David W. Pate

Pate, D.W. 1995. Guide to the scientific literature on potential
medical uses of Cannabis and the cannabinoids. Journal of the International
Hemp Association 2(2): 74-76.

• Guimares, F.S. et al., 1990. Anxiolytic effect of cannabidiol
  in the elevated plus-maze. Psychopharmacology 100: 558-559.
• Guimares, F.S. et al., 1994. Anxiolytic effect of cannabidiol
  derivatives in the elevated plus-maze. Gen. Pharmac. 25: 161-164.
• Zuardi, A.W. et al., 1982. Action of cannabidiol on the anxiety
  and other effects produced by delta-9-THC in normal subjects. Psychopharmacology
  76: 245-250.
• Zuardi, A.W. et al., 1991. Effects of cannabidiol in animal
  models predictive of antipsychotic activity. Psychopharmacology
  104: 260-264.
• Zuardi, A.W. et al., 1993. Effects of ipsapirone and cannabidiol
  on human experimental anxiety. J. Psychophamacol. 7: 82-88.

• Gong, H. et al., 1984. Acute and subacute bronchial effects
  of oral cannabinoids. Clin. Pharm. Ther. 35: 26-32.
• Graham, J.D.P., 1986. The bronchodilator action of cannabinoids. In
  Cannabinoids as Therapeutic Agents, R. Mechoulam, Ed., CRC Press, Boca
  Raton, Florida, pp. 147-158.
• Hartley, J.P., et al., 1978. Bronchodilator effect of delta-9-THC.
  Br. J. Clin. Pharmacol. 5: 523.
• Karniol, I.G., et al., 1974. Cannabidiol interferes with the
  effects of delta-9-tetrahydrocannabinol in man. Eur. J. Pharmac.
  28: 172.
• Tashkin, D., et al., 1973. Acute pulmonary physiologic effects
  of smoked marijuana and oral delta-9-tetrahydrocannabinol in healthy young
  men. New Engl. J. Med. 289: 336-341.
• Tashkin, D., et al., 1976. Acute effects of smoked marijuana
  on airway dynamics in spontaneous and experimentally induced bronchial
  asthma. In The Pharmacology of Marijuana, Braude and Szara, Eds.,
  Raven Press, New York, pp. 785-799.
• Vachon, L. et al., 1976. Airways respons to aerosolized delta-9-THC
  preliminary report. In The Therapeutic Potential of Marijuana, Cohen,
  S. and Stillman, R.C., Eds., Plenum Press, New York, p. 111.
• Vachon, L. et al., 1976. Airways response to micro-aerosolized
  delta-9-THC. Chest 70: 444.
• Williams, S.J. et al., 1976. Bronchodilator effect of delta-9-THC
  administered by aerosol to asthmatic patients. Thorax 31: 720.

• Ames, F.R. and Cridland, S., 1986. Anticonvulsant effect of cannabidiol.
  S. Afr. Med. J. 69: 14.
• Consroe, P.F. et al., 1975. Anticonvulsant nature of marihuana
  smoking. J.A.M.A. 234: 306-307.
• Cunha, J.M. et al., 1980. Chronic administration of cannabidiol
  to healthy volunteers and epileptic patients. Pharmacology 21: 175-185.
• Davis, J.P. and Ramsey, H.H., 1949. Anti-epileptic action of marijuana-active
  substances. Fed. Proc. Am. Soc. Exp. Biol. 8: 284.
• Feeney, D. 1976. Marihuana use among epileptics. J.A.M.A. 235:
  1105.
• Karler, R. and Turkanis, S.A. 1981. The cannabinoids as potential antiepileptics.
  J. Clinical Pharmacology 21: 437S-448S.
• Karler, R. et al., 1973. The anti-convulsant activity of cannabidiol
  and cannabinol. Life Sci. 13: 1527-1531.
• Karler, R. et al., 1984. Interaction between delta-9-tetrahydrocannabinol
  and kindling by electrical and chemical stimulation in mice. Neuropharmacology
  23: 1315-1320.
• Karler, R. et al., 1989. Pentylenetetrazole kindling in mice.
  Neuropharmacology 28: 775-780.
• Karler, R. et al., 1974. Anticonvulsant properties of delta-9-tetrahydrocannabinol
  and other cannabinoids. Life Sci. 15: 931-947.
• Karler, R. et al., 1986. Prolonged CNS hyperexcitability in
  mice after a single exposure to delta-9-tetrahydrocannabinol. Neuropharmacology
  25: 441-446.
• Karler, R. and Turkanis, S., 1976. The anti-epileptic potential of
  the cannabinoids. In The Therapeutic Potential of Marijuana, Cohen
  and Stillman, Eds., Plenum Press, New York, pp. 383-396.
• Turkanis, S. et al., 1974. Anti-convulsant properties of cannabinol.
  Res. Comm. Chem. Pathol. Pharmacol. 8: 231-246.

