Kategoria: Ulkomaan uutiset

  • USA: marihuana numeroina





    Lähde: Norml 10.9.2009, 14.9.2009, CNN 15.9.2009

    http://blog.norml.org/2009/09/10/marijuana-use-by-the-numbers/

    http://blog.norml.org/2009/09/14/breaking-news-marijuana-
    arrests-for-year-2008-847864/

    http://money.cnn.com/2009/09/11/magazines/fortune/
    medical_marijuana_legalizing.fortune/index.htm

     

    USA:n marihuanan käyttö ja siihen liittyvä oheistoiminta on jälleen

    saatettu numeroina ihmisten ihmeteltäväksi. Aluksi täytyy huomauttaa,

    että tässä vuosittain tehtävässä tutkimuksessa on havaittu ihmisten

    suuresti aliarvioivan jopa laillisten tupakan ja alkoholin käyttöään,

    joten laittoman marihuanan käytöstä annetut tiedot ovat luultavasti

    vielä enemmän aliarvioituja, onhan tämä huume liittovaltion tarkassa

    valvonnassa, controlled substance.

     

    102 miljoonaa eli 41% USA:n kansalaisista ilmoittaa käyttäneensä sitä

    edes joskus. 26 miljoonaa (10%) on käyttänyt sitä kuluneen vuoden

    aikana ja yli 15 miljoonaa (6%) käyttää sitä säännöllisesti. Kaikki

    luvut ovat kasvaneet sitten edellisen tutkimuksen. Vertailuna alle 15%

    on joskus kokeillut kokaiinia ja alle 2% on joskus kokeillut heroiinia

    eli se siitä kuuluisasta "porttiteoriasta".

     

    Nuorista 14 – 15 vuotiaista 15% on kokeillut marihuanaa (12%

    edellisenä vuonna), 16 – 17 vuotiaista 31% (25%). 20 ikävuoteen

    mennessä 45% on jo kokeillut marihuanaa ja 18 – 20 vuotiaista 33% on

    käyttänyt sitä edeltävän vuoden aikana. 25 ikävuoteen mennessä 54%

    väestöstä on käyttänyt marihuanaa.

     

    Vuonna 2008 poliisi pidätti 874 864 USA:n kansalaista marihuanan

    takia, mikä on 3% vähemmän kuin edelllisenä vuonna.

    Marihuanapidätykset ovat liki puolet kaikista huumepidätyksistä

    (49,8%).

     

    Noin 89% eli 754 224 kansalaista pidätettiin pelkän hallussapidon

    takia. Loput 93 640 kansalaista pidätettiin epämääräisen

    myynti/tuotanto otsakkeen alla, mikä sisältää kaikki kasvatussyyteet

    oli se sitten omaan käyttöön tai lääkekäyttöön.

     

    Liittovaltion virallista lääkemarihuanaa saa enää neljä potilasta.

     

    Jo kolmetoista osavaltiota on laillistanut lääkemarihuanan ja

    viisitoista osavaltiota on aikeissa laillistaa se.

     

    Kaliforniassa on jo 700 lääkemarihuanaa jakelevaa yritystä, joista

    noin 600 Los Angelesissa, ja lääkemarihuanapotilaiden lukumääräksi

    arvioidaan 300 000 – 400 000 ja määrä kasvaa nopeasti.

     

    Coloradossa on jo 15 lääkemarihuanan jakeluyritystä. Oregonissa joka

    neljäs lääkäri on määrännyt lääkemarihuanaa vähintään yhdelle

    potilaistaan. New Mexico on USA:n ensimmäinen osavaltio, joka aikoo

    kasvattaa ja myydä lääkemarihuanaa itse.

     

    Yli 40% USA:n kansalaisista kannattaa marihuanan laillistamista verota

    ja säätele -mallin mukaisesti. Kaliforniassa 56% asukkaista kannattaa

    laillistamista.

     

    USA:n marihuanamarkkinoiden arvoksi arvioidaan 13 miljardia dollaria

    vuodessa. Laillistamisen arvioidaan tuottavan 7 miljardia dollaria

    vuosittain osavaltioille ja liittovaltiolle sekä säästävän 13,5

    miljardia dollaria lain täytäntöönpanokuluina. Kaliforniassa

    varovaisen arvion mukaan marihuanan laillistaminen tuottaisi 1,4

    miljardia dollaria vuodessa osavaltion kassaan.

