Tekijä: skyadmin

  • EMCDDA:n 15. vuosiraportti 2010

    Lähde: Huumeongelma Euroopassa. EMCDDA Vuosiraportti 2010. 10.11.2010







    http://www.emcdda.europa.eu/events/2010/annual-report

    The Report on Global Illicit Drug Markets 1998 – 2007:

    http://ec.europa.eu/justice/doc_centre/drugs/studies/doc/report_short_10_03_09_en.pdf

    A Cannabis Reader:

    Global Issues and Local Experiences

    http://www.emcdda.europa.eu/publications/monographs/cannabis

    takavarikot:

    takavarikoidun hasiksen kilomäärä:

    http://www.emcdda.europa.eu/stats09/szrtab2

    Kannabiskasvien takavarikot kiloissa:

    http://www.emcdda.europa.eu/stats09/szrtab4

     

     

    EMCDDA eli Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön

    seurantakeskus julkaisee jo 15. vuosiraporttinsa Euroopan

    huumetilanteesta. Paljon on muuttunut ensimmäisistä ainoastaan

    englannin kielellä julkaistuista raporteista, joissa vasta haettiin

    muotoa esitellä ”kattava katsaus Euroopan huumeongelmaan ja

    toimenpiteisiin, joiden avulla siihen pyritään pureutumaan”, kuten

    esipuheessa selvitetään keskuksen tarkoitusta. Nykyään raportti löytyy

    kaikilla EU:n virallisilla kielillä, ja raportin ulkoasu ja sen tiedon

    jäsennys on löytänyt tutuksi käyneet kaavansa, minkä takia SKY:ssä ei

    olla enää käsitelty jokaista raporttia.

     

    Tämä uusin raportti on mielenkiintoinen kahdesta syystä: EMCDDA:sta on

    tullut eurooppalaisen huumepolitiikan keskeinen vientiyritys YK:n ja

    USA:n suuntaan, joissa molemmissa on näkyvissä merkkejä muutoksesta

    kohti liberaalimpaa politiikkaa.

     

    EMCDDA on vaikuttanut YK:n suuntaan kehittämällä yhteistyössä UNODC:n

    kanssa YK:n käyttämiä tiedonkeruu- ja analysointimenetelmiä, joiden

    perusteella huumepolitiikkaa tulisi arvioida ja kehittää. Vuonna 2008

    EMCDDA julkaisi laajan katsauksen kannabiskysymyksen eri puoliin ja

    juuri YK:n huumepolitiikkaa käsittelevän korkean tason kokouksen alla

    vuonna 2009 EU julkaisi ns. Reuter – Trautman raportin (The Report on

    Global Illicit Drug Markets 1998 – 2007).

     

    USA:n huumepolitiikkaan vaikuttamisessa tärkein anti on ollut

    esimerkki. USA:n huumetsaari Kerlikowski oli syyskuussa vierailulla

    EMCDDA:ssa vertailemassa maanosien huumepolitiikkaa. Hollannissa ja

    Portugalissa toteutetut huumepolitiikan uudistukset on huomattu

    Atlantin takana ja niitä käytetään vertailuissa oman politiikan

    tulosten kanssa. Onko sattumaa, että EMCDDA:n päämaja on Portugalin

    pääkaupungissa Lissabonissa?

     

    Periaatteessa raportin antamien tietojen perusteella lukijan pitäisi

    voida analysoida huumetilannetta mutta nykyään raportin tiedot

    esitellään niin sulateltuina mielipiteinä, ettei se ole mahdollista.

    Tällaista ristiriitaisuutta kannabiksen käytön suuntauksista löytyy

    EMCDDA:n raportista:

     

    Kaiken kaikkiaan kulutusta koskevat suuntaukset osoittavat, että

    käyttö on vakiintunut tai se vähenee. (17/116)

     

    Kannabikselle on Euroopassa kuitenkin varsin paljon tilausta, mikä

    näkyy siinä, että sitä takavarikoidaan vuosittain noin 1 000 tonnia.

    Kaiken kaikkiaan tiedot osoittavat, että kannabiksen saatavuus eri

    muodoissaan Euroopan huumemarkkinoilla on pikemminkin lisääntymässä

    kuin vähenemässä. Vaikka näyttääkin siltä, että kotikasvatuksen avulla

    tuotettu kannabisruoho yleistyy, sen takavarikot Euroopan unionissa

    ovat pysyneet lukumääriltään vakaina. (17 – 18/116)

     

    Kaikkein tuoreimpien tietojen mukaan kannabista ensisijaisena

    huumeenaan käyttävien hoitoon hakeutuneiden uusien asiakkaiden

    kokonaismäärä on vähentynyt useimmissa maissa. Tämän muutoksen

    taustalla vaikuttavat tekijät ovat epäselviä, mutta niitä on syytä

    tutkia lähemmin. Kyse voi olla joko siitä, että hoitopalveluiden

    vähentämisen vuoksi uusia asiakkaita ei voida ottaa, tai siitä, että

    kannabiksenkäytön vuoksi hoitoon ohjataan aiempaa vähemmän ihmisiä.

    (17/116)

     

    Eurooppa voi olla siirtymässä parhaillaan uuteen vaiheeseen, sillä

    yleisistä väestö- ja koululaistutkimuksista saadut tiedot viittaavat

    siihen, että kannabiksen käyttö vakiintuu tai peräti vähenee.

    Historiallisesti arvioiden käyttömäärät ovat edelleen suuria, ja

    tehokkaan torjuntakeinon löytäminen kannabiksen käyttöön on edelleen

    Euroopan huumekeskustelun keskeinen kysymys. (45/116)

     

    Vaikka takavarikkotietoja pidetäänkin epäluotettavina huumeiden käytön

    laajuuden kuvaajana, olisi niistä hyötyä viranomaistoiminnan

    vertailuissa. Tällaisten vertailujen tekeminen herää raporttia

    lukiessa. Kannabiksen käytöstä raportti kertoo ristiriitaisesti sen

    olevan tasaantunut tai jopa vähenemässä. Mutta toisaalla kerrotaan

    ilmiön olevan kasvamassa/runsastumassa/laajenemassa.

     

    Esimerkkinä voisi toimia Ruotsi, maailman johtava kieltolakimaa, joka

    kehuu maanosamme alhaisimmilla kannabiksen käyttöluvuilla. Toisaalta

    sen ilmoittamat takavarikkoluvut ovat eurooppalaista keskivertoa ja

    isommat kuin Suomen takavarikkoluvut myös väkilukuun suhteutettuina.

    Tässä on selvää ristiriitaa, mikä herättää epäilyjä Ruotsin

    ilmoittamia käyttäjämääriä kohtaan. Joko Ruotsin hallitus esittelee

    haluamansa mielikuvan harjoittamastaan politiikasta tai käyttäjät ovat

    oppineet salaamaan käyttönsä.

