Kategoria: Tutkimukset ja terveys

  • Britannia: Kannabiksen ja kannabinoidien lääkinnällinen käyttö

    Britannia
    Kannabiksen ja kannabinoidien lääkinnällinen käyttö
    Lähde: Business Wire 13.8.2004
    http://home.businesswire.com/portal/site/google/index.jsp?ndmViewId=news_view&newsId=20040813005389&newsLang=en
    Kirjaa saa tilata:
    http://www.pharmpress.com.

    The Pharmaceutical Press, Britannian Royal Pharmaceutical Societyn julkaisuosasto, julkaisi ensimmäisen painoksen kirjasta The Medicinal Uses of Cannabis and Cannabinoids (£39.95).

    Kirja on arvovaltaisen kirjoittajakunnan katsaus kannabispohjaisten lääkkeiden kehityksestä sekä niiden soveltamisesta hyvin laaja-alaisesti eri lääkinnällisiin tarkoituksiin. Sen ovat toimittaneet Dr Geoffrey W Guy (Executive Chairman, GW Pharmaceuticals), Dr Philip J Robson (Senior Research Fellow, Department of Psychiatry, Oxford University and Medical Director, GW Pharmaceuticals) ja Dr Brian A Whittle (Scientific Director, GW Pharmaceuticals).

    Tämä painos keskittyy kannabispohjaiseen uutteeseen Sativexiin MS-potilaiden kroonisten kipujen hoitamisessa. Siinä on myös laaja kirjo eri aiheita kannabiksen käytön historiasta, kasvatuksesta ja morfologiasta, kannabinoidireseptoreiden löydöstä ja farmakologiasta, synteettisten kannabinoidien kehityksestä ja käytöstä sekä kannabiksen laillisista ja oikeusopillisista seikoista.

    Lisäksi kirjassa käsitellään kannabiksen ja kannabinoidien perustutkimusta ja kannabisuutteen lupaavia käyttökohteita epilepsian, skitsofrenian, rakko-ongelmien sekä AIDS- ja syöpäpotilaiden laaja-alaisten oireitten hoitamisessa.

    Professori Tony Moffat:" Tämä julkaisu tuo esille kannabiksen ja kannabinoidien tieteellisesti todetut edut lääkkeinä. Toivottavasti tämä todistusaineisto auttaa muuttamaan lääkintäalan ammattilaisten asenteet kannabispohjaisia lääkkeitä kohtaan ja mahdollistaisi kansainvälisen lain muutoksen, mitä tarvitaan lisätutkimuksen tueksi, jotta tutkimuksesta saataisiin aikaan lääkkeitä."

  • Britannia: Kannabinoideja kipuun

    Britannia
    Kannabinoideja kipuun
    Lähde: The British Medical Journal, 31.7.2004
    http://bmj.bmjjournals.com/cgi/content/full/329/7460/0-b

    Kristina B Svendsen, Troels S Jensen, and Flemming W Bach
    Does the cannabinoid dronabinol reduce central pain in multiple sclerosis? Randomised double blind placebo controlled crossover trial. BMJ, Jul 2004; 329: 253 – 0.
    http://bmj.bmjjournals.com/cgi/reprint/329/7460/253

    Geoff Watts
    High hopes for cannabinoid analgesia. BMJ, Jul 2004; 329: 257 – 258.
    http://bmj.bmjjournals.com/cgi/reprint/329/7460/257

    Tanskassa tehdyissä kokeissa synteettinen THC eli dronabinol antoi selvää apua MS-potilaille. Sen antama kivunlievitys oli verrattavissa muiden hermostoperäisten kiputilojen lievittämiseen tarkoitettujen lääkkeiden antamaan lievitykseen. Siksi tutkimuksen tekijät suosittavat sen tarjoamista hoitovaihtoehtona sellaisille potilaille, joiden kivuntunne ei reagoi riittävästi muihin lääkkeisiin.

    Tämän tutkimuksen innoittamana BMJ:n tiedetoimittaja Geoff Watts kirjoittaa kannabistutkimuksen tulevaisuuden näkymistä:

    Vuosikymmeniä kestänyt järjetön tuomitseminen on haitannut kannabiksen lääketieteellistä tutkimusta mutta sen aktiivisten ainesosien farmakologian tutkiminen on kuitenkin edistynyt. Ihmisellä on sisäsyntyisiä kannabinoideja aivan kuten opioideja. Nämä vaikuttavat reseptoreiden kautta, joista kaksi on varmuudella löydetty ja ainakin yhden epäillään vielä löytyvän. CB1:tä löytyy vain aivoista, CB2:ta löytyy ääreishermostosta ja varsinkin immuunijärjestelmän soluista. Kannabinoidireseptoreja löytyy selkärankaisilta mutta myös molukkiravuilta, iilimadoilta ja muilta selkärangattomilta, jotka ovat kehittyneet kehitysopillisesti erillään 500 miljoonaa vuotta. Koska luonnonvalinta on säilyttänyt nämä reseptorit näinkin kauan, osoittaa se niillä olevan merkittävä fysiologinen tehtävä.

    Ensimmäinen sisäsyntyinen kannabinoidi, anandamidi, löydettiin vuonna 1992. Sen sekä myöhemmin löydettyjen kannabinoidien tehtävä on edelleen epäselvä. Niiden tiedetään vaikuttavan muistiin, ruokahaluun, liikkeen hallintaan ja varsinkin kivun säätelyyn. Kivun säätelyssä kannabinoidien vaikutuskohdat keskushermostossa ovat rajoittuneet tietyille alueille. Kannabinoidi- ja opioidireseptoreiden välillä on yhtäläisyyksiä ja koko ajan löytyy todistusaineistoa siitä, että nämä kaksi järjestelmää  vaikuttavat joskus toisiinsa ja että ne voivat toimia yhdessä. Yksi todistamaton mutta houkutteleva idea on, että endokannabinoidit asettavat ruumiin "kiputason" niiden tuotannon toimiessa eräänlaisena kiputermostaattina.

    Kivuntuntemusta säätelee keskushermoston välittäjäainejärjestelmä mutta ääreiskudoksilla on myös omat mekanisminsa kivun lievittämiseksi ja estämiseksi. Kannabinoideilla voi siksi olla kaksi erilaista tehtävää kivunsäätelyssä. Eläinkokeista saatujen tulosten mukaan kannabinoidit alentavat kipuhermojen vastetta selkäytimessä ja thalamuksessa aivoissa. Se mahdollisuus, että kannabisreseptoreiden eri alatyypit toimivat synergisesti, viittaa mahdollisuuteen kehittää uudentyyppisiä kipulääkkeitä, joissa yhdistellään synteettisiä CB1:een ja CB2:een vaikuttavia aineita. Vaihtoehtoisesti sellaiset aineet, jotka hidastavat luonnollisten kannabinoidien hajoamista, voivat vahvistaa niiden kivunlievitysominaisuuksia.