• Colasanti, B.K. 1986. Review: Ocular hypotensive affect of marihuana
  cannabinoids: correlate of central action or separate phenomenon. J.
  Ocular Pharmacology 2(3): 295-304.
• Colasanti, B.K. et al., 1984. Ocular hypotension, ocular toxicity,
  and neurotoxicity in response to marijuana extract and cannabidiol. Gen.
  Pharmacol. 15: 479.
• Colasanti, B.K. et al., 1984. Intraocular pressure, ocular toxicity
  and neurotoxicity after administration of delta-9-tetrahydrocannabinol
  or cannabichromene. Exp. Eye Res. 38: 63.
• Colasanti, B.K. et al., 1984. Intraocular pressure, ocular toxicity
  and neurotoxicity after administration of cannabinol or cannabigerol. Exp.
  Eye Res. 39: 231-259.
• Crawford, W. & Merritt, J.C., 1979. Effects of tetrahydrocannabinol
  on arterial and intraocular hypertension. Int. J. Clin. Pharmacol. Biopharmacol.
  17: 191-196.
• Green, K. and McDonald, T.F., 1987. Ocular toxicology of marijuana:
  an update. J. Toxicol.-Cut. and Ocular Toxicol. 6: 309-334.
• Hepler, R.S. and Frank, I.M. 1971. Marihuana smoking and intraocular
  pressure. J.A.M.A. 217: 1392.
• Hepler, R.S. et at., 1976. Ocular effects of marijuana smoking. In
  The Pharmacology of Marijuana, Braude, M.C., and Szara, S., Eds., Raven
  Press, New York, p. 813.
• Levitt, M. et at., 1981. Physiologic observations in a controlled clinical
  trial of the antiemetic effectiveness of 5, 10, and 15 mg of delta-9-tetrahydrocannabinol
  in cancer chemotherapy: ophthalmologic implications. J. Clin. Pharmacol.
  21: 103S.
• Merritt, J.C. et at., 1980. Effect of marijuana on intraocular and
  blood pressure in glaucoma. Ophthalmology 87: 222.
• Merritt, J.C. et at., 1981. Topical delta-9-tetrahydrocannabinol in
  hypertensive glaucomas. J. Pharm. Pharmacol. 33: 40-41.
• Merritt, J.C. et at., 1981. Topical delta-9-tetrahydrocannabinol and
  aqueous dynamics in glaucoma. J. Clin. Pharmacol. 21: 467S-471S.
• Merritt, J.C. et at., 1980. Oral delta-9-tetrahydrocannabinol in heterogenous
  glaucomas. Ann. Opthalmol. 12: 8.
• Merritt, J.C. et at., 1982. Topical delta-9-tetrahydrocannabinol as
  a potential glaucoma agent. Glaucoma 4: 253-255.
• Shapiro, D., 1974. The ocular manifestation of the cannabinoids. Ophthalmologia
  168: 366-369.

