Kategoria: Ulkomaan uutiset

  • GMM2010: jo yli 300 kaupunkia hamppumarssilla

    Lähde: cannabis.wikia.com/wikiGlobal_Marijuana_March#Regional_maps._2007_GMM
    http://cures-not-wars.org/wordpress/

    Tänä vuonna rikottiin jälleen ennätys kaupunkien lukumäärässä, joissa järjestettiin hamppumarssi 2010: jo 332 kaupunkia on liittynyt mukaan. Vuonna 2007 rikottiin 200:n kaupungin raja, joten trendi on vahvasti nousujohteinen. Maailman suurkaupungeissa mielenosoitukset vetivät tuhansien osallistujien joukkoja, mm. Roomassa osanottajien määrä laskettiin tuhansissa.

    Lisää materiaalia muiden maiden tempauksista sekä järjestäjistä löytyy
    lähteenä olevista linkeistä ja alla valikoima eri lähteissä olleista
    tapahtumauutisista:

    Detroit, USA: http://www.detnews.com/article/20100507/METRO01/5070368/1409/METRO/In
    Rekisteröity lääkekannabispotilas Tim Beck jätti Detroitin kaupungille
    vetoomuksen kannabiksen hallussapidon laillistamiseksi aina yhteen
    unssiin saakka eli noin 30 gramman määrään.

    ”Joitakin asioita ei vaan tulisi pitää rikoksina”, 58-vuotias Beck
    sanoi. ”Meidän tulisi selvittää osavaltion valtava budjettialijäämä,
    kaupungin resurssivaje sekä vankiloiden liikakuormitus”.

    Denver, Colorado: http://www.iltasanomat.fi/videot/ulkomaat/2137133
    Nimbin, Australia: http://www.youtube.com/user/stodie17#p/a/u/1/qQgwWLUhjV4
    Toronto, Kanada: http://www.youtube.com/watch?v=cvRJbv2pV34
    Meksiko City, Meksiko:
    http://www.hs.fi/videot/1135256731010?kategoria=Uutiset&sivu=1
    http://www.freedomactivist.net/WWMMmexicocity/25.jpg
    http://www.freedomactivist.net/WWMMmexicocity/9.jpg
    Wien, Itävalta: http://www.youtube.com/watch?v=NPyfEzowLWs
    Praha, Tsekin tasavalta:
    http://www.youtube.com/user/legalizacecz#p/a/CB0593136CC61D43/2/
    Yg5B78csADwg

    Vancouver, Kanada:
    http://www.cannabisculture.com/v2/content/2010/05/13/Vancouvers-2010-
    Global-Marijuana-March-Photos-and-Video

  • Sting: lopetetaan huumesota





     

    Käännetty englanninkielisestä alkuperäistekstistä:

    Huffington Post 31.3.2010

    http://www.huffingtonpost.com/sting/lets-end-the-war-on-drugs_b_519505.html

     

    Wall Street Journalin kolumni 5.12.2008

    http://online.wsj.com/article/SB122843683581681375.html

    DPA:n Ethan Nadelman puolustaa Kalifornian kannabiksen

    laillistamisaloitetta: http://www.youtube.com/watch?v=3ME2jLFb9uU

     

    Olipa kysymys musiikista, aktivismista tai jokapäiväisestä elämästä,

    olen aina pitänyt haasteista – riskien ottamisesta, oman

    mukavuudenhalun ylittämisestä, uusien ajatusten tutkimisesta.

     

    Kirjoitan tätä, koska uskon USA:n tarvitsevan juuri tätä – ja meidän

    kaikkien myös – eniten epäonnistuneen, epäoikeudenmukaisen ja

    kuitenkin kaikkein vaikeimmin käsiteltävän asian käsittelemisessä:

    huumesota.

     

    Huumesota on epäonnistunut mutta siihen liittyy vielä pahempaa. Se

    vahingoittaa jatkuvasti yhteiskuntaamme. Väkivaltarikollisuus rehottaa

    niissä nurkissa, joihin huumekauppa on ahdistettu. Hädässä olevat

    ihmiset eivät saa apua. Eivätkä myöskään ne ihmiset, jotka

    tarvitsisivat lääkekannabista vaikeiden sairauksiensa hoitamiseen.

    Tuhlaamme miljardeja täyttämällä vankilamme ei-väkivaltaisilla

    ihmisillä ja uhraamme vapautemme.

     

    Aivan liian pitkään huumesota on ollut pyhä aihe, jota ei ole saanut

    arvostella julkisesti. Poliitikot eivät ole voineet olla eri mieltä

    siinä pelossa, että heidät leimataan ”pehmeiksi rikollisuuden edessä”.

    Jokainen asian esille nostanut aktivisti on leimattu yhteiskunnan

    marginaaliin kuuluvaksi.

     

     

    Aivan äskettäin huomasin, kuinka paljon onkaan muuttumassa ja tätä

    kautta olen nyt puhumassa yhden erinomaisen järjestön puolesta, jota

    kutsutaan nimellä Drug Policy Alliance.

     

    Opin tuntemaan DPA:n, kuten sitä kutsutaan, lukiessani siitä monen

    mielestä ehkä epätodennäköisimmässä paikassa huumesodan syvälliselle

    käsittelylle, Wall Street Journalin mielipidesivulta.

     

    Siinä oli kirjoitus, jossa uskallettiin sanoa painetussa asussa ja

    tarkkaan harkittujen tosiasioiden kera, mitä jokainen asiaa pohtinut

    on tiennyt jo vuosikausia: huumesota on ehdoton epäonnistuminen, jonka

    kustannukset yhteiskunnalle käyvät koko ajan sietämättömämmiksi ja

    kerta kaikkiaan perusteettomiksi.

