Syyskokous sunnuntaina 22.11.2009
Syyskokous pidetään sunnuntaina 22.11.2009 klo 18.00 alkaen SKY:n toimistossa. Kokous alkaa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Heini Kainulaisen esityksellä, jossa hän kertoo tuoreesta väitöskirjastaan "Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli" (Teos on julkaistu Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia sarjassa nro 245. Luettavissa myös sähköisesti www.optula.om.fi/ => Uusimmat julkaisut => Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli). Esityksen ja siitä käydyn keskustelun jälkeen pidetään varsinainen syyskokoua.
(Kuva: Heini Kainulainen väitöstilaisuudessa Helsingin yliopistossa 14.8.2009)
Tämän vuoden syyskokous onkin hyvin mielenkiintoinen ja merkittävä. Tarkoitus on lopettaa yhdistys, joka samalla nousee uudelleen tuhkasta kuin feenix-lintu. Eli lopetetaan kannabisyhdistys, jonka jälkeen se perustetaan uudelleen. Syy on se, että 18 vuotta sitten perustetun SKY:n perustajajäsenistä kaksi on kuollut, joka mm. mutkistaisi hakemista rekisteriin. Tämä toimenpide on helpoin tehdä siten, että perustetaan yhdistys uudelleen.
Samalla yhdistys muuttaa sääntöjään siten, että hallituksen koko supistetaan kahdeksasta varsinaisesta jäsenestä neljään. Tämä siksi, että yhdistyksen tarkoitus on samalla uudistaa organisaationsa ja toimintatapansa vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Tarkoitus on jäntevöittää hallituksen toimintaa, keventää organisaatioita, poistaa jäykkiä ja aikaavieviä rakenteita ja toimintatapoja sekä pyrkiä suuntaamaan ja hyödyntämääm kaikkea olemassaolevaa ja potentiaalista hamppuaktivismia perustavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä asiat on kuvattu ehdotuksessa toimintasuunnitelmaksi. Tämän pohjalta käydään syyskokouksessa keskustelu asiasta. Hallituksessa tätä keskustelua on käyty – kiivastikin. Nyt toivotaan koko jäsenistön näkemyksiä ehdotetuhin asioihin ja myös uusia ehdotuksia toiminnan parantamiseksi. Syyskokoukseen osallistujat voivat allekirjoittaa SKY:n perustamiskirjan.
Ehdotetaan, että SKY:n nykyiset jäsenet voivat automaattisesti siirtyä uuden SKY:n jäseniksi, mutta halutessaan jäsen voi siitä kieltäytyä.
Taloussuunnitelma
Seuraavassa on taloussuunnitelma vuodelle 2010. Oleellista siinä on, että yhdistys luopuu toimistosta. Se rasittaa taloutta niin paljon, että käytännössä toimiston ylläpito ei ole mahdollista. Paitsi, jos joku tai jotkut suostuvat maksamaan vuokran, jolloin se ei rasita yhdistyksen taloutta. Suurin ongelma toimiston irtisanomisessa on hamppumarssiin ym. tilaisuuksíin tarvittavan materiaalin, kuten kyltit ja banderollit, säilyttäminen.
TUOTOT 2010
Jäsenmaksut 3000
TUOTOT YHTEENSÄ 3000
KULUT
Toimitilavuokrat 500
Muut kulut 300
Jäsen- ja yleisötilaisuudet, kulut 400
Puhelinkulut 300
ATK-kulut 1200
Pankkikulut 300
KULUT YHTEENSÄ 3000
Jäsenmaksut, talous ja tukimaksut
Kirjeen mukana on karhu niille, jotka eivät vielä ole maksaneet tämän vuoden jäsenmaksua. Tukimaksuja saa myös maksaa ja sen voi kertoa kaverillekin. Tukimaksun viitenumero on 428 4. Maksamattomat jäsenet poistetaan vuoden vaihteessa jäsenrekisteristä.