    Aivoissa on enemmän CB1 reseptoreita kuin opioidireseptoreita ja mielenkiinto  kannabinoidien lääkinnälliseen tehoon on synnyttänyt useita synteettisiä muunnoksia, joista dronabinol on yksi. Monet näistä yhdisteistä sitoutuvat molempiin reseptorityyppeihin mutta näiden väliset eroavuudet tuovat esille mahdollisuuden kehittää lääkkeitä, jotka sitoutuvat vain toiseen. Tätä kautta olisi mahdollista aiheuttaa valikoivammin biologisia vaikutuksia kuten kivunlievitystä ilman niitä psykotrooppisia vaikutuksia, jotka saattavat häiritä pelkästään kivunlievitystä haluavia ihmisiä.

    USA:n lääketieteellisen instituutin (Institute of Medicine) laatimassa selvityksessä mainitaan, kuinka vähän me tiedämme kannabinoideista verrattuna opioideihin. Näiden tutkimuksen historian vertailu "antaa runsaasti aihetta optimismiin tulevaisuuden kannabinoidilääkkeiden kehitykselle".

  • USA: Tutkijat vaativat vapaata kannabistutkimusta

    Tutkijat vaativat vapaata kannabistutkimusta

    Lähde: AP 20.7.2004, The Republican 22.7.2004, Nature 29.7.2004
    http://www.mapinc.org/drugnews/v04/n1034/a04.html
    http://www.mapinc.org/drugnews/v04/n1042/a05.html
    http://www.nature.com/cgi-taf/DynaPage.taf?file=/nature/journal/v430/n6999/full/430492a_fs.html
    DEA kanne:
    http://www.maps.org/mmj/dealawsuit.pdf
    HHS-NIH-NIDA kanne:
    http://www.maps.org/mmj/hhs-nih-nidalawsuit.pdf

    USA:n hallitus rikkoo liittovaltion lakia estäessään lääkemaritutkimusta, laukovat tiedemiehet kanteessa, jolla haetaan nopeampaa toimintaa marihuanan kasvatusanomusten käsittelyyn.

    21.7. jätetyssä kanteessa tutkijat vakuuttavat, että Washington kieltäytyy vastaamasta asiallisiin tutkimushankkeisiin ja viivyttää tutkimusta, joka voisi johtaa marihuanan käyttöön reseptilääkkeenä.

    "Tarvitsemme pikaisesti vaihtoehtoisen lähteen lääketutkimukseen käytettävälle marihuanalle," sanoo  Massachusetts-Amherstin yliopiston lääkekasviprojektin johtaja Lyle Craker.

    "NIDA:lla, National Institute on Drug Abuse, on tutkimuskäyttöön tarkoitetun marihuanan yksinoikeus. Monen tutkijan mielestä NIDA:n monopoli estää tarpeellisten tutkimusten tekemisen ajallaan," jatkaa Craker lausunnossaan.

    Crakerin ohella haasteen takana ovat myös Psykedeelisten tutkimusten monitieteellisen liiton puheenjohtaja Rick Doblin ja Valerie Corral, yksi Santa Cruzissa Kaliforniassa toimivan Wo/Men’s Alliance For Medical Marihuana -liiton perustajista.

    "Potilaalle jokainen päivä tuo uusia vaivoja", hän sanoo lausunnossaan. Sen sijaan, että hallituksemme tarjoaisi lievitystä vakavasti sairaille amerikkalaisille, kieltää se tutkimuksen, jolla voitaisiin vapauttaa sairaat ja kuolevat yhteisömme jäsenet sellaisen hallinnon pelosta, joka leimaa lääketieteellisen avun rikollisena toimintana."

    Kanteessa tuodaan esille perustelematon kolmen vuoden viive Massachusetts-Amherstin yliopiston hakemuksen käsittelyssä, jolla haettiin lupaa kasvattaa marihuanaa liittovaltion hyväksymiin tutkimuksiin.

    Tutkijat haluavat hallituksen hyvksyvän vuosi sitten Chemic Laboratories -yrityksen anomuksen tuoda maahan 10 grammaa hollantilaista marihuanaa tutkimukseen, jossa tutkittaisiin vaporisaattorin käyttöä mahdollisena tapana hyödyntää polttamatta marihuanan lääkinnällisiä ominaisuuksia.

    "Jokainen liittovaltion huumepoliisin, DEA:n, viivyttämä päivä tutkimusanomusten käsittelyssä on yksi päivä lisää, minkä potilaat joutuvat kärsimään tai vaarantamaan itsensä käyttäessään marihuanaa lääkkeenä", lausuvat anomuksen laatineet tiedemiehet.

    Kaiken tutkimuskäyttöön tarkoitetun marihuanan täytyy tulla liittovaltion sopimusviljelykseltä Mississippiltä. Tutkijoiden mukaan tätä tuotetta on "epäsäännöllisesti saatavilla tutkijoiden käyttöön ja se on tunnettu lähinnä huonosta laadusta".

  • USA: Kannabis ei lisää suusyövän riskiä

    USA
    Kannabis ei lisää suusyövän riskiä
    Lähde: Seattle Times 2.6.2004
    http://www.mapinc.org/drugnews/v04/n812/a10.html

    Marihuanan virkistyskäyttäjillä ei ole sen suurempi mahdollisuus saada suusyöpää kuin ei-käytäjillä uuden Fred Hutchinson syöväntutkimuskeskuksessa tehdyn tutkimuksen mukaan.

    Uusin tutkimus on ristiriidassa vuonna 1999 Kaliforniassa tehdyn tutkimuksen kanssa, mikä osoitti kannabiksen käyttäjillä olevan selvästi korkeampi riski saada päänalueen ja kaulan syöpiä.

    Marihuana on USA:n eniten käytetty laiton huume. Marihuanan savulla on osittain samoja karsinogeenisia ominaisuuksia kuin tupakalla mutta tutkijat eivät ole vielä lopullisesti osoittaneet marihuanan polttamisen aiheuttavan mitään syöpää, kertoo Stephen Schwartz, vanhempi tutkija Fred Hutchinsonin yliopistosta. Tupakan tiedetään aiheuttavan erilaisia syöpiä.

