Tämän kirjeen mukana ovat kevätkokouksessa hyväksytty kannaotto “Hamppurauhaan” ja hamppumarssitiedote “Hamppumarssiviikot 2010 – hamppurauhaa!”, joita ei ole vielä toimitettu jäsenille jäsenkirjeen mukana. Kumpikin tiedote on toimitettu tiedotusvälineille, ne on julkaistu yhdistyksen nettisivuilla ja ovat siellä edelleen, ja niitä on jaettu mm. hamppumarsseilla.
Suomenlinnan piknik sunnuntaina 8.8.2010
Sunnuntaina 8.8.2010 on Suomen kannabisyhdistyksen perinteinen Suomenlinnan piknik. Piknikohjelmassa on vapaata yhdessäoloa, eväiden nauttimista, uimista yms. leppoisaa kesätoimintaa. Perinteisesti SKY:n piknikeillä on ollut aurinkoinen lämmin sää, mutta pari viime vuotta ovat olleet vähän huonompia. Tänä vuonna ehkä joku kaipaakin huonoa säätä, kun on kyllästynyt jatkuviin helteisiin J
Suomenlinnan piknikillä viime vuonna
Kokoonnumme Suomenlinnan kirkon edessä olevalla nurmikolla klo 14. Matkaamme sieltä sopivaan piknik-paikkaan, varmaankin rantakallioille kuten ennenkin. Sopivia lauttoja lähtee Helsingin kauppatorilta klo 13.15, klo 13.30 ja klo 13.45. Niissä kelpaavat Helsingin sisäiset ja seutuliikenteen liput.
Muistutamme, että emme saa mitään valtiollisia, kunnallisia, poliittisia, vaali- tms avustuksia. Meidän on siis tultava toimeen omillamme. Jäsen- ja tukimaksut ovat taloutemme perusta. Tämän kirjeen mukana ei vielä ole karhua, mutta se tulee syksyllä. Jos et vielä ole maksanut jäsenmaksua, niin karhua ei tarvitse odottaa, vaan jo lähetetty viitenumero kelpaa. Jos se on kadoksissa, niin kysy se vaikka sähköpostilla. Tukimaksuja voi maksaa milloin vain ja niistä saa kertoa kaverillekin. Tukimaksujen viitenumero on 4284. Kiitämme tukijoitamme!
SKY haki rekisteriin viime syyskokouksen (muodollisesti uuden SKY:n perustamiskokous) päätösten mukaan, mutta jostain syystä asia etenee kovin hitaasti. Mitään palautetta ei ole vielä tullut. Onko päätös sama kuin TuSKY:lla eli “hyvien tapojen vastainen” vai jotain muuta. Odotamme mielenkiinnolla. Rekisteröinti mm. helpottaisi yhdistyksen talouden hoitoa.
Maatalousalan toisinajattelija Timo Haara
Helsingistä käsin katsoen kyse voisi olla Karpolla on asiaa -jakson avainsanoista: Pienen paikkakunnan pienviljelijä, pienen ihmisen kamppailu virkamieskoneistoa vastaan, uusi lupaava viljelyskasvi: ravintoa, polttoainetta, lääkettä. Jakson päähenkilönä nähdään järkevän vaikutuksen tekevä nuori mies, joka on kuitenkin lähtenyt päättömään tehtävään: Hän kamppailee laajenevaa agribusiness-koneistoa vastaan, jonka tarkoituksena on patentoida ruuantuotannon perustana olevat kasvilajikkeet, sekä taistelee vanhan viljelyskasvin maineen palauttamiseksi. Siis perinteinen mies vastaan koneisto -asetelma.
