Kannabiskuskin syyte rattijuopumuksesta hylättiin – tämä on tärkeä ennakkotapaus! Maamme ylimmät oikeusviranomaiset alkavat olla asiassa samalla linjalla kuin SKY ja muut kansalaisjärjestöt ovat olleet jo pitkään: Rattijuopumustuomion pitäisi perustua heikentyneeseen ajokykyyn, eikä vain siihen että aineenvaihduntatuotteista havaitaan henkilön käyttäneen kannabista joskus aikaisemmin.

Erikoista jutussa on se, että korkeimpaan oikeuteen asian on vienyt juuri syyttäjän valitus. Syyttäjä vaati tuomion kumoamista, sillä syyttäjän mukaan lainsäätäjä ei ollut tarkoittanut, ett tuomioita annettaisiin pelkästään aineenvaihduntatuotteiden perusteella.

---

HS 15.6.2016

KORKEIN OIKEUS (KKO) on hylännyt rattijuopumussyytteen tapauksessa, jossa autonkuljettaja oli polttanut kannabista muutamia päiviä ennen ajoa. KKO:n mukaan kannabis ei enää vaikuttanut kuskin ajokykyyn. Huumeiden nollaraja liikenteessä ei tarkoita sitä, että tällaisesta teosta rangaistaisiin rattijuopumuksena, KKO totesi.

Myös Vantaan käräjäoikeudessa syyte oli hylätty, mutta Helsingin hovioikeus tuomitsi kuskin. Hovioikeus käsitteli asiaa vahvennetussa kokoonpanossa, ja kuskille annettiin sakkotuomio äänin 4–3.

Todella harvinaiseksi koko tapauksen teki se, että tuomion kumoamista ja syytteen hylkäämistä vaati KKO:ssa syyttäjä. Syyttäjän mukaan lainsäätäjä ei ollut tarkoittanut, että tällaisesta teosta rangaistaan, koska kuskin verestä löytynyt aine ei ollut vaikuttanut tämän ajokykyyn.

Antidoping-lääkärinä tunnetun Timo Seppälän asiantuntijalausunnon mukaan kannabis vaikuttaa ajoon 6–8 tuntia käytön lopettamisen jälkeen. Silloin veressä on kannabiksen vaikuttavaa ainetta THC:tä. Vielä sen jälkeen veressä saattaa olla jopa pari viikkoa THC:n aineenvaihduntatuotetta, joka ei kuitenkaan vaikuta ajokykyyn.

Tässä tapauksessa kuskin verestä oli löydetty nimenomaan aineenvaihduntatuotetta.

KKO HUOMAUTTI, että laki ja sen esityöt ovat ristiriidassa keskenään. Lain sananmuodon mukaan liikenteessä on huumeisiin nollatoleranssi eli rattijuopumukseen syyllistyy riippumatta siitä, onko huumeella vaikutusta ajokykyyn. Lain esitöissä taas todetaan, että rattijuopumussäännösten ulkopuolelle jää sellainen käyttö, jolla ei ole vaikutusta liikenneturvallisuuteen.

KKO:n mukaan verinäytteestä voidaan havaita kannabiksen käyttö huomattavasti pidempään kuin mitä lakia säädettäessä arvioitiin. Silloin uskottiin, että jäljet häviävät vuorokaudessa.

KKO tuli siihen tulokseen, että lain tulkitseminen aiempien, virheelliseksi osoittautuneiden käsitysten mukaisesti johtaa lopputulokseen, joka ei vastaa lainsäätäjän tahtoa. Kaiken lisäksi kannabiksen käyttäjän olisi silloin vaikea arvioida, milloin hän on ajokunnossa. Tämä ei vastaa vaatimusta siitä, että rikosvastuun pitää olla ennakoitavissa.

Vaikka rattijuopumussyyte hylättiin, kuski tuomittiin kuitenkin huumeen käyttörikoksesta ja ajokortitta ajosta 25 päiväsakkoon.