    Tutkijat tietävät marihuanan haittaavan älyllisiä toimintoja kuten muistia, sanallista älykkyyttä ja ajamista. Samalla marihuanalla on todettu olevan terveydellisiä ominaisuuksia, joihin kuuluu kehon immuunijärjestelmän tehostaminen.

    Schwartz varoittaa marihuanan käyttäjiä ottamasta tätä tutkimustulosta todisteena siitä, että marihuana olisi haitatonta varsinkin syövän osalta. Esimerkiksi marihuanan vaikutukset epätavallisen paljon maria käyttäville ovat vielä suurelta osin tuntemattomia, hän sanoi.

  • Kannabis lääkkeenä – kirjallisuusviitteitä



    Tiedekirjallisuusviitteitä

    kannabiksen ja kannabinoidien soveltamisesta lääketieteessä

    David W. Pate

    International Hemp Assocation

    P.O. Box 75007, 1070AA Amsterdam

    The Netherlands


    Pate, D.W. 1995. Guide to the scientific literature on potential
    medical uses of Cannabis and the cannabinoids.
    Journal of the International
    Hemp Association
    2(2): 74-76.

    Marijuanan ja sen vaikuttavien ainesosien suotuisista vaikutuksista
    moniin erilaisiin sairauksiin ja vaivoihin löytyy runsaasti lääketieteellistä
    todistusaineistoa. Valitettavasti monet aiheeseen liittyvistä kirjallisuuslähteistä
    ovat varsin vaikeasti saatavissa, koska ne ovat hajallaan erilaisissa tieteellisissä
    aikakausijulkaisuissa. Tähän bibliografiaan on koottu suurin osa näistä
    primäärisistä (ja osa toissijaisista) kirjallisuusviitteistä. Viitteet
    on lajitettu sairauksien mukaan.


    Johdanto

    Laajallelevinneet raportit itselääkinnästä kannabiksella ovat herättäneet
    tieteellistä ja lääketieteellistä mielenkiintoa sitä kohtaan, olisiko kannabinoideja
    mahdollista hyödyntää erilaisten sairauksien hoidossa. Rajoitetut
    koehenkilöillä suoritetut kokeet sekä case-tutkimukset ovat osoittaneet
    tämän aineryhmän turvallisuuden ja tehokkuuden monenlaisten sairauksien
    oireiden hoitamisessa. Muilla eläimillä tehtyjen ja in vitro- kokeiden
    tulokset viittaavat uusien polkujen löytymiseen kliinisessä tutkimuksessa.
    Allaolevien viitteiden on tarkoitus toimia lähtökohtana jatkotutkimuksille.
    Viitteitä ei ole karsittu sen mukaan, mikä niissä suoritettujen kokeiden
    tulos oli. Mukaan ei kuitenkaan ole otettu nykyisin jo laajalti hyväksyttyjä
    THC:n lääkinnällisiä käyttötarkoituksia (kemoterapiaa saavien syöpäpotilaiden
    pahoinvoinnin lievittäminen ja AIDS-potilaiden ruokahalun lisääminen) käsitteleviä
    viitteitä.

    Levottomuus ja psykoosi

    • Guimares, F.S. et al., 1990. Anxiolytic effect of cannabidiol
      in the elevated plus-maze. Psychopharmacology 100: 558-559.
    • Guimares, F.S. et al., 1994. Anxiolytic effect of cannabidiol
      derivatives in the elevated plus-maze. Gen. Pharmac. 25: 161-164.
    • Zuardi, A.W. et al., 1982. Action of cannabidiol on the anxiety
      and other effects produced by delta-9-THC in normal subjects. Psychopharmacology
      76: 245-250.
    • Zuardi, A.W. et al., 1991. Effects of cannabidiol in animal
      models predictive of antipsychotic activity. Psychopharmacology
      104: 260-264.
    • Zuardi, A.W. et al., 1993. Effects of ipsapirone and cannabidiol
      on human experimental anxiety. J. Psychophamacol. 7: 82-88.

    Astma

    • Gong, H. et al., 1984. Acute and subacute bronchial effects
      of oral cannabinoids. Clin. Pharm. Ther. 35: 26-32.
    • Graham, J.D.P., 1986. The bronchodilator action of cannabinoids. In
      Cannabinoids as Therapeutic Agents, R. Mechoulam, Ed., CRC Press, Boca
      Raton, Florida, pp. 147-158.
    • Hartley, J.P., et al., 1978. Bronchodilator effect of delta-9-THC.
      Br. J. Clin. Pharmacol. 5: 523.
    • Karniol, I.G., et al., 1974. Cannabidiol interferes with the
      effects of delta-9-tetrahydrocannabinol in man. Eur. J. Pharmac.
      28: 172.
    • Tashkin, D., et al., 1973. Acute pulmonary physiologic effects
      of smoked marijuana and oral delta-9-tetrahydrocannabinol in healthy young
      men. New Engl. J. Med. 289: 336-341.
    • Tashkin, D., et al., 1976. Acute effects of smoked marijuana
      on airway dynamics in spontaneous and experimentally induced bronchial
      asthma. In The Pharmacology of Marijuana, Braude and Szara, Eds.,
      Raven Press, New York, pp. 785-799.
    • Vachon, L. et al., 1976. Airways respons to aerosolized delta-9-THC
      preliminary report. In The Therapeutic Potential of Marijuana, Cohen,
      S. and Stillman, R.C., Eds., Plenum Press, New York, p. 111.
    • Vachon, L. et al., 1976. Airways response to micro-aerosolized
      delta-9-THC. Chest 70: 444.
    • Williams, S.J. et al., 1976. Bronchodilator effect of delta-9-THC
      administered by aerosol to asthmatic patients. Thorax 31: 720.

