Kategoria: Ulkomaan uutiset

Lähde: The Observer 6.9.2009
http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2009/sep/06/cardoso-war-on-drugs
http://www.guardian.co.uk/world/2009/sep/06/brazil-cardoso-war-drugs-decriminalisation
http://www.guardian.co.uk/theobserver/2009/sep/06/war-on-drugs-latin-america

Brittiläinen The Observer lehti julkaisi Brasilian entisen presidentin
Fernando Henrique Cardoson vetoomuksen huumesodan muuttamiseksi
hoitoon perustuvaksi sekä kannabiksen maailmanlaajuiseksi
dekriminalisoimiseksi. Tämän vuoden alussa hän sekä joukko
Etelä-Amerikan johtavia poliitikkoja ja kulttuurihenkilöitä julkaisi
saman sisältöisen vetoomuksensa YK:n huumekokoukselle
(Latin American Commission on Drugs and Democracy
http://www.drogasedemocracia.org/English/). Bolivia, Meksiko,
Kolumbia, Ecuador ja Argentiina ovat jo ryhtyneet muuttamaan
huumepolitiikkaansa. Brasiliassa aiotaan seurata perässä.

USA:n presidentti Richard Nixon julisti huumesodan 40 vuotta sitten
1969. Sen jälkeen Reaganin, Clintonin ja Bushien hallinnot ovat vain
vahvistaneet sotamentaliteettia huumeongelman käsittelemisessä.

Tämä sota on aiheuttanut keskimäärin miljoonan USA:n kansalaisen
vangitsemisen vuosittain, koska USA:n yhteiskunnan jokaisella tasolla
vallitsee kyltymätön tarve päihtyä. Eikä tämä sota ole nielaissut vain
USA:ta vaan koko Amerikan mantereen.

Latinalaisessa Amerikassa sodan "ei-aiotut" seuraukset ovat olleet
tuhoisia. Tuhannet ihmiset menettävät henkensä huumekauppaan
liittyvässä väkivallassa. Huumepomot ovat ottaneet hallintaansa
kokonaisia yhteisöjä. Kurjuus leviää. Korruptio raunioittaa heikkoja
demokratioita.

Ja vuosikymmeniä jatkuneiden valvontalentojen, poliisioperaatioiden,
myrkkyruiskutusten, viidakoitten huumelaboratorioiden ratsioiden
jälkeenkin Latinalainen Amerikka on maailman suurin kokaiinin ja
marihuanan tuottaja. Se tuottaa yhä enemmän oopiumia ja heroiinia.
Siellä kehitetään mahdollisuuksia tuottaa suuria määriä synteettisiä
huumeita.

Jatkamalla huumesotaa periaatteella "yhä lisää samaa vanhaa" on
naurettavaa. Nyt tarvitaan vakavaa keskustelua, mikä johtaisi
inhimillisempien ja tehokkaampien strategioiden käyttöön ottamiseen
maailman huumeongelman käsittelemiseksi.

Meksikossa käytävän huumesodan aiheuttamien tappamisten varjoon on
jäänyt muualla Etelä-Amerikassa riehuva huumesota: pelkästään Rio de
Janeiron slummeissa poliisin ja huumekauppiaiden yhteenotoissa kuolee
tuhansia ihmisiä vuodessa.

Argentiinan korkeimman oikeuden tuomareiden tuore päätös perustui
tapaukseen, jossa useita ihmisiä oltiin pidätetty marihuana
savukkeista heidän taskuissaan. Tuomarit hylkäsivät voimassa olevan
lain, jossa määrätään jopa kaksi vuotta vankeutta mistä tahansa
määrästä.

"Jokainen täysi-ikäinen kansalainen on vastuussa omasta vapaasta
tahdostaan viettää haluamaansa elämäntapaa ilman valtion
sekaantumista," perusteli oikeus päätöstään.

"Yksityinen käytös tulee sallia jos siitä ei aiheudu todellista
vaaraa, se ei vahingoita omaisuutta eikä loukkaa toisten ihmisten
oikeuksia."

Tämä on se periaate, jolle USA aikoinaan perustettiin.