Yhdysvaltojen lääketieteellinen yhdistys perää kannabiksen laillisen aseman uudelleenarvioita
American Medical Association, AMA, Yhdysvaltojen suurin lääkäreiden ammattijärjestö, on ottanut uuden linjan suhteessa kannabikseen. Kannabis on Yhdysvalloissa luokiteltu luokan I huumausaineeksi, yhdessä mm. heroiinin ja PCP:n kanssa. Tämän ryhmän aineilla ei katsota olevan lääketieteellistä käyttöä ja niiden käyttöä pidetään vaarallisena jopa lääketieteellisen valvonnan alaisena.
AMA:n uusi linjaus "kehottaa arvioimaan marihuanan liittovaltiollista asemaa luokan I huumausaineena, päämääränä kannabinoidi-pohjaisten lääkkeiden kliinisen tutkimuksen ja kehitystyön helpottaminen". Lisäksi AMA hylkäsi yrityksen kehottaa lääkäreitä olemaan suosittelematta marihuanaa potilailleen osavaltioiden lääkekannabisohjelmien puitteissa.
Marijuana Policy Projectin mukaan AMA:n uusi linjaus on historiallinen, sillä AMA tunnetaan varovaisena ja konservatiisena järjestönä. Tähän asti AMA on suositellut kannabiksen pitämistä ryhmän I huumeena ja tämän perusteella monet lääkekannabiksen vastustajat ovat käyttäneet argumenttinaan, ettei näkemys marihuanan lääketieteellisestä käytöstä ole laajasti hyväksytty.
Lähde: Marijuana Policy Projectin uutiskirje 11.11.2009
http://www.mpp.org/news/press-releases/ama-calls-for-review-of.html
Vastine Hesarin juttuihin
Helsingin sanomien Nyt-liitteessä 44/2009 30.10.2009 oli näyttävä ja hyvä juttu "Kannabiskauppias", jossa kerrottiin turkulaisesta apteekkarista Markku Knuutilasta sekä kannabiksen lääkekäytön arjesta Suomessa ja Kaliforniassa. HS 19.10.2009 D1 Elämä & terveys sen sijaan alitti riman jutussaan "Äidin tastelu", joka oli täysin epäuskottava kaikilta osin. SKY:n tutkija Risto Mikkonen lähetti Hesarille seuraavan vastineen:
Kiitos valaisevasta artikkelistanne koskien kannabiksen lääkekäyttöä. Varsinkin kun vertaa artikkelianne parin viikon takaiseen HS:n artikkeliin kannabiksesta ja psykooseista, oli hienoa lukea vaihteeksi juttua, josta paistoi läpi aiheeseen perehtyminen. Haluaisin kuitenkin tarkentaa tuota mainitsemaanne YK:n huumausaineyleissopimusta vuodelta 1961 ja sen kantaa kannabiksen lääkekäyttöön. Sopimuksessahan kannabis rinnastetaan mm kokaiiniin ja heroiiniin huumeena, jolla ei ole lääkinnällistä hyötyä. Tämä puolestaan perustui WHO:n aiemmin antamaan arvioon. Tätä arviota arvioidessa kannattaa muistaa ajankohta eli 1950-luku lääketeollisuuden kulta-aikana antibioottien menestyksellisen käyttöönoton jälkeen ennen talidomidin aiheuttamaa skandaalia.
Kannabiksen lääkekäytöstä oli kulunut kuitenkin sen verran vähän aikaa, että sopimukseen oli laadittu takaportteja – eikä pelkästään yhtä kohtaa erityistapauksille. Tämä tulee esille mm. sopimuksen selitysosassa heti sopimustekstin alussa:
http://www.unodc.org/pdf/convention_1961_en.pdf
s 15/44:
PREAMBLE
The Parties,
Concerned with the health and welfare of mankind,
Recognizing that the medical use of narcotic drugs continues to be indispensable for the relief of pain and suffering and that adequate provision must be made to ensure the availability of narcotic drugs for such purposes,
….