     

    EU on tuonut huumepolitiikkaan uutta byrokratiaa kuten muuhunkin

    politiikkaan. EU:n antia ovat ne huumesuunnitelmat ja -strategiat,

    joita nyt laatii, päivittää ja tallentaa liki kaikki EU maat. Kun

    tämän byrokratian jatkuvan kasvun yhdistää jo vuosia jatkuneeseen

    epämääräiseen jossitteluun siitä, onko suunnat laskemassa vai

    nousemassa kun kannabista käyttäneiden määrä on jo yli 75 miljoonaa ja

    miljoonia uusia näyttää löytyvän joka vuosi, niin missä on asian ydin?

    Onko manipuloitujen käyttäjätilastojen tarkoitus osoittaa kalliiden

    strategiapapereiden olevan niihin uhrattujen resurssien arvoisia?

     

    Raportissa kerrotaan kahdesta uudesta hankkeesta, jotka kertovat

    kriminaalivalvonnan yliotteesta hankkeiden suunnittelussa:

     

    39/116

    Virastojen välisten työryhmien kehittäminen Euroopassa

    Malli virastojen välisistä työryhmistä on peräisin Amerikasta. Sillä

    tarkoitetaan eri maiden lainvalvonta- ja sotilasviranomaisten

    yhteistyötä, jonka avulla ne vaihtavat huumausaineisiin liittyvää

    tiedustelutietoja ja koordinoivat takavarikoita, ennen kuin

    huumausaineet päätyvät käyttäjien markkinoille. Panamassa vuonna 1994

    perustettu Joint Interagency Task Force-South (JIATF-S, virastojen

    välinen eteläinen työryhmä), joka sijaitsee nyt Key Westissä

    (Floridassa), on yksi tämäntyyppisen yhteistyön malli. JIATF-S on

    sotilasjohtoinen työryhmä, joka koordinoi huumausaineiden ilma- ja

    merikuljetusten torjuntatoimia Yhdysvaltojen eteläpuolella. Toimintaan

    osallistuvat Yhdysvaltain puolustusvoimat, tiedustelu- ja

    lainvalvontaviranomaiset sekä liitännäismaat, kuten Espanja, Ranska,

    Alankomaat ja Yhdistynyt Kuningaskunta.

     

    45/116

    EMCDDA Insights: Kannabiksen tuotanto ja markkinat Euroopassa

    EMCDDA julkaisee uuden, kannabiksen tuotantoa ja markkinoita

    käsittelevän insight-julkaisun vuonna 2011. Raportissa tarkastellaan

    kannabistuotteiden tarjontaa Euroopan maissa sekä saatavilla olevien

    tuotteiden tyyppiä, alkuperää, markkinaosuuksia ja muita tuotteiden

    jakeluun ja markkinarakenteeseen liittyviä kysymyksiä. Raportissa

    kiinnitetään erityistä huomiota kannabiksen kasvatukseen Euroopan

    rajojen sisällä, mistä on tullut viime vuosina aiempaa näkyvämpää.

     

    Totuus on se, että kannabiksen käyttö on teollistuneissa länsimaissa

    ja muuallakin maailmassa räjähtänyt käsiin sen jälkeen kun kiellettiin

    kansainvälisesti vuonna 1961. YK ja sitä edeltänyt Kansainliitto ovat

    viimeiset sata vuotta toistaneet lukua 200 miljoonaa käyttäjää

    vuodessa, mikä merkitsee lisäksi satoja miljoonia kannabista

    kokeilleita ja satunnaisesti käyttäviä. Tämäkin raportti jättää auki

    oleellisen kysymyksen, mitä Euroopan huumesota maksaa. Monet

    tutkimukset antavat ymmärtää, että huumeiden ja päihteiden tyystin

    erilaiset valvontamallit ainoastaan lisäävät niistä aiheutuvia

    ongelmia: laittomien aineiden käyttäjät ovat vaarassa ajautua

    yhteiskunnan ulkopuolelle ja syrjäytyä kun taas laillisten päihteiden

    käyttäjien tietoisuus aineiden haitoista voi olla vakavasti

    vääristynyt. 15 vuoden raporttien rustaamisen jälkeen EU:lla ei ole

    tarjota veronmaksajilleen luotettavaa ja tutkittua tietoa siitä, ketä

    ja mitä rankaiseminen hyödyttää.

     

     

    Huumesota vai -rauha

     

     

    Väitteessä kannabiksen käytön tasaantumisesta on jo annos

    tendenssimäisyyttä: Euroopan huumevirkamiehillä on paineita osoittaa

    olevansa oikea mies oikeassa työssä.

     

    Myös Suomessa virkamiehet ovat jo muutaman vuoden ajan toistaneet

    mantraa kannabiksen suosion tasaantumisesta tai hiipumisesta.

    Sosiaali- ja terveysministeriön antama huumausainepolitiikan kertomus

    vuodelta 2008 valtioneuvostolle kertoo kannabiksen suosion olevan jo

    laantumassa (http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1426492)

    mutta terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen kouluterveyskysely 2010

    kertoo kannabiksen käytön ja suosion olevan kasvamassa ja itse asiassa

    kasvaneen koko 2000 luvun jälkipuoliskon

    (http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=22924) eli nämä

    viranomaislausunnot ovat keskenään täysin ristiriitaiset. Lisäksi

    poliisi on toistuvasti huumeuutistensa kanssa lööpeissä viestinään

    huumeongelman ja varsinkin kannabiksen käytön ja kotikasvatuksen

    räjähdysmäinen kasvu (esim. Turun Sanomat 11.11 2010

    http://www.ts.fi/online/kotimaa/173169.html). Näillä viesteillä

    poliisimme on saanut uusia erikoisoikeuksia tunkeutua perustuslaissa

    suojattuun kansalaisten yksityisyyteen.

     

    Ristiriitaisuus kertoo siitä, etteivät virkamiehet tiedä kannabiksen

    käytön suuntauksista mitään mutta väittävät tietävänsä koska saavat

    siihen rahaa meiltä veronmaksajilta.

     

    THL väitti tutkimuksessaan ja lehdistötiedotteissaan kannabiksen

    lisäävän mielenterveysongelmia. Aivan kuin koululaiskysely antaisi

    jotain pohjaa näille väitteille. Niinpä THL toimenkuvansa vastaisesti

    lisää nuorison ongelmia: nuorten ongelmien kääntäminen huumeongelmiksi

    lisää sukupolvien välistä epäluuloa ja jännitettä sekä heikentää

    mielenterveysongelmista kärsivien nuorten mahdollisuutta saada pätevää

    hoitoa ongelmiinsa tulematta leimatuksi huumeongelmaiseksi. THL samoin

    kuin koko kieltolakibyrokratia aiheuttaa huumeongelmien kärjistymisen.