Lähde: The Guardian 14.8.2009
http://www.guardian.co.uk/commentisfree/libertycentral/2009/aug/14/
sniffer-dogs-drug-search
Release järjestön huumekoirakampanja
http://www.release.org.uk/campaigns/current-campaigns/sniffer-dogs
Australialainen tutkimus huumekoirien käytöstä
http://www.ombo.nsw.gov.au/publication/PDF/Other%20Reports/
chapters%2004%20to%2007.pdf

Kansalaisjärjestö Release haastaa Britannian poliisin oikeuteen sen
selvittämiseksi, onko huumekoirien käyttäminen huumeiden etsinnässä
lain mukaista. Jos järjestö onnistuu, lopettaa oikeusjuttu poliisin
huumekoirien käyttämisen tähän tarkoitukseen.

Tapaus sai alkunsa välikohtauksesta, jossa Release järjestön
toiminnanjohtaja Sebastian Saville joutui etsinnän kohteeksi Camden
Town metroasemalla huumekoiran osoitettua hänet. Savillella ei ollut
hallussaan kiellettyjä aineita.

Releasen mukaan Saville joutui laittomasti tutkituksi ja pidätetyksi,
ja nämä toimenpiteet rikkoivat hänen liikkumisvapauden ja
yksityisyyden perusihmisoikeuksiaan ja hänelle suoritettiin
henkilötarkastus väärin perustein. Nämä kyseiset kansalaisvapaudet
erottavat meidän yhteiskuntamme niistä autoritaarisista ja
tukahduttavista yhteiskunnista, joita me inhoamme ja pelkäämme.
Periaate, että poliisi palvelee ja suojelee kansalaisia, vaatii
poliisikunnalta hiuksen hienon rajan vetämistä, ja joskus tämä raja
ylitetään. Huumekoirien käyttäminen niiden ihmisten tunnistamiseen,
jotka kuljettavat mukanaan huumeita käyttäessään Lontoon
liikennevälineitä on väärin periaatteessa mutta myös tehotonta
käytännössä.

Australiassa tehdyn tutkimuksen mukaan 74%:ssa poliisikoiran
aiheuttamista etsinnöistä ei löydetty huumeita. Vastaavaa ei ole
tutkittu Britanniassa mutta tiedonvapauteen perustuvien kyselyiden
mukaan poliisikoirien käyttäminen on tuottanut samanlaisia tuloksia.
Viime vuonna yhden festivaalin aikana suoritetussa poliisioperaatiossa
vain 12%:ssa poliisikoiran aiheuttamissa tutkimuksissa löytyi
laittomia huumeita.

Huumekoirilla ei saada kiinni huumekauppiaita. Huumekoirat eivät
kykene erottelemaan sitä, kuka on ollut tekemisissä huumeiden kanssa
ja kuka varsinaisesti pitää niitä hallussaan, eikä ne varsinkaan
kykene arvioimaan sitä, kuinka paljon henkilöllä on huumeita mukanaan
ja mitä hän aikoo niillä tehdä. Oikea iso diileri ei matkusta metrolla
varastoineen. Nämä koirat eivät suojele kansalaisia. Niitä ei voi
verrata metallinpaljastimiin eikä pommeja tai veitsiä tunnistaviin
koiriin, koska huumeet eivät ole ase kansalaisia vastaan. Täten väite,
että tarkoitus pyhittää keinot – jota käytetään tuhansien ihmisten
tarkistamisessa esim. festivaalialueelle saapuessa väkivallan
estämiseksi – ei päde huumeiden henkilökohtaiseen hallussapitoon.

Tiettyjen aineiden hallussapito on rikos mutta poliisin tapa ylläpitää
lakia täytyy olla suhteessa rikokseen sekä käytettyjen menetelmien
aiheuttamiin seurauksiin. Huumekoirien kohdalla kumpikaan periaate ei
täyty.

Yli kolmasosa Englannin ja Walesin aikuisväestöstä on käyttänyt
laittomia huumeita. Yli miljoona ihmistä käyttää A-luokan huumeita
vuosittain. Pienten määrien hallussapidosta napatut yksittäiset
ihmiset eivät vaikuta näihin lukuihin. Äskettäin suoritetussa
koiraoperaatiossa vietiin poliisilaitokselle 58 ihmistä, joista vain
neljällä oli huumeita hallussaan. Tämä vastaisi samaa kuin puolet
Englannin väestöstä pidätettäisiin miljoonan A-luokan huumeiden
käyttäjän tunnistamiseksi.

