Kategoria: Uutiset

  • YK: Yhä lähemmäksi totuutta

    Maaliskuun 8. – 12. YK:n huumekomissio (CND) pitää vuosikokouksensa Wienissä arvioidakseen nykyisen huumestrategian tuloksia. Tämän strategian julkisena tavoitteena on laittomien huumeiden tuotannon, kaupan ja kysynnän vähentäminen. Totuus on se, että tällä strategialla ei ole myönteisiä tuloksia.

    Helmikuun 23. päivä EU:n huumepolitiikan julkisessa kuulemistilaisuudessa, jota ENCOD oli myös järjestämässä, EU:n komission huumekoordinaatioyksikön johtaja Carel Edwards sanoi: "Sorto ei auta. Me tiedämme nyt tarpeeksi, jotta voimme vetää tämän johtopäätöksen."

    Maaliskuusta 2009 saakka EU:n komissiolla on ollut käytössään raportti huumepolitiikan vaikutuksista laittomien huumeiden maailmanmarkkinoihin 1998 – 2007 (ns. Reuter-Trautmannin raportti eli Report on Global Illicit Drugs Markets 1998 – 2007 (pdf)). Tässä raportissa tehdään seuraava johtopäätös: tämän hetkiset huumepolitiikan muodot, jotka perustuvat kieltolakiin, eivät vähennä huumeiden tarjontaa eikä kysyntää, ja ne aiheuttavat yksilöille ja koko yhteiskunnalle haittoja.

    ENCOD:n delegaatio on läsnä Wienin kokouksessa muistuttamassa hallitusten edustajia siitä, että heidän tulisi suojella kansalaisia vaaroilta eikä altistaa heitä niille. Maaliskuun 4. päivänä ENCOD:n jäsenet järjestävät mielenosoituksia Malesian suurlähetystöillä Pariisissa ja Lontoossa. Samana päivänä Malesian sanomalehdissä julkaistaan avoin kirje Malesian hallitukselle, jossa vaaditaan huumerikollisten kuolemanrangaistuksen välitöntä poistamista.

    Olemme väittäneet jo vuosia, että kieltolaki on yhteiskunnan todellinen vihollinen ja tämä totuus on tulossa yhä ilmeisemmäksi. Huumeiden kieltolaki aiheuttaa valtavat laittomat taloudelliset voitot, sekoittaa toimivan talousjärjestelmän, korruptoi virkamiehiä ja rahoittaa aseistautuneita joukkioita. Se aiheuttaa ja lisää yhteiskunnasta vieraantumista ja yksilöiden kokemaa rasitusta.

    Kieltolain ylläpitämiseen tarvittava julkinen kulutus pelkästään EU:ssa on arvioitu olevan (varovaisesti) 40 miljardia euroa eli 80 euroa asukasta kohti vuodessa. Talouskriisin aikana emme voi enää sallia tällaisen summan heittämistä hukkaan sellaiseen politiikkaan, joka ei selvästikään hyödytä ketään mutta aiheuttaa ongelmia ja vahinkoa miljoonille ihmisille.

    Reuter-Trautmannin raportti paljastaa tämän totuuden. Tieteellisen todistusaineiston hyväksyvät eivät voi enää kiistää sitä, että kieltolaki perustuu väärään teoriaan. Huumeiksi luokiteltujen aineiden laillinen tuotanto ja jakelu on ainut järkevä ja tehokas tapa vähentää huumeisiin liittyviä ongelmia, vähentää järjestäytynyttä rikollisuutta ja kerätä veroja terveydenhoitoa, koulutusta ja yhteiskunnallisia ohjelmia varten.

    Kysymys ei enää kuulu jos vaan milloin. Jouduttaaksemme kieltolain loppua meidän tulee päättäväisesti toteuttaa kaksi tavoitetta: viedä kieltolakihallinnolta sen uskottavuus varmistaen, ettei se koskaan voimistu, ja rohkaista ihmisiä, jotka haluavat uudenlaista politiikkaa, nostamaan äänensä ja vaatimaan muutosta.

    Milloin selvä järki alkaa hallita huumepolitiikan maailmaa, ja yleensä maailmaa?

    Toimittanut Risto Mikkonen.