• Barret, M.L. et al., 1985. Isolation from Cannabis sativa
  L. of Cannflavon-a novel inhibitor or prostaglandin production. Biochem.
  Pharmacol. 34: 2019.
• Burstein, S.H. et al., 1989. Antagonism to the actions of platelet
  activating factor by a nonpsychoactive cannabinoid. J. Pharmacol. Exp.
  Therap. 251: 531-535.
• Evans, A.T. et al., 1987. Actions of Cannabis constituents on
  enzymes or arachidonate metabolism: anti-inflammatory potential. Biochem.
  Pharmacol. 36: 2037-2040.
• Formukong, E.A. et al., 1987. Cannabinoids, the active constituents
  of Cannabis sativa L. inhibit both human and rabbit platelet aggregation.
  Br. J. Pharmacol. 92(S): 601.
• Formukong, E.A. et al., 1989. The inhibitory effects of cannabinoids,
  the active constituents of Cannabis sativa L. on human and rabbit
  platelet aggregation. J. Pharm. Pharmacol. 41: 705-709.
• Formukong, E.A. et al., 1988. Analgesic and anti-inflammatory
  activity of constituents of Cannabis sativa L. Inflammation
  12: 361-371.
• Sofia, R.D. et al., 1973. Antiedemic and analgesic properties
  of delta-9-tetrahydrocannabinol compared with three other drugs. Eur.
  J. Pharmacol. 35: 7-16.
• Sofia, R.D. et al., 1974. Comparative anti-phlogistic activity
  of delta-9-tetrahydrocannabinol, hydrocortisone and aspirin in various
  rat paw edema models. Life Sci. 15: 251-260.

• Blevins, R.D. and Damie, M.R., 1980. The effect of delta-9-THC on Herpes
  simplex virus replication. J. Gen. Virol. 49: 427.
• Dahiya, M.S. and Jain, G.C., 1977. Antibacterial activity of cannabidiol
  and tetrahydrocannabinol. Indian Drugs Pharm. Ind. 12: 31-34.
• ElSohly, H.N. et al., 1982. Synthesis and antimicrobial activity
  of certain cannabichromene and cannabigerol related compounds. J. Pharm.
  Sci. 71: 1319-1323.
• Ferenczy, L. et at., 1958. An antibacterial preparatum from hemp (Cannabis
  sativa L.). Naturwissenschaften. 45: 188.
• Grlic, L., 1962. A comparative study on some chemical and biological
  characteristics of various samples of Cannabis resin. Bull. Narc.
  14: 37-46.
• Kabelik, J. et al., 1960. Cannabis as a medicament. Bull.
  Narc. 12: 5.
• Krejci, Z., 1958. Hanf (Cannabis sativa)- Antibiotisches heilmittel.
  2. Methodik und ergebnisse der bakteriologischen untersuchungen und vorlaufige
  klinische erfahrungen. Pharmazie 13: 155-164.
• Krejci, Z., 1970. Changes with maturation in amounts of biologically
  interesting substances of Cannabis. In The Botany and Chemistry
  of Cannabis, Proc. Conf., Joyce, C.R.B., Ed., J. & A. Churchill,
  London, pp. 49-55.
• Krejci, Z., 1961. The problem of substances with antibacterial action:
  Cannabis effect. Casop. Lek. Cesk. 43: 1341-1354.
• Martinec, T. and Felklova, M., 1959. Einfluss veraschiedener dungung
  suf die antibakterielle aktivitat des hanfes, Cannabis sativa L.
  Pharmazie 14: 276-279.
• Martinec, T. and Felkiova, M., 1959. Veranderungen der antibakteriellen
  aktivitat im verlaus der individuellen entwicklung des hanfes (Cannabis
  sativa L.). Pharmazie 14: 279-281.
• Radosevic, A. et al., 1962. Antibiotic activity of various types
  of Cannabis resin. UN Secretariat Doc. ST/SOA/SER.S/6. 9
  Jan. 25.
• Radosevic, A. et al., 1962. Antibiotic activity of various types
  of Cannabis resin. Nature 195: 1007-1009.
• Van Kingeren, B. and Ten Ham, M., 1976. Antibacterial activity of delta-9-THC
  and cannabidiol. Ant. van Leeuw. J. Microbiol. Serol. 42: 9.