EU:n ihmisoikeussopimuksen 8. artikla suojaa ihmisten oikeutta
yksityisyyteen – oikeutta olla vapaa valtion perusteettomilta
sekaantumisilta. Tämä periaate on puolustamisen arvoinen ja Releasen
tapauksen perusta poliisia vastaan. Huumekoirista ei ole koskaan
keskusteltu eduskunnassa eikä mikään laki salli niiden käyttöä. Ainoat
säädökset ovat poliisipäälliköiden liiton antamat ohjeet ja niin kauan
kuin joku haastaa ja asettaa ne tutkinnan alle, poliisi jatkaa
huumekoirien käyttämistä.

Britannian huumelain kohta 23 antaa poliisille oikeuden suorittaa
henkilötarkastus, jos siihen on järkevä syy, ja tarpeen vaatiessa
pidättää henkilö tätä tarkoitusta varten. Joten kysymys kuuluu, että
onko huumekoiran osoitus järkevä syy? Releasen tapaus poliisia vastaan
menee oikeuteen tänä vuonna ja tällöin tuomarit päättävät tästä.

Lähde: The Guardian 14.8.2009
http://www.guardian.co.uk/commentisfree/libertycentral/2009/aug/14/
sniffer-dogs-drug-search
Release järjestön huumekoirakampanja
http://www.release.org.uk/campaigns/current-campaigns/sniffer-dogs
Australialainen tutkimus huumekoirien käytöstä
http://www.ombo.nsw.gov.au/publication/PDF/Other%20Reports/
chapters%2004%20to%2007.pdf

Kansalaisjärjestö Release haastaa Britannian poliisin oikeuteen sen
selvittämiseksi, onko huumekoirien käyttäminen huumeiden etsinnässä
lain mukaista. Jos järjestö onnistuu, lopettaa oikeusjuttu poliisin
huumekoirien käyttämisen tähän tarkoitukseen.

Tapaus sai alkunsa välikohtauksesta, jossa Release järjestön
toiminnanjohtaja Sebastian Saville joutui etsinnän kohteeksi Camden
Town metroasemalla huumekoiran osoitettua hänet. Savillella ei ollut
hallussaan kiellettyjä aineita.

Releasen mukaan Saville joutui laittomasti tutkituksi ja pidätetyksi,
ja nämä toimenpiteet rikkoivat hänen liikkumisvapauden ja
yksityisyyden perusihmisoikeuksiaan ja hänelle suoritettiin
henkilötarkastus väärin perustein. Nämä kyseiset kansalaisvapaudet
erottavat meidän yhteiskuntamme niistä autoritaarisista ja
tukahduttavista yhteiskunnista, joita me inhoamme ja pelkäämme.
Periaate, että poliisi palvelee ja suojelee kansalaisia, vaatii
poliisikunnalta hiuksen hienon rajan vetämistä, ja joskus tämä raja
ylitetään. Huumekoirien käyttäminen niiden ihmisten tunnistamiseen,
jotka kuljettavat mukanaan huumeita käyttäessään Lontoon
liikennevälineitä on väärin periaatteessa mutta myös tehotonta
käytännössä.

Australiassa tehdyn tutkimuksen mukaan 74%:ssa poliisikoiran
aiheuttamista etsinnöistä ei löydetty huumeita. Vastaavaa ei ole
tutkittu Britanniassa mutta tiedonvapauteen perustuvien kyselyiden
mukaan poliisikoirien käyttäminen on tuottanut samanlaisia tuloksia.
Viime vuonna yhden festivaalin aikana suoritetussa poliisioperaatiossa
vain 12%:ssa poliisikoiran aiheuttamissa tutkimuksissa löytyi
laittomia huumeita.

Huumekoirilla ei saada kiinni huumekauppiaita. Huumekoirat eivät
kykene erottelemaan sitä, kuka on ollut tekemisissä huumeiden kanssa
ja kuka varsinaisesti pitää niitä hallussaan, eikä ne varsinkaan
kykene arvioimaan sitä, kuinka paljon henkilöllä on huumeita mukanaan
ja mitä hän aikoo niillä tehdä. Oikea iso diileri ei matkusta metrolla
varastoineen. Nämä koirat eivät suojele kansalaisia. Niitä ei voi
verrata metallinpaljastimiin eikä pommeja tai veitsiä tunnistaviin
koiriin, koska huumeet eivät ole ase kansalaisia vastaan. Täten väite,
että tarkoitus pyhittää keinot – jota käytetään tuhansien ihmisten
tarkistamisessa esim. festivaalialueelle saapuessa väkivallan
estämiseksi – ei päde huumeiden henkilökohtaiseen hallussapitoon.

