Kategoria: Uutiset

Lähde: Kaleva 9.5.2004

Kannabiksen kasvattaminen kotioloissa omaan käyttöön on opiskelijoiden keskuudessa melko yleistä, ilmenee Kalevan verkkolehden Juttutuvassa käytävästä keskustelusta.

Kaleva pyysi mielipiteitä huumeiden käytöstä ja saatavuudesta viime keskiviikkona samalla kun kertoi, että Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän kouluissa aiotaan puuttua lisääntyneeseen huumeiden ja alkoholin käyttöön.

"Kasvatan oman ruohoni, en myy tahi osta", kirjoittaa yliopisto-opiskelija, samoin kuin ammattikorkeakoululainen: "kasvatan omat puskat, en myy mutta voin tarjota kavereille jos tulevat kyläilemään".

Eräs arvelee, että esimerkiksi uusista yliopisto-opiskelijoista noin 50 prosenttia polttaa pilveä.

Kirjoittajien joukosta löytyy toki niitäkin jotka eivät "ole eläissään huumeita nähneet", mutta moni toteaa valinneensa kannabiksen alkoholin tai tupakan sijaan, sillä sen todetaan olevan parempi ja turvallisempi tapa rentoutua.

"Alkoholi ei itselle oikein sovi, mutta hyvä että on löytynyt vaihtoehtoinen päihde. Harmi vain, että lainsäädäntö tekee minusta ja monista ystävistäni rikollisia, vaikkei toiminnastamme aiheudu yhteiskunnalle minkäänlaista häiriötä."

Verkossa käytävästä keskustelusta ilmenee, että hampun kotikasvattajien ja käyttäjien jahtaaminen on opiskelijoiden mielestä poliisin resurssien tuhlaamista.

Hamppumarssilla 120 henkeä

Oulussa marssittiin lauantaina kannabiksen laillistamisen puolesta. Hamppumarssi järjestettiin Oulun lisäksi Helsingissä, Turussa ja Tampereella.

Oulussa toista kertaa järjestettyyn marssiin osallistui 120 henkeä.

"Ihmiset olivat kiinnostuneita ja tulivat kyselemään, että mistä tässä on kysymys", kertoo marssin järjestäneen Vapaamieli-ryhmän toiminnassa mukana oleva Kyösti Ylikulju.

Marssin sanoma oli, että kannabiksen kasvatuksen salliminen on yksi tärkeimmistä huumepoliittisista ratkaisuista, jolla voidaan puuttua kansainvälisen huumerikollisuuden aiheuttamiin ongelmiin.

"Ihmisiä ei saisi turhaan vainota tällaisen asian takia, mikä ei ole ongelma", sanoo Ylikulju.

Hän toteaa, että Suomen huumevalistus on vuosikymmenten ajan niputtanut kaikki kielletyt päihteet samaan nippuun ja luonut uhkakuvia yhdistämällä piiput ja piikit samoihin kuviin.

Suomen kannabisyhdistyksen mukaan Euroopan huumepolitiikan kehitys on kulkemassa siihen suuntaan, että kannabiksen käyttö ja hallussapito tulee sallivammaksi.

Heidän mukaansa useissa EU-maissa eletään jo kieltolain jälkeistä aikaa, mutta kuitenkin kautta ennen kannabiksen laillistamista.

Ylikulju jatkaa, että alkoholi tappaa Suomessa noin 3000 ihmistä vuodessa ja tänä vuonna luku tulee veronalennusten myötä vielä kasvamaan.

"Lisäksi alkoholi on mukana muun muassa kolmessa neljästä pahoinpitelytapauksesta ja aiheuttaa tunnetusti valtavasti yhteiskunnallisia ja kansanterveydellisiä ongelmia. Alkoholista puhutaan silti yleisesti käsittämättömän kevyesti ja koko kansakunta riemuitsi tänäkin keväänä halvemmasta viinasta", hän sanoo.

 Lähde: Helsingin Sanomat 9.5.2004, Maan pinnalta

Kun miedoista tai kovista huumeista keskustellaan, harvoin kiinnitetään huomiota näihin maataloustuotteisiin osana kansainvälistä kauppaa.

Suotakoon siis näinä kansanedustajatason huumetutkimusten aikoina ajatusleikki, vertailu pilven ja reilun kaupan banaanien välillä.

Huumeiden alkutuotanto, tukkukauppa ja pitkälti myös vähittäiskauppa ovat planeetan väkivaltaisimpien ja raskaimmin aseistautuneiden rikollisten hallussa. Alkutuottajat ovat usein lähes maaorjien asemassa, puristettuina monokulttuuriin, jossa kokan, unikon tai kannabiksen viljely on ainoa vaihtoehto.

Tätä liiketoimintaa leimaavat myös tähtitieteelliset liikevoitot ja niiden täysin häikäilemätön tavoittelu. Alkutuottajan osuus lopullisesta kuluttajahinnasta kuulunee tunnetun historian pienimpiin.

Huumeet näyttävät siten olevan lähes täydellinen vastakohta reilun kaupan periaatteelle. Tuskin minkään muun maataloustuotteen kaupassa välikädet ottavat omiin taskuihinsa niin valtavan osan hinnasta alkutuottajan kustannuksella.

Entä minkälaisia ovat nämä välikädet? Paljaan ahneuden lisäksi alaa leimaa sumeilematon veronkierto, rahanpesu ja epäherrasmiesmäiset kauppatavat, mistä kertoo suuri vuosittainen kuolonuhrien määrä tulitaisteluissa, autopommi-iskuissa ja kidnappauksissa.

Reilun kaupan järjestelmä vaatii maataloustuottajilta sitoutumista ympäristösopimuksiin ja ihmisoikeuksiin. Tuotannossa on noudatettava kansainvälisen työjärjestön sopimuksia, YK:n ihmisoikeuksien julistusta ja lapsen oikeuksien sopimusta. Kun tuottajien sosiaaliset ja taloudelliset olot paranevat, voidaan ekologiset olosuhteet ottaa paremmin huomioon ja siten lisätä mahdollisuuksia toteuttaa kestävää kehitystä, reilun kaupan periaatteissa todetaan.

Reilun kaupan kannattajien mukaan kuluttajilla on omilla valinnoillaan mahdollisuus vaikuttaa myönteiseen kehitykseen kolmansissa maissa.

Huumeita Pohjois-Afrikasta, Keski-Aasiasta ja Etelä-Amerikasta tuottavat tahot eivät nykytiedon valossa noudata reilun kaupan periaatteita eivätkä siten edistä oikeudenmukaista maailmankauppaa. Päinvastoin, tolkuttomien miljardisummien taskuunpanijat näyttävät usein laajentaneen ihmiskauppaan, prostituutioon ja kiristykseen.

Kysymys kuuluu siis: jos ylikansallisen elintarvikeyhtiön kahvipaketin tai hedelmän ostaminen on epäeettistä kulutuskäyttäytymistä, mitä on sanottava pilven ostamisesta?