• Consroe, P. et al., 1986. Open label evaluation of cannabidiol
  in dystonic movement disorders. Int. J. Neurosci. 30: 277-282.
• Consroe, P. et al., 1991. Controlled clinical trial of cannabidiol
  in Huntington's disease. Pharmacol. Biochem. Behav. 40: 701-708.
• Frankel, J.P. et al., 1990. Marijuana for Parkinsonian tremor.
  J. Neurol. Neurosurg. Psychiatry 53: 436.
• Hemming, M. and Yellowle, P.M., 1993. Effective treatment of Tourette's-Syndrome
  with marijuana. J. Psychopharmacol. 7: 389-391.
• Moss, D.E. et al., 1989. Nicotine and cannabinoids as adjuncts
  to neuroleptics in the treatment of Tourette syndrome and other motor disorders.
  Life Sci. 44: 1521-1525.
• Ruchman, M.C., 1988. Role of cannabidiol in the medical treatment of
  Meige's syndrome. Ear Nose Throat J. 67: 919.
• Sandyk, R. et al., 1986. Cannabidiol in dystonic movement disorders.
  Psychiatry Res. 18: 291.
• Snider, S.R. and Consroe, P., 1984. Treatment of Meige syndrome with
  cannabidiol. Neurology 34(S1): 147.
• Snider, S.R. and Consroe, P., 1985. Beneficial and adverse effects
  of cannabidiol in a Parkinson patient with sinemet-induced dystonic dyskinesia.
  Neurology 35(S1): 201.

• Clifford, David B., 1983. Tetrahydrocannabinol for tremor in Multiple
  Sclerosis. Ann. Neurol. 13: 669-671.
• Dunn, M. and Davis, R., 1974. The perceived effects of marijuana on
  spinal cord injured males. Paraplegia 12: 175.
• Elkin, R. et al., 1987. Delta-9-tetrahydrocannabinol: a novel
  treatment of inflammatory demyelination. Fed. Proc. 46: 1378.
• Greenberg, H.S. et al., 1990. Marijuana and its effect on postural
  stability in Multiple Sclerosis patients with controls. Neurology
  40(S1): 259.
• Hanigan, W.C. et al., 1986. The effects of delta-9-tetrahydrocannabinol
  on human spasticity. J. Am. Soc. Clin. Pharmacol. 39: 198.
• Lyman, W.D. et al., 1989. Delta-9-tetrahydrocannabinol: A novel
  treatment for experimental autoimmune encephalitis. J. Neuroimmunol.
  23: 73-82.
• Malec, J. et al., 1982. Cannabis effect on spasticity
  in spinal cord injury. Arch. Phys. Med. Rehab. 63: 116.
• Mauer, M. et al., 1990. Delta-9-tetrahydrocannabinol shows anti-spastic
  and analgesic effects in a single case double-blind trial. Eur. Arch.
  Psychiatry Clin. Neurosci. 240: 1-4.
• Meinck, H.M. et al., 1989. Effect of cannabinoids on spasticity
  and ataxia in Multiple Sclerosis. J. Neurol. 236: 120-122.
• Petro, D. 1980. Marihuana as a therapeutic agent for muscle spasm or
  spasticity. Psychosomatics 21: 81-85.
• Petro, D. and Ellenberger, C., Jr., 1981. Treatment of human spasticity
  with delta-9-tetrahydrocannabinol. J. Clin. Pharmacol. 21: 413S-416S.
• Truong, X.T. and Hanigan, W.C., 1986. Effect of delta-9-tetrahydrocannabinol
  on electromyographic measurements in human spasticity. J. Am. Soc. Clin.
  Pharmacol. Therap. 39: 232.
• Ungerleider, J.T. et al., 1987. Delta-9-tetrahydrocannabinol
  in the treatment of spasticity associated with Multiple Sclerosis. Adv.
  Alcohol Subst. Abuse 7: 39-50.

• Burstein, S. et al., 1984. Stimulation of sphingomyelin hydrolysis
  by cannabidiol in fibroblasts from a Niemann-Pick patient. Biochem.
  Biophys. Res. Comm. 121: 168-173.

• Bhargava, H.N., 1976. Effect of some cannabinoids on naloxone-precipitated
  abstinence in morphine-dependent rats. Psychopharmacology 49: 267.
• Carder, B., 1975. Blockage of morphine abstinence by delta-9-THC. Science
  190: 590.
• Hine, B. et al., 1975. Morphine-dependent rats: blockage of
  precipitated abstinence by THC. Science 187: 443.
• Mikuriya, T., 1970. Cannabis substitution: an adjunctive tool
  in the treatment of alcoholism. Med. Times 98: 187-191.
• Rosenberg, C., 1976. The use of marijuana in the treatment of alcoholism.
  In The Therapeutic Potential of Marijuana, Cohen and Stillman, Eds.,
  Plenum Press, New York, pp. 173-185.
• Rosenberg, C.M. et al., 1978. Cannabis in the treatment
  of alcoholism. J. Stud. Alcohol 39: 155.
• Scher, J., 1971. Marijuana as an agent in rehabilitating alcoholics.
  Am. J. Psychiatry 127: 971-972.