     

    Tuore uutinen huumetestauksesta liikenteessä kertoo poliisin käytössä

    olevien testereiden olevan niin epäluotettavia, että ne tuottavat

    kannabiksen kohdalla vääriä tuloksia jopa kahdessa kolmesta

    tapauksesta ja tietysti valituksia oikeusviranomaisille (YLE

    19.11.2010 http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/11/poliisin_huumetestit_epaluotettavia_2154475.html

    ). Testin hinta on pieni verrattuna sen käyttämisen aiheuttamiin

    kustannuksiin, turhiin ajokorttien peruuttamisiin, työpaikkojen

    menetyksiin, terveyskeskuskäynteihin, oikeuskuluihin, valituksiin.

    Eikä tälle toiminnalle ole edes asetettu mitään tavoitteita tai

    kulukattoa kuin pelkkä symbolisen viestin lähettäminen.

     

    EMCDDA:n, THL:n, poliisin ja koko kieltolakibyrokratian toimintaan

    pitää pystyä soveltamaan kustannus-vaikutus laskemointia kuten

    muillakin aloilla. Myös ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin pitää olla

    jatkuvaa ja puolueetonta. Nyt tällaista arviota ei ole ja poliisin

    toiminta tapahtuu heidän itsensä tehokkaaksi arvioimana, mitä

    toimittajat kuuliaisesti toistavat. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa

    tällainen ei voi jatkua loputtomiin.

     

    Spice ilmiö on esimerkki kieltolain ennalta-arvaamattomista

    seurauksista: kannabiksen kieltolain takia sitä on tutkittu

    synteettisillä vastineilla niiden laillisuuden takia. Kieltolain takia

    nämä ovat joutuneet lääketehtaiden laboratorioista pimeille

    huumemarkkinoille ensiksi laillisina mutta nyt yhä enemmän

    kiellettyinä aineina. Ja kierre jatkuu: kieltämällä yhä enemmän saamme

    yhä enemmän kokeilemattomia aineita valvomattomaan käyttöön ja näin

    kieltolakikoneistomme ja kaikki sen kimpussa puuhaavat virkamiehet,

    tutkijat, huumetyöläiset, päihdesihteerit jne ym syyllistyvät

    kollektiivisesti meidän kansalaisten käyttämiseen koekaniineina omassa

    epäonnistuneessa yhteiskunnallisessa kokeilussaan. Tämä on jo tuomittu

    YK:n ihmisoikeusraportoijan julkaisemassa raportissa. Nyt jonkun

    pitäisi lopettaa tämä kierre.

     

    Tähän EMCDDA:lta odottaisi sitä rohkeaa puolueetonta asiantuntijuutta,

    mikä sillä oli 1990-luvun puolivälissä. EMCDDA ei tietenkään pysty

    toimimaan vastoin sitä rahoittavien hallitusten tahtoa. Raportista

    löytyy enää jonkun tahkoamiseen kyllästyneen virkamiehen yksinäinen

    huokaus:

     

    Kuten jo viime vuoden raportissa todettiin, alkoholi- ja

    huumeongelmien välinen yhteys on varsin vahva. Tästä huolimatta EU:n

    jäsenvaltioissa ei ole havaittavissa sellaista yhteistä

    toimintamallia, jossa yhdistettäisiin huumausaine- ja

    alkoholipolitiikat.  (16/116)

  • UNODC:n ja INCB:n vastine YK:n ihmisoikeusraportoijalle








     

    Lähde: UNODC 8.11.2010

    http://www.unodc.org/unodc/en/press/releases/2010/November/joint-unodc-/-
    incb-statement-on-the-international-drug-control-system-and-human-health-and-
    human-rights.html

    IDPC:n kritiikki INCB:stä 28.10.2010:

    http://www.idpc.net/publication/idpc-briefing-incb-country-correspondence

     

     

    Vaikka tiedotusvälineet eivät olekaan löytäneet YK:n

    ihmisoikeusraportoijan julkistamaa YK:n huumevalvontabyrokratian

    kritiikkiä, on se selvästi osunut maaliinsa koska UNODC (United

    Nations Office on Drugs and Crime) ja INCB (International Narcotics

    Control Bureau) julkaisivat sille yhteisen vastineen. Jo vastineen

    aloitus yrittää olla tyrmäävä: byroot yhdessä selittävät, kuinka

    kansainvälinen huumeiden valvontajärjestelmä TODELLISUUDESSA toimii.

    Tämä ylimielinen asenne arvostelua kohtaan on koko YK:n

    huumevalvontajärjestelmää leimaava asenne.

     

    Selitys on sama kuin lukemattomissa juhlapuheissa jauhettu: 100 vuotta

    kestänyt kansojen yhteisymmärrykseen ja laillisuuteen perustuva

    kansainvälinen huumevalvonta on pelastanut miljoonien ihmisten hengen.

    Rikoslain täytäntöönpano ja siinä säädettyjen rangaistusten

    langettaminen on tämän järjestelmän keskeinen osa ja sitä

    tasapainotetaan ottamalla huomioon sekä kysynnän että tarjonnan

    kysymykset. Mutta silti kansainvälinen yhteisö ottaa huomioon

    yksilöiden hoidon tarpeen.

     

    Juuri tästä ihmisoikeusraportoija kritisoi järjestelmää: se perustuu

    yksipuolisesti rankaisemiselle, se luokittelee kaikki huumeiden

    käyttäjät fundamentalistisesti huumeorjiksi ja tälle käsitykselle

    perustuvat hoitomallit ovat usein jo itsessään ihmisoikeusrikos.

     

    UNODC ja INCB nostavat esille kansainväliset huumesopimukset: ne

    sallivat valtioiden harjoittaa erilaisia politiikan muotoja ja korvata

    laissa säädetyt rangaistukset muilla toimenpiteillä. Eli

    dekriminalisoida ja depenalisoida mutta nämä byroot eivät edes pysty

    käyttämään näitä sanoja oman ideologiansa rajoittamana. YK:n

    huumebyrokratia pitää arvovaltaansa pystyssä fundamentalistisella

    ihmiskäsityksellä, sanamagialla ja ortodoksisella sopimustekstien

    tulkinnalla.

     

    Mutta laillistaminen – jo pelkkä sanan mainitseminen näiden byroiden

    raportissa kertoo maanjäristykseen verrattavissa olevasta tapahtumasta

    tämän byrokratian sisällä. Laillistaminen tarkoittaa

    ihmisoikeusraportoijan kritiikissä kokonaan nykyisistä

    huumesopimuksista luopumista ja siirtymistä toisenlaiseen

    järjestelmään, minkä esimerkiksi hän toi tupakasta solmitun

    kansainvälisen sopimuksen. Tämä tarkoittaa UNODC:n ja INCB:n

    lakkauttamista ja siksi raportti on saanut hälytyksen päälle huumeiden

    valvontajärjestelmässä. Luultavasti näiden byroiden huomio ja

    resurssit kuluvat kokonaan tämän YK:n sisäisen uhkan torjumiseen, ja

    maailman huumekonnat saavat melskata rauhassa kuten tähänkin saakka.