     

    Tämän kirjoituksen kirjoittaja on entinen Princetonin professori

    nimeltään Ethan Nadelmann, josta on tullut aktivisti ja joka johtaa

    DPA:ta. Hänen väitteensä tekivät minuun niin suuren vaikutuksen, että

    aloin tutkimaan tämän ryhmän toimintaa.

    Heidän työnsä meni suoraan sydämeeni, koska olen aktivistina tehnyt

    työtä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta – ja huumesodan

    lopettaminen on juuri tätä.

     

    Vuosien ajan huumesotaa on käytetty tekosyynä ihmisten vangitsemiseksi

    tavattoman pitkiksi ajoiksi, sellaisten ihmisten, joiden ”rikos” ei

    vahingoita toisia ihmisiä, ihmisiä, jotka elävät yhteiskunnan

    marginaalissa, joiden ääntä ei kuunnella ja joiden valta on vähäisin.

     

    Kansalaisvapaudet on poljettu lokaan. Lain valvonta on militarisoitu.

    Kirjaimellisesti satoja miljardeja dollareita on tuhlattu –

    dollareita, joita olisi voitu käyttää todellisiin ongelmiin

    köyhyydestä saastumiseen. Ihmisiä, jotka olisivat tarvinneet apua

    huumeiden kanssa, on tehty rikollisiksi. Samalla varsinaisen

    rikollisuuden eli väkivaltarikollisuuden vastaiseen taisteluun

    tarvittavat resurssit ovat vain vähentyneet.

     

    Ja kaiken tämän jälkeen huumesota ei ole estänyt ihmisiä käyttämästä

    huumeita, se ei ole estänyt niiden salakuljetusta rajojen yli eikä

    niiden myymistä kaduilla.

     

    Minulle tämä kaikki liittyy siihen selvään sanomaan, jota yritän pitää

    elämäni keskiössa: on tullut aika ylittää mukavuuskynnyksemme ja

    kokeilla jotain uutta.

     

    Tässä DPA tulee mukaan kuvaan. Heidän toimintansa keskiössä on

    huumeiden aiheuttaman vahingon vähentäminen sen sijaan, että

    pakonomaisesti ja ilman selvää ajatusta yritettäisiin kieltää ne.

     

    Olen yhteistyössä DPA:n kanssa, koska he kannattavat hoitoa,

    suosittavat nuorten ihmisten opettamista huumeista, ja paikallisista

    oikeusistumista aina korkeimpaan oikeuteen he ovat väsymättöminä

    puolustamassa niitä vapauksia, jotka on uhrattu huumesodan nimissä.

     

    Washingtonin poliittiset olosuhteet ovat lopultakin muuttumassa

    huumesodan muutoksen puolelle. Presidentti Obama on avoimesti sanonut,

    että huumesota on epäonnistunut. Kannabiksen dekriminalisoinnin

    mahdollistava lainsäädäntö on kehkeytymässä Capitolin kukkulalla.

     

    Mutta onnistuminen ei ole taattu. Huumesotaa ympäröivä vanha

    pelottelun ja tunteiden hyväksikäytön politiikka on vielä hengissä.

    Meidän kaikkien tulee ponnistella, jotta tämä asia nousisi

    politiikassa etualalle ja sitä käsiteltäisiin ymmärrettävällä ja

    järkevällä tavalla.

     

    Siksi toivon, että liitytte minun kanssani DPA:n jäseniksi. Me

    tarvitsemme liikkeen, joka nostaa DPA:n sellaiseen asemaan, jossa se

    voisi hyödyntää mahdollisimman paljon Wahingtonin poliittisia

    muutoksia samalla kun se jatkaa taisteluaan järjen voittamiseksi

    huumepolitiikassa koko maassa.

     

    Jokainen tietää huumesodan epäonnistuneen. On tullut aika ylittää

    mukavuutemme, tunnustaa tosiseikat sekä haastaa johtajamme ja itsemme

    muutokseen.

     

  • Kaleva: Kivun lievitystä vai huumetta?


    (kuva: http://www.bushka.cz/bushkaperson/index.html)

    Alkuperäinen juttu: http://www.kaleva.fi/uutiset/linkki/845254
     

    Tshekki Libuse "Bushka" Bryndova, 53, on siviiliammatiltaan kääntäjä, tulkki ja itsenäinen freelance-kirjoittaja, mutta Tshekki tuntee hänet ärhäkkänä hamppumummuna ja yrttirouvana.

    Bryndova ehti 1980-luvun alussa loikata Tshekkoslovakiasta länteen. Aikaansaavana naisena hän toimi monissa läntisissä kansainvälisissä projekteissa muun muassa EU:n ja firmojen konsulttina.

    Nyt hän kiertää käännöstöidensä ohessa luennoimassa hampun lääkekäytön eduista. Esityksiä hän voi ryydittää kaskuilla oikeudenkäyntien kiemuroista.

    Parin vuoden ajan Bryndovaa riepoteltiin poliisitutkinnoissa ja oikeussaleissa huumeiden valmistuksesta ja käytöstä.

    Häntä uhattiin viiden vuoden vankeudella ja kerran jo tuomittiin ehdollisesti kuukausiksi vankeuteen.

    Äskettäin alioikeuden tuomari lopulta totesi, että juttu on rauennut – hamppumummu on vapaa.

    Diplomi kiitokseksi

    Viime syksynä oikeuden istunnot saivat tragikoomisen ilmeen, kun Bryndovalle oli ojennettu pääministeri Jan Fischerin allekirjoittama hallituksen vammaiskomitean diplomi hyvistä palveluista ihmisten parhaaksi.

     

    Samaan aikaan syyttäjä sinnikkäästi vaati Bryndovalle tuomiota samasta toiminnasta.