    Lähteet:

  • Kalevalassa hamppu palauttaa tulen maailmaan

    Suomen kansalliseepos Kalevala täyttää vuonna 2010 175 vuotta. Elias Lönnrotin kokoama teos on ilmestymisestään lähtien vaikuttanut vahvasti Suomen kulttuuriin ja kansalliseen identiteettiin. Kalevalan päivää vietetään Suomessa 28. helmikuuta.

    Kalevalan 48. runo kertoo, kuinka Väinämöinen teettää vahvan nuotan suuren kalan pyydystämiseksi, jotta maailmasta ryöstetty tuli saataisiin palautettua ihmiskunnalle. Tämän nuotan valmistusaine on hamppu eli liina:

    Yöllä liina kylvettihin, kuutamella kynnettihin,
    perattihin, koirittihin, nyhettihin, riivittihin,
    terävästi temmottihin, rotevasti rohkittihin.

    Vietihin likohon liina; sai pian lionneheksi.
    Nopeasti nostettihin, kiirehesti kuivattihin.

    Liina todetaan myös sata vuotta sitten julkaistussa Kalevalan selityksissä hampuksi:

    Liinaisen: hamppuisen.
    Liinan: hampun.
    Koirittihin: vedettiin aikaisemmin valmistuneet koirakset l. hedekukkaiset hamput pois, etteivät mätänisi kasvavien seassa.
    Riivittihin, rohkittihin: siemennuput rapsittiin pois, joka paikoin on tapahtunut siten, että ”tehdään tynnyrin laitaan koloja ja kädellä painetaan hampun kuituja niitä koloja vasten, niin siemenet helpommin lähtevät ja sitä kutsutaan riipimiseksi” (Tolonen).

    Kalevalasta on vuosien mittaan laadittu ”nykykielelle” käännettyjä versioita joiden sisältöä on muokattu kieltolain mukaiseksi: uuskäännöksissä 48. runon hamppu on vaihdettu pellavaksi.

    Inkeri Mikkola, Kalevala yleiskielelle käännettynä:

    Yöllä kylvi siemenensä, kuutamolla pellon kynti,
    perkasivat, puhdistivat, nyhti niitä, riipi niitä,
    terävästi niitä tempoi, rotevasti rohkivatkin.
    Likoon veivät pellavansa. Likosivatpa piankin.

    Risto Pottonen, Kalevala suomeksi:

    Pellava kylvettiin yöllä, kätkettiin multaan kuutamolla
    pian kitkettiin, harvennettiin, sitten nyhdettiin, kiskottiin
    ja ripeästi siemenkodat tempaistiin, reippaasti irrotettiin

    Kai Nieminen, Kalevala 1999:

    Taimi nousi, pellava yleni yhtenä kesäyönä:
    yöllä liina kylvettiin, kuutamolla kynnettiin,
    perattiin, nyhdettiin, riivittiin, rohdittiin.

    Kalevalan kieltolakirevisiointi näkyy erityisen hyvin Matti Lehmosen teoksessa Kalevala savon kielellä, jossa mainitaan kasvitieteellisesti järjetön sana "koeraspellavat". Alkuperäistekstin koiriminen voidaan tehdä vain kaksikotisille kasveille joihin pellava ei kuulu:

    Yöllä siemen sirotettii, alakuulla asetettii,
    koeraspellavat perattii, nyhettiij ja riivittiinnii,
    terävästi tempomalla, ruohkapöntössä rohittii.

    Lönnrot oli itsekin ”kääntäjä” joka muokkasi kansanrunoutta vastaamaan omia tarkoitusperiään, mutta kannabiksen kieltolaki ei hänen aikanaan ollut vielä voimassa. Hampun viljely oli elävää perinnettä maassamme aina 1950-luvulle saakka.

    Vuonna 1961 syntyi YK:n alaisuudessa huumausaineyleisopimus, jolla kannabis ensimmäisen kerran kiellettiin maailmanlaajuisesti. Kalevalan käännökset ovat konkreettinen esimerkki kieltolakihengen vähittäisestä tunkeutumisesta ajatteluumme.

    Toimittanut: Risto Mikkonen, Juuso Alasuutari.