Jaksosta tulisi kuitenkin melko ainutlaatuinen, sillä tässä tapauksessa lupaava viljelyskasvi on hamppu – eli pelottava kannabis, nimi joka tuo “valveutuneen” kansalaisen mieleen pelkästään rappion, piikkihuumeet ja kuoleman. Hamppu on kaikissa muodoissaan ilmeisesti niin uhkaava viljelyskasvi, että sitä saa kasvattaa vain virallisesti hyväksytystä geeniperimästä. Jos lähtee sooloilemaan, tulee vaikeuksia viranomaisten taholta. Omien lajikkeiden kasvatus siis vallitsevan oikeuskäytännön mukaisesti tuomitaan huumausainerikoksena, vaikkei tuotteesta olisikaan nautintoaineeksi. Haara on vastoinkäymisistä huolimatta lähtenyt elvyttämään suomalaista hampunkasvatusperinnettä viljelemällä muutamana kesänä Keiteleellä kehittämäänsä hamppulajiketta todellisia tuotanto-olosuhteita vastavissa olosuhteissa, usean hehtaarin pelloilla.
Timo Haara on ollut paljon esillä mediassa. Google-haku tuottaa Timo Haaraan liittyviä lehtijuttuja, mutta myös viestiketjun, joka antaa vihjeitä paikkakunnan elämästä: Kuvasarjassa ollaan miehissä korjaamassa Lada Niva -maastoautoa, oman kortensa kekoon kantaa myös tuntematon herrasmies, joka on kesken asennuksen siirtynyt asennusjuomien nauttimiseen. Viimeisessä kuvassa sammunutta herraa kannetaan Haaran johdolla auton takakonttiin. Irrallinen kuvasarja välittää kliseet suomalaisesta maaseudusta, joka on vihertävän valtapuolueen juhlapuheista huolimatta kuolemassa pois, koska siellä ei ole enää järkevää tekemistä.
Haara näkee maaseudun tulevaisuuden hampussa, nimenomaan kasvin hyötyominaisuuksia eli polttoaine- ja ravintoarvoa korostavassa hamppulajikkeessa, sekä sen kasvattamisessa niin suurissa määrin, että sillä olisi niin Suomen hiilidioksidipäästöjä rajoittava kuin syrjäseutuja elvyttäväkin vaikutus. Haaran kehittämän lajikkeen pääasialliset ominaisuudet todellakin viitaavat enemmän hyötyyn kuin huviin, nimittäin THC-pitoisuus on näissä kasveissa ollut keskusrikospoliisin rikoslaboratorion mittausten mukaan enemmilläänkin alle 1.5% – “huumekannabiksen” THC-pitoisuudet liikkunevat vajaasta kymmenessä prosentista yli kahteenkymmeneen.
Timo Haaran kasvattamaa kannabista 2010
Tästä visiosta hän on kuitenkin joutunut kärsimään eräänlaisena maaviljelysalan toisinajattelijana. Poliisi on useana kesänä ratsannut hänen viljelyksensä, ja hänet tuomittiin käräjäoikeudessa vankeuteen. Haara valitti tuomiosta, ja käsiteltiin uudelleen 4.3.2010 Itä-Suomen hovioikeudessa, joka alensi tuomiota. Mielenkiintoista tuomiossa on se, että hänen kasvattamansa hamppu on surkeasta huumautumispotentiaalista huolimatta tulkittu huumausaineeksi. Osassa tutkituista näytteissa ei ole ollut THC:tä, tai sitä on ollut alle EU:n kuituhampulle salliman 0,2% rajan. Ettei vaan Haara olisi saanut tuomiotaan enemmänkin poliittisista syistä, onhan hän ollut aiheesta julkisuudessa?
Kesäkuussa Nelonen uutisoi “Hamppukeisari siirsi viljelyksensä Viroon”. Haara on Virossa kylvänyt kuusi hehtaaria hamppua, eivätkä paikalliset viranomaiset ole nähneet asiassa mitään väärää. Heinäkuussa 2010 Timo Haara julkaisi tiedotteen, joka antaa toivoa suomalaiselle hamppukulttuurille:
Korkein oikeus on keskeyttänyt Timo Haaran tuomion täytäntöönpanon
Haara olisi vangittu 16.8.2010 1,6 vuodeksi 300 gramman kannabiksen luovuttamisesta muun muassa reumapotilaalle. Haara ei ole hakenut teollaan taloudellista hyötyä, kuten Korkeimman oikeuden lausunnosta käy ilmi, vaan kunnioittanut hyviä ihmisarvoja ja osoittanut lähimmäisen rakkautta kipupotilaita auttaessaan tarjoamalla heille luonnollisemman ja turvallisemman vaihtoehdon. Täytäntöönpanon lykkäytyminen on odotettu ilouutinen kauan jatkuneessa kamppailussa yhteisen hyvän puolesta. Näin ollen Haaran tämänvuotinen hampuntuotanto ei kärsi ulkoisia vaikeuksia.