    Viimein tuomari jätti kuulematta asiantuntijoiden tieteelliset väittelyt ja totesi Tshekin uuden rikoslain huumeita koskevan uudistuksen ja huumepykälien asetusliitteiden sallivan koko jutun raukeamisen.

    Bryndovan tapaus on yksi monista, joissa virkaintoiset poliisit ja syyttäjät ovat nähneet jokaisen lääkintään käytetyn hamppukasvin rikokseksi.

    Bryndova tuli julkisuuteen jo vuonna 2007, kun hän vaikean sairauden myötä oli hakeutunut pikkukylään Etelä-Tshekissä ja esitteli avoimesti tv-ohjelmassa hampputarhaansa ja sen kasveista valmistamiaan lääkevoiteita.

    Kipuja lievittämään

    Seurauksena oli ratsia, kotietsintöjä ja 26 kasvin saalis. Ne eivät olleet jalostettua, sallittua teollisuushamppua, vaan perinteisiä vapaasti ulkona kasvavia luonnonlajikkeita.

    Poliisitutkinta totesi niiiden sisältävän 0,7-1,8 prosenttia kiellettyä THC-ainetta, mikä on kaukana huumetarkoituksiin jalostetuista 15-20 THC-prosentin kasveista.

    Bryndovan puolustus perustui alusta alkaen siihen, että hän käyttää kasveja oman nivelrikkonsa ja astmansa sekä sokeritaudin oheisvaivojen lieventämiseen ja parantamiseen.

    "Tai kissoille matokuuriksi", selitti Bryndova.

    15 gramman raja

    Omilla sivuillaan Bushka Bryndova julkaisi karseita kokemuksia maan oikeuslaitoksesta sekä poliisia kiinnostaneiden hamppuvoiteiden ja tinktuurien reseptejä. Ne levisivät etenkin eläkeläisten keskuuteen. Juuri niistä Bryndova sai hallituksen palkinnon.

    Maan korkein oikeus teki jo 2008 päätökset, joiden mukaan hampunkasvattaminen tosin pysyy lainvastaisena, mutta poliisin ja tuomareiden on erotettava lääkekäyttö tai teollinen käyttö huumetarkoituksiin suunnatun marihuanan keräämisestä.

    Viime joulukuussa hallitus lopulta esitti kotikäytöksi viiden kasvin ja marihuanan 15 gramman rajaa. Vaikka hampun kasvattaminen on lainvastaista, pienet määrät eivät enää ole rikos, vaan rike, josta selviää – tilanteesta riippuen – puhuttelulla tai sakolla.

    Hampun siemeniä ja kasvien viljelyä helpottavia tarpeita on Tshekissä voinut ostaa vapaasti erikoiskaupoista jo pitkään. Uusi laki ja viimeksi Bryndovan tapaus levittää etenkin verkkomyymälöiden ketjua.

     

    Kari Jyrkinen

  • USAToday: Kannabista laillistamassa

    Kannabista laillistamassa
    Lähde: USAToday 8.3.2010
    http://www.usatoday.com/news/nation/2010-03-08-marijuana_N.htm

    (USAToday jutussa on kartta, josta voi klikata kunkin USA:n osavaltion
    kohdalta, millainen kannabispolitiikka siellä vallitsee.)

    Vuonna 1969 kannabiksen laillistamista kannatti 12% ja vastusti 84%.
    Vuonna 2009 44% kannatti ja 54% vastusti.

    James Gray piti itseään aikoinaan huumesoturina, hän toimi
    liittovaltion syyttäjänä ja piirikunnan tuomarina, joka laittoi
    ihmisiä vankilaan kannabiskaupoista ja muista huumerikoksista.
    Vähitellen hän vakuuttui siitä, että kannabiksen kielto teki siitä
    helpommin saatavan nuorisolle eikä vaikeampaa.

    ”Kyselen nuorilta asiaa tämän tästä ja he kertovat että on helpompaa
    ostaa marihuanaa kuin olutta, koska sen myyntiä hallitus valvoo”, hän
    sanoo huomauttaen, ettei diilerit kysele henkilöllisyyspapereita
    eivätkä he kunnioita ikärajoja.

    Niinpä Gray – joka toimi kaksi vuosikymmentä Kalifornian Orange
    piirikunnan ylimpänä tuomarina ja pyrki kerran kongressiin
    republikaanien ehdokkaana – vaihtoi puolta huumesodassa ja hänestä
    tuli kannabiksen laillistamisen puolestapuhuja.

    ”Tarkastellaan todellisuutta. Marihuanan verottaminen ja valvonta
    tekisivät lapsille vaikeammaksi sen hankkimisen kuin nykyään.”

    Gray on osa kasvavaa kansallista liikettä kannabislakien uudelleen
    harkitsemiseksi.  Kaliforniasta – missä lainlaatijat haluaisivat
    laillistaa kannabiksen oikopäätä – New Jerseyhin – missä lääkekannabis
    sallittiin tammikuun 19. päivä – osavaltiot ovat ottamassa ennalta
    aavistamattomia askelia marihuanakiellon kumoamiseksi. Laillistamisen
    kannattajat sanovat, että sukupolven vaihdos sekä poliittiset ja
    kulttuuriset muutokset ovat saattaneet USA:n huumepolitiikan
    historialliseen vaiheeseen, jossa 40 vuotta voimassa ollut kannabiksen
    lääke- ja rentoutuskäytön kielto voi kaatua.

    Viime lokakuussa tehdyssä kyselyssä 44% kannatti kannabiksen
    laillistamista, mikä on kahdeksan prosentin nousu vuodesta 2005,
    jolloin asiaa kysyttiin ensimmäisen kerran. Toinen kysely tammikuussa
    kertoi, että 81% kannattaa kannabiksen laillistamista lääkekäyttöön.

