Kategoria: Kotimaan uutiset

Lähde: Helsingin Sanomat 21.4.2004

Esityksen mukaan poliisi voisi oikeudessa salata henkilöllisyytensä

Sisäministeriön ehdotus on herättänyt ankaraa arvostelua

Rikollisjärjestöön soluttautuneelle poliisille ehdotetaan oikeutta tehdä rikoksia.

Tämä on peitetoiminnan onnistumisen kannalta joissain tapauksissa välttämätöntä, sillä muuten soluttautuneen poliisin turvallisuus voisi pahimmassa tapauksessa vaarantua.

Näin ehdotusta perustelee poliisilain uudistusta valmistellut sisäministeriön työryhmä.

Työryhmä ehdottaa poliisille jälleen merkittäviä valtuuksien lisäyksiä. Monet työryhmän ehdotukset ovat jo ehtineet herättää ankaraa arvostelua.

Nykyinen laki ei salli rikollisjärjestöön soluttautuneen poliisin osallistuvan minkäänlaiseen rikolliseen toimintaan. Tämä olisi työryhmän mielestä edelleenkin pääsääntö.

Lakiin kuitenkin lisättäisiin säännös, jonka mukaan poliisi voisi tehdä rikoksen, jos se on välttämätöntä ja puolustettavaa törkeiden rikosten estämiseksi, selvittämiseksi tai paljastamiseksi. Lisäksi rikollisen teon on oltava välttämätön poliisin turvallisuudelle aiheutuneen vakavan vaaran torjumiseksi.

Perustelujen mukaan nykyiset pykälät eivät anna poliisille mahdollisuutta selvittää esimerkiksi rikollisorganisaatioiden rakennetta. Sen vuoksi usein saadaan vain pikkutekijät oikeuden eteen, mutta pomoporras pääsee livahtamaan vastuusta.

Tähän saataisiin muutos, jos poliisi voisi olla mukana vaikkapa huumelastin kuljetuksen järjestelyissä.

Poliisi ei kuitenkaan saisi yllyttää ketään rikokseen. Myös kaikki väkivaltarikokset olisivat kiellettyjä.

Peitetoiminnan onnistuminen edellyttää työryhmän mielestä myös muita muutoksia lakiin.

Peitetoiminnassa tai valeostajana toimineelle poliisille pitäisi antaa mahdollisuus todistaa nimettömänä, jos avoin todistaminen vaarantaisi hänen turvallisuutensa. Rikoksesta syytetty ei siis saisi missään vaiheessa tietää, kuka häntä vastaan todistaa.

Tämä ehdotus sisältyi jo työryhmän ensimmäiseen, tammikuussa jätettyyn luonnokseen. Suppealla lausuntokierroksella se sai täystyrmäyksen sekä oikeusministeriöstä että eduskunnan apulaisoikeusasiamieheltä.

Oikeusministeriö muistutti, että myös se on miettinyt anonyymiä todistelua osana todistajien suojelua. Oikeusministeriö kuitenkin päätyi siihen, ettei Suomessa ole riittäviä perusteita ryhtyä käyttämään nimettömiä todistajia.

Nimettömien todistajien käyttö on ongelmallista syytetyn oikeusturvan kannalta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) onkin jaellut siitä moitteita muun muassa Hollannille. EIT on päätöksissään korostanut, että nimettömiä todistajia kuultaessa on muistettava tietyt vähimmäisvaatimukset.

Ensinnäkään nimettömän todistajan lausunto ei saa olla ainoa eikä ratkaiseva todiste. Lisäksi todistajan henkilöllisyyden on oltava tuomarin tiedossa. Syytetyllä puolestaan pitää olla oikeus esittää kysymyksiä todistajalle.

Oikeusministeriö painotti lausunnossaan, että kyse on periaatteellisesti erittäin merkittävästä asiasta. Tällaisesta oikeudenkäynnin todisteluun liittyvästä seikasta ei siten voida säätää poliisilaissa, vaan mahdolliset säännökset kuuluisivat oikeudenkäymiskaareen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että sisäministeriö on oikeusministeriön mielestä astunut naapurin tontille.