KKO:n päätöksen tekivät oikeusneuvokset Gustav Bygglin, Ilkka Rautio, Marjut Jokela,Ari Kantor ja Päivi Hirvelä.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) järjesti 6.6.2015 Helsingissä kuulemistilaisuuden, jossa oli edustettuina eri kansalaisjärjestöjä ja päihdepolitiikan tutkijoita.

Tilaisuuden tarkoitus oli kerätä tietoa Suomen huumausainepoliittisesta nykytilanteesta kutsumalla yhteen kentällä toimivia järjestöjä. Kerättyjä tietoja ja kokemuksia käytettiin myöhemmin STM:n omassa huumausainepoliittisessa lausunnossa keväällä 2015 aloittaneelle Juha Sipilän johtamalle hallitukselle.

Suomen kannabisyhdistys oli myös edustettuna tässä tilaisuudessa, yhdistyksen tilaisuudessa esittämä linjaus on alla. Edustettuina olivat myös mm. Lumme ry, A-kliniikkasäätiö, EHYT, TuSKY, ja eurooppalainen EMCDDA.

 

 

---

 

Suomen kannabisyhdistys ry:n  kuuleminen STM:n kuulemistilaisuudessa

 

On selvää, että kannabiksen täyskiellolle perustuva politiikka, lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset tulee uudistaa. Kannabiksen asema laittomana huumeena on arvioitava uudelleen. Viime vuosina tapahtunut uudelleenarviointi mm. Uruguyaissa ja useissa Yhdysvaltojen osavaltioissa sekä presidentti Barack Obaman tuki tälle kehitykselle antaa pohjaa  uudistuksille myös Suomessa. Euroopassa suhtautuminen kannabikseen on myös jo pitkään ollut lievenemässä ja mm. Hollannista ja Portugalista saadut kokemukset osoittavat, että tiukalle kieltopolitiikalle on olemassa hyviä vaihtoehtoja.

 

Suomen kannabisyhditys ry:n pitkäaikaine tavoite on ollut kannabiksen käytön, omaan käyttöön tapahtuvan hallussapidon ja viljelyn salliminen täysi-ikäisille ihmisille. Pidemmän tähtäyksen tavoite on kannnabiksen lainsäädännöllisen aseman muuttaminen siten, että kannabiksen tuotanto, jakelu, laaduntarkkailu ja myynti tulee sääntelyn piiriin, kannabista verotetaan ja asetetaan ikäraja sen käytölle ja myynnille.

 

Tavoitteita kuluvalle hallituskaudelle

 

Kuluvan hallituskauden aikana olisi käynnistettävä selvitys kannabiksen asemasta Suomessa. On punnittava kiihkottomasti kiletolakipolitiikasta luopumisen hyötyjä ja haittoja ja tehdä siltä pohjalta suunnitelma etenemiselle, jossa samalla tavalla kuin alkoholille ja tupakalle, säädetään oma lainsäädäntö, kannabislaki.

 

Kannabis tulee erottaa lainsäädännössä muista laittomista huumeista. Kuluvan vaalikauden aikana on mahdollista ja tuliisi toteuttaa uudistus, jossa aikuisten ihmisten kannabiksen käyttö ja hallussapito sekä viljely omaan käyttöön poistetaan rangaistavuuden piiristä.

 

Rankaiseminen lopetettava

 

Kannabiksen kuten ei minkään aineen käyttäjien rankaiseminen on varsin kömpelö tapa reagoida aineiden käytön aiheuttamiin ongelmiin. Kannabismarkkinoiden erottaminen kovemmista huumeista olisi erityisen tärkeää tilanteessa, missä kannabiksen käyttö on huomattavasti yleisempää, kuin kovempien aineiden – tietenkin alkoholia lukuun ottamatta. Rankaisemisen lopettaminen olisi helppo toteuttaa esimerkiksi lisäämällä nykyiseen lakiin oma pykälä kannabikselle tai tämän asian selkeä ilmaiseminen toimenpiteistä luopumisen kohdassa (RL 50:7) esimerkiksi siten, että kannabiksen ollessa kyseessä, syyte jätetään ajamatta käytön, omaan käyttöön tapahtuvan hallussapidon tai viljelyn tapauksessa.

