun.
"Kannabiksen käytössä haitat tulevat kuitenkin esiin
pitkällä aikavälillä", Soininvaara painottaa. Hänen
mukaansa Hollannin tapaus on kiinnostava, mutta Suomi seuraa sitä
sivusta.
"Jos he tekevät tuollaisen ihmiskokeen niin me ehkä sitten
katsellaan kuinka siinä käy."
Euroopan suhtautuminen huumeisiin vaikuttaa väistämättä
myös Suomen tilanteeseen niin käytännön kuin politiikankin
tasolla.
"Jos sillä tavalla käy, että Suomea ja Ruotsia lukuun
ottamatta kaikki Euroopan maat vahvistavat kannabiksen niin sitten tilannetta
täytyy katsoa uudelleen. Siihen on kuitenkin pitkä matka, eikä
minun ministerikaudellani asialle tarvitse korvaa lotkauttaa", sanoo Soininvaara.
(Ilmeisesti kukaan ei ole vielä kertonut ministeri Soininvaaralle,
että kannabiksella on tehty ihmiskokeita jo tuhansia vuosia eivätkä
ne pitkän aikavälin haitat ole vielä näkyneet.)
Vanha uskoo valistukseen, nuorta harmittaa synkkä
puhe
Lähde: Turun Sanomat 19.5.2001
Suomen mielipideilmastossa harvinaisen rehellinen uutinen kertoo virallisen
valistuksen vastaanotosta kohdeyleisössä eli koululaisten keskuudessa:
Suomalainen Fintelligens "räppää" täysillä
Palatsin esiintymislavalla. Vieraskin tajuaa, että kyseessä on
nyt se bändi, jota nuorisokeskuksessa on koko ilta odotettu. Noin
sata paikalla olevaa 14-15-vuotiasta heiluu tahdissa mukana.
Menossa on päihteiden vastainen konsertti, jonne liput eivät
maksa mitään. Siinäkö syy, ettei viidelle tuhannelle
koululaiselle ja heidän vanhemmilleen Turun ympäristöön
markkinoitu konsertti ole nytkäyttänyt väkeä enempää
liikkeelle?
Kolme nuorta naista – Satu Kuusisto, 15, Josefine Eristo, 14 ja Linda
Opacic, 15, – ovat vilpittömän hämmästyneitä kysymyksestä
ovatko he tutustuneet aulassa esittelyjään pitävien huume-
ja päihdetyötä tekevien vapaaehtoisryhmiin.
Vastauksena on hämillinen pitkä ei. Paikalle heidät sai
räppäriyhtye. Koulussa nimittäin saa päihdevalistusta
aivan tarpeeksi, he sanovat.
– Jos joka viikko on joku puhumassa huumeista ja muista, ei oikein enää
jaksa kuunnella. Tottakai on hyvä, että niistä annetaan
tietoa, mutta valistus on aika synkkää, ynnää Linda.
– Usein jankutetaan samoja asioita; huumeet tappaa, niihin jää
kiinni. Asiallista puhetta tarvitaan, mutta liika on liikaa, vahvistaa
Satu.
– Aika usein tulee vaikeuksia kuunnella valistustunteja, myötäilee
Josefine päätään pyörittäen.
Kolmikko ei kannata päihdevalistuksesta luopumista, mutta nykyisen
tilalle tarvittaisiin jotakin muuta.
– Ei niin kauheeta valitusta ja synkkää puhetta, tytöt
pyytävät.
Tilaisuutta järjestämässä ollut Saapas-ryhmäläinen
Mika Häkkinen on tehnyt pitkään töitä nuorison
parissa.
– Tiedotusvälineissä on koko ajan juttuja, ettei valistus
pure ja että se on turhaa. Mutta nuorison keskuudessa liikkuu päihteistä
hirvittävän paljon satuja ja legendoja, väärää
tietoa, puolustaa hän perinteistä asiavalistusta.
– Siksi päihteistä tarvitaan ihan tavallista puhetta; pitää
kertoa mitä ne ovat, kuinka vaikuttavat ja samalla täytyisi yrittää
poistaa päihteiden ympärillä olevia myyttejä.
Mutta nuorten elämästä ei saisi valistuksella viedä
iloa ja jännitystä, pohtii Häkkinen ja myöntää,
ettei valistajan rooli ole helppo.
Se, ettei paikalla juuri näy vanhempia, ei ihmetytä Häkkistä.
– Heitä on niin vaikea saada edes käväisemään.
Ja nuoria on aika vaikea saada tapahtumiin mukaan sankoin joukoin.
Tilaisuuden muina järjestäjinä olivat Irti Huumeista
-yhdistys sekä Palatsin nuorisokeskus.
Hamppumarssit menestys
Helsingin ensimmäinen ja Turun toinen hamppumielenosoitus sujuivat
hyvin, ihmisiä tuli runsaasti paikalle ja vastaanotto oli myönteinen.
Oheisena päälehtien uutisointia seuraavana päivänä
6.5:
Helsingin Sanomat:
Sadat vaativat kannabista vapaaksi
Puolentuhannen hengen mielenosoitus vaati lauantaina Helsingissä
hasiksen ja marihuanan käytön laillistamista.