Poliisilakia koskevat asiat kuuluvat sisäministeriölle, mutta oikeudenkäymiskaarta koskevat muutokset valmistellaan oikeusministeriössä.

Myös apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio korosti lausunnossaan, että anonyymissä todistelussa on kyse periaatteellisesti erittäin merkittävästä ratkaisusta. Hän pitää "ehdottoman hylättävänä" sitä, että näin suuri muutos onnistuisi vain poliisilain vaitiolosäännöstä muuttamalla.

Oikeusministeriön ja Raution mielipiteet kaikuivat kuitenkin kuuroille korville. Sisäministeriö pysyy ehdotuksensa takana myös lakiluonnoksen kakkosversiossa. Se lähti tiistaina lausuntokierrokselle.

Kolmas suuri kiistakysymys liittyy poliisin kuunteluoikeuksien laventamiseen.

Ehdotuksen mukaan poliisi voisi kuunnella tietyissä tapauksissa puhelinta jo ennen kuin ketään edes epäiltäisiin rikoksesta. Nykyisen lain mukaan kuuntelu saadaan aloittaa vasta, kun jotakuta on syytä epäillä rikoksesta.

Ehdotuksen mukaan uusia kuunteluvaltuuksia voitaisiin käyttää tilanteissa, joissa jonkun voidaan "perustellusti olettaa" syyllistyvän terroristisessa tarkoituksessa tehtävään rikokseen.

Tietokulma
Poliisille ehdotetaan lisävaltuuksia

– Poliisilain uudistamista valmistellut työryhmä ehdottaa muun muassa seuraavia muutoksia:

– Poliisi voisi peitetoiminnassa tehdä rikoksen, jos se olisi välttämätöntä ja puolustettavaa vakavan rikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi. Väkivaltarikokset olisivat kuitenkin kiellettyjä.

– Poliisin tekemiä rikoksia valvoisi valtakunnansyyttäjänvirasto.

– Rikollisjärjestöön soluttautunut tai valeostajana toiminut poliisi voisi salata henkilöllisyytensä myös oikeudessa.

– Poliisi voisi kuunnella puhelinta, vaikka ketään ei vielä epäillä rikoksesta. Kuuntelu voitaisiin aloittaa, jos jonkun voisi perustellusti olettaa syyllistyvän terroristisessa tarkoituksessa tehtävään rikokseen. Siten esimerkiksi ulkomaisista tiedustelulähteistä saatu vihitieto voisi johtaa kuunteluun.

– Poliisi voisi ostaa rikollisilta vaikkapa näyte-erän huumelastista. Nykyisin ostaminen on kiellettyä, vain ostotarjouksen saa tehdä.

– Valeosto laajenisi koskemaan myös varkauksia.

– Vinkkimiehille voisi maksaa palkkioita verottomasti.

Lähde: Helsingin Sanomat 20.4.2004

Suomi sai kokeiltavakseen kaksi erilaista pikatestiä

Testattava pitää näytetikkua suussaan kolme minuuttia

Poliisi koettaa löytää liikenteestä 250 kuljettajaa, joita epäillään huumeissa ajamisesta, ja jotka suostuvat lähtemään huumeiden sylkitestaukseen. Osallistuminen on vapaaehtoista, ja poliisi tarjoaa mahdollisuutta "tieteen tekemiseen", jos sillä on vahva epäily kuljettajan huumeiden käytöstä.

Testaus liittyy laajaan niin sanottuun Rosita 2 -hankkeeseen, jossa EU ja Yhdysvallat pyrkivät yhdessä arvioimaan huumeiden tunnistamisen pikatestilaitteistoja ja niiden käyttökelpoisuutta käytännön tilanteissa liikenteessä.

Huumekuskeja pyritään löytämään liikenteestä Uudellamaalla ja Tampereen seudulla toukokuusta lähtien. Poliisi toivoo löytävänsä testattavat 250 tapausta vuoden loppuun mennessä.