 

Nykyisessä lainsäädännössä kannabis on laiton huume muiden huumeiden joukossa. Vaikka mm. valtakunnansyyttäjän ohjeissa kannabis katsotaan vähiten haitalliseksi huumeeksi, niin tarvitaan muutos lainsäädäntöön, joka selvästi erottaa sen muista laittomista huumeista ja selkiyttää jo nykyiseen lainsäädäntöön sisältyvää mahdollisuutta toimenpiteistä luopumiseen. 

 

Toimenpiteistä luopumisen on toteuduttava

 

Voimassaolevaan huumerikoslakia säädettäessä oli vahva tulkintasuositus, että toimenpiteistä luopumista (mm. erityssäännös RL 50:7) käytettäisiin mahdollisimman usein. Toimenpiteistä luopuminen on osa rikosoikeudellista seuraamusjärjestelmää, jossa henkilön katsotaan syyllistyneen rikokseen, mutta hän välttyy rangaistukselta. Päätöksen toimenpitäistä luopumiseen voi tehdä poliisi, syyttäjä tai tuomari. Tämä tavoite on kuitenkin jäänyt  pääosin toteutumatta ja huumeiden käyttörikoksesta ja kannabiksen omaan käyttöön tapahtuvasta viljelystä on lähes aina seurannut sakko tai jopa vankeusrangaistus. Mahdollisuus toimenpiteistä luopumiseen ei ole toteutunut lain hengen mukaisesti.

 

Näiden muutosten toteuttaminen ei muuttaisi toimenpitestä luopumisen tavoitetta puuttua nuorten ihmisten tai ongelmakäyttäjien kannabiksen käyttöön. Alaikäisen henkilön  huumeidenkäyttöön tulee puuttua osana nuoren henkilön kokonaistilanteen selvitystä, syrjäytymisen ehkäisyä  ja auttamista terveelliseen ja mielekkääseen elämään. Myös huumeiden ongelmakäyttjien hoitoonohjaus ei tästä käisisi. Rikosoikeudellinen rankaisu ei näitä asioita yleensä edistä.

 

Pelkkä kannabiksen käyttörikos voi johtaa ajoluvan menetykseen, vaikka henkilö ei olisi edes ajanut autoa. Ihmisten koteihin tehdään mittavia ja nöyryyttäviä kotietsintöjä, ihminen voi menettää työ tai opiskelupaikkansa tai se, että hänen nimensä löytyy poliisin rekistereistä, voi estää opiskelupaikan tai työpaikan saannin. Pari- ja sosiaaliset suhteet rikkoutuvat, kun ihjminen leimataan rikolliseksi. Sen lisäksi poliisin ja oikeuslaitoksen rahoja tuhlataan vääriin asioihin eikä todelliseen rikosten torjuntaan ja selvittämiseen.

 

Kannabiksen omaan käyttöön tapahtuva viljely rinnastettava käyttöön

 

Nykyisen lainsäädännön mukaan kaikki kannabisen viljely tulkitaan huumausaainerikokseksi, josta rangaistaan sakolla tai vankeudella. Kannabiksen viljely omaan käyttöön tulee ja on mahdollista erottaa viljelystä, joka on tarkoitettu myyntiin. Nykyinen tilanne suosii sitä, että kannabis ostetaan laittomilta markkinoilta. Kiinnijäämistilaanteessa ostetun kannabiksen käyttö ja hallussapito tuomitaan käyttörikoksena, mutta itse viljellyn kannabiksen  käyttö ja hallussapito tuo syytteen huumausainerikoksesta. Sen lisäksi, että tämä on epäloogista, se suosii rikollisia markkinoita. Kannabiksen omaan käyttöön tapahtuva viljely on ainoa huumerikollisuuden muoto, joka ei tue järjestäytynyttä rikollisuutta.