Marssin järjesti Suomen kannabisyhdistys niin sanottuna kansainvälisenä
marssipäivänä; hasisasiaa ajettiin samana päivänä
eri puolilla maailmaa. Helsingin lisäksi Suomessa marssittiin myös
Turussa, jossa on runsaasti kannabisyhdistyksen jäseniä.
Yhdistyksen puheenjohtaja Timo Larmela esitti, että kannabistuotteita
myytäisiin esimerkiksi alkoissa. Nyt näitä tuotteita haluavat
joutuvat ostamaan ne rikollisilta, jotka kaupittelevat myös kovia
huumeita kuten heroiinia ja amfetamiinia. Jos kannabista saisi alkosta,
katkeaisi kannabiksen käyttäjien yhteys rikollisiin ja koviin
huumeisiin, Larmela perusteli.
Turun Sanomat
Pari sataa osallistui hamppumarssiin
Vihta haisi ja reggae soi, kun parisen sataa mielenosoittajaa kokoontui
Taidemuseonmäelle toista Turun hamppumarssia varten.
Hymyilevistä osanottajista huolimatta 2001 Space Odyssey -karnevaaliksi
nimetyllä tapahtumalla on vakavakin puolensa. Mielenosoittajien mielestä
kannabis pitää laillistaa.
– Kannabis irti huumeista, julistavat Kouvolasta asti marssimaan tulleet
kolme "Pekkaa".
– Jos kannabis olisi laillista, saisi valtio rahaa. Nyt kaikki rahat
menevät tosi ikäville tyypeille, miehet harmittelevat.
– EU:n myötä se tulee lailliseksi jossakin vaiheessa joka
tapauksessa. Voi olla, että Suomi laittaa hanttiin, mutta ennen pitkää
pilvi on täälläkin laillista, vakuutetaan.
Itse asiassa taidemuseon ympärillä oli niin mukavaa, että
sovitusta aikataulusta lipsahdettiin pieni tovi. Mieltä huomattiin
lähteä osoittamaan vasta, kun liikenteen ohjailussa avustava
poliisi kävi ystävällisesti patistamassa joukot ylös
ja marssille.
Aamulehti
Kannabiksen kannattajat marssivat kaduille
Helsingissä ja Turussa marssittiin lauantaina kannabiksen laillistamisen
puolesta. Molemmat mielenilmaisut sujuivat rauhallisesti.
Turun huumepoliisi muistutti ennakkoon, että laki antaa kyllä
mahdollisuuden osoittaa mieltään minkä tahansa asian puolesta.
Laillista ei kuitenkaan ole esimerkiksi kehottaa rikoksen tekemiseen. Turussa
poliisi aikoikin seurata panderolleja tarkkaan.
– Mitään lain vastaista ei ilmeisesti ole kylteissä ollut,
ja kaikki sujui muutenkin oikein hyvin. Väki oli nuorehkoa, ja jos
niin voi sanoa, ihan normaalia, kertoi ylikonstaapeli Harri Jokila Turun
poliisista.
Kannabiksen eli hampun puolesta on Suomessa aiemmin marssittu vain kerran,
viime vuonna Turussa.
– Olemme ennen ajatelleet, että Suomessa on sellainen kieltolakimeininki,
ettei julkisesti uskalla olla eri mieltä. Luulimme, ettei marssiin
uskaltaisi kukaan tulla, selittää Suomen Kannabisyhdistyksen
hallituksen jäsen Juhani Rautanen.
– Ehkä ilmapiiri on muuttunut. Ainakaan 5-10 vuotta sitten ei vielä
kukaan olisi kadulle asti uskaltautunut, Rautanen uskoo.
Toukokuun 5. päivä on muodostunut jo perinteiseksi marssipäiväksi
hampun puolesta. Marsseja järjestettiin tänäkin vuonna kymmenissä
maissa.
Huumepolitiikka ja sananvapaus
Lähde: Turun Sanomat 3.5.2001
Hamppumarssin alla Turun Sanomien vastaava päätoimittaja ja
Pariisissa toimivan Maailman päätoimittajayhdistyksen WEF:n hallituksen
jäsen Ari Valjakka kirjoitti lehdistön sananvapaudesta poliittisten
muutosten keskellä. Myös huumekeskustelu tuli tässä
yhteydessä esille:
Huumeet uusi haaste
Yhteiskunnallisista ilmiöistä erityisesti huumeet asettavat
uusia haasteita lehdistön toiminnalle Suomessakin. Turun Sanomissa
22.4. julkaistu hampunviljelijän ja kannabiksen käyttäjän
haastattelu aiheutti runsaasti reaktioita lukijoittemme keskuudessa.
Palautteessa ei oltu niinkään huolestuneita siitä, että
Turussa on tuhansia kannabiksen käyttäjiä, siis rikollisia.
Sen sijaan lukijat arvostelivat sitä, että TS antoi palstatilaa
tälle huumeita kehuvalle opettajakokelaalle. Vaikken haluakaan tätä
nuorta miestä lapsenlasteni opettajaksi, olen silti hämilläni
tavasta, jolla häneltä haluttiin kieltää sanomisen
vapaus valvotussa ympäristössä.
Tuhannet kannabiksen käyttäjät ovat jo niin suuri yhteiskunnallinen
ongelma, etteivät virkavallankaan voimat riitä sen kitkemiseen.