    Epilepsia

    • Ames, F.R. and Cridland, S., 1986. Anticonvulsant effect of cannabidiol.
      S. Afr. Med. J. 69: 14.
    • Consroe, P.F. et al., 1975. Anticonvulsant nature of marihuana
      smoking. J.A.M.A. 234: 306-307.
    • Cunha, J.M. et al., 1980. Chronic administration of cannabidiol
      to healthy volunteers and epileptic patients. Pharmacology 21: 175-185.
    • Davis, J.P. and Ramsey, H.H., 1949. Anti-epileptic action of marijuana-active
      substances. Fed. Proc. Am. Soc. Exp. Biol. 8: 284.
    • Feeney, D. 1976. Marihuana use among epileptics. J.A.M.A. 235:
      1105.
    • Karler, R. and Turkanis, S.A. 1981. The cannabinoids as potential antiepileptics.
      J. Clinical Pharmacology 21: 437S-448S.
    • Karler, R. et al., 1973. The anti-convulsant activity of cannabidiol
      and cannabinol. Life Sci. 13: 1527-1531.
    • Karler, R. et al., 1984. Interaction between delta-9-tetrahydrocannabinol
      and kindling by electrical and chemical stimulation in mice. Neuropharmacology
      23: 1315-1320.
    • Karler, R. et al., 1989. Pentylenetetrazole kindling in mice.
      Neuropharmacology 28: 775-780.
    • Karler, R. et al., 1974. Anticonvulsant properties of delta-9-tetrahydrocannabinol
      and other cannabinoids. Life Sci. 15: 931-947.
    • Karler, R. et al., 1986. Prolonged CNS hyperexcitability in
      mice after a single exposure to delta-9-tetrahydrocannabinol. Neuropharmacology
      25: 441-446.
    • Karler, R. and Turkanis, S., 1976. The anti-epileptic potential of
      the cannabinoids. In The Therapeutic Potential of Marijuana, Cohen
      and Stillman, Eds., Plenum Press, New York, pp. 383-396.
    • Turkanis, S. et al., 1974. Anti-convulsant properties of cannabinol.
      Res. Comm. Chem. Pathol. Pharmacol. 8: 231-246.

    Viherkaihi

    • Colasanti, B.K. 1986. Review: Ocular hypotensive affect of marihuana
      cannabinoids: correlate of central action or separate phenomenon. J.
      Ocular Pharmacology
      2(3): 295-304.
    • Colasanti, B.K. et al., 1984. Ocular hypotension, ocular toxicity,
      and neurotoxicity in response to marijuana extract and cannabidiol. Gen.
      Pharmacol.
      15: 479.
    • Colasanti, B.K. et al., 1984. Intraocular pressure, ocular toxicity
      and neurotoxicity after administration of delta-9-tetrahydrocannabinol
      or cannabichromene. Exp. Eye Res. 38: 63.
    • Colasanti, B.K. et al., 1984. Intraocular pressure, ocular toxicity
      and neurotoxicity after administration of cannabinol or cannabigerol. Exp.
      Eye Res.
      39: 231-259.
    • Crawford, W. & Merritt, J.C., 1979. Effects of tetrahydrocannabinol
      on arterial and intraocular hypertension. Int. J. Clin. Pharmacol. Biopharmacol.
      17: 191-196.
    • Green, K. and McDonald, T.F., 1987. Ocular toxicology of marijuana:
      an update. J. Toxicol.-Cut. and Ocular Toxicol. 6: 309-334.
    • Hepler, R.S. and Frank, I.M. 1971. Marihuana smoking and intraocular
      pressure. J.A.M.A. 217: 1392.
    • Hepler, R.S. et at., 1976. Ocular effects of marijuana smoking. In
      The Pharmacology of Marijuana, Braude, M.C., and Szara, S., Eds., Raven
      Press, New York, p. 813.
    • Levitt, M. et at., 1981. Physiologic observations in a controlled clinical
      trial of the antiemetic effectiveness of 5, 10, and 15 mg of delta-9-tetrahydrocannabinol
      in cancer chemotherapy: ophthalmologic implications. J. Clin. Pharmacol.
      21: 103S.
    • Merritt, J.C. et at., 1980. Effect of marijuana on intraocular and
      blood pressure in glaucoma. Ophthalmology 87: 222.
    • Merritt, J.C. et at., 1981. Topical delta-9-tetrahydrocannabinol in
      hypertensive glaucomas. J. Pharm. Pharmacol. 33: 40-41.
    • Merritt, J.C. et at., 1981. Topical delta-9-tetrahydrocannabinol and
      aqueous dynamics in glaucoma. J. Clin. Pharmacol. 21: 467S-471S.
    • Merritt, J.C. et at., 1980. Oral delta-9-tetrahydrocannabinol in heterogenous
      glaucomas. Ann. Opthalmol. 12: 8.
    • Merritt, J.C. et at., 1982. Topical delta-9-tetrahydrocannabinol as
      a potential glaucoma agent. Glaucoma 4: 253-255.
    • Shapiro, D., 1974. The ocular manifestation of the cannabinoids. Ophthalmologia
      168: 366-369.

    Tulehdukset ja venähtymät

    • Barret, M.L. et al., 1985. Isolation from Cannabis sativa
      L. of Cannflavon-a novel inhibitor or prostaglandin production. Biochem.
      Pharmacol.
      34: 2019.
    • Burstein, S.H. et al., 1989. Antagonism to the actions of platelet
      activating factor by a nonpsychoactive cannabinoid. J. Pharmacol. Exp.
      Therap.
      251: 531-535.
    • Evans, A.T. et al., 1987. Actions of Cannabis constituents on
      enzymes or arachidonate metabolism: anti-inflammatory potential. Biochem.
      Pharmacol.
      36: 2037-2040.
    • Formukong, E.A. et al., 1987. Cannabinoids, the active constituents
      of Cannabis sativa L. inhibit both human and rabbit platelet aggregation.
      Br. J. Pharmacol. 92(S): 601.
    • Formukong, E.A. et al., 1989. The inhibitory effects of cannabinoids,
      the active constituents of Cannabis sativa L. on human and rabbit
      platelet aggregation. J. Pharm. Pharmacol. 41: 705-709.
    • Formukong, E.A. et al., 1988. Analgesic and anti-inflammatory
      activity of constituents of Cannabis sativa L. Inflammation
      12: 361-371.
    • Sofia, R.D. et al., 1973. Antiedemic and analgesic properties
      of delta-9-tetrahydrocannabinol compared with three other drugs. Eur.
      J. Pharmacol.
      35: 7-16.
    • Sofia, R.D. et al., 1974. Comparative anti-phlogistic activity
      of delta-9-tetrahydrocannabinol, hydrocortisone and aspirin in various
      rat paw edema models. Life Sci. 15: 251-260.