 

Kannabis on yleissimmin käytetty laiton huume. Yhä suurempi osa väestöstä on sitä kokeillut tai käyttänyt. Tämä on tosiasia eikä se ole rankaisemisella muutettavissa.  Rankaiseminen kuten jo edellä todettiin, aiheuttaa ongelmia yksilölle ja yhteiskunnalle altistaen kriminalisoitumiselle ja syrjäytymiselle. Yhä suuremmalla osalla väestöstä on kannabiksesta kokemusta ja sen käyttö lisääntyy ja arkipäiväystyy ollen jo sitä. Käyttö Suomessa on lähes samaa tasoa kuin Euroopassa. Kannabiksen käyttö on edelleen kasvussa ja kolmannes nuorista aikuisista on sitä kokeillut. Kannabiksen kieltoon perustuvaa politiikkaa on yhä vaikeampi perustella. Väestön suuren osan kriminalisointi johtaa järjestelmän legitimiteetin vähentymiseen.

 

Kieltolain purkamisen hyötyjä

 

Kannnabiksen kieltolain purkamisella olisi seuraavia hyötyjä;

 

Järjestäytynyt rikollisuus menettäisi kannabismarkkinoita ja pidemmälle tapahtuvan laillistamisen tapauksessa myös verotulot saataisiin yhteiskunnan hyötykäyttöön. Esimerkiksi Coloradon osavaltion laillinen kannabis on tuonut niin paljon verotuloja, että osavaltion veronmaksajat ovat saamassa veronpalautusta. 

Kannabismarkkinat saataisiin erotettua muiden huumausaineiden markkinoista, joka mahdollistaisi laatukontrollin, vähentäisi ihmisten yhteyksiä rikollismaailmaan ja kovien huumeiden markkinoihin.

Kannabiksen käytöstä ei seuraisi kriminalisoitumista ja syrjäytymistä.

Kannabiskiellon aiheuttamat kustannukset poliislle ja oikeuslaitokselle vähenisivät ja muutenkin niukat voimavarat voitaisiin kohdistaa vaarallisten huumeiden torjuntaan.

Sen liäksi, että kannabiskiletolaki yleensäkin rapauttaa lainkuuliaisuutta, sillä on kansainvälisen kokemuksen perusteella korruptoiva vaikutus yhteiskunnan eri tasoilla.

Valistus huumeiden, myös kannabiksen haittavaikutuksista, olisi uskottavaa, kun se ei perustuisi ajatukselle, että täyskielto ylläpitää kielteisiä asenteita huumeita kohtaan.

Useat kansainväliset tutkimukset osoittavat, että huumepolitiikan tiukkuudelle ei ole vaikutusta käytön laajuuteen. Miksi siis aiheuttaa vain lisäongelmia kieltolailla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tuntuu että vuonna 2014 Suomessa on tapahtunut huumausainepolitiikan saralla paljon, eikä vuosi vielä ole läheskään ohi.

Vuoden alussa SKY sai monen vuoden työn jälkeen virallistettua asemansa, kun se vihdoin pääsi yhdistysrekisteriin. Muutama vuosi sitten voimaan tullut kansalaisen oikeus tehdä valitus poliisin käyttämistä aiheettomista pakkokeinoista toi elokuussa julkisuuteen ensimmäiset tapaukset, joissa käy ilmi kuinka poliisi saattaa varsin hepposin perustein toimeenpanna kotietsinnän vaikka keskellä yötä.

Menneisyyteen peilaten tuntuu uskomattomalta että Suomessa oikeuslaitos voi huomuttaa poliisia pakkotoimien suhteellisuuden puutteesta huumeiden kyseessä ollessa, kuten alla olevassa HS:n uutisessa. Onko suomesta sittenkin tulossa oikeusvaltio? Jäämme odottamaan mitä vielä mullistavampaa loppuvuosi tuo tullessaan.

---

Korkein oikeus moittii Helsingin poliisia laittomista kotietsinnöistä

Korkein oikeus (KKO) on ensimmäistä kertaa linjannut poliisin tekemien kotietsintöjen laillisuutta. Kahdessa ennakkopäätöksessään KKO katsoo, että Helsingin poliisi on tehnyt kotietsintöjä ilman laissa säädettyjä edellytyksiä tai rikkonut suhteellisuusperiaatetta.