Tiettyjen aineiden hallussapito on rikos mutta poliisin tapa ylläpitää
lakia täytyy olla suhteessa rikokseen sekä käytettyjen menetelmien
aiheuttamiin seurauksiin. Huumekoirien kohdalla kumpikaan periaate ei
täyty.

Yli kolmasosa Englannin ja Walesin aikuisväestöstä on käyttänyt
laittomia huumeita. Yli miljoona ihmistä käyttää A-luokan huumeita
vuosittain. Pienten määrien hallussapidosta napatut yksittäiset
ihmiset eivät vaikuta näihin lukuihin. Äskettäin suoritetussa
koiraoperaatiossa vietiin poliisilaitokselle 58 ihmistä, joista vain
neljällä oli huumeita hallussaan. Tämä vastaisi samaa kuin puolet
Englannin väestöstä pidätettäisiin miljoonan A-luokan huumeiden
käyttäjän tunnistamiseksi.

EU:n ihmisoikeussopimuksen 8. artikla suojaa ihmisten oikeutta
yksityisyyteen – oikeutta olla vapaa valtion perusteettomilta
sekaantumisilta. Tämä periaate on puolustamisen arvoinen ja Releasen
tapauksen perusta poliisia vastaan. Huumekoirista ei ole koskaan
keskusteltu eduskunnassa eikä mikään laki salli niiden käyttöä. Ainoat
säädökset ovat poliisipäälliköiden liiton antamat ohjeet ja niin kauan
kuin joku haastaa ja asettaa ne tutkinnan alle, poliisi jatkaa
huumekoirien käyttämistä.

Britannian huumelain kohta 23 antaa poliisille oikeuden suorittaa
henkilötarkastus, jos siihen on järkevä syy, ja tarpeen vaatiessa
pidättää henkilö tätä tarkoitusta varten. Joten kysymys kuuluu, että
onko huumekoiran osoitus järkevä syy? Releasen tapaus poliisia vastaan
menee oikeuteen tänä vuonna ja tällöin tuomarit päättävät tästä.

Kanada
Marc Emery – 19.9.2009 mielenosoituksia tuomitsemista vastaan
Lähde: Cannabis Culture
http://www.cannabisculture.com/v2/content/worldwide-rally-prince-pot-marc-emery
Facebookissa:
http://www.facebook.com/group.php?gid=146644006144
Marc Emeryn jäähyväispuhe Vancouverissa:
http://www.youtube.com/watch?v=Hu9IPmdXqMk

Kanadalaisen hampunsiemenkauppiaan ja kannabisaktivistin Marc Emeryn
tuomio luetaan Seattlessa USA:ssa 21.9.  Marc Emery, Cannabis Culture
ja WhyProhibtion.ca kutsuvat kokoon kansainvälistä mielenosoitusta
tätä edeltävänä lauantaina 19.9. Kanadassa mieltä osoitetaan USA:n
lähetystöjen edessä ja myös Kanadan hallituksen rakennusten edessä,
koska se ylläpitää kannabiksen kieltolakia ja hyväksyi Emeryn
luovutuksen USA:lle. Nettiyhteisö Facebookissa voi liittyä Emeryn
puolesta mieltä osoittaviin.

Kanada
Marc Emery – 19.9.2009 mielenosoituksia tuomitsemista vastaan
Lähde: Cannabis Culture
http://www.cannabisculture.com/v2/content/worldwide-rally-prince-pot-marc-emery
Facebookissa:
http://www.facebook.com/group.php?gid=146644006144
Marc Emeryn jäähyväispuhe Vancouverissa:
http://www.youtube.com/watch?v=Hu9IPmdXqMk

Kanadalaisen hampunsiemenkauppiaan ja kannabisaktivistin Marc Emeryn
tuomio luetaan Seattlessa USA:ssa 21.9.  Marc Emery, Cannabis Culture
ja WhyProhibtion.ca kutsuvat kokoon kansainvälistä mielenosoitusta
tätä edeltävänä lauantaina 19.9. Kanadassa mieltä osoitetaan USA:n
lähetystöjen edessä ja myös Kanadan hallituksen rakennusten edessä,
koska se ylläpitää kannabiksen kieltolakia ja hyväksyi Emeryn
luovutuksen USA:lle. Nettiyhteisö Facebookissa voi liittyä Emeryn
puolesta mieltä osoittaviin.