     

  • Etelä-Amerikka: irti USA:n huumesodasta

    Lähde: The Observer 6.9.2009
    http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2009/sep/06/cardoso-war-on-drugs
    http://www.guardian.co.uk/world/2009/sep/06/brazil-cardoso-war-drugs-decriminalisation
    http://www.guardian.co.uk/theobserver/2009/sep/06/war-on-drugs-latin-america

    Brittiläinen The Observer lehti julkaisi Brasilian entisen presidentin
    Fernando Henrique Cardoson vetoomuksen huumesodan muuttamiseksi
    hoitoon perustuvaksi sekä kannabiksen maailmanlaajuiseksi
    dekriminalisoimiseksi. Tämän vuoden alussa hän sekä joukko
    Etelä-Amerikan johtavia poliitikkoja ja kulttuurihenkilöitä julkaisi
    saman sisältöisen vetoomuksensa YK:n huumekokoukselle
    (Latin American Commission on Drugs and Democracy
    http://www.drogasedemocracia.org/English/). Bolivia, Meksiko,
    Kolumbia, Ecuador ja Argentiina ovat jo ryhtyneet muuttamaan
    huumepolitiikkaansa. Brasiliassa aiotaan seurata perässä.

    USA:n presidentti Richard Nixon julisti huumesodan 40 vuotta sitten
    1969. Sen jälkeen Reaganin, Clintonin ja Bushien hallinnot ovat vain
    vahvistaneet sotamentaliteettia huumeongelman käsittelemisessä.

    Tämä sota on aiheuttanut keskimäärin miljoonan USA:n kansalaisen
    vangitsemisen vuosittain, koska USA:n yhteiskunnan jokaisella tasolla
    vallitsee kyltymätön tarve päihtyä. Eikä tämä sota ole nielaissut vain
    USA:ta vaan koko Amerikan mantereen.

    Latinalaisessa Amerikassa sodan "ei-aiotut" seuraukset ovat olleet
    tuhoisia. Tuhannet ihmiset menettävät henkensä huumekauppaan
    liittyvässä väkivallassa. Huumepomot ovat ottaneet hallintaansa
    kokonaisia yhteisöjä. Kurjuus leviää. Korruptio raunioittaa heikkoja
    demokratioita.

    Ja vuosikymmeniä jatkuneiden valvontalentojen, poliisioperaatioiden,
    myrkkyruiskutusten, viidakoitten huumelaboratorioiden ratsioiden
    jälkeenkin Latinalainen Amerikka on maailman suurin kokaiinin ja
    marihuanan tuottaja. Se tuottaa yhä enemmän oopiumia ja heroiinia.
    Siellä kehitetään mahdollisuuksia tuottaa suuria määriä synteettisiä
    huumeita.

    Jatkamalla huumesotaa periaatteella "yhä lisää samaa vanhaa" on
    naurettavaa. Nyt tarvitaan vakavaa keskustelua, mikä johtaisi
    inhimillisempien ja tehokkaampien strategioiden käyttöön ottamiseen
    maailman huumeongelman käsittelemiseksi.

    Meksikossa käytävän huumesodan aiheuttamien tappamisten varjoon on
    jäänyt muualla Etelä-Amerikassa riehuva huumesota: pelkästään Rio de
    Janeiron slummeissa poliisin ja huumekauppiaiden yhteenotoissa kuolee
    tuhansia ihmisiä vuodessa.

    Argentiinan korkeimman oikeuden tuomareiden tuore päätös perustui
    tapaukseen, jossa useita ihmisiä oltiin pidätetty marihuana
    savukkeista heidän taskuissaan. Tuomarit hylkäsivät voimassa olevan
    lain, jossa määrätään jopa kaksi vuotta vankeutta mistä tahansa
    määrästä.

    "Jokainen täysi-ikäinen kansalainen on vastuussa omasta vapaasta
    tahdostaan viettää haluamaansa elämäntapaa ilman valtion
    sekaantumista," perusteli oikeus päätöstään.

    "Yksityinen käytös tulee sallia jos siitä ei aiheudu todellista
    vaaraa, se ei vahingoita omaisuutta eikä loukkaa toisten ihmisten
    oikeuksia."

    Tämä on se periaate, jolle USA aikoinaan perustettiin.

  • Britannia: Huumekoirat ja vapaa yhteiskunta

    Lähde: The Guardian 14.8.2009
    http://www.guardian.co.uk/commentisfree/libertycentral/2009/aug/14/
    sniffer-dogs-drug-search

    Release järjestön huumekoirakampanja
    http://www.release.org.uk/campaigns/current-campaigns/sniffer-dogs
    Australialainen tutkimus huumekoirien käytöstä
    http://www.ombo.nsw.gov.au/publication/PDF/Other%20Reports/
    chapters%2004%20to%2007.pdf

    Kansalaisjärjestö Release haastaa Britannian poliisin oikeuteen sen
    selvittämiseksi, onko huumekoirien käyttäminen huumeiden etsinnässä
    lain mukaista. Jos järjestö onnistuu, lopettaa oikeusjuttu poliisin
    huumekoirien käyttämisen tähän tarkoitukseen.