• Harris, L., 1976. Analgesic and antitumor potential of the cannabinoids.
  In The Therapeutic Potential of Marijuana, Cohen and Stillman, Eds.,
  Plenum Press, New York, pp. 299-305.
• Milstein, S.L. et al., 1975. Marijuana-produced changes in pain
  tolerance: experienced and non-experienced subjects. Int. Pharmacopsychiatry
  10: 177-182.
• Noyes, S.J., Jr. and Baram, D.A., 1974. Cannabis analgesia.
  Compr. Psychiatry 15: 5.
• Noyes, S.J., Jr. et al., 1975. The analgesic properties of delta-9-tetrahydrocannabinol
  and codeine. Clin. Pharmacol. Ther. 18: 84-89.
• Noyes, S.J., Jr. et al., 1975. The analgesic effect of delta-9-tetrahydrocannabinol.
  J. Clin. Pharamacol. 15: 139.
• Volfe, Z. et al., 1985. Cannabinoids block release of serotonin
  from platelets induced by plasma from migraine patients. Int. J. Clin.
  Pharm. Res. 5: 243-246.
• Zeidenberg, P., et al., 1973. Effect of oral administration
  of delta-9-tetrahydrocannabinol on memory, speech and perception of thermal
  stimulation: results with four normal human subjects. Preliminary report.
  Compr. Psychiatry 14: 549.

• Bateman, D.N., 1987. Delta-9-tetrahydrocannabinol and gastric emptying.
  Br. J. Clin. Pharmacol. 15: 139.
• Douthwaite, A.H., 1947. Choice of drugs in the treatment of duodenal
  ulcer. Br. Med. J. 43: 4514.
• Nalin, D.R. et al., 1978. Cannabis, hypochlrohydria and
  cholera. Lancet 2: 859.
• Sofia, R.D. et al., 1978. Evaluation of antiulcer activity of
  delta-9-tetrahydrocannabinol in the Shay rat test. Pharmacology
  17: 173.

Aloitamme tässä lehdessä kannabikseen liittyvien myyttien esittelyn.
Aloituksena toimikoon Paul Hagerin tusinan marihuanamyytin esittely.
Seuraavissa numeroissa käymme ne läpi perusteellisesti – yleensä numerossa
myytti pari. Pyrimme keräämään asiasta mahdollisimman objektiivista tietoa
ja käyttämään alan asiantuntijoita. Toivomme myös lukijoiden kommentteja,
joita voimme liittää mukaan. Kommentit osoitteella:

Suomen
kannabisyhdistys
Sorvaajankatu 9

00880 Helsinki




tai sähköpostitse osoitteeseen sky@sky.org. Tavoitteemme
on oikea tieto!

Kuuluisin tutkimus, jonka väitetään todistavan
aivovaurioväitteen, on tri Robert Heathin
apinatutkimus, joka tehtiin 1970-luvun lopulla. Tutkimusta arvioi huomattava
tiedemiespiiri lääketieteen instituutin ja kansallisen
tiedeakatemian sponsoroimana. Heidän tutkimuksensa julkaistiin
nimellä "Marijuana and health" vuonna 1982. Heathin
tutkimusta arvosteltiin terävästi riittämättömästä koe-eläinten määrästä
(vain neljä apinaa), kykenemättömyydestä tuottaa yleispäteviä
tuloksia sekä normaalin hermostorakenteen tulkitsemisesta
"vaurioituneeksi" väärin perustein. Marijuanan käyttäjien
parissa tehdyt tutkimukset eivät ole tuottaneet todisteita
aivovaurioiden esiintymisestä. Mainittakoon American
Medical Associationin ammattilehdessä JAMA:ssa julkaistut
kaksi tutkimusta vuodelta 1977, joissa ei havaittu aivovaurioita
marijuanan aktiivikäyttäjissä. Samana vuonna AMA julkisti
virallisesti myönteisen kantansa marijuanan laillistamiseen.
Sellaista tuskin voisi odottaa, jos AMA:n käsityksen mukaan
marijuana vahingoittaisi aivoja.