KKO kumosi alempien oikeusasteiden päätökset. Niiden mielestä poliisin kotietsinnät olivat olleet lainmukaisia.

Mahdollisuus viedä kotietsintöjen laillisuus tuomioistuimen tutkittavaksi tuli lakiin kolme vuotta sitten.

Molemmissa päätöksissä oli kyse tilanteesta, jossa poliisin pysäyttämä autoilija kieltäytyi huumausaineen pikatestistä. Pitkälti sen takia komisario – molemmissa tapauksissa sama komisario – määräsi kotietsinnän, koska poliisin tulkinnan mukaan miehiä oli syytä epäillä huumausaineen käyttörikoksesta.

Lain mukaan poliisi voi tehdä etsinnän, jos tutkittavasta rikoksesta voi seurata vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistus. Huumausaineen käyttörikoksen enimmäisrangaistus on juuri kuusi kuukautta.

Tammikuussa 2012 poliisi pysäytti aamuyöllä 41-vuotiaan helsinkiläismiehen auton. Mies käyttäytyi poliisin mukaan ärtyneesti, eikä sanonut syytä, miksi hän kieltäytyi huumepikatestistä.

Tämän vuoksi komisario määräsi kotietsinnän miehen kotiin. Etsintä aloitettiin kello 4.45 aamulla. Asunnossa oli miehen puoliso ja heidän 2-vuotias lapsensa. Etsinnässä ei löytynyt huumeita tai muutakaan takavarikoitavaa.

KKO:n mukaan poliisilla ei ollut syytä epäillä miestä huumausaineen käyttörikoksesta. Pelkkä huumetestistä kieltäytyminen ja ärtynyt käytös eivät riitä perusteeksi epäillä ketään huumausaineen käyttäjäksi.

Koska poliisilla ei ollut riittäviä syitä epäillä miestä rikoksesta, kotietsinnältä puuttui rikosepäilyä koskeva edellytys.

KKO:n mukaan poliisi toimi virheellisesti myös siinä, että kotietsintä tehtiin lievän rikosepäilyn perusteella keskellä yötä. Lain mukaan kotietsintää ei saa toimittaa kello 21:n ja 6:n välisenä aikana ilman erityistä syytä.

”Kerrotunlainen kotiin aamuyöllä tehtävä etsintä loukkaa perustuslain turvaaman kotirauhan ydinaluetta, minkä vuoksi tällaista etsintää koskeva päätöksenteko edellyttää erityistä harkintaa”, KKO huomautti.

Syksyllä 2011 poliisi pysäytti kaksi kertaa 33-vuotiaan helsinkiläismiehen. Mies kieltäytyi huumetestistä, koska se on hänen mukaansa epäluotettava.

Turvallisuustarkastuksessa mieheltä löytyi huumeeksi luokiteltavaa reseptilääkettä. Mies lupasi toimittaa reseptin poliisille.

Komisario kuitenkin määräsi kotietsinnän miehen kotiin keskellä yötä. Etsinnässä löytyikin pari grammaa marihuanaa ja laiton ase.

Vajaa kuukausi myöhemmin sama mies pysäytettiin uudelleen, mutta tällöin kotietsinnässä ei löydetty mitään laitonta.

KKO:n mukaan ensimmäiselle kotietsinnälle oli sinänsä perusteet, mutta se oli kuitenkin laissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen vastainen. Huumausaineen käyttörikoksesta tuomitaan käytännössä pikkusakot, joten kotietsintä oli täysin suhteeton epäiltyyn rikokseen nähden.

Toiselle kotietsinnälle ei KKO:n mukaan edes ollut perusteita. Miehen autossa ei ollut mitään huumeisiin viittaavaa. Epäilyn perustaksi ei riittänyt myöskään se, että mies jätti toimittamatta lupaamansa reseptin.

KKO viittaa lain lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön. Sen mukaan viranomaisen on arvioitava, onko etsinnästä johtuva puuttuminen kotirauhaan järkevässä suhteessa etsinnän tavoitteisiin. Huomioon pitää ottaa muun muassa tutkittavan rikoksen vakavuus ja sen merkitys asian selvittämisen kannalta.