    Tapaus sai alkunsa välikohtauksesta, jossa Release järjestön
    toiminnanjohtaja Sebastian Saville joutui etsinnän kohteeksi Camden
    Town metroasemalla huumekoiran osoitettua hänet. Savillella ei ollut
    hallussaan kiellettyjä aineita.

    Releasen mukaan Saville joutui laittomasti tutkituksi ja pidätetyksi,
    ja nämä toimenpiteet rikkoivat hänen liikkumisvapauden ja
    yksityisyyden perusihmisoikeuksiaan ja hänelle suoritettiin
    henkilötarkastus väärin perustein. Nämä kyseiset kansalaisvapaudet
    erottavat meidän yhteiskuntamme niistä autoritaarisista ja
    tukahduttavista yhteiskunnista, joita me inhoamme ja pelkäämme.
    Periaate, että poliisi palvelee ja suojelee kansalaisia, vaatii
    poliisikunnalta hiuksen hienon rajan vetämistä, ja joskus tämä raja
    ylitetään. Huumekoirien käyttäminen niiden ihmisten tunnistamiseen,
    jotka kuljettavat mukanaan huumeita käyttäessään Lontoon
    liikennevälineitä on väärin periaatteessa mutta myös tehotonta
    käytännössä.

    Australiassa tehdyn tutkimuksen mukaan 74%:ssa poliisikoiran
    aiheuttamista etsinnöistä ei löydetty huumeita. Vastaavaa ei ole
    tutkittu Britanniassa mutta tiedonvapauteen perustuvien kyselyiden
    mukaan poliisikoirien käyttäminen on tuottanut samanlaisia tuloksia.
    Viime vuonna yhden festivaalin aikana suoritetussa poliisioperaatiossa
    vain 12%:ssa poliisikoiran aiheuttamissa tutkimuksissa löytyi
    laittomia huumeita.

    Huumekoirilla ei saada kiinni huumekauppiaita. Huumekoirat eivät
    kykene erottelemaan sitä, kuka on ollut tekemisissä huumeiden kanssa
    ja kuka varsinaisesti pitää niitä hallussaan, eikä ne varsinkaan
    kykene arvioimaan sitä, kuinka paljon henkilöllä on huumeita mukanaan
    ja mitä hän aikoo niillä tehdä. Oikea iso diileri ei matkusta metrolla
    varastoineen. Nämä koirat eivät suojele kansalaisia. Niitä ei voi
    verrata metallinpaljastimiin eikä pommeja tai veitsiä tunnistaviin
    koiriin, koska huumeet eivät ole ase kansalaisia vastaan. Täten väite,
    että tarkoitus pyhittää keinot – jota käytetään tuhansien ihmisten
    tarkistamisessa esim. festivaalialueelle saapuessa väkivallan
    estämiseksi – ei päde huumeiden henkilökohtaiseen hallussapitoon.

    Tiettyjen aineiden hallussapito on rikos mutta poliisin tapa ylläpitää
    lakia täytyy olla suhteessa rikokseen sekä käytettyjen menetelmien
    aiheuttamiin seurauksiin. Huumekoirien kohdalla kumpikaan periaate ei
    täyty.

    Yli kolmasosa Englannin ja Walesin aikuisväestöstä on käyttänyt
    laittomia huumeita. Yli miljoona ihmistä käyttää A-luokan huumeita
    vuosittain. Pienten määrien hallussapidosta napatut yksittäiset
    ihmiset eivät vaikuta näihin lukuihin. Äskettäin suoritetussa
    koiraoperaatiossa vietiin poliisilaitokselle 58 ihmistä, joista vain
    neljällä oli huumeita hallussaan. Tämä vastaisi samaa kuin puolet
    Englannin väestöstä pidätettäisiin miljoonan A-luokan huumeiden
    käyttäjän tunnistamiseksi.

    EU:n ihmisoikeussopimuksen 8. artikla suojaa ihmisten oikeutta
    yksityisyyteen – oikeutta olla vapaa valtion perusteettomilta
    sekaantumisilta. Tämä periaate on puolustamisen arvoinen ja Releasen
    tapauksen perusta poliisia vastaan. Huumekoirista ei ole koskaan
    keskusteltu eduskunnassa eikä mikään laki salli niiden käyttöä. Ainoat
    säädökset ovat poliisipäälliköiden liiton antamat ohjeet ja niin kauan
    kuin joku haastaa ja asettaa ne tutkinnan alle, poliisi jatkaa
    huumekoirien käyttämistä.