Myöskään huumeiden vaaroista kertomiseen käyttämämme
palstakilometrit eivät näytä auttavan ongelman poistamisessa.
Tässä tilanteessa luulisi haastattelun herättävän
vastuulliset kansalaiset ja viranomaiset pohtimaan, miksi näin on
ja mitä asialle on tehtävä, sen sijaan että lehden
odotetaan lakaisevan kysymyksen maton alle. Sananvapauteen kuuluu myös
kiusallisista asioista kertominen.
Europa lättar på regler kring narkotikabruk
Källan: Hufvudstadsbladet 30.4.2001
Med ett undantag är cannabisrökning förbjuden i hela
EU. Men en lång rad länder avkriminaliserar nu de enskilda missbrukarna.
Processen har egentligen pågått sedan början av 1990-talet.
På senare år har förändringstakten i övriga
EU accelererat. I länder som Italien, Spanien, Tyskland, Frankrike,
Luxemburg och Danmark har regeringarna instruerat rättsväsendet
att personligt bruk av cannabis, eller i vissa fall alla droger, inte ska
lagföras och leda till fängelse.
I Belgien pågår en process som ska göra "icke-problematiskt"
bruk av cannabis tillåtet.
Längst har man gått i Portugal, där från och med
juli i år allt bruk av narkotika, oavsett preparat, avkriminaliseras.
I stället för domstol möter de som påträffas
med konsumtionsdoser av narkotika en kommitté bestående av
socialarbetare och läkare.
-Målet är att rehabilitera missbrukarna, inte straffa dem,
säger Danilo Ballotta, juridisk expert vid Europeiska centret för
kontroll av narkotika och narkotikamissbruk i Lissabon, Portugal.
-I majoriteten av EU-länderna finns en ökande insikt om att
det inte löser några problem att sätta narkotikamissbrukare
i fängelse. Det är dyrt och snart är de tillbaka, säger
Ballotta.
Omkring 40 miljoner av EU-medborgarna har provat cannabis åtminstone
en gång. Kontinentens unga anser i allt högre grad att riskerna
med sporadiskt narkotikabruk är små, berättar han.
Parallellt med den mildare inställningen till missbrukaren rustar
EU-länderna för tuffare tag mot smugglingen av narkotika.
Det enda land som uttryckligen tillåter cannabisrökning är
Nederländerna, där det får köpas och konsumeras inom
reglerna för så kallade coffee shops.
Pää pilvessä
Lähde: Turun Sanomat 22.4.2001
http://www.turunsanomat.fi/lehti/ts/ss/94036.HTM
Turun Sanomat kertoo sunnuntaisivuillaan koko sivun artikkelissa Turun
vihreiden panttereiden puheenjohtajasta Samu Ahdista. Artikkelia komistaa
iso värikuva puheenjohtajasta tarkastelemassa kasvejaan. Itse teksti
on luonteeltaan ennakkoluuloja karsivaa:
Turkulainen Samu Ahti, 28 on vaarattoman näköinen mies. Siinä
piilee paradoksi. Mitä ryhdikkäämmältä ja hyvinvoivalta
joku julkisuuteen astunut pilvenpolttaja näyttää, sitä
vaarallisempana häntä pidetään: huono malli nuorisolle.
Hän tunnustaa avoimesti olevansa pilvenpolttaja, kirkkain silmin.
Ja miksipä hän ei tunnustaisi, koska organisoi viime keväänä
Turun hamppumarssin. Seuraava on vuorossa jälleen kahden viikon kuluttua
lauantaina.
Samun elämänasenteessa on jotain samaa kuin eläinaktivistien
puheissa, mutta toiminta on erilaista.
– Puhuisin mieluummin hamppupassivismista kuin jostain aktivismista,
hän täsmentää.
Eikä Samu ole ainoa alansa edustaja Turussa. Hän laskee,
että kaupungista löytyy kymmenentuhatta kannabiksen käyttäjää.
Turun poliisin mukaan käyttäjiä on joka tapauksessa tuhansia.
Koti pengottiin läpikotaisin
Samu väittää olevansa muiden kannabiksen käyttäjien
tavoin rasismin uhri. Hänen mielestään pilvenpolttajia vainotaan.
Faktaa on, että kannabistuotteiden käyttäminen, kauppaaminen
ja viljely on Suomen lain mukaan rikos.
– Monen kohdalla on käynyt niin, että tullaan poliisivoimin
himaan, pengotaan kämppä, vaikka kuinka yrittäisit olla
hyvä ihminen.
Aiheesta Samulla on myös henkilökohtaisia kokemuksia.
Joo, olen riippuvainen
Lukioaikoina alkanut kannabiskokeilu on muuttunut osaksi Samun jokaviikkoista
arkea. Omasta mielestään hän ei jäänyt koukkuun
eka kerralla, mutta kiinnostus kasvoi pikkuhiljaa. Hänen mukaansa
käyttö liittyy sosiaalisiin tapahtumiin, juhliin ja illanviettoihin.
Eikä Samu kiellä sitä, etteikö hän olisi koukussa.
– Kyllä se auttaa masennukseen ja sillä on rentouttava vaikutus.
Koen sen vastapainona kiireiselle ja urbaanille kaupunkielämälle.
Samun mukaan hamppua on Turussa aika helppo saada, mutta sen laatu
vaihtelee. Varsinkin Venäjältä tuleva kama on heikkolaatuista.