     

    Kansainvälinen huumevalvontajärjestelmä sai alkunsa teollistuneiden

    länsivaltojen yrityksistä jakaa keskenään oopiummarkkinoita Kiinassa

    ja siirtomaissaan Aasiassa jo ennen YK:n perustamista. Huumesota

    tunnettuine seurauksineen syntyi vasta myöhemmin, kansainvälisesti

    vuoden 1988 huumesopimuksella. Puolet maailmassa nykyisin tuotetusta

    oopiumista on laillista ja YK:n huumevalvontajärjestelmän valvomaa

    lääkkeiden raaka-aineiden tuotantoa lähinnä teollistuneiden maiden

    tarpeeseen. Se toinen puoli on laitonta ja sama järjestelmä väittää

    valvovansa sitä mm. Afganistanissa mutta se päätyy teollistuneiden

    maiden pimeille huumemarkkinoille täysin vailla valvontaa eli

    ikärajoja, veroja, laadunvalvontaa, sosiaalimaksuja tai kuluttajan

    suojaa.

     

    Tämä sadan vuoden valvonnan kehitys on sivuvaikutuksenaan aiheuttanut

    sen, että entisillä oopiumintuotantoalueilla ja muualla maailmassa

    tuotetaan laittomille huumemarkkinoille suuria määriä yhä uusia

    kemikaaleja, joita markkinoidaan mm. designhuumeina, muuntohuumeina,

    synteettisinä huumeina, raiskaushuumeina ja jopa synteettiset

    kannabinoidit ovat nykyään osa laittomia markkinoita spice-nimikkeen

    alla. Tämä valvontajärjestelmä on vaikuttanut oopiumin tuotannon

    jakautumiseen lailliseen ja laittomaan mutta sen sivuvaikutuksena on

    syntynyt aivan uusia huumeongelmia, joista järjestelmä ei tietenkään

    ota kunniaa itselleen vaan on raporteissaan syyttänyt mm. internettiä!

     

    YK:n huumevalvontabyrokratia vannoo nyt ihmisoikeuksien nimiin mutta

    tämä ei ole näkynyt käytännössä. UNODC ja INCB eivät ole koskaan

    puuttuneet huumesodan nimissä tehtyihin selviin ihmisoikeusrikoksiin.

    Kun vuonna 2003 Thaimaassa surmattiin yli 2500 ihmistä muutaman

    kuukauden huumekampanjassa, toivoi INCB raportissaan tulosten jäävän

    pysyviksi. Tuoreempaan Meksikon huumesodan aiheuttamaan

    ihmisoikeuskatastrofiin kumpikaan byroo ei ole reagoinut sanallakaan.

    Kumpikaan ei kykene näkemään ajamansa politiikan ja

    ihmisoikeusrikosten yhteyttä, koska se on ideologisesti rajattu pois

    heidän toimenkuvasta.

     

    UNODC ja INCB eivät halua myöntää vanhaa opetusta, että kieltolaki

    ruokkii rikollisuutta. Kansainvälinen laiton huumekauppa ruokkii muuta

    kansainvälistä rikollisuutta, mitä vastaan UNODC vannoo taistelevansa.

    Tämä noidankehä tulee saada loppumaan niin lasten kuin aikuisten

    ihmisten suojelemiseksi.

     

  • Poliisin huumetestit epäluotettavia

    www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/11/poliisin_huumetestit_epaluotettavia_2154475.html

    Poliisin pikahuumetesteri. Kuva: Mari Latva-Karjanmaa/YLE

    Poliisin pikahuumetesteri.

    Kuva: Mari Latva-Karjanmaa/YLE

     

    Poliisin liikenteessä tekemät huumetestit ovat osoittautuneet erittäin epäluotettaviksi harvinaisempien huumeiden havaitsemisessa. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies kehottaa poliisia olemaan luottamatta liikaa pikatestien tuloksiin. 

    Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja pitää yllättävänä sitä, että testi antaa väärän positiivisen tuloksen yli kahdessa kolmesta tapauksesta, kun epäillään kannabiksen, kokaiinin ja opiaattien käyttöä.

    Liikenteessä yleisimmin tavattavan huumeen, amfetamiininkin käytöstä testit antavat virheellisen positiivisen tuloksen lähes kymmenprosenttisesti.

    Pajuoja pitää tärkeänä, että poliisi tiedostaa testin rajoitukset eikä anna sen tuloksille liikaa painoarvoa arvioidessaan mahdollista rattijuopumusta ja harkitessaan väliaikaista ajokieltoa. Poliisi harkitseekin ohjeiden muuttamista niin, että turhilta ajokielloilta vältyttäisiin.

    – Meidän täytyy varmaan ohjeistaa tarkemmin, miten toimimme arkipäivän valvontatilanteissa. Kysymykseen tulee kokonaisarvion tekeminen valvontatilanteessa, missä ainoastaan tämän testerin näyttö ei ole se ratkaiseva tekijä – niin kuin ei ole tietysti tähän mennessäkään ollut. Varmaan käytäntöjä tulee ajokieltojen määräämiseen ja kaikkiin muihinkin keinoihin, mitä siinä kyseisessä tilanteessa sitten käytetään, sanoo liikkuvan poliisin liikennevalvonnan tiedottaja Jussi Pohjonen.

    Apulaisoikeusasiamiehelle on tullut useita kanteluita huumepikatestin vääristä tuloksista.

    YLE Uutiset

  • Jäsenkirje 3-2010

     Syyskokous sunnuntaina 21.11.2010 

    Syyskokous pidetään sunnuntaina 21.11.2010 klo 18.00 alkaen SKY:n toimistossa. Siis missä! Eikö toimistosta pitänyt luopua, koska se rasitti liikaa yhdistyksen taloutta. Piti, mutta jossain materiaali kuten hamppumarssin kyltit pitää säilyttää, kokouksille ja toimintaryhmille tarvitaan kokoontumistila jne. Sekin olisi maksanut. Asia ratkesi siten, että yhdistys maksaa 150 euroa ja loput tulevat yhdistyksen aktiiveilta (ainakin toistaiseksi).

    Mutta takaisin kokoukseen. Syyskokous on yhdistyksen tärkein kokous, koska siinä päätetään seuraavan vuoden toiminnan suunnasta ja talousarviosta sekä valitaan puheenjohtaja ja hallitus. Varsinainen kokouskutsu on kirjeessä erikseen kuten esitykset toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi.