– Olen huojentunut ja tyytyväinen tähän tärkeään päätokseen. Katson etta pääsen nyt keskittymään ammattini harjoittamiseen Suomessakin, jossa kannabiksen kasvattaminen on laillista, osin jo olemassa olevan lainsäädännon mukaankin luvanvaraista ja EU:n tukemaa. Vangitsemiseni keskeytynyt täytantöönpano mahdollistaa tuotantoni jatkumisen niin suomessa kuin muuallakin Euroopan unionin alueella, Haara iloitsee.
Timo Haara kyseenalaistaa suomen lainsäädannön hampun viljelystä: ”Kun kerta eletään samassa EU:ssa, niin miten voi olla mahdollista, että Suomessa minut vangittaisiin ja vapauteni riistettäisiin sellaisesta asiasta, mikä esimerkiksi aivan Suomen naapurimaissa, kuten Baltian alueella on täysin sallittu elinkeino.
Historiallisen hampun puolestapuhuja putkaan?
Haara katsoo että hän ei ole syyllistynyt huumausainerikokseen tuottamalla hamppua, jonka THC-pitoisuudet ovat olleet huomattavasti alle sen, mitä voidaan pitää huumausainelainsäädännön kontrollin alittavana ja katsoo tuomionsa olevan aiheeton. Toivottavaa on että oikeuskäsittely johtaa lainsäädännön tarkentumiseen mm. kasvatuksen laillisuuden/ luvanvaraisuuden sekä lääkelainsäädännollisten muutosten osalta. Tiedostaessamme hampun viljelystä luontoystävällisesti saatavan hyödyn mm. kuitumateriaaliksi ja lääke-aineiden raaka-aineeksi, on aika nostaa suomen läinsäädänto samalle kehittyneelle tasolle muun Euroopan kanssa. Hamppu on tuhansia vuosia ympäri maailmaa viljelty hyötykasvi, jota voidaan käyttää muun muassa biodiselinä, lääkkeenä, kankaana, paperina, muovina ja öljynä.
Korkeimman oikeuden päätös lykätä tuomion täytäntöönpanoa antaa siis Haaralle mahdollisuuden viedä Viron viljelyshanke loppuun, jolloin voidaan ainakin turvata tähän saakka tehty jalostustyö.
Sisu ja hamppu 2010
Haaran taistelu jatkuu, seuraava erä on eduskuntavaalit keväällä 2011. Huumepolitiikkaa.fi -sivuston mukaan Timo Haara on lähdössä Pohjois-Savon vaalipiiristä ehdokkaaksi nimenomaan hampputeeman pohjalta. Muita hamppuehdokkaita ovat Helsingin vaalipiiristä Jyri Hovila (www.laakekannabis.fi) ja Pirkanmaan vaalipiiristä Antti Kaipila, huumepolitiikkaa.fi -sivuston ylläpitäjä.