Desiring to conclude a generally acceptable international convention replacing existing treaties on narcotic drugs, limiting such drugs to medical and scientific use, and providing for continuous international co-operation and control for the achievement of such aims and objectives,
Huumausainesopimus koski huumausaineita ja rajasi ulkopuolelle lääkekäytön, perinne, mikä elää edelleen lääkelakina, alkoholilakina, huumausainelakina ja dopinglakina Suomenkin lainsäädännössä, vaikka sama aine käyttötarkoituksesta riippuen voi kuulua useamman lainsäädännön alle. Lisäksi meillä on vielä elintarvikelaki, joka pitää sisällään mm kahvin, joka on voimakas piriste ja aiheuttaa riippuvuutta. Potilaan kannabiksen käyttö ei siis ole rikoslain alainen asia vaan lääkelain alainen.
Suomessa käydyssä oikeudenkäynnissä olikin kyse juuri tästä: kannabiksen huumausainekäytön kiellon katsottiin johtavan myös sen lääkekäytön kieltoon mutta tämä perustui viranomaistulkintaan, ei varsinaiseen sopimustekstiin. Uusi lainmuutos perustuu itse sopimustekstiin mutta sen tulkinta ja soveltaminen kaikessa ankaruudessaan ja byrokraattisuudessaan suomalaiseen kulttuuriperimään.
Tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että Suomen huumepolitiikka oli mukavuussyistä annettu mm. helluntailaisseurakunnan käyttöön (Torsti Koskinen ja Ritva Santavuori), ja poliitikot käyttivät "huumeongelmaa" lähinnä vaalivalttina ("ei enää lisätä haittoja" -slogan). Syntyi muissakin maissa vallinnut tilanne, jossa poliisi otti lääkärin valtuudet määritellä lääkekäyttö tai väärinkäyttö.
Jo ennen tuota "Aulikselle" myönteistä oikeudenpäätöstä oli Suomessa annettu vapauttavia päätöksiä sellaisissa tapauksissa, joissa kannabista kasvattanut tai hallussapitänyt henkilö on käyttänyt sitä lääkkeenä erilaisiin vaivoihin. Nämä oikeusjutut ovat olleet yksittäistapauksia eikä niitä ole julkistettu kovin systemaattisesti. Muualla maailmassa tällaiset yksittäistapausten kasaantumiset ovat johtaneet lainsäädännön uudelleentarkasteluun ja itse sopimustekstin uudelleen lukemiseen.
Täyskiellon sijaan ko sopimuksessa kerrotaan, kuinka valtion tulee menetellä siinä tapauksessa, että maassa päätetään sallia kannabiksen lääkekäyttö: valtion tulee ilmoittaa YK:n valvovalle elimelle Wienissä vuosittainen kulutus ja kannabiksen kasvatusta ja myyntiä varten tulee perustaa oma virasto, kuten Hollannissa on tehty.
Myös kannabiksen muun käytön täyskiellon sanotaan johtuvan tästä vuoden 1961 sopimuksesta. Mutta sekään ei pidä niin mustavalkoisesti paikkaansa, mm kannabiksen kasvatuksesta valtion valvonnassa sanotaan seuraavaa:
s 30/44
Article 28
CONTROL OF CANNABIS
1. If a Party permits the cultivation of the cannabis plant for the production of cannabis or cannabis resin, it shall apply thereto the system of controls as provided in article 23 respecting the control of the opium poppy.
Niinpä Hollanti, Portugal, Sveitsi ja USA:n lääkekäytön hyväksyneet tai muun käytön dekriminalisoineet osavaltiot eivät ole rikkoneet sopimuksen pykäliä eikä niitä ole voitu rangaista sopimusrikkomuksista. Hollannin coffee shop -politiikan nähtiin aikoinaan rikkovan sopimuksen henkeä, ei varsinaisia pykäliä.
Myöskään muilla "huumeongelman" osa-alueilla ei sovellettu varsinaista sopimustekstiä. Kipein kohta oli tietenkin narkomaanien eli huumeista riippuvaisten hoito. Kun Suomessa huumepolitiikka oli luovutettu uskonlahkojen käsiin, tuli myös huumehoidon malliksi lahkolaisten käsitykset ihmisestä ja ihmisluonteesta. Tämän mallin voisi tiivistää. että "parempi kuollut narkomaani kuin parantunut", koska tällainen kohtalo vain todisti kovan huumepolitiikan merkitystä. Mm. HS julkaisi noin 10 vuotta sitten koko sivun mainoksen, jossa oli narkomaanin ruhjoutunut käsivarsi, johon hän on vielä tykittämässä yhtä piikillistä. Tekstinä "Katso tätä ennen kuin otat ensimmäiset hatsit" tms mikä viesti tuli suoraan helluntailaisvetoiselta huumepolitiikan johdolta.
