PDF: 

Lempeämmin kiitos!

PDF: 

Lempeämmin kiitos!

Huumeista puhuminen ei ole loukkaavaa – silti se on kielletty Ruotsissa

ENCOD:in avoin kirje Euroopan komission varapuheenjohtaja Margareta Wallströmille, jonka vastuualueena komissiossa on suhteet eri instituutioihin sekä kommunikaatiostrategia.

Arvoisa Rouva Margareta Wallström,

ENCOD:ia (European Coalition for Just and Effective Drug Policies) johtavan lautakunnan jäseninä haluamme saattaa Tiedoksenne yhdistymisvapauden vakavan loukkauksen, mikä tapahtuu parhaillaan yhtä meidän jäsenjärjestöämme, Ruotsin käyttäjäjärjestöä (Svenska Brukerföreningen, SBF), kohtaan Tukholmassa.

Ruotsin parlamentin jäsen Birgitta Rydberg kyseenalaisti sen, että SBF, jonka toiminta rahoitetaan osittain Tukholman kaupungin avustuksella, on ENCOD:in jäsenyhdistys. Sen seurauksena SBF pakotettiin toistaiseksi luopumaan ENCOD:in jäsenyydestä.

Sekä SBF että ENCOD ovat laillisia järjestöjä. SBF puolustaa ruotsalaisten huumausaineiden käyttäjien oikeuksia ja toimii yhteistyössä viranomaisten kanssa huumausaineiden haittojen vähentämiseksi Ruotsissa. ENCOD on kattojärjestö Euroopan 120 kansalaisjärjestölle ja henkilöjäsenille 24 eri Euroopan maasta, jotka ovat syvästi huolestuneet vallitsevasta huumausainepolitiikasta. Vuodesta 1993 olemme työskennelleet yhdessä kehittääksemme rakentavia ehdotuksia uusiksi lähetymistavoiksi laittomiin päihteisiin. Nämä ovat pohjautuneet paikalliseen kokemukseen ja asiantuntemukseen, joka on saavutettu arjen kokemuksella miljoonilta ihmisiltä, jotka ovat joutuneet huumausainepolitiikan kohteiksi Euroopassa ja sen ulkopuolella.

ENCOD:in jäsenet, mm. sosiaalijärjestöt, tutkimuslaitokset ja yritykset, uskovat vakaasti, että nykyinen huumausaineiden kansainvälinen kieltolaki ei riittävästi ota huomioon huumausaineista aiheutuvia haittoja. Siksi meidän mielestämme Euroopan pitäisi omaksua erilainen, yhteistoimintaan perustuva lähestymistapa huumeisiin. Siinä olisi tilaa kansallisiin kokeiluihin ja kansainvälisten sopimusten soveltamiseen. Siinä otettaisiin myös huomioon EU:n suhteellisuuden ja läheisyyden periaatteet.

Joulukuussa 2004 Euroopan Parlamentti hyväksyi joukon suosituksia EU:n tuleviksi huumausainepolitiikan perusteiksi, jotka liittyivät olennaisesti näihin periaatteisiin. Vetoomuksen Euroopan parlamentin tukemiseksi allekirjoitti melkein 60.000 EU:n kansalaista, joiden joukossa oli 1370 ruotsalaista.

Meidän mielestämme painostus saada ruotsalaisen jäsenjärjestömme luopumaan ENCOD:in jäsenyydestä, jotta se ei menettäisi julkista tukea, ei ole hyväksyttävissä. Itsensä demokratioiksi julistaneissa Ruotsissa ja Euroopan Unionissa ihmisillä on oikeus ilmaista mielipiteensä ja järjestäytyä laillisiin järjestöihin. Lisäksi on erittäin tärkeätä, että ihmisillä on oikeus yhdistyä Euroopan Unionin tasolla erityisesti nykytilanteessa, missä aivan kuten itse kirjoititte lehdistötiedotteessa helmikuussa 2006: "Euroopan Unioni on kasvanut poliittisena projektina mutta ei ole vielä löytänyt paikkaansa ihmisten mielissä ja sydämessä".