Tämä väite perustuu pääasiassa tri Gabriel Nahasin
kudostutkimuksiin petrimaljoissa ja tutkimuksiin, joissa
annettiin koe-eläimille lähes tappavia annoksia kannabinoideja
(ts.marijuanan päihdyttäviä ainesosia). Nahasin yleistykset
petrimaljoista eläviin ihmisiin on torjuttu tiedeyhteisön
piirissä kelvottomina.

Tämä on yksi sitkeimpiä myyttejä. Elävän elämän esimerkki siitä,
mitä tapahtuu marijuanan ollessa vapaasti tarjolla, löytyy
Alankomaista. Marijuana dekriminalisoitiin käytännössä
Alankomaissa 1970-luvulla, mistä lähtien kovien huumeiden
(heroiinin ja kokaiinin) käyttö on vähentynyt suuressa
määrin. Jos marijuana todella olisi "portti kovempiin aineisiin", kovien
huumeiden käytönhän olisi pitänyt lisääntyä. Havaintoja
vastaavasta "negatiivisesta porttivaikutuksesta" on tehty myös
Yhdysvalloissa: 1970-luvun alussa tehdyt tutkimukset osoittivat
negatiivista korrelaatiota marijuanan ja alkoholin käytön
välillä. Rand Corporationin tutkimus vuodelta 1993 vertaili
huumeiden käyttöä USA:n eri osavaltioissa. Se osoitti, että
osavaltiot, joissa marijuanaa oli helpommin saatavilla – ts.
osavaltiot, joissa lainsäädäntö on lievempi – kovien huumeiden
käyttö ensiaputilastoilla mitattuna oli vähäisempää kuin
osavaltioissa, joissa lainsäädäntö oli tiukempi. Lyhyesti
sanottuna, tiede ja käytännön kokemukset osoittavat, että
marijuanalla on taipumus korvata paljon vaarallisempia kovia
huumeita, kuten alkoholi, kokaiini ja heroiini.

Kuten hedelmällisyystutkimusten tulokset, tämäkin väite perustuu
koe-eläimille annettuihin erittäin suuriin kannabinoidiannoksiin.
Ihmisillä tätä ei ole pystytty osoittamaan. Kiinnostavaa
sinänsä, kaksi vuonna 1978 ja yksi vuonna 1988 tehty tutkimus
osoitti, että hasis ja marijuana saattoivat jopa voimistaa
elimistön vastustuskykyä tutkituissa ihmisissä.

Poltettu marijuana sisältää suunnilleen saman määrän
karsinogeenejä kuin vastaava määrä tupakkaa. On muistettava,
että ahkera tupakoitsija polttaa paljon enemmän tupakkaa kuin
ahkera marijuanankäyttäjä marijuanaa. Tämä johtuu siitä, että
poltettu tupakka 90% addiktiopotentiaaleineen on suurin
riippuvuuden aiheuttaja kaikista huumeista, marijuanan
aiheuttaessa lievemmän riippuvuuden kuin kahvi. Kaksi muuta
tekijää ovat tärkeitä. Ensinnäkin, huumeidenkäyttövälineet
kieltävä lainsäädäntö (USA:ssa) tekee karsinogeenejä suodattavat

vesipiiput
laittomiksi ja vaikeuttaa
näin turvallisempaa polttamista. Toiseksi, jos kannabis olisi laillista, olisi
edullisempaa käyttää bhangin (perinteinen juoma Lähi-Idässä) tai
marijuanateen kaltaisia kannabisjuomia, jotka ovat täysin
karsinogeenittömiä. Ero on huikea verrattuna savuttomiin
tupakkatuotteisiin, kuten nuuskaan, joka aiheuttaa suu- ja
kurkkusyöpää. Kun kaikki nämä tosiasiat huomioidaan, voidaan
selvästi havaita asian olevan päinvastoin: marijuana on paljon
turvallisempaa kuin tupakka.