     

     

    Liittovaltion pääsyyttäjä Eric Holder kertoi julkisuuteen viime
    syksynä, että lääkekannabiksen ratsaaminen on USA:n
    lainvalvontaviranomaisten alhaisimmalla tasolla tärkeysjärjestyksessä
    – mikä on saanut monet osavaltiot tutkimaan politiikkaansa uudelleen.
    USA lääkäriliitto, AMA, suositteli kongressille marraskuussa, että se
    luokittelisi kannabiksen uudelleen lääkinnällistä hyötyä omaavana
    aineena.

    Jopa 14 osavaltiota aikoo tänä vuonna harkita kannabiksen
    laillistamista lääkinnällisiin tarkoituksiin tai vähentää
    rangaistuksia pienen määrän hallussapidosta, ja jotkin noista
    osavaltioista ovat hyvin konservatiivisia ja republikaanisia kuten
    Kansas. 14 osavaltiota sekä Columbian alue eli pääkaupunki Washington
    ovat jo liberalisoineet kannabislakinsa.

    ”Olemme saavuttaneet todella tärkeän ajanjakson, jolloin yhä suurempi
    enemmistö amerikkalaisia ei pelkästään aseta kieltolain järkeä ja
    toimivuutta kyseenalaiseksi vaan vaatii vaihtoehtoja”, kertoo Stephen
    Gutwillig, joka edustaa kannabiksen laillistamista ajavan Drug Policy
    Alliance’n Kalifornian osastoa.

    Kurt Gardinier, Marijuana Policy Projectin edustaja, pitää Holderin
    ilmoittamaa muutosta ”yhdeksi merkittävimmistä muutoksista, mitä
    liittovaltion huumepolitiikassa on tapahtunut viimeisen 30 vuoden
    aikana. Se jättää osavaltiot rauhaan ristiriidasta liittovaltion
    kanssa.”

    Obaman hallinto vastustaa edelleen marihuanan polttamista sen
    lääkinnällisten vaikutusten saamiseksi, kertoo Valkoisen talon
    huumetoimiston varajohtaja Tom McLellan. Hän sanoo, että tarvitaan
    lisää tutkimusta siitä, kuinka saada lääkinnällisesti arvokkaat
    ainesosat ei-poltettavaan muotoon.

    ”Meillä on turvallisimmat lääkkeet koko maailmassa eikä se ole
    sattumaa. Meillä on luotettava prosessi, jonka avulla me hyväksymme
    lääkkeemme, ja se on FDA:n (Food and Drug Administration) kautta”, hän
    sanoo. ”On huono ajatus hyväksyä lääkkeitä kansanäänestyksellä”.

    Kuitenkin jopa muutama tunnettu kannabiksen vastustaja myöntää, että
    on tullut yhä vaikeammaksi saada lainsäätäjiä jatkamaan tiukkoja
    kannabiksen rajoituksia, vaikka he vannovatkin jatkavansa taisteluaan
    laillistamista vastaan ja varoittavat vakavista pitkän aikavälin
    seurauksista.

    ”Tämä ei ole meidän hetkemme ja ymmärrämme sen”, kertoo Michael
    Carroll, joka on poliisipäälliköiden kansainvälisen liiton
    puheenjohtaja sekä West Goshen Townshipin poliisipäällikkö
    Pennsylvaniassa.

    20 000 jäseninen liitto vastustaa lääkekannabiksen laillistamista ja
    hallussapidon rankaisemisen lieventämistä, koska se pelkää, että
    väärinkäyttäjät aiheuttavat liikenneonnettomuuksia ja muita
    yhteiskunnallisia ja terveysongelmia, jotka liittyvät kannabiksen
    käyttöön. Liittovaltion huumetutkimusinstituutti, National Institute
    on
    Drug Abuse, kertoo kannabiksen aiheuttavan sydämen toiminnan
    epäsäännöllisyyttä, keuhko-ongelmia ja riippuvuutta.

    ”Saamme alkoholiongelmat moninkertaisina,” Carroll sanoo. ”Asiat eivät
    nyt suju meidän toivomallamme tavalla mutta se ei estä meitä
    kertomasta mielipidettämme.”

    Kalifornia näyttää tietä

    Kalifornia oli ensimmäinen osavaltio, jossa kannabis sallittiin
    lääkekäyttöön kansanäänestyksellä vuonna 1996. Lain ehdot oli asetettu
    niin väljiksi, että kymmenet tuhannet ihmiset ovat saaneet lääkärin
    suosituksen käyttää kannabista syövästä sydänvaivoihin.

    Kalifornian lainsäätäjät ovat harkitsemassa lakia, joka tekisi siitä
    ensimmäisen osavaltion, jossa kannabis olisi laillista myös viihde- ja
    rentoutuskäyttöön. Se ei ehkä toteudu vielä tänä vuonna mutta Gray ja
    muut aktivistit toivovat marraskuussa äänestykseen tulevan aloitteen,
    joka laillistaisi kannabiksen käytön 21 vuotta täyttäneille.
    Kalifornia voisi säätää veroja, joiden osavaltion verotoimikunta sanoo
    olevan vähintään 1.3 miljardia dollaria vuodessa tässä
    talousongelmista kärsivässä osavaltiossa, minkä lisäksi säästettäisiin
    kymmeniä miljoonia vankila- ja lain täytäntöönpanokustannuksissa.
    Aloitteen tekijät ovat keränneet 690161 nimeä, mikä on paljon enemmän
    kuin kansanäänestykseen vaadittavat 433971.

    Viime vuonna tehty kysely paljasti, että 56% kalifornialaisista
    kannattaa kannabiksen laillistamista ja verottamista.

    Taloudellinen puoli voi olla ratkaiseva tekijä aloitteentekijöiden
    mielestä. He kutsuvat aloitettaan termeillä ”verota ja valvo” ennemmin
    kuin ”laillista” selittäen, että valtion valvonta ottaisi kannabiksen
    rikollisten käsistä ja tuottaisi samalla paljon toivottuja tuloja.