Viittaisimme myös mielellämme siihen tosiasiaan, että torstaina 26.1. Euroopan Komission järjestämässä Kansalaisyhteiskunta ja huumausaineet -konferenssissa ainoat ruotsalaisen kansalaisyhteiskunnan edustajat olivat ECAD:in (European Cities Against Drugs) edustajia. Yksi heistä oli Thomas Hallberg, jonka Euroopan Komissio oli kutsunut yhdeksi kolmesta pääpuhujasta. Puheessaan herra Hallberg esitti "tilastollista tietoa", jonka tarkoitus oli esittää, että ECAD:in mukaan "neulojen vaihtoprojektit eivät ole hillinneet HIV/AIDS epidemiaa" ja että "Ruotsissa on 50% enemmän kannabikseen liittyviä kuin heroiinin käyttöön liittyviä kuolemantapauksia".

Emme halua kieltää ECAD:in tekemästä omia julistuksiaan vaikkakin Euroopassa on olemassa enemmän kuin runsaasti näyttöä (mm. EMCDDA:n vuosittaisessa raportissa), joka osoittaa, että ECAD:lla ei ole väitteelleen mitään realistista perustaa. Mutta jos Euroopan Komissio erityisesti suosii tämän kaltaisia väitteitä, olisi varmasti paikallaan, että muutkin ruotsalaiset kansalaisjärjestöt saisivat osallistua keskusteluun.

Siksi haluaisimmekin Teidän kääntyvän Ruotsin viranomaisten puoleen ja välittävän huolemme Ruotsín kansalaisten perusoikeudesta sekä erityisesti Brukarföreningin oikeudesta ilmaista itseään huumausainepoliittisissa kysymyksissä ja olla jäsenenä ENCOD:ssa. Huumausaineista puhuminen on myös demokratiaan kuuluva asia.

Osoitamme tämän vaatimuksen Teille siksi, että olette ruotsalainen, ja erityisesti siksi, että Euroopan Unionin viestinnän toimintasuunnitelma (European Union Action Plan on Communication), joka tehtiin Teidän alaisuudessanne kesäkuussa 2005, sisältää konkreettisia suunnitelmia Euroopan Komissiolle "jotta se voisi olla lähempänä kansalaista ja olla vastaanottavaisempi heidän huolilleen".

Kopio tästä kirjeestä on lähetetty oikeusasiainkomissaarille Franco Frattinille

Toivomme kuulevamme Teistä pian

Kunnioittavasti,

Farid Ghehioueche, Marina Impallomeni, Christine Klüge, Virginia Montañes, Joep Oomen ja Jan van der Tas

Johtava lautakunta

EUROPEAN COALITION FOR JUST AND EFFECTIVE DRUG POLICIES (ENCOD)
Lange Lozanastraat 14
2018 Antwerpen
Belgium
Tel. 00 32 (0)3 237 7436 (Joep Oomen)
Mobile: + 33 6 148 156 79 (Farid Ghehioueche)
Fax. 00 32 (0)3 237 0225
E-mail:encod@glo.be
Website: www.encod.org

Ihmeitä voi tapahtua

ENCOD tiedote nro 14 Helmikuu 2006

Meillä Euroopassa ei ole oikeutta olla pessimistisiä. Tavallisen kansalaisen mahdollisuudet vaikuttaa päättäjiin meitä koskevissa asioissa Euroopassa eivät ole aivan ihanteelliset mutta paljon paremmat kuin monissa muissa valtioissa. Totuus siitä, että kuilu päättäjien ja kansalaisten välillä käsitetään ongelmalliseksi Euroopan Unionissa on myönteistä. Se luo tarvetta luoda hankkeita kuten Brysselissä pidetty konferenssi Kansalaisyhteiskunta ja huumausaineet. 26.-27.1. 2006

