Kategoria: Uutiset

  • USA: Kannabis ei lisää suusyövän riskiä

    USA
    Kannabis ei lisää suusyövän riskiä
    Lähde: Seattle Times 2.6.2004
    http://www.mapinc.org/drugnews/v04/n812/a10.html

    Marihuanan virkistyskäyttäjillä ei ole sen suurempi mahdollisuus saada suusyöpää kuin ei-käytäjillä uuden Fred Hutchinson syöväntutkimuskeskuksessa tehdyn tutkimuksen mukaan.

    Uusin tutkimus on ristiriidassa vuonna 1999 Kaliforniassa tehdyn tutkimuksen kanssa, mikä osoitti kannabiksen käyttäjillä olevan selvästi korkeampi riski saada päänalueen ja kaulan syöpiä.

    Marihuana on USA:n eniten käytetty laiton huume. Marihuanan savulla on osittain samoja karsinogeenisia ominaisuuksia kuin tupakalla mutta tutkijat eivät ole vielä lopullisesti osoittaneet marihuanan polttamisen aiheuttavan mitään syöpää, kertoo Stephen Schwartz, vanhempi tutkija Fred Hutchinsonin yliopistosta. Tupakan tiedetään aiheuttavan erilaisia syöpiä.

    Tutkijat tietävät marihuanan haittaavan älyllisiä toimintoja kuten muistia, sanallista älykkyyttä ja ajamista. Samalla marihuanalla on todettu olevan terveydellisiä ominaisuuksia, joihin kuuluu kehon immuunijärjestelmän tehostaminen.

    Schwartz varoittaa marihuanan käyttäjiä ottamasta tätä tutkimustulosta todisteena siitä, että marihuana olisi haitatonta varsinkin syövän osalta. Esimerkiksi marihuanan vaikutukset epätavallisen paljon maria käyttäville ovat vielä suurelta osin tuntemattomia, hän sanoi.

  • Koulu kielsi hamppuaiheiset merkit

    Lähde: Kaleva 21.5.2004

    Oulun Toppilan yläaste on kieltänyt oppilailtaan huumemyönteisiksi katsottujen symbolien käytön koulussa. Toukokuun alussa koteihin lähetetyssä kuukausiraportissa tällaisiksi määritellään kannabislehtikorut ja -asusteet sekä Jamaikan lipun värit.

    Rehtori Aino Niskanen perustelee kieltoa oppilaiden huumemyönteisyyden kasvulla. Ilmiöön on kiinnitetty huomiota opettajien keskuudessa ja vanhempainneuvostossa. Niskasen mukaan tarkoitus on herättää vanhemmat ja oppilaat huomaamaan, että mainitut symbolit tekevät kantajastaan kannabismyönteisyyden mannekiinin.

    Jos oppilas niitä käyttää, asiasta keskustellaan oppilaan kanssa ja siitä ilmoitetaan huoltajalle.

    Opettajille on tähdennetty, että keskustelun tulee olla ystävällistä ja valistavaa. "Missään tapauksessa opettajat eivät katso kannabiskorun käyttämisen kertovan, että oppilas olisi kannabiksen käyttäjä, potentiaalinenkaan", rehtori sanoo.

    Hampunlehtikuviolla varustettuja koruja sekä punaisen, vihreän ja keltaisen yhdistelmää näkee oppilailla aika paljon, arvioi yhdeksäsluokkalainen Jani Huotari.

    Kiellon piirissä ovat nämä niin sanotut rasta- tai reggaevärit – tiedotteessa mainitun Jamaikan lipun värit ovat musta, vihreä ja keltainen. Jamaikalaislähtöiseen, reggaemusiikin myötä tunnetuksi tulleeseen rastafarismi-uskontoon liittyy kannabiksen käyttö.

    "Ei ole mitään kiellettyä väriyhdistelmää", erityisopettaja Mervi Karjalainen kuitenkin sanoo. Tiedotteen muotoilu on tarkoituksellisen provosoiva keskustelun herättämiseksi.

    "Lasta, joka tulee kouluun punaviherkeltaisesti pukeutuneena, ei suinkaan passiteta kotiin", Karjalainen sovittelee. Hänen mukaansa rastaväreistä huomautetaan vain jos niihin yhdistyy esimerkiksi kannabislehden tai -piipun kuva.