    Mikrobi-infektiot

    • Blevins, R.D. and Damie, M.R., 1980. The effect of delta-9-THC on Herpes
      simplex virus replication. J. Gen. Virol. 49: 427.
    • Dahiya, M.S. and Jain, G.C., 1977. Antibacterial activity of cannabidiol
      and tetrahydrocannabinol. Indian Drugs Pharm. Ind. 12: 31-34.
    • ElSohly, H.N. et al., 1982. Synthesis and antimicrobial activity
      of certain cannabichromene and cannabigerol related compounds. J. Pharm.
      Sci.
      71: 1319-1323.
    • Ferenczy, L. et at., 1958. An antibacterial preparatum from hemp (Cannabis
      sativa
      L.). Naturwissenschaften. 45: 188.
    • Grlic, L., 1962. A comparative study on some chemical and biological
      characteristics of various samples of Cannabis resin. Bull. Narc.
      14: 37-46.
    • Kabelik, J. et al., 1960. Cannabis as a medicament. Bull.
      Narc.
      12: 5.
    • Krejci, Z., 1958. Hanf (Cannabis sativa)- Antibiotisches heilmittel.
      2. Methodik und ergebnisse der bakteriologischen untersuchungen und vorlaufige
      klinische erfahrungen. Pharmazie 13: 155-164.
    • Krejci, Z., 1970. Changes with maturation in amounts of biologically
      interesting substances of Cannabis. In The Botany and Chemistry
      of Cannabis, Proc. Conf., Joyce, C.R.B., Ed., J. & A. Churchill,
      London, pp. 49-55.
    • Krejci, Z., 1961. The problem of substances with antibacterial action:
      Cannabis effect. Casop. Lek. Cesk. 43: 1341-1354.
    • Martinec, T. and Felklova, M., 1959. Einfluss veraschiedener dungung
      suf die antibakterielle aktivitat des hanfes, Cannabis sativa L.
      Pharmazie 14: 276-279.
    • Martinec, T. and Felkiova, M., 1959. Veranderungen der antibakteriellen
      aktivitat im verlaus der individuellen entwicklung des hanfes (Cannabis
      sativa
      L.). Pharmazie 14: 279-281.
    • Radosevic, A. et al., 1962. Antibiotic activity of various types
      of Cannabis resin. UN Secretariat Doc. ST/SOA/SER.S/6. 9
      Jan. 25.
    • Radosevic, A. et al., 1962. Antibiotic activity of various types
      of Cannabis resin. Nature 195: 1007-1009.
    • Van Kingeren, B. and Ten Ham, M., 1976. Antibacterial activity of delta-9-THC
      and cannabidiol. Ant. van Leeuw. J. Microbiol. Serol. 42: 9.

    Liikunnalliset sairaudet

    • Consroe, P. et al., 1986. Open label evaluation of cannabidiol
      in dystonic movement disorders. Int. J. Neurosci. 30: 277-282.
    • Consroe, P. et al., 1991. Controlled clinical trial of cannabidiol
      in Huntington's disease. Pharmacol. Biochem. Behav. 40: 701-708.
    • Frankel, J.P. et al., 1990. Marijuana for Parkinsonian tremor.
      J. Neurol. Neurosurg. Psychiatry 53: 436.
    • Hemming, M. and Yellowle, P.M., 1993. Effective treatment of Tourette's-Syndrome
      with marijuana. J. Psychopharmacol. 7: 389-391.
    • Moss, D.E. et al., 1989. Nicotine and cannabinoids as adjuncts
      to neuroleptics in the treatment of Tourette syndrome and other motor disorders.
      Life Sci. 44: 1521-1525.
    • Ruchman, M.C., 1988. Role of cannabidiol in the medical treatment of
      Meige's syndrome. Ear Nose Throat J. 67: 919.
    • Sandyk, R. et al., 1986. Cannabidiol in dystonic movement disorders.
      Psychiatry Res. 18: 291.
    • Snider, S.R. and Consroe, P., 1984. Treatment of Meige syndrome with
      cannabidiol. Neurology 34(S1): 147.
    • Snider, S.R. and Consroe, P., 1985. Beneficial and adverse effects
      of cannabidiol in a Parkinson patient with sinemet-induced dystonic dyskinesia.
      Neurology 35(S1): 201.

    Multippeli Skleroosi (MS-tauti), spastisuus ja muut lihashermosairaudet

    • Clifford, David B., 1983. Tetrahydrocannabinol for tremor in Multiple
      Sclerosis. Ann. Neurol. 13: 669-671.
    • Dunn, M. and Davis, R., 1974. The perceived effects of marijuana on
      spinal cord injured males. Paraplegia 12: 175.
    • Elkin, R. et al., 1987. Delta-9-tetrahydrocannabinol: a novel
      treatment of inflammatory demyelination. Fed. Proc. 46: 1378.
    • Greenberg, H.S. et al., 1990. Marijuana and its effect on postural
      stability in Multiple Sclerosis patients with controls. Neurology
      40(S1): 259.
    • Hanigan, W.C. et al., 1986. The effects of delta-9-tetrahydrocannabinol
      on human spasticity. J. Am. Soc. Clin. Pharmacol. 39: 198.
    • Lyman, W.D. et al., 1989. Delta-9-tetrahydrocannabinol: A novel
      treatment for experimental autoimmune encephalitis. J. Neuroimmunol.
      23: 73-82.
    • Malec, J. et al., 1982. Cannabis effect on spasticity
      in spinal cord injury. Arch. Phys. Med. Rehab. 63: 116.
    • Mauer, M. et al., 1990. Delta-9-tetrahydrocannabinol shows anti-spastic
      and analgesic effects in a single case double-blind trial. Eur. Arch.
      Psychiatry Clin. Neurosci.
      240: 1-4.
    • Meinck, H.M. et al., 1989. Effect of cannabinoids on spasticity
      and ataxia in Multiple Sclerosis. J. Neurol. 236: 120-122.
    • Petro, D. 1980. Marihuana as a therapeutic agent for muscle spasm or
      spasticity. Psychosomatics 21: 81-85.
    • Petro, D. and Ellenberger, C., Jr., 1981. Treatment of human spasticity
      with delta-9-tetrahydrocannabinol. J. Clin. Pharmacol. 21: 413S-416S.
    • Truong, X.T. and Hanigan, W.C., 1986. Effect of delta-9-tetrahydrocannabinol
      on electromyographic measurements in human spasticity. J. Am. Soc. Clin.
      Pharmacol. Therap.
      39: 232.
    • Ungerleider, J.T. et al., 1987. Delta-9-tetrahydrocannabinol
      in the treatment of spasticity associated with Multiple Sclerosis. Adv.
      Alcohol Subst. Abuse
      7: 39-50.

    Niemann-Pickin tauti

    • Burstein, S. et al., 1984. Stimulation of sphingomyelin hydrolysis
      by cannabidiol in fibroblasts from a Niemann-Pick patient. Biochem.
      Biophys. Res. Comm.
      121: 168-173.

