Lähde: CNDBlogi
http://www.cndblog.org/
CND:n päätösehdotus
http://www.incb.org/pdf/e/narcotics/questionnaires/CND_Resolution-English_52_5.pdf
http://www.unodc.org/unodc/en/frontpage/2010/March/ngos-to-make-a-strong-presence-at-the-fifty-third-session-of-the-commission-on-narcotic-drugs.html
CND:n 53. session asiakirjat
http://www.unodc.org/unodc/en/commissions/CND/session/53.html
Beyond 2008 -kansalaisfoorumi
http://www.unodc.org/unodc/en/ngos/beyond2008.html
CND, Commission on narcotic drugs, on YK:n huumevalvontabyrokratiassa
korkein huumepolitiikkaa tekevä elin. Tärkeästä asemasta huolimatta
sekin pyrkii toimimaan salassa: sen kokouksia ja kokouspöytäkirjoja ei
näytetä julkisuudessa ja lopulliset päätösasiakirjat ovat rajoitetun
jakelun alaisia. CND:ssä ei myöskään äänestetä päätöksistä, joten on
mahdotonta saada tietää edes oman valtionsa edustajan kantaa.
CND:n tämän vuoden istunto, 53. sessio 8. – 12.3, tulee olemaan
käänteen tekevä yhdessä suhteessa: koskaan aiemmin eivät
kansalaisjärjestöt, eivätkä varsinkaan ns. kehitysmaiden
kansalaisjärjestöt, ole päässeet yhtä hyvin mukaan sen kokoukseen.
Vuonna 2007 yhteistyössä kansalaisjärjestöjen muodostaman Wienin
komitean kanssa CND perusti projektin Beyond 2008, jossa arvioitiin
kansalaisjärjestöjen osallistumisen tuomia etuja. Viime vuoden istunto
oli tässä suhteessa läpimurto, mikä voi ennakoida uutta
huumepolitiikan muotoiluun.
Tämän vuoden CND:n kokoukseen kansalaisjärjestöt ovat tuoneet
CNDBlogin, jossa on tarkoitus valottaa tämän tärkeän foorumin
työskentelyä.
Vielä kerran: YK yrittää hampunsiemenkieltoa
Lähde: INCB:n raportti 2009
http://www.incb.org/incb/en/annual-report-2009.html
YK:n huumepolitiikan epäonnistumisesta ja suuren remontin tarpeesta
aletaan olla yksimielisiä yhä korkeammilla tasoilla. Tästä huolimatta
kansainvälisen huumesodan haukat yrittävät asettaa hampunsiemenet
erityiseen valvontaan ja kieltolain piiriin. Vuosi sitten
kansainvälisenä huumehaukkana tunnettu Japani yritti ajaa hampun
siementen kansainvälistä kieltoa CND:n kokouksessa mutta aloite
epäonnistui asian monimutkaisuuden vuoksi. Ajatus on näköjään jäänyt
kummittelemaan näiden haukkojen kabinetteihin.
INCB:n uusimmassa vuosiraportissa hampun eli kannabiksen siemeniä
käsitellään peräti kolmen jakeen verran (72-74). Taustaksi
kerrottakoon, että maailman oopiumtuotannosta vain 50% on laitonta ja
loput menevät huumesopimusten mukaisesti lääketuotantoon. Unikon
siementen kasvatus ja kauppa ovat vapaan kaupan piirissä niin, että
niitä saa sirotella myös leivonnaisten päälle ja käyttää
ruuanlaitossa. Hampun siemeniä ei säädellä myöskään kansainvälisillä
huumesopimuksilla vaikka melkein koko hamppukasvi onkin saatu
sisällytettyä niiden piiriin vuoden 1961 sopimuksessa. Sopimuksen
artiklan 1 kohdan 1 b mukaan kannabis tarkoittaa hampun kukkalatvoja.
Siemenet ja muut osat paitsi latvalehdet on rajattu sopimuksen
ulkopuolelle. Artikla 28 kohta 2 puolestaan sanoo selvästi, että
hampun viljely mm. teollisiin tarkoituksiin kuiduksi ja siemeniksi ei
kuulu sopimuksen piiriin.
(http://www.unodc.org/pdf/convention_1961_en.pdf)
YK:n huumevalvontakoneiston tähtäimessä on ”laittoman” kannabiksen
viljelyn kuriin saattaminen. INCB vetoaa tässä vuoden 1988
huumesopimuksen 3 artiklaan, sen 1 paragraafiin (C) (III), mikä INCB:n
mielestä velvoittaa osanottajavaltiot kriminalisoimaan kannabiksen
laittoman kasvatuksen eli kasvatuksen muihin kuin ruoka-, kuitu-,
lääke- tai tutkimustarkoituksiin
(http://www.unodc.org/unodc/en/treaties/illicit-trafficking.html). Nyt
INCB venyttäisi tämän koskemaan myös kannabiksen siementen laitonta
nettikauppaa.
YK:n huumevalvontakoneistossa ei ilmeisesti tiedetä, että nykyiset
lääkekannabislajikkeet ovat peräisin näistä laittomista lähteistä,
koska kieltolain soveltaminen on hävittänyt perinteisiä siemenkantoja.
Vuoden 1988 huumesopimus oli suunnattu järjestäytynyttä kansainvälistä
huumerikollisuutta vastaan ja kannabiksen käytön erilaiset
dekriminalisoinnit ja penalisoinnit ovat tämän sopimuksen mukaisia
ratkaisuja. YK:n ajatusmaailmaan ei mahdu se, että kansainvälisen
huumevalvonnan epäonnistuttua perustehtävässään eli tämän
kansainvälisen järjestäytyneen huumerikollisuuden torjunnassa,
kannabiksen kotiviljely on tehokkain tapa rajoittaa rikollisuuden
leviämistä. Hampun siementen rikosvalvonta ajaisi siemenkaupankin maan
alle järjestäytyneen rikollisuuden käsiin.
Asiantuntijoiden mielestä INCB ylittää jälleen omat valtuutensa ja
tässä asiassa kullakin maalla on valtuus päättää kuten haluaa
perustuslakinsa puitteissa. Tätä asiaa pitää seurata ja tulisi olla
yhteydessä oman maan vastuulliseen virkamieheen. Mutta koska YK:n
huumepolitiikan tekeminen tapahtuu hämärissä puitteissa niin mistä
hänet tunnistaa? Kansalaisilla ei ole mitään keinoa valvoa, miten oman
maan edustaja käyttäytyy näissä kokouksissa. Nykyaikainen länsimainen
demokratia ei ole edustavimmillaan YK:n huumebyrokratian sokkeloissa.