    "Silloin kun symbolinen arvo liittyy laittomaan toimintaan, siihen puututaan. Yhtä lailla osassa Oulun kouluista on kielletty rasistiset symbolit."

    Oppilaat kapinamielellä

    Oppilaat suhtautuvat kieltoon vastahankaisesti. Jani Huotarikaan ei sitä hyväksy, vaikkei symboleja käytäkään. "Jokainen saa pitää mitä itse haluaa. Muut ovat vähän samaa mieltä, että kielto on ihan syvältä."

    Oppilaat ihmettelevät, miksi rasistiseen ja fasistiseen skinikulttuuriin kuuluvat Suomen lipulla varustetut pilottitakit kuitenkin sallitaan.

    "Se on rasismia", tuhahtaa seitsemäsluokkalainen Jasmi. Hänelle opettaja oli huomauttanut punaviherkeltaisesta rannekkeesta. Jasmi kiistää olevansa kannabismyönteinen ja pitää kiellettyjä symboleja musiikkiin liittyvänä muotina.

    Aino Niskanen uskoo, että osa oppilaista provosoituu uhmaamaan kieltoa. "Mutta jos yksikin saadaan autettua niin, ettei hän mene tietämättömyyttään ottamaan aineita, joita kannabiskorujen kantajalle mahdollisesti tarjotaan, niin silloin kielto on saavuttanut merkityksensä."

    Suunnittelija Arja-Sisko Holappa Oulun kaupungin opetusvirastosta ei ole kuullut, että muissa Oulun kouluissa olisi vastaavaa kieltoa. Koulut päättävät järjestyssäännöistään itse.

    Ylitarkastaja Heidi Peltonen Opetushallituksesta kertoo monien maamme koulujen ottaneen kantaa rasistiseen ja rikolliseen toimintaan liittyvään pukeutumiseen. Raja järjestyssääntöjen ja perusoikeuksien välillä on kuitenkin veteen piirretty viiva, ja ylitulkintoja on ilmennyt esimerkiksi saatananpalvontasymbolien suhteen.

  • Tämä on Helsinki!

    Lähde: City 10/2004
    http://www.city.fi/artikkelit/artikkeli.php?id=1173&area=ilmiot&seskey=

    18 prosenttia kokeillut kannabista

    Kovien huumeiden käyttäminen on aika harvinaista Helsingissä; amfetamiinin ja opiaattien käyttäjiä on yksi prosentti väestöstä, noin viisituhatta.

    Vertailun vuoksi: kannabista on kokeillut yli 100 000 helsinkiläistä.

  • USA: Vermont sallii lääkekannabiksen

    USA

    Vermont sallii lääkekannabiksen

    Lähde: The Advocate 20.5.2004

    http://www.mapinc.org/drugnews/v04/n759/a09.html

    Vermontin osavaltion senaatti hyväksyi äänin 20 – 7 lain,
    joka turvaa lääkekannabiksen käyttäjät pidätyksiltä.
    Osavaltion parlamentin aikaisemmin hyväksymä laki menee republikaanisen
    kuvernöörin James Douglasin päätettäväksi.
    Lainsäädännöllä sallittaisiin tietyistä taudeista
    kärsivien kasvattaa, pitää hallussaan ja käyttää
    rajoitettua määrää kannabista. Potilaiden sallittaisiin
    kasvattaa kolme kasvia. Douglas suhtautuu lakiin epäröiden ja
    häntä taatusti painostetaan valkoisesta talosta.

    Jos Douglas allekirjoittaa lain tai jättää veto-oikeutensa
    käyttämättä Vermontista tulee Hawaijin jälkeen
    toinen osavaltio, joka on laatinut lääkekannabislait. Seitsemän
    muuta lääkekannabiksen sallivaa osavaltiota – Alaska, California,
    Colorado, Maine, Nevada, Oregon ja Washington – ovat säätäneet
    lakinsa kansanäänestyksissä voittaneiden lakialoitteiden
    pohjalta. Marylandin vuonna 2003 voimaan tullut laki vähentää
    lääkekannabiksen käyttäjien rangaistuksia mutta sillä
    ei poistettu osavaltion kannabiksen kieltolakia.