    Vieraanamme on tänä vuonna tutkija Mikko Salasuo, joka on tunnettu nuorisotutkijana ja räväkkänä kolumnistina. Salasuo on tutkinut huumeita suomalaisessa yhteiskunnassa niiden tulosta 1960-luvulta nykypäivään. Hänen esityksensä otsikko on “Kannabiksen tulo Suomeen – Suomen 1. huumausainelaki” Osa jäsenistöstä on elänyt tämän ajan, mutta suurin osa tuskin oli silloin edes syntynyt. Tiedossa on mielenkiintoisia asioita. Kannattaa tulla kuuntelemaan, kysymään ja kommentoimaan.

     

    Tutkija Mikko Salasuo

    Jäsenmaksut, talous ja tukimaksut

    Kirjeen mukana on karhu niille, jotka eivät vielä ole maksaneet tämän vuoden jäsenmaksua. Tuki­maksuja saa myös maksaa. Tukimaksun viitenumero on 428 4. Tästä voi kertoa kaverillekin kuten siitä, että loppu- ja ensi vuoden jäsenyyden saa erikoistarjouksena hintaan 25€, jolla saa jäsenyyden vuosiksi 2010 + 2011. Liityminen jäseneksi tapahtuu  websivun "liity jäseneksi" kautta. Maksamattomat jäsenet poistetaan vuoden vaihteessa jäsenrekisteristä.

    SKY:n hakemus yhdistysrekisteriin hylättiin jälleen

    Suomen kannabisyhdistys päätti keväällä 2009 hakea uudelleen yhdistysrekisteriin. Edellisen kerran rekisteröitymistä yritettiin yhdistyksen alkutaipaleella 1990-luvun alussa, mutta tuolloin rekisteriä ylläpitävä viranomainen kieltäytyi vedoten siihen, että yhdistyksen tarkoitus on hyvien tapojen vastainen.

    Tuolloin päätöksestä valitettiin. Lopulta korkein hallinto-oikeus päätti vuonna 1993 jättää alkuperäisen kieltävän päätöksen voimaan perustellen sitä epäterveellisen tavan yleistymisellä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kanta puolestaan oli se, että varsinaista yhdistymisvapautta ei loukattu, koska yhdistys saa toimia ja että on paikallisista viranomaisista kiinni suostuvatko he kirjaamaan yhdistystä johonkin rekisteriin vai ei.

    Keväällä 2009 yhdistyksessä oltiin vakuuttuneita siitä, että Suomi olisi yhteiskuntana muuttunut 19 vuodessa toisinajattelijoita suvaitsevampaan suuntaan. Olimme väärässä! Patentti- ja rekisterihallitus päätti 18.8.2010, että Suomen kannabisyhdistyksen hakeutuminen rekisteriin evätään. Tämän suuntainen päätös ei ollut yllätys, sillä aikaisemmin keväällä oli tullut tieto Turun seudun kannabisyhdistyksen kohdalla tehdystä samanlaisesta päätöksestä.

    PRH teki päätöksen nojaten "samankaltaisen yhdistyksen" kohdalla vuonna 1993 tehtyyn ennakkopäätökseen. Tämän lisäksi päätöksessä PRH:n apulaisjohtaja Riitta Lae linjasi, että ”Suomen kannabisyhdistyksen tarkoitus on sen sääntöjen 2§:n pykälän mukaan pidettävä hyvien tapojen vastaisena siten, että esitetty tarkoitus on yhteiskunnassamme vallitsevien oikeus- ja moraalikäsitysten vastainen.”

    Kertauksena yhdistyksen sääntöjen 2§: ”Yhdistyksen tarkoitus on vaikuttaa päihdepolitiikkaan ja lainsäädäntöön siten, että kannabiksen käyttö, hallussapito ja viljely omaan käyttöön tulevat sallituiksi täysi-ikäisille sekä luodaan sääntely kannabiksen tuotantoon ja jakeluun.”

    Miten PRH voi väittää, että vallitsevasta käytännöstä poikkeavien päihdepoliittisten näkemysten ajaminen on yhteiskunnassamme vallitsevien oikeus- ja moraalikäsitysten vastainen?  Kannabiksen käyttö, pienen määrän hallussapito ja viljely omaan käyttöön ovat vallitseva tosiasia mm. monessa muussa EU-maassa kuten Hollannissa, Belgiassa, Portugalissa, Espanjassa ja Tsekeissä. Joko käytöstä, hallussapidosta tai viljelystä omaan käyttöön ei rangaista lainkaan tai siitä voi saada pienen sakon. Tuskin Suomessa, EU:n eräässä jäsenmaassa, voi kansa olla niin jyrkästi kannabista vastaan, ettei aiheesta edes saisi keskustella?

    Suomessa kannabikseen liittyvä rangaistuskäytäntö on toistaiseksi paljon kovempi. Silti  kannabiksen dekriminalisointia kannattavia näkemyksiä esitetään Suomessa jatkuvasti julkisessa keskustelussa. Kannabiksen aseman lieventämistä suosittavat alan johtavat suomalaistutkijat. Kansalaisjärjestöt, kuten SKY tai Irti Huumeista RY ottavat osaa keskusteluun omista näkökulmistaan. Näyttää siltä että Patentti- ja rekisterihallituskin ottaa asiaan kantaa vaientamalla toisinajattelijoita – onko se kansan moraalikäsitysten mukaista?

    Päätös nojaa lisäksi siihen, että yhdistys olisi jo aikaisemmin kielletty. Säännöt ovat kuitenkin olennaisesti muuttuneet, joten siihen vetoaminen ei ole juridisesti pätevää. Päätöksestä päätettiin valittaa ja valitus lähetettiin lokakuussa.

    Rekisterin ulkopuolelle jättäminen on selkeä viesti valtiolta, ettei kannabikseen tai huumeisiin liittyviä tabuja saa murtaa. Asiasta ei vain saa keskustella. Tuntuu siltä, ettei erilaista näkökulmaa edustavaa kansalaisjärjestöä haluta lähtökohtaisesti päästää mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, tai ainakin se halutaan marginalisoida tekemällä toiminnasta käytännössä hankalaa. Tämä loukkaa oikeustajua. Ehkä Kiinassakin hankaloitetaan demokratian puolesta toimivien järjestöjen toimintaa kieltämällä ne "hyvien tapojen" vastaisina? Onko koko yhdistysrekisterin tarkoitus se, että valtiovalta voi kätevästi hallita kansalaisyhteiskuntaa marginalisoimalla soraäänet 2. luokan yhdistyksiksi?