ENCOD osallistui tähän Euroopan Komission (The Anti-Drugs Co-ordination Unit of the Directorate General on Justice, Freedom and Security eli JFS) järjestämään konferenssiin suurella lähetystöllä. Konferenssin järjestäminen oli suurelta osin ENCODin 18 kuukautta jatkuneen painostuksen tulosta. ENCOD joutui muistuttamaan Euroopan Neuvostoa ja ns. horisontaalista huumausaineryhmää (Horizontal Drug Group on 25 EU:n maan koordinoiva elin huumausainekysymyksissä) päätöksistä, jotka ne olivat tehneet kehittääkseen EU:n huumausainepolitiikkaa 1990-luvun alussa. Nämä päätökset sisälsivät lupauksen kansalaisyhteiskunnan vaikuttavuuden lisäämiseksi päätöksentekoprosessissa.

EU:n uuden Huumausaineiden toimintasuunnitelman (Drug Action Plan) ennakkokäsittelyn yhteydessä (se hyväksyttiin heinäkuussa 2005) ENCOD yritti nostaa esiin kysymystä vallitsevan huumausainepolitiikan muuttamisesta. Euroopan parlamentti yhtyi tähän ehdotukseen joulukuussa 2004 hyväksymällä mm. paikalliset kokeilut huumausainepolitiikassa, lisäämään kannabiksen, kokan ja oopiumin myönteisten vaikutusten tutkimista ja luomalla määrärahat dialogin mekanismien kehittämiseen kansalaisyhteiskunnan ja huumausainepolitiikan osalta.

Tästä huolimatta EU:n toimintasuunnitelma jätti huomiotta nämä asiat. Ja kun kutsussa tammikuun konferenssiin esitettiin konferenssin tavoitteeksi löytää keinot siihen, miten kansalaisyhteiskunta voisi tukea EU:n toimintasuunnitelmaa huumausainesioissa (joka siis oli hyväksytty edustajien toimesta, jotka olivat jättäneet huomiotta kansalaisyhteiskunnan viestit) tuntui siltä, kuin Rooma olisi pitänyt rakentaa kahdessa päivässä.

Konferenssin alussa Euroopan Komission edustajat tekivät kaikkensa vakuuttaakseen tarkoituksensa aitouden. Mr Jonathan Fullin sanoin, joka on JFS:n korkein virkamies, Komission tarkoitus on luoda aitoa keskustelua kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa. Jälkimmäistä oli kutsuttu edustamaan kolme pääpuhujaa: Fernando Mendes joka edusti Euroopan verkostoa huumausainehoidon erityisosaajista, Mike Trace Beckley Säätiöstä ja Thomas Hallberg, Euroopan kaupungit huumausaineita vastaan (ECAD).

Mendes ehdotti keskustelun kehittämiseksi uuden tahon perustamista, ohjausryhmää, johon kaikki eurooppalaiset verkostot voisivat osallistua. Trace ehdotti rahoituksen järjestämistä erilaisille kommunikaatiokanaville koskien hoitoa, tutkimusta, käyttäjäjärjestöjä jne.

Ruotsalainen Hallberg ei ehdottanut mitään vaan käytti tilaisuutta hyväkseen ylistääkseen Ruotsin mallia huumausainepolitiikassa, joka hänen mielestään oli syy siihen, ettei Ruotsissa ole vakituisia kannabista käyttäviä nuoria. Ilman että häntä olisi keskeytetty, hän julisti että neulojenvaihto-ohjelmat eivät ole tehokkaita HIV/AIDS:in ehkäisijöitä ja että kannabis on huomattavasti heroiinia vaarallisempaa, sillä Ruotsissa on 50% enemmän kannabiksen käyttöön liittyviä kuolemia kuin heroiinin.