Tämä huumepolitiikan johto on historiaa uudelleentulkitessaan levittänyt sellaista propagandaa, jonka mukaan lääkekannabiksesta puhuminen olisi kannabiksen laillistamista valeasussa eli ns Troijan hevonen. Mutta kun tutustuu varsinaiseen sopimustekstiin ja kannabiksen kieltolain historiaan, on tilanne aivan toinen. Kannabiksen lääkekäyttöä on yritetty pimittää ja vähätellä juuri sen takia, jotta kannabiksen asema huumausaineena ja siten kiellettynä jatkuisi.
Mm. USA:ssa lopetettiin 1970-luvulla alkunsa saanut liittovaltion lääkekannabisohjelma 90-luvun alussa, koska sen nähtiin rapauttavan kannabiksen kieltolain uskottavuutta. Politiikka meni potilaan terveyden edelle.
Kannabiksen lääkekäyttö on näiden kieltolakivuosien aikana säilynyt sekä käyttäjien keskuudessa että tutkimuslaitoksissa ja laboratorioissa. On ollut luontevaa, että ne ihmiset, jotka ovat kokeilleet ja käyttäneet kannabista muutenkin, ovat myös huomanneet omakohtaisesti kannabiksen lääkinnälliset ominaisuudet. Kun kannabiksen käytön kerrotaan aiheuttavan kaikenlaisia harmeja ja vaivoja (psykooseja, skitsofreniaa), on jotenkin vaikeaa kuvitella, että miksi sitten ihmiset käyttävät kannabista rentoutukseen ja virkistykseen.
Tosiasia on se, ettei tätä ole paljoa kysytty itse kannabiksen käyttäjiltä. Olen ollut kerran yhdessä tilaisuudessa, missä kannabiksesta oli puhumassa silloisen STAKES:in huippututkijoita ja muita alan huippuja. Parin tunnin kuuntelemisen jälkeen oli aika vieras olo sen takia, ettei kukaan oikeastaan ollut kertonut tai edes yrittänyt ymmärtää kannabiksen käyttäjiä. Niinpä sitten yhden tutkijan puheen jälkeen nostin käteni ja halusin tietää, että kuinka moni sinä vuonna haastatelluista käyttäjistä käytti kannabista ns. itselääkintään. Ei kyseinen tutkija sitä tiennyt, ei sitä oltu edes kysytty ja hän tuntui ymmärtävän itselääkinnällä vain amfetamiinin tai heroiinin aiheuttamien jälkitilojen lievittämisen. Mikä tietysti kauhistutti ja nolostutti itseäni.
Lääkekäytön sallineissa USA:n osavaltioissa ja muissa maissa onkin törmätty tähän seikkaan: kuinka moni nyt pikasakon tai muun rangaistuksen saanut nuori onkin vaistonvaraisesti käyttänyt oikeaa lääkettä!
Risto Mikkonen, Turku
Kannabiksen vaikutus kansanterveyteen
Kannabiksen vaikutus kansanterveyteen
Lähde: Should Burden of Disease Estimates Include Cannabis Use as a
Risk Factor for Psychosis?
PLoS Medicine 29.9.2009
http://www.plosmedicine.org/article/info:doi%2F10.1371%2Fjournal.pmed.1000133
http://www.sciencedaily.com/releases/2009/09/090929012259.htm
Jos kannabiksella on vaikutusta psykoosien ja skitsofrenian esiintymiseen, tulisi tämä vaikutus selvittää ja arvioida kannabiksen käytön vaikutus kansanterveyteen, koska muuten jäämme retoriikan varaan tässä keskustelussa.