Vaikkakin marijuana päihteenä käytettynä heikentää suorituskykyä
alkoholin tapaan, tutkimukset marijuanan vaikutuksesta
auto-onnettomuustilastoihin vihjaavat, että marijuana ei olisi
yhtä vaarallista kuin alkoholi. Kun satunnainen ryhmä kuolemaan
johtaneiden auto-onnettomuuksien uhreja tutkittiin, aluksi
havaittiin marijuanan liittyneen suhteessa yhtä moneen
onnettomuuteen kuin alkoholin. Toisin sanoen, marijuanan
vaikutuksen alaisena olleiden kuskien määrä suhteessa marijuanan
käyttäjien määrään yhteiskunnassa oli lähellä alkoholin
vaikutuksen alaisena olleiden kuskien määrään suhteessa alkoholin
käyttäjien määrään yhteiskunnassa. Lähempi tutkimus kuitenkin
paljasti, että 85 prosenttia marijuanan vaikutuksen alaisena
olleista oli myös nauttinut alkoholia. Pelkästään marijuanan
vaikutuksen alaisena olleiden suhde oli paljon alhaisempi kuin
pelkästään alkoholin vaikutuksen alaisena olleiden. Tätä
havaintoa tukevat monet muut, täysin toisenlaisia menetelmiä
hyödyntäneet tutkimukset. Esimerkiksi, taloudellinen analyysi
marijuanan käytön dekriminalisoinnin vaikutuksista osoitti, että
osavaltiot, joissa marijuanan käytöstä annettavia rangaistuksia
oli alennettu, marijuanan käyttö kohosi alkoholinkulutuksen
kustannuksella, minkä seurauksena vakavien
liikenneonnettomuuksien määrä väheni.

Tämä on silkka valhe, jonka Partnership for a Drug-Free America
on pannut liikkeelle. Muutama vuosi sitten he pyörittivät
TV-mainosta, jossa näytettiin ensin normaali aivokäyrä ja sen
jälkeen "marijuanan vaikutuksen alaisena" olevan 14-vuotiaan
"lattea" aivokäyrä. Kun tutkijat soittivat TV-yhtiöihin
valittaakseen mainoksesta, sen näyttäminen lopetettiin.
Vaikuttaa siltä, että Partnership for a Drug-Free America
väärensi "marijuana-aivokäyrän". Todellisuudessa marijuana
lievästi lisää alfa-aaltoja. Alfa-aallot liitetään usein
mietiskeleviin ja rentoutuneisiin tiloihin, jotka puolestaan
liitetään ihmisen luovuuteen.

Tämä myytti on seurausta virheellisestä tutkimusmateriaalista.
Väitteen esittäneet tutkijat perustivat väitteensä poliisin
1970-luvulla takavarikoimien marijuana-erien todettuihin
THC-pitoisuuksiin. Väärät säilytysolosuhteet aiheuttivat
tuolloin kuitenkin sen, että marijuanan THC-pitoisuus heikkeni
ratkaisevasti jo ennen kuin minkäänlaisia kemiallisia analyysejä
ehdittiin suorittaa. Samoihin aikoihin suoritetut riippumattomat
tutkimukset osoittavat, että 1970-luvun alussa tyypillinen
"katu"-marijuana oli yhtä voimakasta kuin nykyäänkin. Itse
asiassa kaikkein voimakkainta kannabiksen muotoa myytiin USA:ssa
laillisesti 1920- ja 1930-luvuilla lääkealan yrityksen
Smith-Kleinin toimesta nimikkeellä American
Cannabis.

Tämä on totta, mutta harhaanjohtavaa. Kun alkoholi vaikuttaa
motoriikkaan, marijuana vaikuttaa keskittymiskykyyn. Kaikki
keskittymiskyvyn häiriöt katoavat vaikutuksen loputtua. Vaikutus
välimuistiin liitetään yleensä tri Heathin apinaraukkoihin
pyrkimyksenä antaa vaikutelma, että tila olisi pysyvä.

Tämäkin on totta, mutta harhaanjohtavaa. Kannabinoidit ovat
samalla tavalla rasvaliukoisia kuin lukemattomat ravintoaineet ja
myöskin eräät myrkyt kuten DDT. Esimerkiksi tärkeä A-vitamiini
on rasvaliukoinen, mutta marijuanan kieltämisen kannattajat eivät
tätä vertausta koskaan tee.

Taas totta, mutta harhaanjohtavaa. Science-lehden numeron
31.8.1990 mukaan paahdetussa kahvissa esiintyvistä yli 800
kaasuuntuvasta kemikaalista vain 21 on testattu eläimillä ja 16
niistä aiheutti syöpää jyrsijöissä. Kuitenkin kahvi on laillista
ja sitä pidetään melko turvallisena.