    Käytännössä yhdistyksen jättäminen rekisterin ulkopuolelle vaikeuttaa toiminnan järjestämistä. Esimerkiksi SKY ei voi tehdä webbisivujaan varten sopimusta suoraan palveluntarjoajan kanssa kuten Suomessa yleensä yhdistykset tekevät, vaan joku aktiivi joutuu sen tekemään omissa nimissään yhdistyksen puolesta. Yhdistys ei voi järjestää rahankeräyksiä ja yhdistyksen toimihenkilöt ovat henkilökohtaisesti taloudellisessa vastuussa.

    Rekisteröityneen yhdistyksen oikeuksia nauttii mm. Humaania päihdepolitiikkaa ry, jonka tavoitteet ovat radikaalimmat kuin SKY:n. Yhdistysrekisteriin on aikoinaan päässyt myös Turussa toiminut Vihreet Pantterit ry, jonka toimintaan kuului mm. Turun hamppumarssien järjestäminen. Ehkä kannabis on "ruma sana", jota ei vain saa esiintyä virallisissa asiakirjoissa?

    Pitäisikö yhdistyksen nimi muuttaa, ja säännöissä "naamioida" toiminnan tarkoitus kiertoilmaisujen taakse siinä toivossa, että rekisteröinti menisi läpi? Yhdistyksen hallituksen mielestä ei. Mielestämme on parasta, että SKY noudattaa toiminnassaan läpinäkyvyyden periaatteita.

    USA: Vuoden 2010 välivaalien äänestyksen tulokset

    Lähde: Norml, Drug Policy Alliance 3.11.2010, MPP 29.10.2010
    
http://blog.norml.org/2010/11/03/voters-nationwide-decide-marijuana-law-reform-measures/

    
http://www.drugpolicy.org/news/pressroom/pressrelease/pr110310.cfm

    http://blog.mpp.org/tax-and-regulate/gallup-record-46-of-americans-support-legal-marijuana/10292010/


    Vuoden 2010 USA:n välivaaleissa 2.11 äänestettiin historiallisesta 
aiheesta eli kannabiksen laillistamisesta Kaliforniassa. Ns. aloite 19
 hävisi mutta sen verran täpärästi (46.2% vastaan 53.8%), että tulosta
 voidaan pitää historiallisena: ehdotus sai taakseen ennennäkemättömän
 laajan liittoutuman eri poliittisista ryhmistä, ammattiyhdistyksistä,
 kuuluisuuksista, uskonnollisista piireistä, opiskelijoista,
 lakimiehistä jne. 
Mutta myös jotkut kannabiksen laillistamista vaativat ryhmät
 vastustivat aloitetta sen liiallisen tiukkuuden takia. Kysymys ei
 olekaan enää siitä laillistammeko ja säätelemmekö me kannabista, vaan
 miten se pitää tehdä. Joka tapauksessa aloite vei keskustelun
 kannabiksen laillistamisesta ison askelen eteenpäin.



    Muissa osavaltioissa äänestettiin myös kannabiksen asemasta.
 Arizonassa lääkekannabislaki on saanut tasan 50% kannatusta ja
 vastustusta, joten sen kohtalo on vielä auki.



    Etelä-Dakotassa lääkekannabislaki hävisi äänestyksessä. Samanlainen
 aloite hävisi äänestyksen myös vuonna 2006.



    Oregonissa lääkekannabisaloite hävisi vaaleissa. Siellä vuonna 1998
 voitti lääkekannabiksen sallinut lakialoite ja tämä lakialoite olisi 
luonut osavaltion hyväksymän, voittoa tavoittelemattoman järjestelmän 
tuottamaan ja jakelemaan kannabista reseptin saaneille potilaille.



    Massachusettsin osavaltiossa 73:ssa kaupungissa äänestettiin 
täysi-ikäisten kansalaisten kannabiksen käytöstä ja sen verottamisesta
 sekä lääkekannabiksen hyväksymisestä.



    Drugpolicy Alliancen johtaja Ethan Nadelmann:
    

Kalifornian ehdotus 19 -lakialoite ei saanut enemmistöä äänistä, mutta
 se on jo ennen näkemätön voitto kannabiksen laillistamista vaativalle 
liikkeelle. Sen pelkkä olemassaolo vaaleissa ja sen hyvin hoidettu 
kampanja muuttivat julkista keskustelua kannabiksesta ja 
kannabispolitiikasta.
 

    Lakialoite kohotti marihuanasta käytävän julkisen keskustelun tasoa ja
 antoi sille oikeutuksen. Tiedotusvälineiden huomio USA:ssa ja
 kansainvälisesti on ollut poikkeuksellista laadullisesti ja
 määrällisesti. Kampanja saattoi yhteen ennalta arvaamattoman
 määrän huumepolitiikan uudistajia, ihmisoikeusryhmiä,
 ammattiyhdistysliikkeen ja suuren joukon eläkkeelle vetäytyneitä
 lainvalvontaviranomaisia.



    Nyt löytyy tukevaa todistetta sille, että kannabiksen laillistaminen 
on aihe, josta nuoriso välittää – ja asian laittaminen äänestettäväksi 
lisää nuorten äänestysintoa. Kummallakaan isoista puolueista ei ole
 muuta mahdollisuutta kuin kuunnella, varsinkin kun he tavoittelevat
 nuorten äänestäjien poliittista kannatusta.



    Meille pitkän aikaa kannabislain uudistusta ajaneille suunnitelma
 pysyy samana: asia saatetaan äänestäjien ratkaistavaksi niissä
 osavaltioissa, missä mielipidetiedustelut osoittavat enemmistön tukea 
kannabiksen laillistamiselle, ja samanlaisia lakialoitteita viedään
 osavaltioiden lainsäädäntöelimille.



    On vielä aikaista sanoa, onko asia taas äänestettävänä vuonna 2012 
Kaliforniassa, mutta sen ainakin tiedämme, että lakialoite kannabiksen
 verottamiseksi ja säätelemiseksi tulee menemään osavaltion päättäjille 
kuten jo yksi oli käsittelyssä tänä vuonna.

    

Ennätykselliset 46% USA:n kansalaisista kannattaa kannabiksen
 laillistamista.
Lähde: Gallup
    

http://www.gallup.com/poll/144086/New-High-Americans-Support-Legalizing-Marijuana.aspx



    Ennen väliäänestystä tehty mielipidemittaus osoitti ennätyksellisen 
korkeaa kannatusta kannabiksen laillistamiseksi USA:ssa, kun peräti 46% 
ilmoitti kannattavansa sitä. Viime vuonna vastaava luku oli 44% ja
 kannabiksen laillistamisen vastustaminen on laskenut ennätyksellisen 
alas 50%:iin.


    Kun asiaa alettiin kysymään mielipidemittauksissa 1960-70 lukujen
 vaihteessa, oli laillistamisen kannatus vain 12% ja se nousi yli 30% 
vasta 2000-luvun alussa.