    Lähteet:

    Lisälähteitä hampun käytöstä suomalaisessa kulttuuriperinteessä:

    • Kaukonen, Toini-Inkeri: Pellavan ja hampun viljely ja muokkaus Suomessa. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys, Kansatieteellinen arkisto 7, 1946.
    • Ahokas, Hannu: Cultivation of Brassica species and Cannabis by ancient Finnic peoples, traced by linguistic, historical and ethnological data; revision of Brassica napus as B. radice-rapi. Acta Botanica Fennica 172, 2002.
    • Ihalainen, J. K.: Hamppu Suomessa: Katsaus kuituhampun viljelyyn ja valmistukseen Suomessa. Salo: Palladium-kirjat, 1993. ISBN 951-961-959-3.

     

    KORJAUKSIA JÄLKIKÄTEEN: 

    Artikkelin ensimmäisen version otsikko oli virheellisesti "Kalevalassa hamppu palauttaa valon maailmaan" vaikka Kalevalan mukaan kadoksissa onkin tuli. Pahoittelemme erehdystä!

    Lisäksi Kalevala-lähdeviitteen vuosiluvuksi on nyt korjattu 1849 aiemman 1835 sijaan, sillä 48. säe löytyy vasta tästä laajennetusta painoksesta.

  • Kalevalassa hamppu palauttaa tulen maailmaan

    Suomen kansalliseepos Kalevala täyttää vuonna 2010 175 vuotta. Elias Lönnrotin kokoama teos on ilmestymisestään lähtien vaikuttanut vahvasti Suomen kulttuuriin ja kansalliseen identiteettiin. Kalevalan päivää vietetään Suomessa 28. helmikuuta.

    Kalevalan 48. runo kertoo, kuinka Väinämöinen teettää vahvan nuotan suuren kalan pyydystämiseksi, jotta maailmasta ryöstetty tuli saataisiin palautettua ihmiskunnalle. Tämän nuotan valmistusaine on hamppu eli liina:

    Yöllä liina kylvettihin, kuutamella kynnettihin,
    perattihin, koirittihin, nyhettihin, riivittihin,
    terävästi temmottihin, rotevasti rohkittihin.

    Vietihin likohon liina; sai pian lionneheksi.
    Nopeasti nostettihin, kiirehesti kuivattihin.

    Liina todetaan myös sata vuotta sitten julkaistussa Kalevalan selityksissä hampuksi:

    Liinaisen: hamppuisen.
    Liinan: hampun.
    Koirittihin: vedettiin aikaisemmin valmistuneet koirakset l. hedekukkaiset hamput pois, etteivät mätänisi kasvavien seassa.
    Riivittihin, rohkittihin: siemennuput rapsittiin pois, joka paikoin on tapahtunut siten, että ”tehdään tynnyrin laitaan koloja ja kädellä painetaan hampun kuituja niitä koloja vasten, niin siemenet helpommin lähtevät ja sitä kutsutaan riipimiseksi” (Tolonen).

    Kalevalasta on vuosien mittaan laadittu ”nykykielelle” käännettyjä versioita joiden sisältöä on muokattu kieltolain mukaiseksi: uuskäännöksissä 48. runon hamppu on vaihdettu pellavaksi.

    Inkeri Mikkola, Kalevala yleiskielelle käännettynä:

    Yöllä kylvi siemenensä, kuutamolla pellon kynti,
    perkasivat, puhdistivat, nyhti niitä, riipi niitä,
    terävästi niitä tempoi, rotevasti rohkivatkin.
    Likoon veivät pellavansa. Likosivatpa piankin.

    Risto Pottonen, Kalevala suomeksi:

    Pellava kylvettiin yöllä, kätkettiin multaan kuutamolla
    pian kitkettiin, harvennettiin, sitten nyhdettiin, kiskottiin
    ja ripeästi siemenkodat tempaistiin, reippaasti irrotettiin

    Kai Nieminen, Kalevala 1999:

    Taimi nousi, pellava yleni yhtenä kesäyönä:
    yöllä liina kylvettiin, kuutamolla kynnettiin,
    perattiin, nyhdettiin, riivittiin, rohdittiin.

    Kalevalan kieltolakirevisiointi näkyy erityisen hyvin Matti Lehmosen teoksessa Kalevala savon kielellä, jossa mainitaan kasvitieteellisesti järjetön sana "koeraspellavat". Alkuperäistekstin koiriminen voidaan tehdä vain kaksikotisille kasveille joihin pellava ei kuulu:

    Yöllä siemen sirotettii, alakuulla asetettii,
    koeraspellavat perattii, nyhettiij ja riivittiinnii,
    terävästi tempomalla, ruohkapöntössä rohittii.