Vaara piilee myös siinä, että koskaan ei tiedä, mitä
huumeen joukkoon on sekoitettu.
– Arvioisin, että 80 prosenttia Turun seudulla poltetusta hampusta
tulee ulkomailta. Valtaosa tuodaan Marokosta ja Pakistanista.
Hamppu on pyhä yrtti
Samulle pilvi on pyhä sakramentti. Hän kertoo pyhyyden kokemuksista
tavalla, joka saa aikaan kylmiä väreitä huumeidenvastausta
työtä tekevien selkäpiissä.
Pilvenpolttamisen pyhyys ilmenee niin suhteessa omaan itseensä
kuin muihin käyttäjiin. Samun mukaan jooga ja kasvisruoka syventävät
tuntemusta.
– Joissakin kulttuureissa hamppu nähdään pyhänä
kasvina, osana uskonnollisia rituaaleja. Jokainen, joka on sitä kokeillut,
voi tuntea pyhyyden läsnäolon.
Hampun tuomia vaaroja hän ei juurikaan tuo esille, koska hänen
mielestään alkoholin aiheuttamat ongelmat ovat vielä suurempia.
– Muutoinkin suomalainen kulttuuri on hyvin päihdemyönteinen.
Alkoholin nauttiminen on jopa suotavaa monissa tilanteissa.
Vihreet pantterit aloitti toimintansa
Turussa aktiiviset hampun vapaustaistelijat perustivat kuukausi sitten
Vihreet pantterit -yhdistyksen, joka järjestää yhteisiä
illanistujaisia ja klubi-iltoja.
Porukka vetää puoleensa pääasiassa nuoria käyttäjiä,
mutta joukossa on paljon vanhempaakin väkeä.
Heidän kirjoittamansa teksti panttereiden periaatteista on kuin
puoluepoliittinen ohjelmajulistus: yhdistys pyrkii lisäämään
ihmisten tietoisuutta ympäristöystävällisistä
vaihtoehdoista, tukemaan terveellisten elämäntapojen omaksumista
sekä kasvattamaan luottamusta omiin vaikuttamisen mahdollisuuksiin.
Päätavoitteena on yleisen asenteen ja yhteiskuntarakenteiden
kehittyminen tehokkaammin ja oikeudenmukaisemmin tukemaan jokaisen yksilön
hyvinvointia, samalla tukien luonnon tasapainon säilymistä ja
kestävää kehitystä.
– Nyt olisi aika tajuta, että huumeongelma ei ole niinkään
kriminaalipoliittinen vaan sosiaali- ja terveyspoliittinen. Signaali joka
nyt annetaan, suosii kovia huumeita, ne kun ei huumetesteissä näy.
Nykysysteemillä tehdään kaikista käyttäjistä
yhteiskunnan vihollisia.
Samu ihmettelee nykyistä huumekeskustelua, jossa koko aiheesta
on tehty yksi klöntti.
– Selitys, että huumeongelma aiheutuu vain ja ainoastaan huumeista,
tuntuu kovin naiivilta. Samaan aikaan puoli miljoonaa suomalaista syö
erilaisia psyykenlääkkeitä, joka puolella puhutaan stressistä
ja burn outista, on väkivaltaa, raiskauksia. Johtuuko tämä
kaikki huumeista?
Samun mielestä huumeongelmaa ei poisteta sillä, että
yritetään kitkeä huumeet pois Suomesta.
– Emme ole onnistuneet poistamaan huumeita edes vankiloista, miten
sitten muualta? Nykyiset menetelmät kriminalisoinnin myötä
ovat johtaneet aivan päinvastaiseen tulokseen.
Pilvi on pakotie tunteille
Artikkelin positiivista viestiä tasapainottamaan oli haastateltu
myös lääkäriä, mitä ei kuitenkaan löydy
lehden nettiversiosta:
Tyksin psykiatrian klinikan erikoislääkäri Jukka Voutilainen
pitää pilvenpolttajia todellista tunne-elämäänsä
pakoon pyrkivinä ihmisinä, jotka usein kärsivät ihmissuhdeongelmista.
Hänen mukaansa huumeidenkäyttäjien pilvessä koetut
kokemukset johtavat enemmän sisään päin kuin aitoon
vuorovaikutukseen muiden kanssa.
Kannabis tullut tupakan tilalle
Huumekokeilija on kuin kuka tahansa nuori. Syynä käyttöön
saattaa olla uteliaisuus, kielletyn hedelmän ihanuus tai puhdas kapina
vanhempia kohtaan.
– Tässä mielessä kannabis on korvannut tupakan, joka
oli ennen monen nuoren tapa hakea rajojaan.
Voutilainen kuitenki muistuttaa, että hamppukukinnoista ja lehdistä
valmistettujen hasiksen ja marihuanan terveyshaittoja on liioiteltu. Tämä
on myönnetty myös lääketieteellisesti. Myös käsitys
porttiteoriasta, jossa miedot huumeet johtavat koviin huumeisiin, on kyseenalainen.
Tutkimustulokset aiheesta ovat ristiriitaisia.
Monet kannabishuumeet ovat vaikutuksiltaan psykoaktiivisia, enemmän
mieleen kuin fyysiseen terveyteen vaikuttavia aineita.