    Britannian huumelain kohta 23 antaa poliisille oikeuden suorittaa
    henkilötarkastus, jos siihen on järkevä syy, ja tarpeen vaatiessa
    pidättää henkilö tätä tarkoitusta varten. Joten kysymys kuuluu, että
    onko huumekoiran osoitus järkevä syy? Releasen tapaus poliisia vastaan
    menee oikeuteen tänä vuonna ja tällöin tuomarit päättävät tästä.

  • Britannia: Huumekoirat ja vapaa yhteiskunta

    Lähde: The Guardian 14.8.2009
    http://www.guardian.co.uk/commentisfree/libertycentral/2009/aug/14/
    sniffer-dogs-drug-search

    Release järjestön huumekoirakampanja
    http://www.release.org.uk/campaigns/current-campaigns/sniffer-dogs
    Australialainen tutkimus huumekoirien käytöstä
    http://www.ombo.nsw.gov.au/publication/PDF/Other%20Reports/
    chapters%2004%20to%2007.pdf

    Kansalaisjärjestö Release haastaa Britannian poliisin oikeuteen sen
    selvittämiseksi, onko huumekoirien käyttäminen huumeiden etsinnässä
    lain mukaista. Jos järjestö onnistuu, lopettaa oikeusjuttu poliisin
    huumekoirien käyttämisen tähän tarkoitukseen.

    Tapaus sai alkunsa välikohtauksesta, jossa Release järjestön
    toiminnanjohtaja Sebastian Saville joutui etsinnän kohteeksi Camden
    Town metroasemalla huumekoiran osoitettua hänet. Savillella ei ollut
    hallussaan kiellettyjä aineita.

    Releasen mukaan Saville joutui laittomasti tutkituksi ja pidätetyksi,
    ja nämä toimenpiteet rikkoivat hänen liikkumisvapauden ja
    yksityisyyden perusihmisoikeuksiaan ja hänelle suoritettiin
    henkilötarkastus väärin perustein. Nämä kyseiset kansalaisvapaudet
    erottavat meidän yhteiskuntamme niistä autoritaarisista ja
    tukahduttavista yhteiskunnista, joita me inhoamme ja pelkäämme.
    Periaate, että poliisi palvelee ja suojelee kansalaisia, vaatii
    poliisikunnalta hiuksen hienon rajan vetämistä, ja joskus tämä raja
    ylitetään. Huumekoirien käyttäminen niiden ihmisten tunnistamiseen,
    jotka kuljettavat mukanaan huumeita käyttäessään Lontoon
    liikennevälineitä on väärin periaatteessa mutta myös tehotonta
    käytännössä.

    Australiassa tehdyn tutkimuksen mukaan 74%:ssa poliisikoiran
    aiheuttamista etsinnöistä ei löydetty huumeita. Vastaavaa ei ole
    tutkittu Britanniassa mutta tiedonvapauteen perustuvien kyselyiden
    mukaan poliisikoirien käyttäminen on tuottanut samanlaisia tuloksia.
    Viime vuonna yhden festivaalin aikana suoritetussa poliisioperaatiossa
    vain 12%:ssa poliisikoiran aiheuttamissa tutkimuksissa löytyi
    laittomia huumeita.

    Huumekoirilla ei saada kiinni huumekauppiaita. Huumekoirat eivät
    kykene erottelemaan sitä, kuka on ollut tekemisissä huumeiden kanssa
    ja kuka varsinaisesti pitää niitä hallussaan, eikä ne varsinkaan
    kykene arvioimaan sitä, kuinka paljon henkilöllä on huumeita mukanaan
    ja mitä hän aikoo niillä tehdä. Oikea iso diileri ei matkusta metrolla
    varastoineen. Nämä koirat eivät suojele kansalaisia. Niitä ei voi
    verrata metallinpaljastimiin eikä pommeja tai veitsiä tunnistaviin
    koiriin, koska huumeet eivät ole ase kansalaisia vastaan. Täten väite,
    että tarkoitus pyhittää keinot – jota käytetään tuhansien ihmisten
    tarkistamisessa esim. festivaalialueelle saapuessa väkivallan
    estämiseksi – ei päde huumeiden henkilökohtaiseen hallussapitoon.