Kuka tahansa ei siis testattavaksi joudu, sillä testiin ryhdytään vasta, kun kuljettajan käyttäytymisessä on jotain huumeiden käytöstä kertovaa.

Suostumisella ei ole vaikutusta mahdolliseen rikosoikeudelliseen seuraamukseen, mutta oikeudessa sylkitestin tulosta ei käytetä todisteena testattavaa vastaan, poliisi sanoo.

Testi tehdään Intercept-nimisellä välineellä. Testattava harjaa hammasharjan näköisellä tikulla posken ja ikenen väliä edestakaisin ja pitää tikkua suussaan kolme minuuttia.

Sitten tikku suljetaan putkeen ja näyte viedään laboratorioon, jossa tulosta verrataan verikokeen tulokseen.

Samassa hankkeessa Suomen osalle on tullut toisenkin laitteen käyttökelpoisuuden selvittäminen. Drugwipe-niminen laite kertoo tuloksen muutamassa minuutissa.

Tämän laitteen koekäyttö rinnastuu puhalluskokeeseen, joten sen ottamiseen ei tarvita suostumusta.

Laitteen näytteenottimella pyyhitään testattavan kieltä edestakaisin, jolloin sylki imeytyy näytteenottotyynyyn. Sen jälkeen poliisi yhdistää laitteen palaset yhteen, ja tulos näkyy parin toimenpiteen jälkeen erilaisina viivoina.

Kumpikin laite on vasta alustava pikatesti ja seulontaväline, joilla etsitään ne kuljettajat, joista otetaan verinäytteet ja tehdään tarkemmat laboratoriotutkimukset.

Rosita 2 -hankkeen on määrä päättyä ensi vuoden loppuun mennessä. Perimmäisenä tarkoituksena on löytää laite, jota voitaisiin käyttää huumekuskien seulomiseen siinä missä alkometriä rattijuoppojen löytämiseksi.

Lähde: MTV3 19.04.2004

Kuljettajien sylkitestaus aloitetaan toukokuussa. Poliisi haluaa kokeilla käytännössä pikatestilaitteistojen tarkkuutta ja toimivuutta.

Poliisi ryhtyy testaamaan kuljettajien huumeidenkäyttöä sylkitesteillä toukokuussa. Sylkinäyte otetaan kuljettajilta, joiden poliisi epäilee käyttäneen huumeita.

Pikatestaus rinnastetaan alkometrillä tehtävään puhalluskokeeseen. Poliisi ottaa näytteen kuljettajan kielen pinnalta. Tulos on luettavissa raskaustestiä muistuttavan testilaitteen näytöltä muutaman minuutin kuluttua. Kentällä tehtävän pikatestin jälkeen kuljettajilta pyydetään sylkinäyte myös laboratoriotutkimuksia varten, jotta pikatestin luotettavuus voidaan selvittää.

Poliisilla on ollut Suomessa jo jonkin aikaa käytössä muutamia sylkitestauslaitteita. Niiden testausaika on kuitenkin ollut suhteellisen pitkä: puolisen tuntia. Lisäksi laitteiden käyttö on koettu hankalaksi.

Rutiininomaisesti puhallusratsioiden tavoin testiä tuskin tullaan ikinä käyttämään.

– Jos puhallutamme 20 kuljettajaa, emme ota heiltä kaikilta sylkinäytettä. Huumetesti tehdään vain silloin, kun syntyy epäily siitä, että kuljettaja on käyttänyt huumeita, ylikomisario Heikki Seppä sisäasiainministeriön poliisiosastolta selventää.

Sylkitestilaitteita koekäytetään pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Huumeiden sylkitestaus liittyy kansainväliseen projektiin, jossa arvioidaan pikatestien luotettavuutta.

Suomen lisäksi hankkeessa on mukana viisi EU-maata. Projektiin osallistuu myös Yhdysvallat.