– Alkoholi on elimistölle ja hermostolle paljon tuhoisampi päihde.
Vaikka kannabiksen satunnaisesta käytöstä ei olisikaan somaattista
haittaa ihmisen elimistölle, se voi muuttaa ihmisen asennoitumista
elämään.
Monen pilvenpolttajan elämään liittyvät "high" -kokemukset
ovat johtaneet myös vaaratilanteisiin esimerkiksi liikenteessä,
ja moni on lähtenyt rikolliselle tielle kohti tuntematonta alakulttuuria.
Turvallisuus tärkein ehkäisy
Voutilaisen mukaan kannabiksen käyttö on haitallista erityisesti
nuoruusiässä, jolloin tehdään monia loppuelämään
vaikuttavia ratkaisuja. Säännöllinen käyttö alentaa
keskittymis- ja huomiokykyä, lyhytkestoista muistia ja yleensä
pitkäjänteiseen toimintaan motivoitumista.
– Tällä tavoin se voi johtaa alisuoriutumiseen uravalinnassa.
Voutilaisen mielestä jo kannabiksen käyttö kertoo siitä,
että sopeutuminen vallitseviin normeihin ei ole onnistunut. Hän
ei kumminkaan usko perinteisen pelottelevan huumevalistuksen purevan tämän
päivän nuoriin.
– Huumeongelmaa ei ratkaista pelkillä hoito-ohjelmilla tai poliisin
resursseja lisäämällä. Tämä on laajempi poliittinen
kysymys. Kun lasten ja nuorten vanhemmat kokevat jatkuvaa epävarmuuttaa
yhteiskunnan vaatimusten edessä, he eivät pysty välittämään
lapsilleen riittävää turvallisuuden tunnetta.
Hamppu ruokkii maailman
Lähde: Suomen kuvalehti 12.4.2001
"Hamppu tunnetaan huumeena. Hullun lehmän tauti saattaa muuttaa
kaiken, sillä hampunsiemenillä voidaan korvata naudanliha."
Näin positiivisesti hampun tulevaisuutta maalaillen aloittaa Suomen
kuvalehti hampun hyötykäyttöä kartoittavan artikkelinsa.
Siinä kerrotaan Kuopion yliopistossa hampun hyötykäyttöä
tutkineen Jace Callawayn työstä hampun jalostamiseksi uudelleen
maataloutemme peruskasviksi.
"Luonnonvarana hamppu on monipuolisempi kuin maaöljy. Jalostamalla
siitä saadaan mitä vain. Öljyä tai muovia ei voi syödä,
hamppua voi", Jace Callaway kiteyttää maailman vanhimman viljelyskasvin
ominaisuuksia.
Artikkelissa käydään asiallisesti läpi hampun erilaiset
käyttömuodot täysipainoisena proteiinipitoisena ruokana,
kolesterolia alentavana ruokaöljynä, runsastuottoisana bioenergiana,
paperin raaka-aineena, kestävänä kankaana ja lääkkeenä.
Tässä utopiassa on kuitenkin käärmeensä, huumetestaus:
kannabiksen poistuminen ihmiselimistöstä kestää pari
viikkoa.
"Jos olet polttanut marihuanaa perjantaina, vielä seuraavanakin
perjantaina annat positiivisen näytteen. Mutta jos olet käyttänyt
heroiinia, amfetamiinia tai kokaiinia perjantaina, maanantaina annat jo
puhtaan näytteen", Jace Callaway vertaa.
Hamppuruoan syöminen näkyy huumetestien virtsanäytteessä,
vaikka hampunsiemenissä itsessään ei käytännössä
ole THC:a ja pienetkin pitoisuudet voidaan teollisesti poistaa.
"Aivan kuten hampussa on THC:a, unikonsiemenissä on morfiinia,
joissakin lajikkeissa enemmän toisissa vähemmän."
Moraalimiljoonat menevät hukkaan
Lähde: Turun Sanomat 30.3.2001 ja Turkulainen 7.4.2001
Päihdevalistukseen käytettävät yhteiskunnan kymmenet,
jopa sadat miljoonat markat saattavat tuoreen tutkimuksen mukaan mennä
täysin hukkaan. Kun Jeppe juo tai käyttää huumeita,
hänen ympärilleen ilmaantuu joukko huolestuneita, puuhakkaita
ihmisiä. Ei aikaakaan, kun koossa on uusi valistusprojekti. Projekti
hakee ja saa rahaa. Päätetään, että annetaan loppuraportti,
ja ennemmin tai myöhemmin se ilmestyykin.
Valtiotieteiden maisteri, toimittaja Kari Hippi sanoo Turun yliopistossa
valmistuneessa lisensiaattitutkimuksessaan, että maassamme toteutetaan
lukuisia ns. päihdevalistusprojekteja, mutta niiden vaikuttavuudesta
päihteiden käyttöön ei ole saatu näyttöä.
Hipin tutkimuksen otoksena oli Raha-automaattiyhdistyksen sekä
sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1998 rahoittamat päihdevalistuksen
projektisuunnitelmat.
– Tutkimuksessa oli 35 suunnitelmaa, ja niihin myönnettiin rahaa
yhteensä noin viisi miljoonaa markkaa. Todellisuudessa tämä
on vain pieni osa maassamme joka vuosi toteutettavista päihdevalistuskampanjoista,
joten niihin käytetään vuosittain varovasti arvioiden kymmeniä
miljoonia markkoja.