Tämä on totta. Se on otettu mukaan, jotta nähtäisiin pysyitkö
tarkkaavaisena. Eläinkokeet ovat osoittaneet, että tappavat
kannabinoidiannokset ovat erittäin suuria. Tiedemiehet ovat
arvioineet huumaavan kannabinoidiannoksen suhteen tappavaan
annokseen olevan 1:40000. Toisin sanoen, yliannostuskuolema
edellyttäisi huumaavan annoksen 40000-kertaistamista.
Alkoholilla vastaava suhde vaihtelee 1:4:n ja 1:10:n välillä. On
helppoa ymmärtää, miksi yli 400 ihmistä kuolee Suomessa
vuosittain alkoholin yliannostukseen eikä kukaan kuole
marijuanan yliannostukseen.

1)

• Marijuana and Health, Institute of Medicine, National
  Academy of Sciences, 1982.
  JAMA:n tutkimukset:
• Co, Goodwin, Gado, Michael, and Hill: "Absence of cerebral
  atrophy in chronic cannabis users", JAMA, 237:1229-1230, 1977.
• Kuehnle, Mendelson, Davis, New: "Computed tomographic examination
  of heavy marijuana smokers", JAMA, 237:1231-1232, 1977.

2)

• Marijuana and Health (kts.kohta 1).
• Dr.Lester Grinspoon: Marijuana Reconsidered, 1978.

3)

• "The Economics of Legalizing Drugs", Richard J. Dennis, The
  Atlantic Monthly, Vol 266, No.5, Nov 1990, s.130.
• "A comparison of Marijuana Users and Non-users", Norman Zinberg
  and Andrew Weil (1971).
  Rand Corporationin tutkimus (1993):
• "The Effect of Marijuana Decriminalization on Hospital Emergency
  Room Episodes: 1975-1978", Karyn E. Model.

4)

• "Marijuana and Immunity", Journal of Psychoactive Drugs, Vol
  20(1), Jan-Mar 1988.
• Kaklamani et al.:"Hashish smoking and T-lymphocytes", 1978.
• Kalofoutis et al.:"The significance of lymphocyte lipid changes
  after smoking hashish", 1978.
• Wallace, Tashkin, Oishi, Barbers:"Peripheral Blood Lymphocyte
  Subpopulations and Mitogen Responsiveness in Tobacco and
  Marijuana Smokers", 1988, Journal of Psychoactive Drugs.

5)

• Health Consequences of Smoking: Nicotine Addiction, Surgeon
  General's report, 1988.
• "Hooked, not hooked", Deborah Franklin, In Health Magazine(s.39-52).
• "Working Men and Ganja: Marijuana Use in Rural Jamaica", M.C.Dreher,
  Institute for the Study of Human Issues, 1982, ISBN 0-89727-025-8.
• Marijuana and Health(kts. kohta 1).

6)

• "Marijuana, Driving and Accident Safety", Dale Gieringer, Journal
  of Psychoactive Drugs.
• "Do Youths Substitute Alcohol and Marijuana? Some Econometric
  Evidence", Chaloupka & Laixuthai, Nov.1992, University of Illinois
  at Chicago.

7)

• Jack Herer: The Emperor Wears No Clothes, 1990, s.74.
• Cynthia Cotts: "Hard Sell in the Drug War", The Nation, March 9, 1992.
• Dornbush, Fink & Freedman: "Marijuana, Memory and
  Perception", 124th annual meeting of the American Psychiatric Association,
  May 3-7, 1971.

8)

• "Cannabis 1988, Old Drug New Dangers, The Potency Question",
  Mikuriya & Aldrich, Journal of Psychoactive Drugs.

9)

• Marijuana and Health(kts. kohta 1).
• "Marijuana, Memory and Perception"(kts. kohta 7).

10)

• Marijuana and Health(kts. kohta 1).
• "The A Team", Scientific American, Vol.264, No.2, Feb 1991, s.16.

11)

• "Too Many Rodent Carcinogens, Mitogenesis Increases Mutagenesis",
  Ames & Gold, Science, Vol.249, 31 August 1990, s.971.

12)

• Marijuana Reconsidered(kts. kohta 2), s.227.
• Uusi Suomi 13.9.1991, sivu 9.