    Lönnrot oli itsekin ”kääntäjä” joka muokkasi kansanrunoutta vastaamaan omia tarkoitusperiään, mutta kannabiksen kieltolaki ei hänen aikanaan ollut vielä voimassa. Hampun viljely oli elävää perinnettä maassamme aina 1950-luvulle saakka.

    Vuonna 1961 syntyi YK:n alaisuudessa huumausaineyleisopimus, jolla kannabis ensimmäisen kerran kiellettiin maailmanlaajuisesti. Kalevalan käännökset ovat konkreettinen esimerkki kieltolakihengen vähittäisestä tunkeutumisesta ajatteluumme.

    Toimittanut: Risto Mikkonen, Juuso Alasuutari.

    Lähteet:

    Lisälähteitä hampun käytöstä suomalaisessa kulttuuriperinteessä:

    • Kaukonen, Toini-Inkeri: Pellavan ja hampun viljely ja muokkaus Suomessa. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys, Kansatieteellinen arkisto 7, 1946.
    • Ahokas, Hannu: Cultivation of Brassica species and Cannabis by ancient Finnic peoples, traced by linguistic, historical and ethnological data; revision of Brassica napus as B. radice-rapi. Acta Botanica Fennica 172, 2002.
    • Ihalainen, J. K.: Hamppu Suomessa: Katsaus kuituhampun viljelyyn ja valmistukseen Suomessa. Salo: Palladium-kirjat, 1993. ISBN 951-961-959-3.

     

    KORJAUKSIA JÄLKIKÄTEEN: 

    Artikkelin ensimmäisen version otsikko oli virheellisesti "Kalevalassa hamppu palauttaa valon maailmaan" vaikka Kalevalan mukaan kadoksissa onkin tuli. Pahoittelemme erehdystä!

    Lisäksi Kalevala-lähdeviitteen vuosiluvuksi on nyt korjattu 1849 aiemman 1835 sijaan, sillä 48. säe löytyy vasta tästä laajennetusta painoksesta.

  • 45 minuuttia: Syöpäpotilas toivoo lääkekannabista

    MTV3:n 45 minuttia -ohjelmassa joka alkaa keskiviikkona 24.2.2010 klo 20:00 esitetään pätkä parantumattomasti syöpäsairaaksi diagnosoidun Jarmo Holtinkosken toiveesta saada kokeilla lääkekannabista (ohjelman kotisivu). Holtinkosken tapausta ja omaisten kiistaa häntä hoitavien lääkäreiden kanssa onkin jo puitu SKY:n blogissa kuluneen viikon aikana.

  • 45 minuuttia: Syöpäpotilas toivoo lääkekannabista

    MTV3:n 45 minuttia -ohjelmassa joka alkaa keskiviikkona 24.2.2010 klo 20:00 esitetään pätkä parantumattomasti syöpäsairaaksi diagnosoidun Jarmo Holtinkosken toiveesta saada kokeilla lääkekannabista (ohjelman kotisivu). Holtinkosken tapausta ja omaisten kiistaa häntä hoitavien lääkäreiden kanssa onkin jo puitu SKY:n blogissa kuluneen viikon aikana.

  • STT: Isoon osaan huumekuolemista liittyy alkoholi

    Isoon osaan huumekuolemista liittyy alkoholi

    15.2.2010 15:40

    Suureen osaan huumekuolemista liittyy eri aineiden sekakäyttöä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoi maanantaina tutkimuksesta, jossa runsaasta 140 yliannoskuolemasta vajaaseen puoleen liittyi myös alkoholi.

    Myös rauhoittavilla lääkkeillä sekä uni- ja kipulääkkeillä on iso osuus huumekuolemissa. Yliannoskuolemista suuri osa liittyy opioideihin, kuten heroiiniin ja kodeiiniin. Myös metadonin aiheuttamat kuolemantapaukset ovat lisääntyneet selvästi aikaisemmasta.

    Tutkimuksessa olivat mukana vuoden 2007 yliannoskuolemat. Samana vuonna huumeita löytyi kaikkiaan noin 230 kuolleesta, mutta osan kuolinsyy oli tapaturma, sairaus, henkirikos tai itsemurha.

    THL:n lisäksi tutkimuksessa olivat mukana Nuorisotutkimusverkosto ja Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitos.

    Linkki Helsingin Sanomien juttuun