Projektisuunnitelmien laatua tutkittiin Euroopan huumeseurantakeskuksen
huumevalistusprojektien ohjeiston mukaan.
– Kun tutkitut 35 suunnitelmaa pisteytettiin kyseisen ohjeiston mukaisesti,
vain kymmenen projektisuunnitelmaa sai arvosanan välttävä
tai hyvin välttävä. Muiden saamat laatupisteet olivat vieläkin
huonommat. Lisäksi ilmeni, ettei projektin saama suuri rahoitus suinkaan
merkinnyt korkeita laatupisteitä.
– Projektit voivat aiheuttaa jopa haittaa. Maailmalta on saatu tutkimustietoa
siitä, että eräät valistuskampanjat ovat lisänneet
päihteiden käyttöä. Ne ovat tehneet päihteistä
nuorille entistä kiinnostavampia.
– Lopettaisin nykyisenkaltaisen päihdevalistuksen kokonaan. Sillä
voi olla jopa tilannetta pahentavia vaikutuksia.
Hippi ehdottaakin, että päihdevalistusprojektien rahat pitäisi
käyttää päihdeongelmaisten hoitoon ja alan tutkimukseen,
jollaisena voisi olla yhden suuren malliprojektin toteuttaminen.
– Nykyäänhän esim. huumealan järjestöjä,
alalta saatavaa tietoa ja palvelua on tarjolla hyvin vaihtelevasti paikkakunnan
mukaan.
Timo Seppälä: yleiset huumetestit työpaikoilla
tarpeettomia
Lähde: Helsingin Sanomat, 18.3.2001
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20010318ER12&pvm
=20010318&a=1
Lääketieteen dosentti, kansanterveyslaitoksen huumelaboratorion
johtaja ja antidopingtoimikunnan puheenjohtaja Timo Seppälä nousi
hiihtäjien viimeisimmän dopinghässäkän myötä
kansakunnan tietoisuuteen. Helsingin Sanomien sunnuntaisivuilla luotiin
miehestä muotokuvaa, johon liittyy myös huumekeskustelu:
Asiantuntijan asemaansa Seppälä on käyttänyt hyväksi
myös huumekeskustelussa. Hän on tuonut esille, että huumetestejä
ei pitäisi viedä tavallisille työpaikoille vaan testata
vain ihmisiä, jotka huumeiden vaikutuksen alaisena työssään
voisivat aiheuttaa vaaraa muille.
Huumepoliisin uusi päällikkö kumoaa porttipuheet
Lähde: Helsingin Sanomat, 23.3.2001
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=
20010325ER6&pvm=20010325
Helsingin Sanomien sunnuntaisivuilla julkaistiin koko sivun henkilömuotokuva
uudesta Helsingin rikospoliisin huumerikososaston päälliköstä
Jari Aarniosta, joka astui HS:n mielestä legendaarisen Torsti Koskisen
tilalle puolitoista vuotta sitten. Torsti Koskinen toi aikoinaan Suomeen
USA:sta 50-lukulaisen huumeideologian, jonka mukaan asioita liioittelemalla
ja ihmisiä pelottelemalla kuviteltiin näiden pysyvän loitolla
huumeista.
Koskisen huumeideologian perusta oli ns. porttiteoria, jonka keksi 50-luvulla
USA:n huumetoimiston päällikkö, myös legendaarinen
Harry Anslinger. Tällä väittämällä saatiin
tuolloin voimaan ns. Boggs Act, laki, jonka mukaan kannabiksesta ja heroiinista
saatettiin rangaista yhtä epäinhimillisiä rangaistuksia.
Mutta mitä kuuluu porttiteorialle Suomessa uuden vuosituhannen alussa
Helsingin Sanomien mukaan:
Koskinen oli autoritaarinen, mutta kiltti setä. Hän uskoi
niin sanottuun porttiteoriaan, jonka mukaan kannabis altistaa heroiinille
ja niin edelleen
Mennäänpä sitten Torsti Koskisen mieliaiheeseen, porttiteoriaan.
Kuinka kohtalokkaita niin sanotut lievät huumeet kuten kannabis oikeastaan
ovat, johtavatko ne suoraan heroiinihelvettiin?
"En mä nyt tämmöstä, että jos poltat kerran
pilvee oot koukussa ja huomenna oot raskaan sarjan narkomaani ja taparikollinen.
Eihän näistä voi tietää", Aarnio venkoilee.
Eikö näiden laittomien mietojen ja kovien huumeiden yhdistävä
tekijä ole juuri laittomuus. Ja niillä on samat rikolliset välittäjät,
toisin kuin viinalla ja tupakalla. Voisi ajatella, että jos pilveä
saisi viinakaupasta, ihmiset ostaisivat sitä ja jättäisivät
kovat kamat roistoille.
"No joo, mutta asiaa voi käytännössä ajatella toisinkin
päin", Aarnio pohtii.
"Meille on ilmaantunut hyvin nuoria käyttäjiä, tällaisia
neljätoistavuotiaita, jotka ovat aloittaneet poltettavalla heroiinilla.
Ja nää on kyllä yleensä myös tottuneet tupakkaan.