KKO myös painottaa, että kotietsinnän edellytysten olemassaolo arvioidaan niiden tietojen perusteella, jotka poliisilla on ennen kotietsintää. Etsintää ei siis saa tehdä sen selvittämiseksi, löytyisikö sieltä viitteitä muistakin rikoksista.

---

 

Muita aiheeseen liittyviä juttuja Hesarissa:

• HS-SELVITYS: Luvan puhelinkuunteluun voi saada kevyin perustein

• NÄKÖKULMA: Poliisien valvonta ei voi perustua sokeaan luottamukseen

Metro-lehti 3.5.2014

Helsingin keskustassa marssittiin lauantaina kannabiksen laillistamisen puolesta. Marssi alkoi kello 14 Hesperian puistosta ja eteni sieltä Mannerheimintietä pitkin Eduskuntatalolle. Keskustakierroksen jälkeen joukko palasi Hesperian puistoon.

Komisario Pekka Kallio kertoo, että kaikki sujui rauhallisesti.

– Marssi meni niin kuin järjestäjän kanssa sovittiin. Osallistujia oli noin 70, Kallio arvioi.

Poliisin mukaan liikenne jonoutui marssin takia, mutta suurilta ruuhkilta vältyttiin.

Marssin järjesti Suomen kannabisyhdistys, joka kannattaa kannabiksen laillistamista ja esimerkiksi kerää nimiä lakimuutosta puoltavaan kansalaisaloitteeseen. Hamppumarssi pidettiin lauantaina myös Turussa.

Kannabisyhdistyksen nettisivujen arkiston mukaan Hamppumarssi on järjestetty vuosittain alkaen keväästä 2007. 

---

SKY:n web-toimitus korjaa: Helsingissä Hamppumarssi on järjestety jo vuodesta 2001, mutta Suomessa ainakin Turussa on marssittu jo tätä ennen.

Helsingin Sanomat 11.4.2014 Pääkirjoitus

Vieraskynä
Kannabiksen kontrollointiin tarvitaan monia keinoja

Joidenkin tekojen rangaistavuudesta luopuminen ei välttämättä merkitse huumeen laillistamista.

Suomessa on vireillä kansalaisaloite kannabiksen dekriminalisoimiseksi. Sen mukaan kannabiksen käytön, hallussapidon ja kasvatuksen rangaistavuudesta pitäisi luopua, jos kannabis on tarkoitettu omaan käyttöön.

Kansalaisaloitteen taustalla on monia yhteiskunnallisia, oikeudellisia ja sosiaalisia perusteita. Tutkimusten mukaan kannabiksen käyttö ja kotikasvatus ovat lisääntyneet. Kannabista ovat kokeilleet sadattuhannet suomalaiset: esimerkiksi 25–34-vuotiaista miehistä 15 prosenttia on käyttänyt kannabista viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Käytön laajuutta kuvaa myös se, että viime vuonna takavarikoitiin ennätysmäärä kannabiskasveja, 23 000 kappaletta.

Dekriminalisointi ja depenalisointi pitää erotella toisistaan. Dekriminalisoinnilla tarkoitetaan tietyn menettelyn sallimista luopumalla sen rikosoikeudellisesta rangaistavuudesta. Depenalisointi tarkoittaa, että menettelyä pidetään yhä oikeudellisessa mielessä rikoksena, mutta rikosoikeudellisia rangaistuksia ei käytetä.

Huumeita koskevat asenteet ovat lieventyneet, mutta tutkimusten mukaan suuri osa suomalaisista suhtautuu huumeisiin yhä kielteisesti. Myös poliittisessa keskustelussa pidetään kiinni tiukasta linjasta. Depenalisointi onkin dekriminalisointia realistisempi tapa säännellä kannabiksen käyttöä.