Lähde: Kouvolan Sanomat 19.4.2000

Päihteistä kannattaa puhua

Huumekoukkuun jääneet kaverit ovat tehokas varoittava esimerkki.

Kouvolan liiketalousinstituutissa opiskeleva Henri Himanen (18) ei ikinä aio edes kokeilla huumeita. Hänelle riittää, että muuan kaveri on päätynyt huumekokeiluissaan katkaisujen kautta Valkealan sairaalaan saakka. Kaveri aloitti hasiksella, jota moni nuori pitää harmittomana aineena.

Himasella on esittää myös tanakkaa tilastotietoa hasiksen aikaansaannoksista. Yksistään vuonna 1995 hasis tappoi Suomessa 37 ihmistä.

– Niin että vaaratonta ainetta vai?

Teemaviikko yleisön pyynnöstä

Huumekuolematilasto on yksi yksityiskohta päihdetietopaketista, jonka joukko liiketalousinstituutin opiskelijoita on koonnut oppilaitoksensa ala-aulaan täksi viikoksi. Päihdenäyttely liittyy oppilaitoksessa meneillään olevaan teemaviikkoon, jonka
otsikkona on Mihin jäi puhdas elämä?

Lähde: Helsingin Sanomat 16.4.2004

Kaikkien ohikulkijoiden alistaminen huumekoiran tarkastuksille ei ole apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkan mielestä laillista. Jonkan mukaan Helsingin poliisi venytti lain rajoja turhan paljon, kun se laittoi huumekoiran nuuhkimaan ohi kulkevia ihmisiä Ruoholahden metroasemalla. Heinäkuussa 2002 tehdyn ratsian tarkoituksena oli valvoa järjestystä Kaapelitehtaalla pidetyssä Koneisto-festivaalissa.

Asiasta kanteli Jonkalle festivaaleille matkalla ollut mies. Poliisi oli pysäyttänyt miehen metroasemalla ja tutkinut hänen taskunsa ja vaatteensa. Mieheltä ei löytynyt luvattomia aineita.

Jonkan mielestä on epäselvää, onko poliisilla ylipäänsä oikeutta nuuskituttaa kaikki yleisellä paikalla liikkuvat ihmiset huumekoiralla.

Sisäministeriön poliisiosaston mielestä ongelmaa ei ole, sillä ihmisten perusoikeuksiin ei kovin paljon puututa.

"Poliisiosasto ei sinänsä näe ongelmallisena toimintatapana tämän kaltaista ratsiatyyppistä toimintaa, vaikkei sitä ole suoranaisesti säännelty lainsäädännössä poliisin yksittäisenä toimivaltuutena."

Jonkka näkee kuitenkin ongelmia. Laissa on säädetty, milloin vankiloissa voidaan käyttää koiraa turvatarkastuksissa. "On epäjohdonmukaista, jos katsotaan rangaistuslaitoksen alueella liikkuvien henkilöiden tarkastamisen koiran avulla edellyttävän yksityisyyden loukkauksen vuoksi tähän oikeuttavaa nimenomaista lainsäännöstä, mutta yleisellä paikalla suoritettavien vastaavien, kehen tahansa kohdistuvien tarkastusten katsottaisiin olevan mahdollisia ilman nimenomaista laintasoista toimivaltasäännöstä."

Poliisiosasto viittasi poliisilain säännökseen, jonka mukaan poliisin tehtäviin kuuluu muun muassa rikosten ennaltaehkäisy. Tämä säännös ei Jonkan mukaan ole kuitenkaan mikään toimivaltasäännös.

"Poliisilain ensimmäisessä pykälässä määritellään ainoastaan se tehtäväpiiri, jonka puitteissa poliisi voi käyttää sille poliisilaissa annettuja valtuuksia. Se, että jokin asia on annettu poliisin tehtäväksi, ei vielä luo poliisille toimivaltaa tehtävän suorittamiseen. Sinänsä hyväksytyt tavoitteet, kuten huumerikollisuuden torjuminen, eivät oikeuta poikkeamaan keskeisistä oikeusvaltioperiaatteista."