    Soros laillistaisi marihuanan – lahjoitti miljoonan

    http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20101036113

    

Suursijoittaja George Soros on lahjoittanut marihuanan laillistajille 
miljoona dollaria. Lahjoitus menee Yhdysvaltain Kalifornian
 osavaltioon.


    Soros perustelee lahjoitustaan koulutuksella ja kasvatuksella. Hänen
 mielestään on tehokkaampaa panostaa niihin kuin käyttäjien
 pidättämisiin ja vangitsemisiin.


    – Nykyinen marihuanalainsäädäntö tekee enemmän haittaa kuin hyvää,
 multimiljonääri Soros väittää.


    – Asiasta kirjoittaa Wall Street Journal
    
Soroksen mielestä on tunnustettava, että marihuana on kaikista
 kriminalisointiyrityksistä huolimatta eniten käytetty laiton huume 
sekä Yhdysvalloissa että maailmalla.


    Silti sen käytön haittojen poistamiseen ei osoiteta tarpeeksi varoja.
    

Pelkästään Yhdysvalloissa käytetään Soroksen laskujen mukaan 
miljardeja dollareita veronmaksajien rahoja marihuanan käytön 
estämiseen. Marihuanapidätyksiä Yhdysvalloissa tehdään 750 000
 vuodessa.


    Soroksen mielestä poliisi voisi marihuanan käyttäjien jahtaamisen
 sijaan käyttää voimavarojaan todellisten rikollisten jahtaamiseen.

     

     

    SKY – yhdeksäntoista vuotta vaihtoehtoista huumepolitiikkaa

     

    Syysterveisin,

          Suomen kannabisyhdistyksen hallitus

  • Toimintasuunnitelma 2011

    Suomen kannabisyhdistyksen toiminta järjestettiin viime vuoden syyskokouksen päätösten mukaan uudella tavalla. Toiminta on lähtenyt käyntiin vaikkakin yskähdellen. Jatketaan samalla tyylillä ja yritetään aktivoida niitä osia toiminnasta, jotka eivät vielä ole käynnistyneet. 

    Jatketaan kevennetyllä organisaatiolla ja pyritään keskittymään oleelliseen.  Oleellista on tiedottaminen ja eri puolilla piilevän aktivismin suuntaaminen oikein. Tiedottamisen tärkein välinen  ovat nettisivut, joihin panostetaan eniten, sekä ulospäin tiedottamiseen että jäsenhuoltoon.

    Jäsenhuollon kannalta tämä merkitsee sitä, että kaikki yhdistyksen materiaali löytyy yhdistyksen nettisivuilta.  Jäsenkirjeet lähetetään sähköpostina, jossa pääosin viitataan netistä löytyvään materiaaliin. Niille, joillei sähköpostin ja/tai netin käyttö on  vaikeaa, lähetetään kirje etanapostissa. Lisäksi kaiken materiaalin on syytä olla mahdollisimman avointa, meillä ei ole mtään salattavaa. Netin kautta on mahdollisuus osallistua kaikkeen yhdistyksen toimintaan.


    Järjestöllinen rakenne

    Korkein päättävä elin on yhdistyksen kokous: syyskokous, kevätkokous tai muuten koolle kutsuttu yleiskokous. Niiden väliaikana yhdistystä johtaa puheenjohtaja ja hallitus.

    Yhdistyksen hallitus pitää vuodessa vähintäin kolme kokousta: hallituksen järjestäytymiskokous, toinen kutsuu koolle syyskokouksen ja kolmas kevätkokouksen. Hallitus  valmistelee niissä yhdistyksen kokousten asiakirjat ja muun aineiston. Tarpeen niin vaatiessa puheenjohtaja kutsuu koolle hallituksen kokouksen, joita on 3-4.

    Hallituksen varsinainen työskentely tapahtuu virtuaalisesti, sähköpostilla ja netissä ja siihen osallistuu suurempi aktiivijoukko kuin varsinainen hallitus.

    Hallituksen pääasiallinen tehtävä on turvata ja pitää koossa talous ja rakenteet sekä ohjata toimintaa. Taloudenhoitaja antaa hallitukselle selvityksen taloudesta kerran kuussa tai useammin tarpeen vaatiessa. Hallitus kertoo kuukausitiedotteessaan tärkeimmät päätöksensä jäsenistölle.

    Hallituksen jäsenten tehtävät ovat:

    • varapuheenjohtaja
    • sihteeri
    • taloudenhoitaja
    • tiedottaja

    Yhdistyksen muu toiminta tapahtuu toimintaryhmissä ja muissa Suomen kannabis­yhdistyksissä. Toimintaryhmät voivat koostua SKY:n jäsenistä, SKY:n jäsenistä ja muista aktiiveista tai pelkästään muista aktiiveista. Myös yksi henkilö voi muodostaa toimintaryhmän.

    Yhdistyksen toimintaryhmiä voi perustaa tarpeen mukaan. Ainakin seuraavat toimintaryhmät perustetaan tai jatkavat.

    • IT-toiminnat (pitää sisällään monia toimintoja)
    • tiedottaminen
    • talous
    • kysymykset ja vastaukset (sisältää SKY:n puhelimen)
    • eduskuntavaalit 2011
    • lainsäädäntö
    • oikeusapu
    • tilaisuudet (voi olla toimintaryhmä  per tilaisuus)
    • hamppumarssit

    Jokaisella toimintaryhmällä on vetäjä, joka on vastuussa toiminnasta, josta raportoidaan hallitukselle. Toimintaryhmiin voi kuulua myös yhdistyksen ulkopuolisia jäseniä. Toimintaryhmät ovat itsenäisiä ja järjestävät toimintansa parhaaksi katsomallaan tavalla.

    Verkostoituminen muiden kannabisyhdistysten ja aktiiviryhmien kanssa on oleellista. Samoja materiaaleja voidaan ja pitää käyttää eri paikoissa. Jos uutistoimitus on tehnyt uutisen, niin SKY:n uutisten lisäksi se voidaan julkaista muuallakin kuten Kannabisuutisissa tai HPP:n sivuilla – ja kääntäen.

    Hamppuaktivistit voivat osallistua yhden tai useamman toimintaryhmän työskentelyyn. 


    Toiminta     

    Varsinainen toiminta tapahtuu toimintaryhmissä ja Suomen muissa kannabisyhdistyksissä tai muissa aktiiviryhmissä.

    IT-toiminnat: toimintaryhmän tehtävänä on ylläpitää ja kehittää SKY:n www-sivuja ja muita palveluja kuten wiki-palvelu sekä tehdä muita  tarpeellisia IT-palveluja.

    Tiedottaminen: toimintaryhmän tehtävänä on koota aineistoa ja tehdä uutisia julkaistavaksi sekä perustaa ja ylläpitää aineistoja eri aloilta. SKY:n tiedottajan tehtävä on ulospäin tiedotusvälineille tapahtuva tiedottaminen, haastatteluihin vastaaminen jne.