Sadasta paikallaolijasta kymmenen osoitti hänelle suosiota. Paikalla olleesta 60:sta kansalaisjärjestöstä suuri enemmistö oli haittojen minimointi-politiikan kannalla. Komissio oli tästä tietoinen ja oli vaatinut meitä välttämään aatteellisen keskustelun lietsomista, ettei dialogin muotoutuminen vaarantuisi. Kuitenkin he itse olivat kutsuneet Hallbergin yhdeksi pääpuhujaksi!

Jakauduttiin neljään työryhmään, joiden vetäjät eivät olleet tutustuneet aineistoon tarpeeksi, työryhmiä pyydettiin miettimään sisältöjä, joista sitten otettaisiin ainekset uuteen dialogiprosesiin. Pääpuhujien ajatusten lisäksi ei ollut muuta sisältöä työryhmille. Siksi ENCODin edustajat vaativat uuden riippumattoman elimen perustamista, jossa olisi EU:n ja kansalaisyhteiskunnan edustus. Ehdotus esitettiin hyvissä ajoin kirjallisena.

Seuraavan päivän aamuna työryhmien edustajat esittelivät työnsä tulokset, jotka kuten oletimme, olivat vähemmän konkreettisia eivätkä ollenkaan yksityiskohtaisia. Paitsi yksi työryhmistä. Se ehdotti melko konkreettisen ehdotuksen, samantyyppisen kuin ENCOD: riippumattoman toimielimen perustamisesta, joka isännöisi foorumia, johon jokainen halukas voisi osallistua dialogin aikaan saamiseksi. Kriteerit foorumin ohjausryhmän valitsemiseksi suosisivat eurooppalaisia verkostoja ja teemallista, sektoriallista ja maantieteellistä tasapainoa. Tarkoitus oli kattaa kuilua, jota verkosto ei muuten pystyisi. Ryhmä otti myös omakseen ENCODin idean tehdä kysely eurooppalaisilta huumausainekysymysten parissa työskenteleviltä järjestöiltä. EU:n komissio myös hyväksyi myöhemmin kyselyn yhdeksi konferenssin johtopäätökseksi.

Keskustelussakin onnistuimme Hallbergin ja hänen tukijoidensa yrityksistä huolimatta keskittymään uuden tulevaisuudessa perustettavan toimielimen rooliin konkreettisen dialogiprosessin tukijana.

Moni asia jäi epäselväksi. Esimerkiksi se, keitä pitäisi olla edustettuna toimielimessä, pitäisikö Euroopan komission vai kansalaisjärjestöjen valita edustajat ja pitäisikö elimen tuottaman tiedon olla tieteellistä?

Kaikesta huolimatta uusi toimielin voisi aloittaa toimintansa vuonna 2007, kun Euroopan Komissio antaa 16 miljoonaa euroa edistääkseen keskustelua kansalaisyhteiskunnan ja huumausainepolitiikan sekä muutaman muun teeman kuten esim. naisiin ja vähemmistöihin kohdistuvan väkivallan suhteen. Summan mainitsi herra Fonseca (JFS Directorate) päätöspuheessaan.

Yhdessä Euroopan Parlamentin kanssa ENCOD aikoo seurata huolellisesti Euroopan Komission toimia tulevina kuukausina nähdäkseen, ovatko sen aikeet niin aitoja kuin se itse väittää.

Samalla suunnittelemme omaa Konferenssiamme 7.-9. maaliskuuta 2006, kokousta, jossa tarkastellaan vaihtoehtoja eurooppalaiseen huumausainepolitiikkaan matkalla kohti Wienin kokousta 2008, jossa arvioidaan YK:n huumausainepolitiikan onnistumista.

Tarkistakaa kotisivuiltamme kuka voi osallistua konferenssiin! Kutsuttuja puhujia ovat mm. Bolivian uusi presidentti Evo Morales, Sveitsin entinen presidentti Mrs. Ruth Dreifuss, Sveitsin , Baskimaan hallintokunnan Huumausainepäällikkö Belen Bilbao sekä Maastrictin pormestari Gerd Leers.

Joep Oomen (yhdessä Virginia Montanes and Peter Webster ) www.encod.org