Linkkejä:
Kannabisuutisten raportti Haaran asian käsittelystä Itä-Suomen hovioikeudessa
Haaran viljelysklassikoita löytyy YouTubessa, mm. Hamppua peltoon osat 1-5 ja Sisu ja hamppu. Voi aloittaa vaikka osoitteesta
Nelosen Timo Haara -haastattelu Helsingin marssilla
YK: synteettiset huumeet valloittavat maailmaa
Lähde: UNODC huumeraportti 2010 23.6.2010
lehdistötiedote:
YK:n huumeraportti 2010 tarjoaa jälleen hämmentävää luettavaa: tämä byrokratia nielee vuosittain satoja miljoonia dollareita ja yrittää antaa vaikutelman ylivoimaisesta teknisestä tietämyksestään mutta tunnustaa heti kannabisluvun alussa (187/313), ettei raportti edes yritä tarjota ”aritmeettisia harjoituksia”, koska sen saamat arviot eri maista ovat niin epäluotettavia. Niinpä edellisestä raportista napatut arviot kannabiksen kasvatusalasta vaihtelevat pyöreästä 200 000 hehtaarista tarkempaan 641 800 hehtaariin.
Eikä tällä lukujen pyörityksellä olisi muuten mitään väliä, mutta YK:n huumetoimisto yrittää esittää harjoittamansa politiikan olevan oikealla kurssilla aritmeettisia harjoituksia tekemällä.
UNODC esittää kannabiksen käyttäjiä olevan maailmassa 129 – 191 miljoonaa eli 2.9% – 4.3% 15 – 64 vuotiaista (198/313). Tämä arvio käyttäjien määristä on hassu mm. sen takia, että YK ja sitä ennen Kansainliitto on esittänyt viimeiset sata vuotta samaa arviota, maapallon väestö on tosin moninkertaistunut tässä välissä. Raportissa yritetään esimerkiksi selitellä Pohjois-Amerikan trendejä, joiden pitäisi olla maailman tarkimmin tutkitut. Raportissa väitetään kannabiksen kulutuksen olevan joko laskussa tai ainakin ”vakiintumassa”. Mitään varmaa näyttöä tälle arviolle ei kuitenkaan esitetä, päinvastoin vuonna 2008 käyttäjien määrä olisi YK:n kahvinporojen mukaan jo hivenen noussut.
Maailma ei kuitenkaan rajoitu Pohjois-Eurooppaan tai Pohjois-Amerikkaan. Afrikasta ei ole muita tietoja kuin ”asiantuntijoiden arvioita” ja ne kertovat käyttäjämäärien olevan kasvussa (202/313). Maapallon väestön enemmistö asuu kuitenkin Aasiassa ja raportti arvioi siellä olevan vain noin 31.5 – 64.6 miljoonaa käyttäjää. Mutta raportissa tunnustetaan sivulla 205/313, ettei Kiinasta ja Intiasta ole saatavilla arvioita koko väestön kannabiksen käytöstä, ja niiden väestö vastaa noin kolmasosaa koko maapallon väkimäärästä. Sitten raportissa todetaan, että vuonna 2008 15 maan asiantuntijat raportoivat kannabiksen käytön lisääntymisestä verrattuna vuoden 2007 13 maahan ja vuoden 2005 yhdeksään. Millä tahansa muulla alalla tällaiset arviot luokiteltaisiin sudeksi ja sekundaksi mutta huumepolitiikkahan ei perustukaan tutkitulle ja kriittisesti tarkastetulle tiedolle vaan ideologialle.
Huumesodan ideologiaan perustuen raportissa ei aseteta lainkaan kyseenalaiseksi YK:n ja USA:n huumesodan osuutta ongelmiin vaan tämä esitetään yhä edelleen ratkaisuna. Tämän vuoden erityisteemana on synteettiset huumeet ja kuinka niiden valmistus ja käyttö on nyt ohittanut perinteisten kovien huumeiden valmistuksen ja käytön. Kannabis on edelleen maailman eniten käytetty laiton huume mutta synteettisten huumeiden valmistus ja käyttö on ylittänyt heroiinin ja kokaiinin valmistuksen ja käytön. Eikä tämä ole suinkaan mikään parannus tilanteeseen koska synteettiset aineet ovat monella tapaa huonompi vaihtoehto ihmisen terveyden kannalta. Ja näiden päälle tulevat vielä huumeena käytetyt lääkeaineet, joiden käyttö jatkaa voimakasta kasvuaan ja joiden uhreiksi joutuu yhä useampi (Michael Jackson ja Heath Ledger kuuluisimpina).