Että siinä mielessä tää porttiteoria taas toimii.
Näyttää siltä, että poltettavat aineet johtaa
toisiin poltettaviin aineisiin, ihan fyysisesti. Niitä pitää
vaan olla tarjolla. Sitä paitsi heroiinia on helpompi oppia polttamaan
kuin pistämään suoneen. Ruiskuihin siirtyminen on kuitenkin
hankala ja pelottava kynnys."
Mutta sitä samaa heroiinia se poltettavakin on?
"Aivan. Ja tavallaan vielä vaarallisempaa, koska se laskee aloittajien
keski-ikää."
Hamppu kurkottaa taivaalle Ruovedellä
Lähde: Aamulehti 12.3.2001
Aamulehden etusivulla maanviljelijä Ari Tuominen tähyilee
isossa värikuvassa sinitaivasta vasten talven yli säilyneitä
hampunvarsia hehtaarin koeviljelyksellään. Otsikkona Hamppu kurkottaa
taivaalle Ruovedellä.
Uutisen aiheena on EU-säännösten muutos: uusien pykälien
myötä ruoveteläisen hampunkasvattajan sadonkorjuu helpottuu
melkoisesti.
Sisäsivulla talven pystyyn kuivaamaa hamppua näytetään
vielä toisen värikuvan kanssa kuvatekstillä:
Ehdot järkevöitiin. Ari Tuominen hamppupelto Ruoveden Kekkosissa
jäi loppusyksyn kovien sateiden takia korjaamatta, joten EU-rahat
menivät. Tämän suven kasvun voi tukia menettämättä
korjata vasta keväällä, jolloin maa kantaa ja korsi on kuivaa.
Hampunkasvattajan korjuuhuoli keveni
Ruovedellä on maaseudun kehittämistuella muutama viljelijä
kasvattanut pari vuotta kuituhamppua, josta valmistetaan köysien lisäksi
eristettä ja muutakin rakennusmateriaalia.
Koeprojektilla on Viveca Kulmalan silmien alla 13 hehtaaria. Muroleella
asuvalla Ari Tuomisella on Kekkosilla omissa nimissään hehtaari.
Tukea annostelevan EU:n ja ruoveteläisen hampunkasvattajan näkemykset,
teoria ja käytäntö, ovat sopineet huonosti yhteen.
EU on vaatinut, että sato on korjattava saman vuoden puolella,
mutta pohjoinen kasvattaja haluaisi korjata vasta kevättalvella tai
keväällä. Nelimetrinen kasvi tarvitsee kasvuunsa myös
loppusyksyn. Vesipitoisen kasvin niittäminen koneella upottavalta
pellolta on taistelua ja paalien kuivatus kallista. Keväällä
kävisi helpommin: jäinen maa kantaa konetta ja kasvi on liki
kuiva.
Uunituoreen tiedon mukaan tänä vuonna EU sallii kevätkylvön
korjuun vuodenkin päästä.
Uskomattoman viisas lupa
– Kuulostaa uskomattoman viisaalta luvalta, Ari Tuominen kommentoi uutista.
– Nyt kun saisivat jalostuksen ja markkinoinnin vielä vetämään,
niin jo hankitun taidon turvin voin hamppua tosimielessä viljellä.
Tuominen on kehitellyt korjuulaitteita yhdessä sepän kanssa,
ja yksi idea on parempia aikoja odottamassa.
– Ilman tätä korjuumääräysten helpotusta olisin
luultavasti jäädyttänyt hamppuharrastukseni tuottamattomana.
Vanhakin sato kun jäi syyskiireillä pystyyn eli luovuin siltä
osin tuesta. Katsotaan keväällä.
Alkoholipolitiikka 2000 -työryhmän puheenjohtaja
Petri Viglione ehdottaa kevyiden huumeiden sallimista.
Lähde: Ilta-Sanomat 24.2.2001; Aamulehti 23.2 ja 24.2.2001
Muun muassa keskioluen laimentamista pohtineen Alkoholipolitiikka 2000
-työryhmän torstaina 22.3 julkistetussa väliraportissa viitataan
yllättäen myös huumeisiin. Raportissa huumeet mainitaan
viitattaessa sekakäytön lisääntymiseen.
Työryhmän puheenjohtaja viinikauppias Petri Viglione puolestaan
toteaa, että kevyiden ja kovien huumeiden välille on tehtävä
ero. Viglionen mukaan on älytöntä puhua heroiinista ja kannabiksesta
yhtenä könttinä ja Suomessakin pitäisi herätä
tajuamaan, että kevyitä huumeita käyttävät sivistyneesti
myös ihan tavalliset ihmiset.
"Italiassa jo käydään keskustelua kevyiden huumeiden
sallimisesta. Eihän heroiinipiikkiä ja ruohosätkää
voi käsitellä yhtenä asiana. Sehän olisi sama kuin
vertaisi pirtua ja lasillista hienoa vuosikertaviiniä. Tässä
on meillä Suomessakin pohdittavaa", Napolista tavoitettu Viglione
sanoo. Hän haluaa avata suomalaisen huumekeskustelun ja ottaa sen
entistä enemmän osaksi koko päihdekeskustelua.