    Tiettyjen aineiden hallussapito on rikos mutta poliisin tapa ylläpitää
    lakia täytyy olla suhteessa rikokseen sekä käytettyjen menetelmien
    aiheuttamiin seurauksiin. Huumekoirien kohdalla kumpikaan periaate ei
    täyty.

    Yli kolmasosa Englannin ja Walesin aikuisväestöstä on käyttänyt
    laittomia huumeita. Yli miljoona ihmistä käyttää A-luokan huumeita
    vuosittain. Pienten määrien hallussapidosta napatut yksittäiset
    ihmiset eivät vaikuta näihin lukuihin. Äskettäin suoritetussa
    koiraoperaatiossa vietiin poliisilaitokselle 58 ihmistä, joista vain
    neljällä oli huumeita hallussaan. Tämä vastaisi samaa kuin puolet
    Englannin väestöstä pidätettäisiin miljoonan A-luokan huumeiden
    käyttäjän tunnistamiseksi.

    EU:n ihmisoikeussopimuksen 8. artikla suojaa ihmisten oikeutta
    yksityisyyteen – oikeutta olla vapaa valtion perusteettomilta
    sekaantumisilta. Tämä periaate on puolustamisen arvoinen ja Releasen
    tapauksen perusta poliisia vastaan. Huumekoirista ei ole koskaan
    keskusteltu eduskunnassa eikä mikään laki salli niiden käyttöä. Ainoat
    säädökset ovat poliisipäälliköiden liiton antamat ohjeet ja niin kauan
    kuin joku haastaa ja asettaa ne tutkinnan alle, poliisi jatkaa
    huumekoirien käyttämistä.

    Britannian huumelain kohta 23 antaa poliisille oikeuden suorittaa
    henkilötarkastus, jos siihen on järkevä syy, ja tarpeen vaatiessa
    pidättää henkilö tätä tarkoitusta varten. Joten kysymys kuuluu, että
    onko huumekoiran osoitus järkevä syy? Releasen tapaus poliisia vastaan
    menee oikeuteen tänä vuonna ja tällöin tuomarit päättävät tästä.

  • Marc Emery – 19.9.2009 mielenosoituksia tuomitsemista vastaan

    Kanada
    Marc Emery – 19.9.2009 mielenosoituksia tuomitsemista vastaan
    Lähde: Cannabis Culture
    http://www.cannabisculture.com/v2/content/worldwide-rally-prince-pot-marc-emery
    Facebookissa:
    http://www.facebook.com/group.php?gid=146644006144
    Marc Emeryn jäähyväispuhe Vancouverissa:
    http://www.youtube.com/watch?v=Hu9IPmdXqMk

    Kanadalaisen hampunsiemenkauppiaan ja kannabisaktivistin Marc Emeryn
    tuomio luetaan Seattlessa USA:ssa 21.9.  Marc Emery, Cannabis Culture
    ja WhyProhibtion.ca kutsuvat kokoon kansainvälistä mielenosoitusta
    tätä edeltävänä lauantaina 19.9. Kanadassa mieltä osoitetaan USA:n
    lähetystöjen edessä ja myös Kanadan hallituksen rakennusten edessä,
    koska se ylläpitää kannabiksen kieltolakia ja hyväksyi Emeryn
    luovutuksen USA:lle. Nettiyhteisö Facebookissa voi liittyä Emeryn
    puolesta mieltä osoittaviin.

  • Marc Emery – 19.9.2009 mielenosoituksia tuomitsemista vastaan

    Kanada
    Marc Emery – 19.9.2009 mielenosoituksia tuomitsemista vastaan
    Lähde: Cannabis Culture
    http://www.cannabisculture.com/v2/content/worldwide-rally-prince-pot-marc-emery
    Facebookissa:
    http://www.facebook.com/group.php?gid=146644006144
    Marc Emeryn jäähyväispuhe Vancouverissa:
    http://www.youtube.com/watch?v=Hu9IPmdXqMk

    Kanadalaisen hampunsiemenkauppiaan ja kannabisaktivistin Marc Emeryn
    tuomio luetaan Seattlessa USA:ssa 21.9.  Marc Emery, Cannabis Culture
    ja WhyProhibtion.ca kutsuvat kokoon kansainvälistä mielenosoitusta
    tätä edeltävänä lauantaina 19.9. Kanadassa mieltä osoitetaan USA:n
    lähetystöjen edessä ja myös Kanadan hallituksen rakennusten edessä,
    koska se ylläpitää kannabiksen kieltolakia ja hyväksyi Emeryn
    luovutuksen USA:lle. Nettiyhteisö Facebookissa voi liittyä Emeryn
    puolesta mieltä osoittaviin.