    ”Tässä historia toistaa itseään aivan kuten alkoholin kieltolaki
    kumottiin suuren laman aikana 30-luvulla”, kertoo Richard Lee,
    kannabisyrittäjä Oaklandista ja Oaksterdam yliopiston johtaja, missä
    opetetaan ihmisiä toimimaan lääkekannabisalalla. Lee, joka on myös
    kansanäänestysaloitteen takana, kertoo: ”Nyt meillä on iso lama. Tämä
    on myös ihmisten mielissä”.

    Samalla kun muuttuvat asenteet ja taloudelliset voimat ohjaavat
    kannabiksen laillistamisliikettä Kaliforniassa, on
    lääkekannabisteollisuuden laajentuminen aiheuttanut joitakin ongelmia.
    Naapurustoista tulleiden valitusten takia ovat paikallisviranomaiset
    ja syyttäjät alkaneet ohjailla teollisuutta tarkemmin kannabiksen
    jakelupisteiden leviämisen rajoittamiseksi ja viihdekäyttöön myynnin
    estämiseksi.

    Los Angelesin ja San Diegon syyttäjät ovat sitä mieltä, että vaikka
    laki sallii kannabiksen käytön lääkkeensä, se ei salli kannabiksen
    myyntiä. He ovat käynnistäneet joitakin ratsia-aaltoja, jotta edes
    muutama niistä sadoista kannabiksen jakelupisteistä saataisiin
    suljettua.

    ”Näen tässä kaltevan pinnan. Nyt meillä on kannabis lääkinnällisiin
    tarkoituksiin. Sallitaanko se sitten kaikille, jotka haluavat
    pössötellä? En kannata tällaista…. laillistammeko sitten kokaiinin,
    heroiinin?” sanoo Dennis Zine Los Angelesin kaupunginvaltuustosta.

    Sheriffi Clay Parker kertoo osavaltion lääkekannabislain olevan täynnä
    harmaita alueita, mikä tekee lain täytäntöönpanosta epätasaista ja
    vaikeaa. Hän vastustaa osavaltion lakien höllentämistä mutta hän
    pitäisi tervetulleena liittovaltion lainmuutosta, jolla kannabis
    luokiteltaisiin alhaisemmalle tasolle huumeluokituksessa niin että se
    laitettaisiin samaan kategoriaan reseptilääkkeiden kanssa, joita
    apteekit voivat jakaa.

    Gray, joka jäi eläkkeelle vuonna 2009 tuomarin virastaan, sanoo monen
    tuomarin olevan hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että kannabiksen
    käyttäjien laittaminen vankilaan on kallista valtiolle, tukkii
    oikeusjärjestelmän ja vie poliisin ja oikeuslaitoksen resursseja
    väkivaltarikollisten kiinnisaamiselta. Suurin osa tuomareista vain
    pelkää sanoa tämä ääneen.

    ”Luultavasti puolet kollegoistani sanoo yksityisesti samaa kuin minä
    mutta he ovat peloissaan kertoa tämä julkisesti,” hän sanoo.

    Jeff Studdard on myös entinen huumesoturi, joka on muuttanut mieltään.
    Entinen koulupoliisi ja apulaissheriffi kokeili kannabista kipuihin ja
    ruokahalun palauttamiseen selkävaivojen pakotettua hänet eläkkeelle.
    ”Olen lopettanut muiden lääkkeiden käytön ja olen saanut painoani
    takaisin. Kannabis on ihmelääke.”

    Demokraatti kansanedustaja Tom Ammiano San Franciscosta, joka esitteli
    verota ja valvo -lakialoitteen, ennustaa Kalifornian laillistavan
    kannabiksen ja muiden osavaltioiden seuraavan perässä.

    ”On väistämätöntä, että kannabiksen viihdekäyttö tullaan
    laillistamaan”, Ammiano kertoo. ”On vielä avointa, missä ja milloin,
    mutta mielestäni paljon aikaisemmin kuin ollaan totuttu ajattelemaan.”

    Kannabiksen kannatus ei ole poliittinen riski

    Kannabiksen kasvavasta suosiosta huolimatta osavaltioiden
    lainsäädännössä tapellaan vielä silloin kun uusia lakialoitteita tulee
    käsittelyyn ja yhä monet lakialoitteet kaatuvat. Silti niiden laatijat
    kertovat poliitikkojen olevan yhä valmiimpia kannattamaan niitä, mikä
    vielä pari vuotta sitten oli poliittisesti riskaabelia.

    ”Poliitikot alkavat vihdoin olla amerikkalaisen valtaväestön kanssa
    samalla tasolla”, Gardinier kertoo.

    Suurin osa muutoksista on tapahtunut länsirannikolla ja luoteisosissa
    mutta muutamien etelä- ja keskivaltioiden lainsäätäjät ovat myös
    laatimassa aloitteita osittain siksi, että kannabiksessa nähdään
    rahantekomahdollisuuksia, kertoo Drug Policy Alliancen edustaja
    Gutwillig.

    Rhode Island on yksi niistä osavaltioista, joissa pohditaan
    lainsäädäntöä, joka valvoisi ja verottaisi kannabista tai vähentäisi
    henkilökohtaisen käytön rankaisemista sakottamiseksi.

    Rhode Island hyväksyi kannabiksen lääkekäytön viime vuonna, jolloin
    avattiin jakelupisteet ja potilaiden rekisteröintijärjestelmä.
    Dekriminalisointilakialoitteella on 35 allekirjoittajaa 75:stä
    kansanedustajasta ja kuudesta republikaanisesta edustajastakin kolme
    on sen allekirjoittanut.