Sekakäyttöön päästävä
kiinni
"Päihteiden sekakäyttö yleistyy, ja siihen haluttiin
väliraportissa puuttua. On päästävä kiinni tähänkin
asiaan. On tärkeää erottaa kovat ja kevyet huumeet toisistaan
ja varoittaa esimerkiksi heroiinin vaarallisuudesta."
Viglione haluaisi, että huumeiden käyttäjiä rangaistuksen
sijaan autettaisiin ja hoidettaisiin nykyistä tehokkaammin. Kaupustelijoita
sen sijaan tulee rankaista.
"Meneillään on päihteiden käytön kulttuurin
muutos Suomessa ja koko Euroopassa. Alkoholi ei ole ainoa asia. Ja jos
sen käyttö humalahakuiseen juomiseen väheneekin, jotakin
muuta päihdettä tulee tilalle."
"Näitä asioita ei voi pohtia pelkästään Suomen
näkökulmasta, vaan koko Euroopan. Tarvitaan myös tiivistä
yhteistyötä muiden EU-maiden kanssa." Viglionen peräänkuuluttamaa
yhteistyötä tiivistetään ensi syys-lokakuussa, kun
Helsingissä järjestetään kansainvälinen päihdepoliittinen
konferenssi.
Soininvaara: en näe syytä edes miettiä
Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara (vihr.) ei aio laillistaa kevyitä
huumeita. Soininvaara on seurannut yllättyneenä eurooppalaisten
terveysministereiden avointa toitotusta siitä, miten kevyet huumeet
eivät ole läheskään niin pahaa myrkkyä alkoholiin
verrattuna.
"Tosin, jos ajattelisi niin, että kannattaako aloittaa mieluummin
kannabiksen vai alkoholin käyttö, niin vastaus olisi varmasti
kannabis".
"Meillä puhutaan erittelemättä huumeista. Voi vaan kysyä,
miten hyvin nuorten huumevalistus menee perille, jos heroiini ja kannabis
rinnastetaan toisiinsa."
Poliisiylijohto tyrmää huumeiden jaottelun mietoihin
ja koviin
Aamulehti kertoo enemmän Viglionen mielipiteiden aiheuttamasta
nopeasta vastareaktiosta. Suomen laissa huumeita ei ole virallisesti luokiteltu
mietoihin ja koviin. Eikä huumeiden jaottelua nähdä poliisiylijohdossa
jatkossakaan mielekkäänä.
Poliisiylijohtaja Reijo Naulapää sisäasiainministeriön
poliisiosastolta: "Jaottelussa on omat vaaransa. Miedommat huumeet ovat
usein portti kovempien aineiden käyttöön. Olisi ongelmalle
periksi antamista, jos erotteluja ryhdyttäisiin tekemään.
Kaikkien huumeiden käyttö ja hallussapito on rangaistavaa."
"Tuomioistuimet ottavat riittävästi huomioon, millaisesta
määrästä ja minkälaatuisesta aineesta oikeusjutussa
on kyse. Huumeen määrä ja laatu myös vaikuttavat tuomioiden
ankaruuteen."
Pirkanmaalainen kansanedustaja Marja Tiura (kok) vaatii jopa Alkoholipolitiikka
2000 -työryhmän puheenjohtajana toimivan Viglionen vaihtamista:
"Käydäänpä Italiassa minkälaista keskustelua tahansa
kevyiden huumeiden sallimisesta, me olemme Suomessa. Suomessa ei ole kovia
ja lieviä huumeita."
Peruspalveluministeri Soininvaaran mielestä puheenjohtajan vaihtaminen
ei ole tarpeen: "Ei kuulu länsimaiseen ajatteluun, että ihmisiä
pitäisi ryhtyä erottamaan, jos he herättävät jostakin
aiheesta keskustelua. Länsimaisen sananvapauden piirissä mikään
ei voi olla kielletty keskustelunaihe."
Viglione ei ole suinkaan ainoa, jonka mielestä huumeiden jaottelussa
olisi järkeä. Esimerkiksi nuorten huumeidenkäytön ehkäisyä
miettinyt toimikunta suositti aineiden erottelemista toisistaan päihdeviestinnässä
ja valistuksessa.
"Aineiden erilaisuuden vuoksi ei ole aina järkevää puhua
huumeista yhtenä kokonaisuutena, koska eri huumeiden koostumus ja
vaikutukset ovat huomattavan erilaiset", sanoo suunnittelija Tuukka Tammi
Terveyden edistämisen keskuksesta.
Uutisen lopussa Aamulehti paljastaa Viglionen ehdotusten tyrmäyksen
syyn ja heittäytyy kryptiseksi: Hallituksen lisäpanostus huumeiden
torjuntaan on tänä vuonna 32,5 miljoonaa markkaa. Huumausainekielteistä
ilmapiiriä vastustetaan tehostamalla ennaltaehkäisevää
huumetiedotusta, poliisin huumevalvontaa kaduilla ja huumausainejuttujen
ajamista oikeudessa.
Aamulehden jutun ohessa on sanomalehdissä kovin suosittu inforuutu
uutisen käsittelemästä aiheesta, tässä yhteydessä
päihteiden luokittelusta. Viimeisenä löytyy otsikon Epävirallinen
jako mietoihin ja koviin aineisiin alta lause: mietoihin huumeisiin kuuluisivat
lähinnä kannabistuotteet.
Vastaa