  • Hautala: Meriläinen joutunut kohtuuttomaan tilanteeseen

    Lähde: Helsingin Sanomat 16.5.2004

    Kansanedustaja Rosa Meriläinen (vihr) on joutunut julkisuudessa "kohtuuttomaan tilanteeseen" myönnettyään käyttäneensä huumeita. Näin sanoi kansanedustaja Heidi Hautala (vihr) Yleisradion Lauantaiseurassa.

    "Meriläinen on varmasti herkkupala — toimittajille, jotka haluavat vähän viihteellisempää sisältöä ankaraan ja tylsään asiaan", Hautala arvioi.

    Hän ei kuitenkaan puolustellut Meriläisen toimia.

    "Se oli erittäin vakava asia ja on ehdottomasti vastuutonta mennä puhumaan tällä tavalla julkisuudessa, koska se helposti käännetään ikään kuin valtavaksi huumemyönteisyydeksi", Hautala sanoi.

    Hän myönsi kokeilleensa itsekin huumeita kauan sitten.

    "Ne olivat kokeiluja ja tapahtuivat suunnilleen siihen aikaan, kun Rosa Meriläinen syntyi."

    Hautala muistutti, että vihreiden ohjelma suhtautuu kaikkiin päihteisiin kielteisesti.


  • Uusi huumetesteri koekäyttöön

    Lähde: Helsingin Sanomat 15.5.2004

    Poliisi aloitti kuluvalla viikolla huumekuljettajien kokeelliset tienvarsitestit Helsingin ja Tampereen seudulla. Vuoden loppuun jatkuvan ohjelman aikana kokeillaan uuden, syljelle kehitetyn pikatesterin luotettavuutta.

    Helsingin ja Espoon poliisilaitosten ohella testejä tekevät liikkuvan poliisin Tampereen- ja Helsingin-yksiköt.

    Tavoitteena on ottaa noin kaksi- ja puolisataa näytettä, joiden tuloksia vertaillaan epäillyn veri- ja virtsanäytteistä saatuihin tuloksiin.

    Uuden testerin tulokset valmistuvat viidessä minuutissa. Tämä on selkeä parannus poliisin aiempaan testikalustoon, jonka tuloksia saatiin odottaa viidentoista-kahdenkymmenen minuutin ajan. Laitteet soveltuivat pikemminkin laboratorio- kuin kenttäkäyttöön.

    Testeri ilmaisee käytännössä kaikki Suomessa yleisesti käytössä olevat huumeet: amfetamiinin, kannabistuotteet, kokaiinin ja opiaatit, kuten heroiinin.

    Lakiin tulleen huumeiden nollatoleranssin myötä elimistöstä löydetyt pienetkin huumemäärät täyttävät rattijuopumuksen tunnusmerkistön.

    Tienvarsikokeet ovat osa kansainvälistä ROSITA-ohjelmaa, jolla pyritään kehittämään liikenteeseen luotettavia huumeiden valvontakäytäntöjä.

    Suomen ohella mukana ovat Norja, Saksa, Ranska, Belgia sekä viisi Yhdysvaltain osavaltiota.

    Testiohjelmassa on selkeät painopisteet jo testereiden rajoitetusta määrästä ja hintavuudesta johtuen. Yksi kertakäyttöinen laite maksaa poliisille kaksikymmentä euroa.

    Ohjelman luonteen vuoksi liikennevirrasta halutaan mahdollisimman varmoja osumia, jotka auttavat laitteen luotettavuuden selvittämisessä.

    Valinnat osuvat ylikonstaapeli Arto Hokkasen mukaan sellaisiin kuljettajiin, joita ajokäyttäytymisen ja muun käytöksen ohella on syytä epäillä huumeiden käytöstä.

    "Amfetamiini lisää usein kuljettajien aggressiivisuutta, he ajavat nykivästi ja repivästi. Tällaisissa tapauksissa joudutaan joskus myös takaa-ajotilanteisiin."

    "Kannabis ja erilaiset lääkkeet puolestaan aiheuttavat väsymystä. Joissakin tapauksissa kuljettaja on jopa törmännyt valoihin pysähtyneen autoletkan perään."

    Huumeista epäillyn kuljettajan oikeusturva pyritään takaamaan vertailevilla näytteillä. Epäillyn sylkinäytettä vertaillaan laboratorio-oloissa tai terveyskeskuksissa hänestä otettuihin veri- ja virtsanäytteisiin.

    Näin toimitaan myös sylkitesterin koeohjelmassa. Samalla varmistetaan testerin luotettavuus.