    Opiaatti- ja Alkoholiriippuvuus

    • Bhargava, H.N., 1976. Effect of some cannabinoids on naloxone-precipitated
      abstinence in morphine-dependent rats. Psychopharmacology 49: 267.
    • Carder, B., 1975. Blockage of morphine abstinence by delta-9-THC. Science
      190: 590.
    • Hine, B. et al., 1975. Morphine-dependent rats: blockage of
      precipitated abstinence by THC. Science 187: 443.
    • Mikuriya, T., 1970. Cannabis substitution: an adjunctive tool
      in the treatment of alcoholism. Med. Times 98: 187-191.
    • Rosenberg, C., 1976. The use of marijuana in the treatment of alcoholism.
      In The Therapeutic Potential of Marijuana, Cohen and Stillman, Eds.,
      Plenum Press, New York, pp. 173-185.
    • Rosenberg, C.M. et al., 1978. Cannabis in the treatment
      of alcoholism. J. Stud. Alcohol 39: 155.
    • Scher, J., 1971. Marijuana as an agent in rehabilitating alcoholics.
      Am. J. Psychiatry 127: 971-972.

    Kivunlievitys

    • Harris, L., 1976. Analgesic and antitumor potential of the cannabinoids.
      In The Therapeutic Potential of Marijuana, Cohen and Stillman, Eds.,
      Plenum Press, New York, pp. 299-305.
    • Milstein, S.L. et al., 1975. Marijuana-produced changes in pain
      tolerance: experienced and non-experienced subjects. Int. Pharmacopsychiatry
      10: 177-182.
    • Noyes, S.J., Jr. and Baram, D.A., 1974. Cannabis analgesia.
      Compr. Psychiatry 15: 5.
    • Noyes, S.J., Jr. et al., 1975. The analgesic properties of delta-9-tetrahydrocannabinol
      and codeine. Clin. Pharmacol. Ther. 18: 84-89.
    • Noyes, S.J., Jr. et al., 1975. The analgesic effect of delta-9-tetrahydrocannabinol.
      J. Clin. Pharamacol. 15: 139.
    • Volfe, Z. et al., 1985. Cannabinoids block release of serotonin
      from platelets induced by plasma from migraine patients. Int. J. Clin.
      Pharm. Res.
      5: 243-246.
    • Zeidenberg, P., et al., 1973. Effect of oral administration
      of delta-9-tetrahydrocannabinol on memory, speech and perception of thermal
      stimulation: results with four normal human subjects. Preliminary report.
      Compr. Psychiatry 14: 549.

    Vatsahaava

    • Bateman, D.N., 1987. Delta-9-tetrahydrocannabinol and gastric emptying.
      Br. J. Clin. Pharmacol. 15: 139.
    • Douthwaite, A.H., 1947. Choice of drugs in the treatment of duodenal
      ulcer. Br. Med. J. 43: 4514.
    • Nalin, D.R. et al., 1978. Cannabis, hypochlrohydria and
      cholera. Lancet 2: 859.
    • Sofia, R.D. et al., 1978. Evaluation of antiulcer activity of
      delta-9-tetrahydrocannabinol in the Shay rat test. Pharmacology
      17: 173.
  • Marijuanamyytit

    Marihuanamyytit

    Paul Hager
    Indiana Civil Liberties Union

    Suomensi Antti Anonyymi
    Ajan tasalle päivitti Kapteeni
    Happo


    Aloitamme tässä lehdessä kannabikseen liittyvien myyttien esittelyn.
    Aloituksena toimikoon Paul Hagerin tusinan marihuanamyytin esittely.
    Seuraavissa numeroissa käymme ne läpi perusteellisesti – yleensä numerossa
    myytti pari. Pyrimme keräämään asiasta mahdollisimman objektiivista tietoa
    ja käyttämään alan asiantuntijoita. Toivomme myös lukijoiden kommentteja,
    joita voimme liittää mukaan. Kommentit osoitteella:

    Suomen
    kannabisyhdistys

    Sorvaajankatu 9

    00880 Helsinki





    tai sähköpostitse osoitteeseen sky@sky.org. Tavoitteemme
    on oikea tieto!


    1. Marijuana aiheuttaa aivovaurioita

    Kuuluisin tutkimus, jonka väitetään todistavan
    aivovaurioväitteen, on tri Robert Heathin
    apinatutkimus, joka tehtiin 1970-luvun lopulla. Tutkimusta arvioi huomattava
    tiedemiespiiri lääketieteen instituutin ja kansallisen
    tiedeakatemian sponsoroimana. Heidän tutkimuksensa julkaistiin
    nimellä "Marijuana and health" vuonna 1982. Heathin
    tutkimusta arvosteltiin terävästi riittämättömästä koe-eläinten määrästä
    (vain neljä apinaa), kykenemättömyydestä tuottaa yleispäteviä
    tuloksia sekä normaalin hermostorakenteen tulkitsemisesta
    "vaurioituneeksi" väärin perustein. Marijuanan käyttäjien
    parissa tehdyt tutkimukset eivät ole tuottaneet todisteita
    aivovaurioiden esiintymisestä. Mainittakoon American
    Medical Associationin ammattilehdessä JAMA:ssa julkaistut
    kaksi tutkimusta vuodelta 1977, joissa ei havaittu aivovaurioita
    marijuanan aktiivikäyttäjissä. Samana vuonna AMA julkisti
    virallisesti myönteisen kantansa marijuanan laillistamiseen.
    Sellaista tuskin voisi odottaa, jos AMA:n käsityksen mukaan
    marijuana vahingoittaisi aivoja.

     

    2. Marijuana heikentää hedelmällisyyttä

    Tämä väite perustuu pääasiassa tri Gabriel Nahasin
    kudostutkimuksiin petrimaljoissa ja tutkimuksiin, joissa
    annettiin koe-eläimille lähes tappavia annoksia kannabinoideja
    (ts.marijuanan päihdyttäviä ainesosia). Nahasin yleistykset
    petrimaljoista eläviin ihmisiin on torjuttu tiedeyhteisön
    piirissä kelvottomina.