Jo nykyisessä rikosoikeusjärjestelmässä kannabiksen käytöstä, hallussapidosta omaa käyttöä varten ja kannabiksen kasvatuksesta voidaan jättää rangaistus antamatta. Poliisia, syyttäjää ja tuomareita on kuitenkin kritisoitu siitä, että rangaistuksesta luopumista koskevia säännöksiä ei ole sovellettu riittävän laajasti ja soveltamiskäytännöt ovat olleet epäyhtenäisiä.

Käytäntöä on tosin jo yhdenmukaistettu tarkentamalla rikosoikeudellisia säännöksiä ja ohjeistamalla poliisia ja syyttäjiä aiempaa paremmin.

Rikoslaki ei ole täysin johdonmukainen. Kannabiksen käyttö ja hallussapito omaa käyttöä varten on rangaistavaa huumausaineen käyttörikoksena, kun taas kannabiksen viljely täyttää automaattisesti huumausainerikoksen tunnusmerkit. Näiden rikosten rangaistusasteikko on erilainen.

Rangaistuksen ankaruuteen vaikuttaa siten sattumanvaraisesti, jääkö ihminen kiinni käyttäessään itse kasvattamaansa kannabista viljelyn päätyttyä vai kesken viljelyn, jolloin rangaistus on ankarampi.

Vaikka lainsäätäjä on korostanut rangaistukselle vaihtoehtoisia seuraamuksia, tilastojen mukaan rangaistuksesta luopuminen ei ole huumausainerikoksissa yleistä.

Vähäisistä huumausainerikoksista voitaisiin antaa enemmän huomautuksia ankarampien seuraamusten sijaan. Tällöin poliisin voimavaroja voitaisiin keskittää vakavien rikosten tutkimiseen. Vaihtoehtoisiin seuraamuksiin kuuluvat myös alaikäisille järjestettävät puhuttelutilaisuudet. Niitä voisi olla enemmän. Lisäksi täysi-ikäisillä huumeidenkäyttäjillä on mahdollisuus välttyä sakolta hakeutumalla hoitoon.

Kansalaiset, viranomaiset ja poliitikot näyttävät suhtautuvan suopeasti huumeidenkäyttäjien hoidon lisäämiseen. Myös kansainvälisten tutkimusten mukaan hoidot kannattaa ottaa poliisin, syyttäjien ja tuomareiden keinovalikoimaan.

Suomalaisen huumepolitiikan kontrollia painottava linja on lähtenyt siitä, että rikoksesta pitäisi aina seurata rangaistus.

Hallitus on tehnyt eduskunnalle syyteneuvottelua ja syyttämättä jättämistä koskevan esityksen. Se sisältää muutosehdotuksen, jolla murretaan rangaistuksen merkitystä korostavaa ajattelumallia.

Syyttämättä jättäminen ei tarkoittaisi kannanottoa henkilön syyllisyyteen. Sen sijaan rangaistuksesta luovuttaisiin erilaisten kohtuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen liittyvien syiden perusteella.

Ehdotettu muutos tukisi käytäntöä, jossa rangaistukset eivät olisi ensisijainen yhteiskuntapolitiikan keino. Kannabiksen käytön, hallussapidon ja kasvatuksen sääntelyyn tarvitaan monipuolista keinovalikoimaa, jossa hyödynnetään eri ammattiryhmien osaamista.

Jussi Tapani ja Heini Kainulainen

Tapani on rikosoikeuden professori ja Kainulainen kriminologian dosentti Turun yliopistossa.

Iltalehti 25.1.1014

Suomen kannabisyhdistyksen perustaja ei näe kannabiksen laillistamisessa mitään haittavaikutuksia.

Timo Larmela perusti Suomen Kannabisyhdistyksen 1991 turhauduttuaan tapaan, jolla yhteiskunta suhtautui kannabiksen käyttäjiin.

Larmelan mukaan kannabiksen laillistamisella olisi ainoastaan positiivisia vaikutuksia.

– Ihmisiä ei enää rangaistaisi tämmöisen turhan asian takia.

 

---

 

Lue myös:

• IL:n tutkimus: Suhtautuminen kannabikseen yhä hyvin kielteistä
• Huumetutkijalta tiukat terveiset päättäjille