Costa muistuttaa esipuheessa vuoden 1961 huumesopimuksessa olevasta varauksesta huumeiksi luokiteltujen aineiden lääkekäytöstä: “… the medical use of narcotic drugs is indispensible for the relief of pain, …. and adequate provision must be made to ensure their availability …”. Kansainvälinen huumevalvonta on muuttanut tämän hienon periaatteen irvokkaaksi vastakohdakseen: ihmisiä kuolee ylikansallisten lääketehtaiden kemikaaleihin mutta kannabiksen lääkekäyttö kärsii edelleen sille langetetusta huumeleimasta vaikka siihen ei ole kukaan kuollut ”laittomasti käytettynä”.
Raportissa hehkutetaan myös sitä, kuinka YK:n ihmisoikeuksien tulisi olla huumepolitiikan toteuttamisen punainen lanka (8/313) mutta jälleen kerran uutiskatsaus kertoo asioiden olevan aivan muuta. Mm. Meksikon huumesodan uhriluku on ylittänyt tätä kirjoitettaessa 25 000 ruumiin rajan.
Mitä tämä maksaa?
Lähde: UNODC:n vuosiraportti
Vaikka UNODC julkaisee vuosittain raportin omasta toiminnastaan, sen kustannuksista ja tulopohjasta, on vaikeaa saada selkoa yhden vuoden kuluista. Sama pätee myös valtioiden huumepolitiikkaan: kuinka vaikea on löytää arvioita huumepolitiikan aiheuttamista kuluista.
UNODC hallitsee kyllä pelottelutekniikan ja heti raportin alussa yrittää vedota siihen, kuinka ylivoimaisen vihollisen kanssa se painii. Vuosiraportin esipuheessa Costa pääsee surkuttelemaan oma asemaansa: ”…resources available are minute compared to the gigantic menace that we face” (13/74). Totuus on se, että 499.9 miljoonalla dollarilla vuosina 2008-2009 (67/74) tämä toimisto ei tee paperityötä, nettisivuja, edustusta ja propagandapuheita kummempaa.
Raportin mukaan Suomikin antaa tälle huuhaalle 3,107,385 dollaria vuodessa (69/74). Kansanedustajat eivät tiedä, mihin meidän veronmaksajien rahoja laitetaan, ja kallispalkkaiset alan virkamiehet saavat rauhassa kusettaa meitä veronmaksajia.
Arviot kannabiksen kotikasvatuksesta perustuvat eri maiden asiantuntijoiden antamiin arvioihin, joita Suomessa edustaa sosiaali- ja terveysministeriö sekä sisäministeriön alainen poliisi. Niinpä hallituksen esittämissä selonteoissa kannabiksen käytön arvioidaan koko 2000-luvun olleen laskussa, jotta tällä oikeutettaisiin hallituksen ’ei enää lisätä haittoja’ -politiikka, ja toisaalta poliisin uutisiskuissa kerrotaan toistuvasti huumeongelman olevan lisääntymässä/kärjistymässä, koska tällä hamutaan lisää rahaa ja lisävaltuuksia kansalaisten valvontaan. Suomen hallitus on ominut YK:n huumetoimistolta tieteellisen tutkimuksen ylenkatsomisperinteen.
YK:n huumesodalle uusi johtaja Venäjältä
Lähde: UNODC 12.7.2010, Transform 8.7.20101
http://transform-drugs.blogspot.com/2010/07/giant-leap-backwards-as-ban-ki-moon.html
Costan laatima huumeraportin esipuhe (8/313) toteaa kansainvälisen huumevalvonnan saavuttaneen aikuisuuden viimeisen kymmenen vuoden aikana – kun sen alusta sanotaan kuluneen jo sata vuotta (11/313). Huumeraportin yhteenvedossa (15/313) käydään läpi YK:n huumevalvonnan isoja periaatteita, kuinka vuonna 1998 YK:n yleiskokouksessa päätettiin eliminoida laiton huumetuotanto vuoteen 2008 mennessä (kuten on aiottu viimeiset 100 vuotta). Kun tämä ei onnistunut, päätettiin vuonna 2009 jatkaa samaa ohjelmaa vuoteen 2019. Mutta kuinka YK jatkaa kansalaisten pään hakkaamista seinään tässä asiassa?
YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon nimitti YK:n huumetoimiston UNODC:n uudeksi johtajaksi venäläisen uradiplomaatin Yuri Fedotovin. Edellisen johtajan italialaisen uradiplomaatin Antonio Maria Costan seuraajaksi olisi odotettu edistyksellisempää hahmoa johtamaan huumetoimisto pois USA:n huumesodasta nyt kun USA itsekin on hakemassa uutta suuntaa 30 vuotta vallinneeseen doktriiniinsa. Vuoden 2009 huumeohjelman tarkistuskokouksessa tuli esille lukuisien maiden pettymys jatkuvaan kokoustamiseen vailla juhlapuheita kummempaa tulosta.
YK:ssa tarkkailijana toimiva kansalaisjärjestö Transform vertaa valintaa samaan kuin jos Pohjois-Korean diplomaatti valittaisiin johtamaan lehdistövapaudesta vastaavaa toimistoa. Venäjällä huumepolitiikkaa ei tehdä ihmisten parhaaksi vaan sillä ajetaan suurvaltapoliittisia tavoitteita ja romutetaan ihmisoikeuksia: kuten USA:ssa aikoinaan myös Venäjällä huumesyytteitä käytetään toisinajattelijoiden vaientamiseen ja huumekauppaa valtion salaisten operaatioiden rahoittamiseen. Ihmisoikeusneuvostossa Venäjä syyttää maansa rappiosta homoja, lesboja, huumeiden käyttäjiä jne. kuten muissakin diktatuureissa on tapana. Venäjällä ei sallita neulojen vaihtoa ja AIDS:n ja HIV:n torjuntatyö on vaikeuksissa politiikan takia. Huumeongelmansa ratkaisuksi Venäjä kannattaa Afganistanin unikkopeltojen myrkytyksiä ja luultavasti Venäjän poliisi, armeija ja tiedustelupalvelu ovat yhtä sotkeutuneita huumekauppaan kuin USA:n vastaavat laitokset.
Transform pohtiikin, että nimityksessä on takana normaalit kansainväliset diplomaattikuviot: näihin paikkoihin ei tarvita pätevyyttä vaan suurvallat ovat kulissien takana jyvittäneet valtapaikkoja keskenään. Venäjä sai nyt ensimmäisen edustajansa jonkin YK:n toimiston johtoon ja nimitys on jälleen esimerkki siitä, miten huumepolitiikka on alisteista muulle politiikalle. Vaikka YK on maailmanjärjestö, ei sen nimityskuviot ole läpinäkyviä eli me kaiken maksajat emme saa tietää todellisia perusteluja. Tämä pätee huumebyrokratiaan myös Suomessa, jossa symbolisten viestien lähettäminen ylittää tieteelliseen näyttöön perustuvan huumepolitiikan.
Huumeraportin lehdistötiedotteen lopussa
Costa kirjoittaa oraakkelimaisesti: "Yet, unless drug prevention and treatment are taken more seriously, public opinion’s support to the UN drug conventions will wane." Eli jos YK ei tosissaan tartu huumeongelman hoitamiseen, alkaa suuren yleisön luottamus YK:n huumesopimuksiin horjua.
Costa paljastaa YK:n huumeohjelman todellisen luonteen pitäessään Meksikon tappamista ”siunauksena USA:lle, koska tämä on aiheuttanut kokaiinikauppaan niin paljon häiriöitä, että käyttö on laskenut, hinnat nousseet ja puhtaus tippunut”. Todellisuudessa euron vahvistuminen dollariin nähden on siirtänyt kokaiinikaupan eurovetoiseksi ja siten Euroopan markkinat ovat houkuttaneet Etelä-Amerikan kartelleja jo pitkään. Meksikon tappamisen jatkuminen pitää ylipäänsä kokaiinin hinnan niin korkealla, että sitä kannattaa salakuljettaa kustannuksista huolimatta. Lisääntyvä väkivalta tuo markkinoille vain yhä röyhkeämpiä ja väkivaltaisempia jengejä. Tätä perusasiaa Costa ja YK:n huumevalvontajärjestelmä ei halua myöntää vaan jatketaan 100 vuotta sitten aloitettujen kymmenvuotisohjelmien sarjaa ihmisuhreista piittaamatta.