     

    3. Marijuana on "portti" kovempiin aineisiin

    Tämä on yksi sitkeimpiä myyttejä. Elävän elämän esimerkki siitä,
    mitä tapahtuu marijuanan ollessa vapaasti tarjolla, löytyy
    Alankomaista. Marijuana dekriminalisoitiin käytännössä
    Alankomaissa 1970-luvulla, mistä lähtien kovien huumeiden
    (heroiinin ja kokaiinin) käyttö on vähentynyt suuressa
    määrin. Jos marijuana todella olisi "portti kovempiin aineisiin", kovien
    huumeiden käytönhän olisi pitänyt lisääntyä. Havaintoja
    vastaavasta "negatiivisesta porttivaikutuksesta" on tehty myös
    Yhdysvalloissa: 1970-luvun alussa tehdyt tutkimukset osoittivat
    negatiivista korrelaatiota marijuanan ja alkoholin käytön
    välillä. Rand Corporationin tutkimus vuodelta 1993 vertaili
    huumeiden käyttöä USA:n eri osavaltioissa. Se osoitti, että
    osavaltiot, joissa marijuanaa oli helpommin saatavilla – ts.
    osavaltiot, joissa lainsäädäntö on lievempi – kovien huumeiden
    käyttö ensiaputilastoilla mitattuna oli vähäisempää kuin
    osavaltioissa, joissa lainsäädäntö oli tiukempi. Lyhyesti
    sanottuna, tiede ja käytännön kokemukset osoittavat, että
    marijuanalla on taipumus korvata paljon vaarallisempia kovia
    huumeita, kuten alkoholi, kokaiini ja heroiini.

     

    4. Marijuana heikentää vastustuskykyä

    Kuten hedelmällisyystutkimusten tulokset, tämäkin väite perustuu
    koe-eläimille annettuihin erittäin suuriin kannabinoidiannoksiin.
    Ihmisillä tätä ei ole pystytty osoittamaan. Kiinnostavaa
    sinänsä, kaksi vuonna 1978 ja yksi vuonna 1988 tehty tutkimus
    osoitti, että hasis ja marijuana saattoivat jopa voimistaa
    elimistön vastustuskykyä tutkituissa ihmisissä.

     

    5. Marijuana on paljon vaarallisempaa kuin tupakka

    Poltettu marijuana sisältää suunnilleen saman määrän
    karsinogeenejä kuin vastaava määrä tupakkaa. On muistettava,
    että ahkera tupakoitsija polttaa paljon enemmän tupakkaa kuin
    ahkera marijuanankäyttäjä marijuanaa. Tämä johtuu siitä, että
    poltettu tupakka 90% addiktiopotentiaaleineen on suurin
    riippuvuuden aiheuttaja kaikista huumeista, marijuanan
    aiheuttaessa lievemmän riippuvuuden kuin kahvi. Kaksi muuta
    tekijää ovat tärkeitä. Ensinnäkin, huumeidenkäyttövälineet
    kieltävä lainsäädäntö (USA:ssa) tekee karsinogeenejä suodattavat

    vesipiiput

    laittomiksi ja vaikeuttaa
    näin turvallisempaa polttamista. Toiseksi, jos kannabis olisi laillista, olisi
    edullisempaa käyttää bhangin (perinteinen juoma Lähi-Idässä) tai
    marijuanateen kaltaisia kannabisjuomia, jotka ovat täysin
    karsinogeenittömiä. Ero on huikea verrattuna savuttomiin
    tupakkatuotteisiin, kuten nuuskaan, joka aiheuttaa suu- ja
    kurkkusyöpää. Kun kaikki nämä tosiasiat huomioidaan, voidaan
    selvästi havaita asian olevan päinvastoin: marijuana on paljon
    turvallisempaa kuin tupakka.

     

    6. Laillinen marijuana aiheuttaisi tuhoa maanteillä

    Vaikkakin marijuana päihteenä käytettynä heikentää suorituskykyä
    alkoholin tapaan, tutkimukset marijuanan vaikutuksesta
    auto-onnettomuustilastoihin vihjaavat, että marijuana ei olisi
    yhtä vaarallista kuin alkoholi. Kun satunnainen ryhmä kuolemaan
    johtaneiden auto-onnettomuuksien uhreja tutkittiin, aluksi
    havaittiin marijuanan liittyneen suhteessa yhtä moneen
    onnettomuuteen kuin alkoholin. Toisin sanoen, marijuanan
    vaikutuksen alaisena olleiden kuskien määrä suhteessa marijuanan
    käyttäjien määrään yhteiskunnassa oli lähellä alkoholin
    vaikutuksen alaisena olleiden kuskien määrään suhteessa alkoholin
    käyttäjien määrään yhteiskunnassa. Lähempi tutkimus kuitenkin
    paljasti, että 85 prosenttia marijuanan vaikutuksen alaisena
    olleista oli myös nauttinut alkoholia. Pelkästään marijuanan
    vaikutuksen alaisena olleiden suhde oli paljon alhaisempi kuin
    pelkästään alkoholin vaikutuksen alaisena olleiden. Tätä
    havaintoa tukevat monet muut, täysin toisenlaisia menetelmiä
    hyödyntäneet tutkimukset. Esimerkiksi, taloudellinen analyysi
    marijuanan käytön dekriminalisoinnin vaikutuksista osoitti, että
    osavaltiot, joissa marijuanan käytöstä annettavia rangaistuksia
    oli alennettu, marijuanan käyttö kohosi alkoholinkulutuksen
    kustannuksella, minkä seurauksena vakavien
    liikenneonnettomuuksien määrä väheni.

     

    7. Marijuana "latistaa" aivokäyrää

    Tämä on silkka valhe, jonka Partnership for a Drug-Free America
    on pannut liikkeelle. Muutama vuosi sitten he pyörittivät
    TV-mainosta, jossa näytettiin ensin normaali aivokäyrä ja sen
    jälkeen "marijuanan vaikutuksen alaisena" olevan 14-vuotiaan
    "lattea" aivokäyrä. Kun tutkijat soittivat TV-yhtiöihin
    valittaakseen mainoksesta, sen näyttäminen lopetettiin.
    Vaikuttaa siltä, että Partnership for a Drug-Free America
    väärensi "marijuana-aivokäyrän". Todellisuudessa marijuana
    lievästi lisää alfa-aaltoja. Alfa-aallot liitetään usein
    mietiskeleviin ja rentoutuneisiin tiloihin, jotka puolestaan
    liitetään ihmisen luovuuteen.