    Talous: toimintaryhmän tehtävänä on hankkia toiminnalle rahoitusta.

    Kysymykset ja vastaukset: toimintaryhmän tehtävänä on vastata esitettyihin kysymyksiin tai etsiä vastaaja. Tässä toimintaryhmässä on myös SKY:n puhelin, jota kautta tulee suuri osa yhteydenotoista. Toimintaryhmä on siis eräänlainen Service Desk.

    Eduskuntavaalit 2011: toimintaryhmän tehtävä on tuoda esille kannabislainsäädännön muutostarve, selvittää kansanedustajien näkemykset muutostarpeesta ja tiedottaa siitä näkyvästi. Sen lisäksi toimintaryhmä järjestää ainakin yhden vaalikeskustelun tilaisuudet-toimintaryhmän kanssa.

    Lainsäädäntö: toimintaryhmän tehtävänä on laki-wikin tekeminen ja ylläpito. Laki-wikissä työstetään lainsäädäntöä kannabiksen dekriminailisoimiseksi ja laillistamiseksi.

    Oikeusapu: toimintaryhmän tehtävänä on seurata oikeuskäytäntöä, antaa sitä koskevia vastauksia kysyjille sekä auttaa oikeusavun saamisessa.

    Tilaisuudet: toimintaryhmän tehtävänä on erilaisten tilaisuuksien kuten keskustelutilaisuuksien järjestäminen alkaen esiintyjistä ja päättyen kahveihin, teehen. sämpylöihin sekä jaettavaan ja myytävään materiaaliin. Eri tilaisuuksia varten voidaan perustaa myös omat toiminta- tai työryhmät.

    Hamppumarssit: toimintaryhmän tehtävänä on koordinoida eri puolilla järjestettäviä hamppumarsseja ja hoitaa käytännön järjestelyt, kyltit, luvat, puhujat jne.

    Tämän lisäksi yhdistystä työllistää rekisteröinnin jatkamistaistelu, jossa on menossa ensimmäinen valituskierros Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnalle. Sen päätös määrää seuraavan vaiheen. Joka tapauksessa liittyen  myös Turun seudun kannabisyhdistyksen rekisteröintikieltoon, valitetaan edelleen PRH:n toiminnasta, joka kaventaa perustuslaillisia oikeuksia ja määrittää yhteiskunnan moraalia. 


    Vaikuttaminen     

    Vaikuttamisen pääkanava ovat nettisivut sekä yhteydenpito tiedostusvälineisiin. Toimintaryhmissä rakennetaan se materiaali, jota vaikuttamisessa käytetään, esimerkiksi laki-wiki.

    Kannabiskieltolain kumoaminen on ja pysyy SKY:n päätavoitteena. Kannabiksen omasta käytöstä, pienehkön kannabismäärän hallussapidosta tai omaan käyttöön tapahtuvasta kannabiksen kas­vat­tamisesta ei tule rangaista aikuista ihmistä. Käytäntö vaihtelee edelleen suuresti eri osissa Suomea.

    Kannabisyhdistys osallistuu eri tahojen yhteistyöhön, joita ovat mm. Suomen muut kannabisyhdistykset, Hamppufoorumi, HPP ry ja EU-tasolla ENCOD.

    Yhdistys jatkaa mahdollisuuksien mukaan asiantuntija-avun antamista henkilöille, joita kohdellaan epäoikeudenmukaisesti kannabiksen vuoksi.

    Yhdistys osallistuu maailmanlaajuiseen toimintaan ylläpitämällä yhteyksiä muihin kannabis­kieltolain kumoamista vaativiin liikkeisiin ja osallistumalla kansainvälisiin tapaamisiin ja laillistamishankkeisiin. 

  • Syyskokous 21.11.2010

    Suomen kannabisyhdistyksen syyskokous 2010

    Tervetuloa SKY:n syyskokoukseen. Kokouksessa kä sitellään sääntöjen määräämät syyskokousasiat ja kannnanotto. Toimintasuunnitelman käsittelyn yhteydessä käydään keskustelu yhdistyksen tilasta ja toiminnan suuntaamisesta. Ennen varsinaista kokousta vieraanamme on Nuorisotutkimusverkoston tutkija valtiotieteiden tohtori Mikko Salasuo. Hänen esityksensä aihe on “Kannabiksen tulo Suomeen – Suomen 1. huumausainelaki”.  Esityksessä kosketellaan myös kukkapurkkilakia.  Kokouksen jälkeen on vapaata yhdessäoloa ja hamppuun liittyviä dokkareita. Tarjolla myös teetä, kahvia, virvokkeita ja pientä purtavaa.

    Aika                                  Sunnuntaina 21.11.2010 klo 18

    Paikka                              Suomen kannabisyhdistyksen toimisto, Sorvaajankatu 9 A, 3. kerros.

    Kiinteistö on suljettu viikonloppuisin, joten soita yhdistyksen kännykkään  040 555 3890, jos et pääse alaovesta sisään. Toimisto sijaitsee noin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä Herttoniemen metroasemalta, Puusepänkadun ja Sorvaajankadun kulmassa

     

    • Kannabiksen tulo Suomeen – Suomen 1. huumausainelaki, vieraana tutkija Mikko Salasuo.

    Käsiteltävät asiat              

    1.                                     Kokouksen avaus

    2.                  Kokouksen järjestäytyminen

     • kokouksen puheenjohtajan valinta,

     • kokouksen sihteerin valinta,

     • pöytäkirjan tarkastajien (2) valinta ja

     • ääntenlaskijoiden valinta

    3.                  Kokouksen työjärjestys

    4.                                    Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

    5.                  Jäsenmaksun määrääminen vuodelle 2011   

       • Hallituksen esitys: 20 euroa

    6.                  Toimihenkilöiden kulukorvauksista päättäminen

    7.                  Kahden  tilintarkastajan ja  varatilintarkastajan valinta

    8                   Päätetään kokouksien tiedoksisaattamistapa

    9.                  Toimintasuunnitelma vuodelle 2011

                       • Erillinen esitys kokouskutsun mukana

    10.                Tulo- ja menoarvio vuodelle 2011

                       • Erillinen esitys jäsenkirjeessä

    11.                Puheenjohtajan valinta vuodelle 2011

    12.                Hallituksen jäsenten valinta toimikaudeksi 2011-2012

    • Valitaan erovuoroisten tilalle 2 varsinaista ja 1 varajäsen

    13.                 Tiedote/kannanotto

    • Erillinen esitys kokouksessa

    14.                 Muut asiat

    15.                  Kokouksen päättäminen

     

    • Vapaata yhdessäoloa, musiikkia, dokkareita, asiaa ja vähän kevyempää.

     

    Suomen kannabisyhdistyksen hallitus