Australiassa tutkijat sisällyttivät kannabiksen kansanterveyteen vaikuttavien riskitekijöiden ja sairauksien kansallisessa tutkimuksessaan. Kannabiksen vaikutusta arvioidessaan tutkijat olettivat, että todistusaineisto olisi tarpeeksi pätevä osoittamaan yhteyden kannabiksen käytön ja psykoosien, itsemurhien ja auto-onnettomuuksien välillä.
"Jopa oletettuamme, että kyseessä olisi syy-seuraus suhde, ei kannabis ole iso tekijä Australialaisten tautikuormituksessa, sillä se aiheuttaa vain 0,2% kaikesta kuormituksesta, mikä tekee 10% kaikkien laittomien huumeiden aiheuttamasta kuormituksesta", toteaa tutkijaryhmä.
"Tällaisten arvioiden tekeminen on tärkeää julkisen hallinnon kannalta, koska jos emme onnistu sellaisten laadinnassa, perustuu julkinen keskustelu perusteettomiin arvioihin."
Buldaaniteollisuus Suomessa ja Timo Haara
Timo Haaran inspiroimana löytyi vanhoista SKY:n uutisista hieman hamppuhistoriaa ja hieman uudempaakin historiaa Hesasta. Muuten, katsokaa, jos ette jo ole Maria! 21.10.2009 Neloselta, löytyy mm. Nelosen NettiTV:stä ja esitetään syyskokouksessa.
Suomen hampputeollisuuden juuret
Lähde: Annala, Vilho (1928) Suomen varhaiskapitalistinen teollisuus
Ruotsin vallan aikana. Helsinki.
http://openlibrary.org/b/OL5971686M/Suomen_varhaiskapitalistinen_teollisuus_Ruotsin_vallan_aikana.
http://www.kirjasto.oulu.fi/assets/files/kirjastoyksikot/snellmania/pdf/Suomen_varhaisimmasta_teollisuudesta.pdf
Buldaani- l. hamppukangasteollisuus sai alkunsa Kustaa II Adolfin toimesta, sillä hän perusti Tukholmaan purjekangasmanufaktuurin ilmeisesti laivaston tarpeita varten.
Pellavan ohella hamppu oli tänä aikana tärkeä kutomateollisuuden raaka-aine. Se asetettiin puuvillan yläpuolelle, koska se oli kotimaista. Hamppukangas- l. buldaaniteollisuudella olikin hyvät menestymisen mahdollisuudet, monin verroin paremmat kuin puuvilla- ja pellavateollisuudella.
Tämä teollisuus oli kutomateollisuuksien joukossa lisäksi siitä erikoinen, että se oli puhtaasti kapitalistinen. Tuotantopääomat olivat yksinomaan kaupan synnyttämiä.
Buldaaniteollisuuden menestymisen selittää tuotteiden hyvä menekki. Harva teollisuus meillä olikin niin luonnollinen kuin tämä. Eivät ainoastaan monien rannikkokaupunkien kauppalaivastot, vaan myöskin rannikkoseutujen talonpoikaisalukset tarvitsivat vuosittain suuret määrät purjekangasta. Lisäksi armeijan tarpeiksi ostettiin ainakin Porvoon manufaktuurista telttakangasta ja sotalaivastolle purjekangasta. Vietiinpä täältä buldaania myöskin Ruotsiin, vieläpä itse Tukholmaan.
OTSO syyskuu nr 3/2009
Julkaisija
Verohallitus, Johdon tuki ja viestintä
http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=7325;754712
s 3/6
Johan Sederholm osasi muuttaa suunnitelmiaan ja yritystoimintaansa sen mukaan, missä suotuisat tuulet puhalsivat ja raha haisi. "Hän perusti mm. Herttoniemen saviastia- ja kaakeliuunitehtaan, buldaani- eli purjekangastehtaan ja rakennutti laivoja", Jere Jäppinen sanoo. Sederholm lopetti ns. rihkamakaupan uransa aikaisessa vaiheessa ja keskittyi ulkomaille suuntautuneeseen vientikauppaan.
SKY – kahdeksantoista vuotta vaihtoehtoista huumepolitiikkaa
Syysterveisin,
Suomen kannabisyhdistyksen hallitus
Vastaa