     

    8. Marijuana on nykyään voimakkaampaa kuin ennen

    Tämä myytti on seurausta virheellisestä tutkimusmateriaalista.
    Väitteen esittäneet tutkijat perustivat väitteensä poliisin
    1970-luvulla takavarikoimien marijuana-erien todettuihin
    THC-pitoisuuksiin. Väärät säilytysolosuhteet aiheuttivat
    tuolloin kuitenkin sen, että marijuanan THC-pitoisuus heikkeni
    ratkaisevasti jo ennen kuin minkäänlaisia kemiallisia analyysejä
    ehdittiin suorittaa. Samoihin aikoihin suoritetut riippumattomat
    tutkimukset osoittavat, että 1970-luvun alussa tyypillinen
    "katu"-marijuana oli yhtä voimakasta kuin nykyäänkin. Itse
    asiassa kaikkein voimakkainta kannabiksen muotoa myytiin USA:ssa
    laillisesti 1920- ja 1930-luvuilla lääkealan yrityksen
    Smith-Kleinin toimesta nimikkeellä American
    Cannabis.

     

    9. Marijuana heikentää välimuistia

    Tämä on totta, mutta harhaanjohtavaa. Kun alkoholi vaikuttaa
    motoriikkaan, marijuana vaikuttaa keskittymiskykyyn. Kaikki
    keskittymiskyvyn häiriöt katoavat vaikutuksen loputtua. Vaikutus
    välimuistiin liitetään yleensä tri Heathin apinaraukkoihin
    pyrkimyksenä antaa vaikutelma, että tila olisi pysyvä.

     

    10. Marijuana kerääntyy elimistöön kuten DDT

    Tämäkin on totta, mutta harhaanjohtavaa. Kannabinoidit ovat
    samalla tavalla rasvaliukoisia kuin lukemattomat ravintoaineet ja
    myöskin eräät myrkyt kuten DDT. Esimerkiksi tärkeä A-vitamiini
    on rasvaliukoinen, mutta marijuanan kieltämisen kannattajat eivät
    tätä vertausta koskaan tee.

     

    11. Marijuanan savussa on yli 1000 kemikaalia

    Taas totta, mutta harhaanjohtavaa. Science-lehden numeron
    31.8.1990 mukaan paahdetussa kahvissa esiintyvistä yli 800
    kaasuuntuvasta kemikaalista vain 21 on testattu eläimillä ja 16
    niistä aiheutti syöpää jyrsijöissä. Kuitenkin kahvi on laillista
    ja sitä pidetään melko turvallisena.

     

    12. Kukaan ei ole kuollut marijuanan yliannostukseen

    Tämä on totta. Se on otettu mukaan, jotta nähtäisiin pysyitkö
    tarkkaavaisena. Eläinkokeet ovat osoittaneet, että tappavat
    kannabinoidiannokset ovat erittäin suuria. Tiedemiehet ovat
    arvioineet huumaavan kannabinoidiannoksen suhteen tappavaan
    annokseen olevan 1:40000. Toisin sanoen, yliannostuskuolema
    edellyttäisi huumaavan annoksen 40000-kertaistamista.
    Alkoholilla vastaava suhde vaihtelee 1:4:n ja 1:10:n välillä. On
    helppoa ymmärtää, miksi yli 400 ihmistä kuolee Suomessa
    vuosittain alkoholin yliannostukseen eikä kukaan kuole
    marijuanan yliannostukseen.

     


    Lähteet:

    1)

    • Marijuana and Health, Institute of Medicine, National
      Academy of Sciences, 1982.
      JAMA:n tutkimukset:
    • Co, Goodwin, Gado, Michael, and Hill: "Absence of cerebral
      atrophy in chronic cannabis users", JAMA, 237:1229-1230, 1977.
    • Kuehnle, Mendelson, Davis, New: "Computed tomographic examination
      of heavy marijuana smokers", JAMA, 237:1231-1232, 1977.

    2)

    • Marijuana and Health (kts.kohta 1).
    • Dr.Lester Grinspoon: Marijuana Reconsidered, 1978.

    3)

    • "The Economics of Legalizing Drugs", Richard J. Dennis, The
      Atlantic Monthly, Vol 266, No.5, Nov 1990, s.130.
    • "A comparison of Marijuana Users and Non-users", Norman Zinberg
      and Andrew Weil (1971).
      Rand Corporationin tutkimus (1993):
    • "The Effect of Marijuana Decriminalization on Hospital Emergency
      Room Episodes: 1975-1978", Karyn E. Model.

    4)

    • "Marijuana and Immunity", Journal of Psychoactive Drugs, Vol
      20(1), Jan-Mar 1988.
    • Kaklamani et al.:"Hashish smoking and T-lymphocytes", 1978.
    • Kalofoutis et al.:"The significance of lymphocyte lipid changes
      after smoking hashish", 1978.
    • Wallace, Tashkin, Oishi, Barbers:"Peripheral Blood Lymphocyte
      Subpopulations and Mitogen Responsiveness in Tobacco and
      Marijuana Smokers", 1988, Journal of Psychoactive Drugs.

    5)

    • Health Consequences of Smoking: Nicotine Addiction, Surgeon
      General's report, 1988.
    • "Hooked, not hooked", Deborah Franklin, In Health Magazine(s.39-52).
    • "Working Men and Ganja: Marijuana Use in Rural Jamaica", M.C.Dreher,
      Institute for the Study of Human Issues, 1982, ISBN 0-89727-025-8.
    • Marijuana and Health(kts. kohta 1).

    6)

    • "Marijuana, Driving and Accident Safety", Dale Gieringer, Journal
      of Psychoactive Drugs.
    • "Do Youths Substitute Alcohol and Marijuana? Some Econometric
      Evidence", Chaloupka & Laixuthai, Nov.1992, University of Illinois
      at Chicago.

    7)

    • Jack Herer: The Emperor Wears No Clothes, 1990, s.74.
    • Cynthia Cotts: "Hard Sell in the Drug War", The Nation, March 9, 1992.
    • Dornbush, Fink & Freedman: "Marijuana, Memory and
      Perception", 124th annual meeting of the American Psychiatric Association,
      May 3-7, 1971.

    8)

    • "Cannabis 1988, Old Drug New Dangers, The Potency Question",
      Mikuriya & Aldrich, Journal of Psychoactive Drugs.

    9)

    • Marijuana and Health(kts. kohta 1).
    • "Marijuana, Memory and Perception"(kts. kohta 7).

    10)

    • Marijuana and Health(kts. kohta 1).
    • "The A Team", Scientific American, Vol.264, No.2, Feb 1991, s.16.

    11)

    • "Too Many Rodent Carcinogens, Mitogenesis Increases Mutagenesis",
      Ames & Gold, Science, Vol.249, 31 August 1990, s.971.

    12)

    • Marijuana Reconsidered(kts. kohta 2), s.227.
    • Uusi Suomi 13.9.1991, sivu 9.