    Demokraattinen senaattori Joshua Miller johtaa osavaltion komissiota,
    joka tutkii rangaistusten lieventämistä kannabiksen käytöstä. Hän
    kertoo mielipidetiedustelujen mukaan kannatuksen olevan 80%
    dekriminalisoinnin puolesta. Rhode Island on Massachusettsin naapuri,
    missä kannabis dekriminalisoitiin viime vuonna. Keskustelua värittää
    hänen mukaan osavaltion huono taloudellinen tilanne.

    ”Käytämme voimavaramme mieluummin väkivaltarikollisuuteen. Olen myös
    sitä mieltä, että hoito on vangitsemista parempi vaihtoehto niille
    ihmisille, jotka käyttävät huumeita väärin.”

    Tätä väitettä vahvistaa liittovaltiotasolla presidentti Obaman
    valitsema huumetsaari Gil Kerlikowske, joka on entinen Seattlen
    poliisipäällikkö ja suosii hoitopainotteista lähestymistapaa huumeiden
    väärinkäytön käsittelyssä.

    Jopa konservatiivisessa Kansasissa, missä lainsäätäjät juuri kielsivät
    THC:n synteettiset vastineet, lainsäädännön höllentämistä kannattavat
    elävät vielä toivossa.

    Demokraattien edustaja Gail Finney on ehdottanut kannabiksen
    laillistamista sairaille. Lakialoite ei etene vielä tänä vuonna mutta
    hän haluaa käyttää kuulemistilaisuudet muiden lainsäätäjien
    valistamiseen ja aikoo tuoda lakialoitteen uudelleen käsittelyyn
    kunnes se menee läpi.

    ”Kansasissa on jo aika käydä avoin ja rehellinen keskustelu tästä
    asiasta”, hän kertoo.

    Hänen mielestään moni lainsäätäjä kannattaisi lakialoitetta jos he
    eivät pelkäisi palautetta vaalivuonna, mitä hän kuitenkin pitää
    perusteettomana. Tuoreen mielipidemittauksen mukaan 58%
    kansasilaisista kannattaa lääkekannabista.

    ”Jos he ovat lainkaan kosketuksissa äänestäjäkuntaansa, he
    tietäisivät, että juuri tätä äänestäjät haluavat”, hän jatkaa.

  • INCB ja kansainvälinen reefer madness

    International Narcotics Control Board (INCB) on USA:n julistaman ja YK:n autorisoiman kansainvälisen huumesodan byroo, jonka tehtävänä on valvoa huumesopimusten noudattamista tosin vailla rankaisuvaltaa sopimuksen rikkojia kohtaan.

    Uusimmassa vuosiraportissaan INCB käy jälleen kerran lääkekannabiksen kimppuun ja vielä tismalleen samalla argumentilla kuin viimeiset kymmenen vuotta: jos kannabiksella on lääkinnällisiä ominaisuuksia niin ne pitäisi saattaa INCB:n tietoon (62). INCB:llä ei ilmeisesti ole resursseja lukea alan julkaisuja edes ilmaiseksi netissä. Tai sitten puuttuu halua.

    (Tekstin kursivoidut numerot viittaavat INCB:n vuosiraportin kappalejaotteluun.)

    INCB:n valtuuksiin ei kuulu puuttua valtioiden tekemiin päätöksiin jos ne on tehty kansainvälisten huumesopimusten puitteissa. INCB:n raportissa (63) tuodaan esille vuoden 1961 huumausaineyleissopimukseen kirjattu artikla 23, jossa kehotetaan kannabiksen viljelyn alueellaan sallivien valtioiden perustamaan tarkoitusta varten toimisto ja lähettämään tiedot saadusta sadosta YK:lle. Kannabiksen viljelyn aloittaminen ei ole sen vaikeampaa!

    INCB:n puuttuminen Kanadan lääkekannabispolitiikkaan (415) osoittaa YK:n elimen poliittisuuden. INCB ei mainitse sanallakaan Suomen lääkekannabislaista vaikka muuten kertoo vierailustaan Suomessa (186-187). Kanadan naapurissa USA:ssa jo 14 osavaltiota sekä pääkaupunki Washington hyväksyy lääkekannabiksen, joissa on yli 2000 jakelupistettä ja Los Angelesissa sitä saa jopa 24/7 automaateista. Israel on myös lääkekannabiksen hyväksynyt valtio, jossa ohjelma laajenee koko ajan ilman minkäänlaista kohua.

    Kanadan lääkekannabisohjelma ei ole kahdeksan vuoden toiminta-aikana herättänyt kohua varsinkin kun vertaa tilannetta Kaliforniassa käytävään keskusteluun. Kanadassa on vallassa oikeistohallitus, joka osana konservatiivista ohjelmaansa on koventamassa huumepolitiikkaa. Tämä on INCB:ltä selvä kannanotto valtion sisäisiin asioihin ja yritys horjuttaa maassa hyväksytyn lääkekannabisohjelman laillista asemaa.

    INCB:n jyrkkää kannabisvastaista linjaa kuvaa se, kuinka raportissa kiitellään Britannian hallituksen päätöstä uudelleenluokitella kannabis (672). Tämä hätäinen ja tieteellisten neuvonantajien ohjeiden vastainen päätöshän tehtiin skunk-hysterian vallassa, mitä raportti kertaa. Tuon päätöksen perusteluna ei ollut mitään uutta tutkimustietoa ja kannabiksen kokeilu nuorten keskuudessa oli jo alkanut laskea.

    Tuoreessa Addiction-lehden numerossa Bristolin yliopiston tutkijat kertaavat Britannian hallituksen päätöstä suhteessa tieteelliseen tutkimukseen. Vaikka lööppien perusteella voisi luulla aivan muuta, ei viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ole tullut mitään uutta todistusaineistoa, jonka perusteella edes ”skunk-lajikkeet” voitaisiin todeta syyllisiksi mielenterveysongelmiin tai psykooseihin.