Helsingin poliisi perusteli huumekoiran käyttöä sillä, että poliisilain perusteella poliisi voi tarkastaa ihmisiä yleisötilaisuuteen osallistuvien turvallisuuden varmistamiseksi.

Jonkka piti poliisin tulkintaa ongelmallisena. Lain esitöissä puhutaan räjähteistä ja muista välittömästi vaarallisista aineista. Jonkan mielestä huumekoirien käyttämiselle ei ole tällä hetkellä laillista pohjaa.

Lähde: Aviisi 7/04
http://www.uta.fi/lehdet/aviisi/0704/EA5_0704_10-11.pdf
http://www.uta.fi/lehdet/aviisi/0704/EA5_0704_02-03.pdf

Alkoholin väärinkäyttö on edelleen suurin ongelma, suonensisäiset huumeet hyvin harvinaisia yliopistolla

Korkeakouluopiskelijoiden huumekokeilut ovat lisääntyneet viime vuosina. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön ylilääkärin Aira Virtalan mukaan kokeilut ovat lisääntyneet vuonna 2000 tehdyn korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen jälkeen. Tutkimuksessa miehistä joka neljäs ja naisista joka kuudes oli ainakin joskus kokeillut jotain laitonta huumetta. Virtala perustaa näkemyksensä terveydenhoitajien kanssa käymiinsä keskusteluihin.

Varsinainen huumeidenkäyttö sen sijaan ei ole lisääntynyt. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan miehistä runsaat kuusi prosenttia oli käyttänyt kannabista useammin kuin neljä kertaa, naisista vajaat viisi prosenttia.

Kannabis opiskelijoiden huume

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan eniten kannabista käyttivät taideopiskelijat,joista 15 prosenttia oli käyttänyt sitä yli neljä kertaa. Yllättäen toiseksi yleisin käyttäjäryhmä oli kauppakorkeakoulussa opiskelevat miehet,joiden kannabiksenkäyttö oli melkein yhtä yleistä. Boheemeina pidetyt humanistit ja yhteiskuntatieteilijät jäivät kauas näistä luvuista. Vähiten kannabista käyttäviä oli lääketieteellisissä ja matemaattis-luonnontieteellisissä tiedekunnissa, joissa sitä oli yli neljä kertaa käyttänyt noin 3,5. Koko Suomen väestöön verrattuna korkeakouluopiskelijat käyttävät enemmän kannabista ja vähemmän muita laittomia huumeita.

Jaska käyttää kannabista rentoutuakseen

Tampereen yliopiston opiskelija Jaska, 25, (nimi muutettu) on käyttänyt kannabista melko säännöllisesti noin kuuden vuoden ajan. Pilven polttaminen on hänelle tapa rentoutua ja päästä irti arkisista paineista.

"Ei tarvitse lähteä hakemaan extreme-kokemuksia muualta."

Ensimmäisen kerran hän tutustui aineeseen joskus festareilla.

"Jostain sitä lätkää siihen tupsahti.Johdonmukaisin tapa päästä siitä eroon oli polttaa se."

Jaska käyttää kannabista keskimäärin noin kerran viikossa, elämäntilanteesta riippuen välillä useammin,välillä harvemmin. Vaikka Jaska pitääkin itseään tapariippuvaisena pilvenpolttoon, hän pitää kannabiksen käyttöään sopivana.

"Käytön lisääminen voisi alkaa vaikuttaa muihin juttuihin, koska pilvenpoltto aika lailla nollaa keskittymiskyvyn, ja liiallinen käyttö passivoi. Kai sitä käyttöä voisi vähentääkin, jos eteen ilmaantuisi jotain motivoivaa tekemistä."

Jaskan alkoholinkäyttöön pilvenpoltto ei suuremmin ole vaikuttanut. Hän pitää viinanjuontia ja kannabiksenkäyttöä erillisinä asioina, jotka eivät vaikuta toisiinsa.