Yhä suurempi osa kansalaisista on jo tehnyt henkilökohtaisen ratkaisunsa mutta tämä ei ole yltänyt kaikissa maissa parlamentin tai hallituksen tasolle. Asioilla on syynsä ja seurauksensa, ja niin kauan kuin YK ja tietyt hallitukset jatkavat symbolisen huumepolitiikan tekemistään kannabiksen käyttäjien kustannuksella, kannattaa niiden politiikasta sanoutua irti henkilökohtaisesti.
Emme halua venäläistä YK:n huumetsaaria!
Kukkapurkkilakia kokeillaan
Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, kukkapurkkilakia ollaan ottamassa käyttöön. Kukkapurkkilaki säädettiin syyskuussa 2006 ilman, että kukaan kansanedustaja olisi käyttänyt asiasta yhtään puheenvuoroa ja se tuli voimaan vuoden 2007 alussa. Lain piti olla muodollisuus, jonka EU-direktiivi vaatii ja sen hyväksymistä seliteltiin myöhemmin vahinkona ja että ei sitä todellisuudessa tulla käyttämään. Toisin taas näyttää käyvän. Suomessa kaikki on mahdollista, varsinkin absurdit asiat, jos ne jotenkin liittyvät huumeisiin. Tällä on pitkä historia, joka alkaa jo 1960-luvulta.
Syyttäjä Kaisa Ahva on nostanut syytteen huumausainerikoksen edistämisestä ja törkeästä edistämisestä neljää Viherpeukku-puutarhamyymälän omistajaa ja vastuuhenkilöä vastaan. Kuudelletoista yrityksen työntekijälle tulee syyte huumausainerikoksen edistämisestä.
Huumausainerikoksen edistämisestä voi saada sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Törkeästä huumausainerikoksen edistämisestä taas voidaan tuomita vähintään neljän kuukauden ja enintään kuuden vuoden vankeusrangaistus.
Viherpeukun toiminta on ollut pysähdyksissä tämän vuoden alusta ja sen varastot on otettu takavarikkoon poliisitutkinnan alettua.
Helsingin Sanomien mukaan syyttäjä Kaisa Ahva kertoo, että syyteharkinnassa on lähdetty siitä, että epäillyt ovat tienneet, että laitteita päätyy kannabiksen kotikasvatukseen.
Jokaisessa puutarhaliikkeessä myydään tuotteita, jotka päätyvät kannabiksen kotikasvatukseen. Jokaisessa marketissa myydään tuotteita, jotka päätyvät kannabiksen kotikasvatukseen tai johonkin muuhun rikolliseen toimintaan, esimerkiksi väkivalta- ja henkirikoksiin. Jos henkilö X sanoo Muhevaisen kassalla, että tällä multasäkillä kasvatetaan hyvää kannabista ja kassa myy säkin, pitäisikö kassa ja koko firman työntekijäporras johtoon asti pistää syytteeseen. Ahvan logiikan mukaan varmaan pitäisi.
Tästä oikeustaistosta tulee pitkä ja kallis ja se tullaan käymään kaikissa oikeusasteissa. Jos syytteet menevät läpi, tällä on hyvin mielenkiintoisia vaikutuksia kauppatoimintaan. Yhdessä liikeessä saa myydä lamppuja, mutta toisessa samojen lamppujen myyminen on rikos. Sama koskee lannoitteita, kukkaruukkuja, multaa ja muita sidosaineita jne. Käyköön tässä miten vain, niin häviäjiä ovat todellisen rikollisuuden torjunta, järjen käyttö ja rahan käyttö johonkin järjelliseen ja hyödylliseen toimintaan.
Tutkija Mikko Salasuo ottaa asiaan kantaa CITY-lehdessä 17.7.2010 suhteellisen terveellä tavalla:
http://www.city.fi/yhteisot/blogit/mikkosalasuo/112061/
“17.7.2010 Hesari kertoo, että syyttäjä on nostanut ensimmäistä kertaa syytteet kannabiksen kasvatusvälineitä myyneen yrityksen toiminnasta www.hs.fi…iksen+kasvatusvälineitä+myyneet+saavat+syytteen/1135258635111 Syyttäjä Kaisa Ahva kertoo, että syyteharkinnassa on lähdetty siitä, että epäillyt ovat tienneet, että laitteita päätyy kannabiksen kotikasvatukseen.
Nyt herää kysymys, että mitä ihmettä syyttäjän päässä liikkuu – tai oikeastaan liikkuuko siellä mitään. Itse epäilen, että kun toisesta korvasta puhaltaa, tuulee toisella puolella turboahdettuna. Kun säädettiin lakia, joka tällaisen toiminnan yleensä mahdollistaa, puhuttiin yleisesti että kyseessä on vain EU:n yhteiseen lainsäädäntöön siirtyminen – ei siis pykälä jota tullaan käyttämään.
Hesarin paperiversion mukaan syyttäjä lähtee testaamaan oikeudessa miten laki pitää. Mikäli kyseessä olisi esimerkiksi uimapatja, ymmärtäisin näin helteillä, että joku kesäduunari testaa miten se pitää vedessä. Vaan ikävä kyllä ei ole, vaan kyseessä on pidemmän tutkinnan ja harkinnan tulos, jonka takana lienee joku todellinen virkamiesten Brainstorm. Arvaan kyllä mitkä hallinnonalat ovat kyseessä, mutta ilman varmaa tietoa jätän sanomatta.
Koska koko kuvio on jo ennalta niin järjetön, on vaikeaa, oikeastaan mahdotonta, tiivistää sen ääliömäisyys lyhyesti. Näin ollen heitän muutaman tyhmän kysymyksen:
1. Saako vastaavia laitteita muualta helposti (kyllä)?
Hamppumarssit Suomessa vuonna 2010
Hamppumarssit järjestettiin 1.5.2010 Tampereella ja Jyväskylässä, 8.5.2010 Helsingissä ja Turussa ja 15.5.2010 Oulussa, Marssijoiden määrä vaihteli Helsingin viidestä sadasta Oulun 70.een ja muissa 100-200:n. Marssien jakaantuminen kolmelle lauantaille ei välttämättä ollut kovin hyvä asia, koska se söi niiden medianäkyvyyttä. Marssit olivat esillä lehdistön uutisoinnissa mm. viime vuotista paljon vähemmän. Syitä tähän on etsitty. Nettiuutisissa, radioissa ja Nelosella marsseista oli enemmän, tosin Nelonen keskittyi lähinnä Timo Haaran protestiin, mutta se oli vain hyvä asia. Yleisesti voi sanoa, että hamppumarsseihin on ehkä Suomessa jo totuttu, normaali kevään merkki. Lisäksi tänä vuonna ei lanseerattu yhtä kiinnostavaa asiaa kuin esimerkiksi viime vuoden kotikasvatusasia. Perinteisesti SKY ja muut hamppumarssin järjestäjät ovat olleet julkisuudessa eniten esillä hamppumarssien yhteydessä.
Timo Haaran hamppukuhilaat Helsingin marssilla
Marssit sujuivat hyvin lepposissa tunnelmissa, mitä nyt Turussa jälleen ihmisiä ratsattiin ihan koirien kera. Mitään ei kuitenkaan löytynyt. Hamppumarssit 2011 –toimintaryhmä kaipaa taas aktiivisia toimijoita.
SKY – yhdeksäntoista vuotta vaihtoehtoista huumepolitiikkaa
Suomen kannabisyhdistyksen hallitus
Vastaa