    Huumesodan ideologia ja ihmisoikeudet

    Raportissa ollaan huolissaan Spice tuotteista ja kohdassa 245 kerrotaan, kuinka niistä löydetyt synteettiset kannabinoidit on kehitetty lääketehtaiden laboratorioissa kannabinoidijärjestelmän tutkimiseen. Tieteelliset kriteerit täyttäviä ihmiskokeita ei ole tehty mutta eläinkokeiden perusteella monet kehitetyistä aineista ovat vahvempia kuin luonnossa kehittyneet aineet, siis jopa ”skunk”.

    Mutta INCB ei kerro siitä, että lääkeyhtiöt kehittivät näitä aineita, koska eivät kieltolain takia voi tutkia THC:llä. Spice on kieltolain tuote ja tuotteen suosiota lisää se, ettei se haise huumekoiran nokkaan eikä näy huumetesteissä. Yleensäkin lääkeaineiden käyttö huumaantumiseen ja niistä johtuvat kuolemantapaukset (kuuluisin tapaus on Michael Jackson) on monissa maissa yleisempää kuin ns. laittomat huumeet. Kannabiksen kieltolaki on aiheuttanut vääriä mielikuvia turvallisista pillereistä ja vaarallisesta ruohosta.

    INCB varoittelee paternalistiseen tyyliinsä, että jo yksi huumekokeilu voi johtaa loukkaantumiseen, yliannostukseen tai pidätykseen (esipuhe s. iii). INCB sivuuttaa sen, että nämä haitat johtuvat kieltolaista ja sen täytäntöönpanosta.

    Etelä-Amerikkaa käsittelevässä jaksossa arvostellaan Argentiinassa, Brasiliassa, Kolumbiassa, Meksikossa ja USA:ssa (453) tehtyjä liberalisointialoitteita varsinkin kannabiksen käytön suhteen. INCB jopa erikseen harmittelee sitä, että ”vaikutusvaltaiset henkilöt, joihin kuuluu entisiä korkean tason poliitikkoja, ovat julkisesti kannattaneet näitä aloitteita”.

    Mutta raportissa ei sanallakaan viitata huumesodan korkeisiin inhimillisiin kustannuksiin Etelä-Amerikassa, joista esimerkiksi Meksikon tapahtumat olisivat muussa yhteydessä YK:n turvallisuusneuvoston käsiteltävänä. Huumeiden vastaiseen ideologiaan kuuluu välinpitämättömyys ihmisuhreista ja ihmisoikeussopimuksista.

    INCB:n raportissa ei ole myöskään yhtään mainintaa Portugalin dekriminalisointipäätöksen tuloksista vaikka raportissa ylimalkaisesti käsitellään Portugalia. Tämän sivuuttaminen alleviivaa sitä, kuinka kaukana INCB on oman mandaattinsa todellisuudesta.

    Raportin esipuheessa todetaan juhlallisesti, että ”liian rajoittavat politiikan muodot ovat vastoin yhtä huumesopimuksissa kunnioitettua periaatetta: huumeiksi luokiteltujen aineiden lääkinnällinen käyttö on korvaamatonta kivun ja kärsimyksen lievittämisessä ja niiden saatavuuden turvaamiseksi näihin tarkoitusperiin on oltava riittävät varaukset” (s. iv).

    Raportin liitteenä olevassa Shanghain vuoden 1909 kokouksen 100 vuotisjuhlakokouksen julistuksessa todetaan osanottajavaltioiden sitoutuminen ihmisoikeuksiin ja ihmisten perusvapauksiin (Annex IV, s. 148). Todellisuudessa INCB ei välitä näistä periaatteista lainkaan. INCB palvelee rikoslain täytäntöönpanoon keskittyviä viranomaisia, jotka esittävät julkisuudessa samanlaista ”huumepuhetta” kuin INCB.

    Toimittanut Risto Mikkonen.

    Lähteet:

  • INCB ja kansainvälinen reefer madness

    International Narcotics Control Board (INCB) on USA:n julistaman ja YK:n autorisoiman kansainvälisen huumesodan byroo, jonka tehtävänä on valvoa huumesopimusten noudattamista tosin vailla rankaisuvaltaa sopimuksen rikkojia kohtaan.

    Uusimmassa vuosiraportissaan INCB käy jälleen kerran lääkekannabiksen kimppuun ja vielä tismalleen samalla argumentilla kuin viimeiset kymmenen vuotta: jos kannabiksella on lääkinnällisiä ominaisuuksia niin ne pitäisi saattaa INCB:n tietoon (62). INCB:llä ei ilmeisesti ole resursseja lukea alan julkaisuja edes ilmaiseksi netissä. Tai sitten puuttuu halua.

    (Tekstin kursivoidut numerot viittaavat INCB:n vuosiraportin kappalejaotteluun.)

    INCB:n valtuuksiin ei kuulu puuttua valtioiden tekemiin päätöksiin jos ne on tehty kansainvälisten huumesopimusten puitteissa. INCB:n raportissa (63) tuodaan esille vuoden 1961 huumausaineyleissopimukseen kirjattu artikla 23, jossa kehotetaan kannabiksen viljelyn alueellaan sallivien valtioiden perustamaan tarkoitusta varten toimisto ja lähettämään tiedot saadusta sadosta YK:lle. Kannabiksen viljelyn aloittaminen ei ole sen vaikeampaa!

    INCB:n puuttuminen Kanadan lääkekannabispolitiikkaan (415) osoittaa YK:n elimen poliittisuuden. INCB ei mainitse sanallakaan Suomen lääkekannabislaista vaikka muuten kertoo vierailustaan Suomessa (186-187). Kanadan naapurissa USA:ssa jo 14 osavaltiota sekä pääkaupunki Washington hyväksyy lääkekannabiksen, joissa on yli 2000 jakelupistettä ja Los Angelesissa sitä saa jopa 24/7 automaateista. Israel on myös lääkekannabiksen hyväksynyt valtio, jossa ohjelma laajenee koko ajan ilman minkäänlaista kohua.

    Kanadan lääkekannabisohjelma ei ole kahdeksan vuoden toiminta-aikana herättänyt kohua varsinkin kun vertaa tilannetta Kaliforniassa käytävään keskusteluun. Kanadassa on vallassa oikeistohallitus, joka osana konservatiivista ohjelmaansa on koventamassa huumepolitiikkaa. Tämä on INCB:ltä selvä kannanotto valtion sisäisiin asioihin ja yritys horjuttaa maassa hyväksytyn lääkekannabisohjelman laillista asemaa.

    INCB:n jyrkkää kannabisvastaista linjaa kuvaa se, kuinka raportissa kiitellään Britannian hallituksen päätöstä uudelleenluokitella kannabis (672). Tämä hätäinen ja tieteellisten neuvonantajien ohjeiden vastainen päätöshän tehtiin skunk-hysterian vallassa, mitä raportti kertaa. Tuon päätöksen perusteluna ei ollut mitään uutta tutkimustietoa ja kannabiksen kokeilu nuorten keskuudessa oli jo alkanut laskea.

    Tuoreessa Addiction-lehden numerossa Bristolin yliopiston tutkijat kertaavat Britannian hallituksen päätöstä suhteessa tieteelliseen tutkimukseen. Vaikka lööppien perusteella voisi luulla aivan muuta, ei viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ole tullut mitään uutta todistusaineistoa, jonka perusteella edes ”skunk-lajikkeet” voitaisiin todeta syyllisiksi mielenterveysongelmiin tai psykooseihin.

    Huumesodan ideologia ja ihmisoikeudet

    Raportissa ollaan huolissaan Spice tuotteista ja kohdassa 245 kerrotaan, kuinka niistä löydetyt synteettiset kannabinoidit on kehitetty lääketehtaiden laboratorioissa kannabinoidijärjestelmän tutkimiseen. Tieteelliset kriteerit täyttäviä ihmiskokeita ei ole tehty mutta eläinkokeiden perusteella monet kehitetyistä aineista ovat vahvempia kuin luonnossa kehittyneet aineet, siis jopa ”skunk”.

    Mutta INCB ei kerro siitä, että lääkeyhtiöt kehittivät näitä aineita, koska eivät kieltolain takia voi tutkia THC:llä. Spice on kieltolain tuote ja tuotteen suosiota lisää se, ettei se haise huumekoiran nokkaan eikä näy huumetesteissä. Yleensäkin lääkeaineiden käyttö huumaantumiseen ja niistä johtuvat kuolemantapaukset (kuuluisin tapaus on Michael Jackson) on monissa maissa yleisempää kuin ns. laittomat huumeet. Kannabiksen kieltolaki on aiheuttanut vääriä mielikuvia turvallisista pillereistä ja vaarallisesta ruohosta.

    INCB varoittelee paternalistiseen tyyliinsä, että jo yksi huumekokeilu voi johtaa loukkaantumiseen, yliannostukseen tai pidätykseen (esipuhe s. iii). INCB sivuuttaa sen, että nämä haitat johtuvat kieltolaista ja sen täytäntöönpanosta.

    Etelä-Amerikkaa käsittelevässä jaksossa arvostellaan Argentiinassa, Brasiliassa, Kolumbiassa, Meksikossa ja USA:ssa (453) tehtyjä liberalisointialoitteita varsinkin kannabiksen käytön suhteen. INCB jopa erikseen harmittelee sitä, että ”vaikutusvaltaiset henkilöt, joihin kuuluu entisiä korkean tason poliitikkoja, ovat julkisesti kannattaneet näitä aloitteita”.

    Mutta raportissa ei sanallakaan viitata huumesodan korkeisiin inhimillisiin kustannuksiin Etelä-Amerikassa, joista esimerkiksi Meksikon tapahtumat olisivat muussa yhteydessä YK:n turvallisuusneuvoston käsiteltävänä. Huumeiden vastaiseen ideologiaan kuuluu välinpitämättömyys ihmisuhreista ja ihmisoikeussopimuksista.

    INCB:n raportissa ei ole myöskään yhtään mainintaa Portugalin dekriminalisointipäätöksen tuloksista vaikka raportissa ylimalkaisesti käsitellään Portugalia. Tämän sivuuttaminen alleviivaa sitä, kuinka kaukana INCB on oman mandaattinsa todellisuudesta.

    Raportin esipuheessa todetaan juhlallisesti, että ”liian rajoittavat politiikan muodot ovat vastoin yhtä huumesopimuksissa kunnioitettua periaatetta: huumeiksi luokiteltujen aineiden lääkinnällinen käyttö on korvaamatonta kivun ja kärsimyksen lievittämisessä ja niiden saatavuuden turvaamiseksi näihin tarkoitusperiin on oltava riittävät varaukset” (s. iv).

    Raportin liitteenä olevassa Shanghain vuoden 1909 kokouksen 100 vuotisjuhlakokouksen julistuksessa todetaan osanottajavaltioiden sitoutuminen ihmisoikeuksiin ja ihmisten perusvapauksiin (Annex IV, s. 148). Todellisuudessa INCB ei välitä näistä periaatteista lainkaan. INCB palvelee rikoslain täytäntöönpanoon keskittyviä viranomaisia, jotka esittävät julkisuudessa samanlaista ”huumepuhetta” kuin INCB.

    Toimittanut Risto Mikkonen.

    Lähteet: