Blog

  • EU: Saavutettiinko edellisen huumestrategian tavoitteet?

    EU

    Saavutettiinko edellisen huumestrategian tavoitteet?

    Lähde: EMCDDA 26.10.2004
    http://www.emcdda.eu.int/?nNodeID=875
    http://snapshot.emcdda.eu.int/

    EMCDDA tarjoaa tulevan EU:n huumestrategian pohjaksi arvion edellisen
    huumestrategian 2000-2004 aikana saavutetuista tavoitteista. EU:n
    päättäjät asettivat aikanaan vuonna 1999 ohjelmalleen kuusi tavoitetta:

    1. Vähentää merkittävästi laittomien aineiden käyttöä sekä varsinkin nuorten alle 18 vuotiaiden huumeiden käytön aloittamista.
    2. Vähentää merkittävästi huumeiden käyttöön liittyviä terveydellisiä haittoja sekä kuolemantapauksia.
    3. Lisätä merkittävästi huumeriippuvaisille tarkoitettua hoitoa.
    4. Vähentää merkittävästi laittomien huumeiden saatavuutta.
    5. Vähentää merkittävästi huumeiden käyttöön liittyvää oheisrikollisuutta.
    6. Vähentää merkittävästi rahanpesua sekä huumeiden valmistamiseen tarkoitettujen kemikaalien laitonta kauppaa.

    Diplomaattiseen tyyliinsä EMCDDA löytää varovaisia positiivisia
    merkkejä kehityksessä vaikka kaikki keskeiset muuttujat eli huumeiden
    saatavuus ja käyttö jatkavat kasvuaan. Mm. myönteisen kehityksen
    heroiinin ja suonensisäisten huumeiden käytön vähenemisessä kumoaa
    sekakäytön lisääntyminen ja stimulanttien käytön aiheuttama
    kuolemantapausten kasvu.

    Yleisesti arvioidaan, että mitä halvempia ja puhtaampia huumeet ovat,
    sitä enemmän niitä on tarjolla. Huumeiden hintatason ja puhtauden
    tarkastelu osoittaa hintatason vakiintuneen ja tippuneen. Myös
    vähittäismyynnistä tavattujen heroiinin, kokaiinin ja amfetamiinin
    puhtaus on pysynyt vakaana.

    Poliitikkojen yrittäessä löytää yksimielisyys seuraavasta
    toimintaohjelmasta painottaa EMCDDA:n johtaja Georges Estievenart
    luotettavan tiedon osuutta politiikan määrittelyssä ja toiminnan
    arvioinnissa: "Paras tapa valaista huumepolitiikan päätöksentekoa on
    julkistaa luotettavaa tietoa sekä täydentää tätä arvioinnin antamilla
    tuloksilla. Arviointi on tärkeää julkisen toiminnan läpinäkyvyydelle ja
    hyväksyttävyydelle, ja ristiriitaisen sekä monimutkaisen huumeongelman
    kanssa se on oleellinen väline toiminnan kehittämiseksi."

    Suljettujen ovien takana

    Lähde: ENCOD
    http://www.encod.org/eustrategy.htm
    EU:n komission huumestrategiasta:
    http://europa.eu.int/comm/justice_home/fsj/drugs/fsj_drugs_intro_en.htm
    Palaute EU:n huumestrategiasta:
    http://europa.eu.int/comm/justice_home/news/consulting_public/drugs/news_consulting_drugs_en.htm

    Tällä hetkellä huumepolitiikasta ja -lainsäädännöstä Euroopassa
    päätetään kansallisvaltioiden hallitusten tasolla. Useiden syiden takia
    tällekin alueelle on luotava yhteiset suuntaviivat. Lisäksi paineet
    kasvavat koko ajan tämän puitekehyksen saattamiseksi käytäntöön. Tänä
    syksynä Euroopan Unioni asettaa suuntaviivoja, jotka luovat perustan
    koko EU-alueen strategialle tulevien kahdeksan vuoden ajaksi aina
    vuoteen 2012 asti. Strategian kattama ajanjakso sisältää myös vuoden
    2008, jolloin arvioidaan YK:n vuoden 1998 yleisistunnossa julistama
    huumevapaan maailman tavoitteen toteutumista.

    Tämä tarkoittaa sitä, että uuden EU:n huumestrategian taustalla
    vaikuttava päätöksentekoprosessi tulee toimimaan mallina vuoden 2008
    neuvotteluille. Kuten YK:n sopimukset vuodesta 1961 saakka ovat
    vaatineet huumeetonta maailmaa, ovat EU:n soveltamat
    toimintasuunnitelmat vuodesta 1995 saakka epäonnistuneet siinä, mitä
    niillä on tavoiteltu – nimittäin vaikuttamaan maailmanlaajuiseen tai
    Euroopan laajuiseen huumeiden käyttöön ja huumeisiin liittyvien
    ongelmien kasvuun. Haittojen vähentämiseen tähtäävät ohjelmat ovat
    lievittäneet näkyvimpiä seurauksia siitä tosiasiasta, että laittomien
    huumeiden käyttäjät (joita EU:ssa on arviolta 35 miljoonaa) ovat
    edelleen riippuvaisia melkein kokonaan järjestäytyneen rikollisuuden
    käsissä olevasta teollisuudesta: Nämä ohjelmat eivät ole mitenkään
    vaikuttaneet ongelmien perussyihin.

    EU:n huumepolitiikasta käydään tuskin lainkaan julkista keskustelua
    kuten myöskään YK:n kokouksista ei keskustella. Suurin osa
    journalisteista ja poliitikoista omaksuu kyseenalaistamatta virallisen
    retoriikan, jossa huumeet ja niiden käyttäjät nähdään taakkana
    yhteiskunnalle. Retoriikassa ei arvioida seurauksia siitä tosiasiasta,
    että koska huumeiden tuotanto ja levitys ovat laittomia, niiden määrää
    ei säädellä ja se pysyy siksi aina epävarmana. Kieltolain voimassapito
    EU:ssa maksaa arviolta 15 miljoonaa euroa päivässä, ja huumeiden
    käyttöön liittyvä omaisuusrikollisuus on todennäköisesti tätäkin
    isompi. Toisaalta sellaisten kasvituotteiden kuten kannabiksen,
    oopiumin ja kokan lehtien laittomuus estää niiden tuottajia ja
    kuluttajia liittymästä sellaiseen maailmanlaajuiseen talouteen, mikä
    johtaisi kestävän talouden uudelleen pystyttämiseen sekä Euroopassa
    että niissä kehitysmaissa, joissa näitä kasveja kasvatetaan. 43 vuotta
    sitten, ratkaisevasti nykyisestä poikkeavana aikana säädetyn
    kieltolakijärjestelmän ylläpitämisen järkevyyttä ei edelleenkään
    kyseenalaisteta.

    Joten suurin osa ihmisistä ei huomaa mitään, jos EU maiden hallitukset
    päättävät pitää kiinni tutusta kysynnän ja tarjonnan vähentämisestä
    seuraavien 8 vuoden ajan, mutta yrittävät luoda siitä houkuttavampaa
    tasapainoitetun ja integroidun lähestymistavan käsitteillä. Sama voi
    tapahtua vuonna 2008 YK:ssa, mikä tarkoittaisi sitä, että huumelain
    muutosta ajava liike joutuisi odottamaan vielä 10 vuotta seuraavaa
    mahdollisuutta muuttaa maailmanlaajuisen huumepolitiikan suuntaa.

    Näiden ja monien muiden syiden takia EU:ssa käytävä keskustelu on mitä
    tärkein päihdepolitiikan muutosta ajaville. Ensimmäiseksi on
    mielenkiintoista nähdä, mihin saakka suurin osa EU:n poliitikoista on
    valmis menemään välttääkseen ottamasta vastuuta siitä, ettei kaksi
    peräkkäistä toimintasuunnitelmaa ole tuottanut lainkaan tuloksia.
    Toiseksi on mielenkiintoista nähdä, kuinka keskustelua strategian
    tosiasioista vältellään: eli pitääkö huumepolitiikka suunnata ihmisten
    terveyden ja hyvinvoinnin kehittämiseen ja motivoiko politiikan
    tekemistä yritykset kohentaa näitä vai lisätäänkö rikosoikeuden ja
    valvontakoneiston ihmisiin kohdistuvaa valvontaa? Hallitseeko Euroopan
    huumepolitiikkaa rikosoikeudellinen järjestelmä vai
    kansanterveydelliset seikat? Lisäksi tulee harkita, kuinka EU:n
    viranomaiset käsittelevät huumepolitiikan kohteilta saamaansa tietoa:
    kansalaisten ja ammattilaisten yhteenliittymiltä, jotka joko
    suosittavat huumeiden laillista säätelyä tehokkaampana tapana vähentää
    huumeiden käyttöön liittyviä ongelmia kuin kieltolaki tai puolustavat
    oikeutta tuottaa ja käyttää mieleen vaikuttavia aineita.

    Paikallistasolla, missä viranomaiset ovat suorassa yhteydessä
    kansalaisten kanssa ja enemmän huolissaan toimenpiteidensä
    vaikutuksista ihmisten elämään kuin valtionhallinnon viranomaiset,
    huumepoliittisia toimenpiteitä leimaa käytännöllisyys. Käytännössä
    useimmat paikallisviranomaiset Euroopassa ovat jo aikaa sitten
    hylänneet kovan linjan toimenpiteet. Hollannissa useiden isoimpien
    kaupunkien viranomaiset avoimesti haastavat valtionhallinnon
    kannabispolitiikan ehdottaen koko tuotantoketjun laillistamista
    tuottajalta kuluttajalle lisätäkseen laatua ja hintakontrollia ja
    vähentääkseen haittoja. Hollannin hallitus ei kuitenkaan voi suoraan
    laillistaa kannabista ilman YK sopimusten hylkäämistä, millä teolla
    olisi vakavia diplomaattisia seurausvaikutuksia EU:ssa ja EU:n
    ulkopuolella.

    Siksi niille kansalaisyhteiskunnan osille, jotka haluavat lopettaa
    huumekieltolain, on haasteena päästä mukaan viralliseen keskusteluun ja
    saada EU:n viranomaiset kuuntelemaan heitä. Todellisuudessa
    kansalaisyhteiskunnan kuuleminen on käsite, jota on toistettu yhtenään
    eri EU:n huumepolitiikkaa tekevien tahojen julkaisemissa dokumenteissa
    viimeisen kymmenen vuoden aikana; se oli jopa yksi tärkeimmistä
    suosituksista tämän hetkisen toimintasuunnitelman puolivälin
    arviointiraportissa. Kuitenkaan tällaista konsultointia ei ole koskaan
    tapahtunut ja onkin jännittävää nähdä josko vuodesta 2004 muodostuu
    käännekohta.

    Kolme ENCOD:n edustajaa oli kutsuttu 250 hallitusten edustajien lisäksi
    Dublinissa toukokuussa pidettyyn EU:n huumekokoukseen. Jopa näin
    vaatimaton osallistuminen keskusteluun onnistui järkyttämään useita
    hallituksia, kuten Belgian ja Italian, jotka ilmoittivat järkyttyneensä
    kuulemastaan ja näkemästään. Toisaalta monet yksittäiset delegaatit
    osoittivat tukensa kansalaisjärjestön mielipiteelle vaikkakin
    yksityisesti. Parin viikon kuluttua Hollanti puheenjohtajamaana
    julkisti uuden strategian ensimmäisen luonnoksen, josta löytyi monia
    myönteisiä puolia: kansalaisyhteiskunnan kuuleminen säilyi tärkeänä
    osana, terveydenhuolto näytti tärkeämmältä kuin rikoslain toteuttaminen
    ja siinä esitettiin pienten huumemäärien tuottamisen dekriminalisointia.

    Syyskuun alussa EU:n horisontaalisen huumetyöryhmän (jäsenmaiden ja EU
    komission välinen neuvottelukunta) kokouksessa esitystä vastaan
    hyökättiin voimakkaasti varsinkin Ranskan ja Italian edustajien
    toimesta. Lokakuun 1. päivänä oli uusi kokous mutta mitään tietoa siitä
    ei ole tihkunut ulos. On mahdotonta arvioida millainen lopullisesta
    tekstistä muodostuu, koska neuvotteluja pidetään suljettujen ovien
    takana. Dublinin kokouksesta saakka ENCOD on toistuvasti pyytänyt
    keskustelun jatkamista horisontaalisen huumetyöryhmän kanssa mutta
    vastaus on kielteinen.

    Muutoksen merkkejä on näkyvissä. Euroopan komissio on julkistanut
    webbisivut, jonne ihmiset voivat lähettää mielipiteitään uudesta
    huumestrategiasta, mikä sekin voidaan lukea jonkinlaiseksi aluksi.
    Läpinäkyvyyden puute EU:n huumepolitiikan tekemisessä on herättänyt
    Euroopan parlamentin huomion. Parlamentin kansalaisvapauksien komitea
    (mikä ei ole hyvissä suhteissa komission kanssa hylättyään Rucco
    Buttiglionen oikeuskomissaarin virkaan) antaa suosituksensa uudesta
    strategiasta marraskuuhun mennessä. Ensimmäisen luonnoksen perusteella
    komitean suositukset näyttävät muuttavan EU:n koko huumepolitiikan
    kurssia. Lisäksi monet hallitusten delegaatit ovat kertoneet ENCOD:lle,
    että kieltolain lopettamisen paine auttaa heitä muotoilemaan uudistavaa
    strategiaa, mikä on maltillisempi kuin meidän esittelemämme mutta
    hyväksyttävämpi uudistuksen vastustajille.

    Uudistuksen toivo on tulevaisuudessa. EU:n uudessa perustuslaissa, joka
    allekirjoitetaan lokakuun lopussa ja jonka jäsenvaltiot hyväksyvät
    seuraavien kahden vuoden aikana, osallistuva demokratia on yhtä tärkeää
    kuin edustuksellinen demokratia. Tämän perustuslain mukaan
    "kansalaisille ja heitä edustaville yhteisöille tulee tarjota tilaisuus
    julkisesti tuoda esille poliittisia mielipiteitään" ja viranomaisten
    tulee "harjoittaa avointa ja läpinäkyvää keskustelua
    kansalaisyhteiskunnan kanssa sekä järjestää kuulemistilaisuuksia asiaa
    koskevien kansalaisryhmien kanssa".

    Huumelakien harmonisointi etenee myös Suomessa

    Lähde: Oikeusministeriö
    http://www.om.fi/12031.htm

    Oikeusministeriön tiedotteen mukaan huumelainsäädännön yhtenäistäminen
    EU:n alueella etenee myös Suomessa. Tiedotteen mukaan tavoitteena on
    laittoman huumausainekaupan torjunta hyväksymällä laittomalle
    huumausainekaupalle yhteiset rikostunnusmerkistöt sekä
    yhdenmukaistamalla seuraamuksia.

    Uudistuksen
    keskeinen sisältö: Puitepäätösluonnos sisältää huumausaineiden ja
    lähtöaineiden määritelmäsäännöksen sekä rikoksen
    tunnusmerkistösäännöksen. Rikoksen tunnusmerkistö pohjautuisi YK:n
    vuoden 1988 huumausaineyleissopimukseen hieman soveltamisalaltaan
    laajennettuna. Myös yllytys, osallisuus ja yritys näihin rikoksiin
    olisi säädettävä rangaistaviksi. Puitepäätöksessä säädettäisiin myös
    enimmäisrangaistusten vähimmäistasosta. Oikeushenkilön vastuu olisi
    ulotettava huumausainekauppaan ja puitepäätöksessä säädettäisiin
    oikeushenkilölle määrättävistä seuraamuksista. Puitepäätösluonnoksessa
    on myös lainkäyttövaltaa sekä oikeudellista yhteistyötä koskevat
    artiklat.

    Taustana kerrottakoon, että kyseinen YK:n sopimus
    vuodelta 1988 on perustana nykyaikaiselle huumesodalle. Se, että uutta
    huumelainsäädäntöä aiotaan laatia vielä ko. sopimusta
    laaja-alaisemmaksi, kertoo taustalla vaikuttavista huumesodan
    intohimoista. Lakiin suunnitellaan myös epämääräistä yllytyksen,
    osallisuuden ja rikoksen yrityksen kriminalisointia, mikä pahimmillaan
    väärissä käsissä voi johtaa mm. kansalaisliikkeiden ja webbisivujen
    sensuuriin ja kieltämiseen. Onneksi asia menee myös Euroopan
    parlamentin käsittelyyn, jolloin toivottavasti on mahdollista saada
    julkista tietoa hankkeen etenemisestä.

    Poliisi haluaa lisää valtuuksia

    Lähde: Turun Sanomat 25.10.2004
    http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,2,0,0,187233,2004-10-25

    Eri sanomalehdissä julkaistun jutun perusteella
    kriminaalikontrolliviranomaiset ovat jo lobbaamassa omia kannanottojaan
    uuteen lainsäädääntöön:

    Poliisi haluaa lisävaltuuksia peitetoimintaan, valeostoihin ja tekniseen tiedonhankintaan, kuten telekuunteluun.

    Poliisiylijohtaja Reijo Naulapää perustelee tarvetta Suomeen viime
    vuosina pysyvästi asettautuneen järjestäytyneen kansainvälisen
    rikollisuuden ja terrorismin uhan torjunnalla.

    Sanomalehti Kalevan haastatteleman Naulapään mielestä eduskunnalle
    vuoden lopulla jätettävä poliisilain muutosesitys on vähimmäispaketti.

    Naulapää perustelee vaatimuksia lisävaltuuksista sillä, että ”vastapuolella” on käytössään entistä kehittyneempää teknologiaa.

    Suomessa toimii ainakin 30 rikollisjärjestöä, joilla on yhteyksiä ulkomaille, Kaleva kertoo.

    Liigat hallitsevat muun muassa prostituutiota, huumekauppaa ja ihmissalakuljetusta.

  • Vuoden päihdesairaanhoitaja karsastaa huumehysteriaa

    Lähde. Turun Sanomat 23.10.2004

    Kuvateksti:
    Oma elämä tasapainossa ja työyhteisön tuki – näillä eväin Jan Holmberg uskoo jaksavansa vielä pitkään työssä, jonka arkea ovat retkahdukset ja kuolemat. Onnistumisiakin päihdesairaanhoitaja kokee. Jotkut kuiville päässeet potilaat ovat nyt Janin kollegoita.

    – Mitä rankempaa, sen parempi. Saa hyödyntää kaiken osaamansa. Ei tarvitse kotona harmitella, että olipa tylsä päivä tai pitkäveteinen yö, tuumaa Turun psykiatrian päihdeyksikkö A 3:n suljetulla päihdevieroitusosastolla työskentelevä Jan Holmberg, 29.

    Työnilo palkittiin äskettäin vuoden 2004 päihdesairaanhoitajan arvolla. Sairaanhoitajaliiton perusteluissa komeili sellaisia ansioita kuin valtakunnallisesti ja alueellisesti kiitettävä yhteistyö ja ammatillisen osaamisen kehittäminen. Jania kehuttiin myös mukaansa tempaavaksi luennoitsijaksi.

    Tunnustus on ollut jaossa kymmenen vuotta. Jan on saajista ensimmäinen nuori mies.

    – Aiemmin on palkittu pitkä elämäntyö. Nyt varmaan haluttiin kannustaa nuoria ammattilaisia.

    Uusia tuulia Jan kaipaa koko päihdekeskusteluun. Kyytiä saavat niin huumehysteria kuin ongelmien pilkkominen. Päihdepotilaan koko maailma voi olla romuna raha-asioista alkaen.

    Hän tulee autetuksi muun muassa sairaanhoidon, sosiaalipuolen, kotiväen, asianajajan, poliisin, kriminaalihuollon yhteispelillä.

    Raukkamaista Janista on potilaiden eriarvoinen kohtelu.

    – Päihdepotilas on ihminen, jolla on krooninen oireyhtymä ja joka tarvitsee hoitoa.

    – Noin 80 prosenttia sairauksista on itse aiheutettuja. On lihavuutta ja elintasovaivoja.

    – Vaan kun diabeetikko hakeutuu hoitoon taas kerran lääkkeensä unohtaneena, hänelle toivotetaan tsemppiä. Päihdepotilaalle jopa tokaistaan, että mitäs tänne tulit. Itse olet sairautesi aiheuttanut, mene jonon hännille, Holmberg valittelee.

     

    Valistus mukaan koulun arkeen

    Liiallinen ihanteellisuus on karissut vuorokaudet ympäri päivystävän päihdevieroitusosaston vauhdissa. Janin työvuoroon mahtuu jos mitä lampunvaihdosta lenkkeilyyn. Potilaiden saattelulla alamaailmasta tavalliseen arkeen on hoidossa tärkeä sija. Hurjempaakin menoa ilmenee. Sekaisin mennyt nuppi voi saada potilaan käyttäytymään miten vain.

    Osastolla on sekä vapaaehtoisesti tulleita päihteidenkäyttäjiä että vastentahtoiseen hoitoon toimitettuja delirium tremens -potilaita. Suomessa potilaskunta on nuorempaa kuin muualla Euroopassa. Suosituin aine on meillä heroiinin sijasta Subutex.

    Janin roolina on olla turvallinen aikuinen, joka ei häivy kesken kaiken. Täysi-ikäinen potilas voi olla mieleltään kuin pikkukakara.

    – Kiukuttelu ja haistattelu ovat luottamuksen merkki. Sanon aina: Olen sitten idiootti, homo tai kusipää, kuitenkin olen hoitajasi ja odotan sinua täällä.

    Jan hälventää mystiikkaa päihdeongelman ympäriltä muistuttamalla, että kyseessä on riippuvuus muiden joukossa. Yksi on koukussa peleihin, toinen seksiin.

    Syyllistämisiä on omiaan karsimaan kaksoisdiagnoositutkimus, jossa perehdytään yhdessä esiintyviin psyykkisiin ja päihdeongelmiin.

    Päihdeketjun loppupäässä, korjaavassa työssä vaikuttava Jan katsoo, että ennaltaehkäisy alkaa välittävästä kodista.

    Lapsi oppii, että kivaa on ilman aineitakin.

    Koulun huumevalistuksen Jan ulottaisi kaikkiin oppiaineisiin. Biologiassa esimerkiksi voisi selvittää, ettei ihmisen kroppaa ole suunniteltu kestämään kemiallisia myrkkyjä.

  • Huumetestit tulevat laillisiksi koulu- ja lastenkodeissa

    Lähde: Helsingin Sanomat 22.10.2004

    Sosiaalilautakunnan huostaanottamille lapsille voidaan vastaisuudessa tehdä lasten-, nuoriso- ja koulukodeissa huumetestejä ja puhalluskokeita
    laillisesti, jos eduskunta hyväksyy hallituksen ehdottaman uudistuksen lastensuojelulakiin.

    Huumekierteen tai rikoskierteen katkaisemiseksi lapsi tai nuori voidaan myös määrätä laitoksessa suljettuun hoitoon, jota tosin hallituksen esityksessä
    kutsutaan "erityiseksi huolenpidoksi".

    Lakiesityksen sisältö hyväksyttiin torstaina hallituksen istunnossa. Eduskunta saa sen käsiinsä viikon kuluttua.

    Uudistusesitys koskee pakkokeinoja ja rajoitustoimia, joita lastensuojelulaitoksissa voidaan kohdistaa huostaanotettuihin lapsiin.

    Lasten- ja koulukodeissa on tehty tähän mennessäkin huumetestejä lähinnä virtsanäytteiden perusteella, vaikka testien tekemisestä ei ole laissa ollut
    selkeitä pykäliä.

    Uudistetun lain mukaan lapsille saadaan tehdä niin sanottu henkilönkatsastus, jos on perusteltua syytä epäillä, että laitoksen kasvatti on käyttänyt huumeita tai päihdyttäviä aineita. Käytännössä katsastus merkitsee puhalluskoetta tai veri-, hius-, virtsa-, tai sylkinäytteen ottamista.

    Laki sallii myös taskujen tarkastamisen, kirjeiden avaamisen esimerkiksi huumeiden etsimiseksi, huumeiden ja niiden käyttövälineiden takavarikoinnin
    sekä lapsen kiinnipitämisen, kunnes hän rauhoittuu. Köysiin lasta ei saa panna.

    Poistumiskiellolle uusi laki määrää maksimiajan. Koulukodin johtaja saa antaa poistumiskieltoa seitsemän vuorokautta. Jos liikkumista on syytä
    rajoittaa pitempään, päätöksen tekee sosiaalilautakunta. Lakiehdotuksessa korostetaan, ettei lapsen liikkumisvapauden rajoittaminen saa missään oloissa muuttua rangaistukseksi.

    Rangaistuksena ei saa käyttää myöskään "erityistä huolenpitoa", lukittujen ovien takana annettavaa monipuolista hoitoa. Sellainen saattaa olla
    tarpeellista paitsi huume- ja rikoskierteen katkaisemiseksi myös seksuaalisen hyväksikäytön lopettamiseksi.

  • Turun Sanomat: Vaarattomia huumeita ei ole

    Lähde. Turun Sanomat 22.10.2004, mielipiteet

    Vaarattomia huumeita ei ole olemassa ja olisi virhe uskoa, ettei "mietojen huumeiden" laillistaminen aiheuttaisi yhteiskuntaan ja yksilöihin kohdistuvia vakavia haittoja, sanoo kirjoittaja.

    Tällä viikolla vietetään koko maassa ehkäisevän päihdetyön viikkoa. Valitettavasti yhteiskunta on nykyään kaikkea muuta kuin päihteetön. Viime viikolla valtakunnallinen lehti kertoi, että poliisin tietojen mukaan kannabiksen viljely on lisääntynyt voimakkaasti, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Myös tunnetut ja korkeissa asemissa olevat henkilöt ovat julkisuudessa suhtautuneet kannabiksen käyttöön ymmärtävästi tai jopa myönteisesti.

    Kannabiksen laillistamisen puolesta pidetään mielenosoituksia ja internetistä löytyy helposti sivuja, jotka levittävät siitä myönteistä tietoa. Levittävätkö tätä asiatonta propagandaa henkilöt, jotka jotenkin hyötyvät huumeiden käytöstä vai onko kyse vain tietämättömyydestä? Joskus ehkä on kyseessä lapsellinen uskomus, että "kun kannabis ei ole aiheuttanut minulle ongelmia, se on vaaratonta".

    On yleisesti tiedossa, että amfetamiini, LSD ja kokaiini aiheuttavat psykoottisia tiloja. Useimmat ihmiset eivät tiedä, että kannabiskin voi näin tehdä. Vallalla on harhaluulo, että kannabistuotteet olisivat viattomia ja vaarallisia ainoastaan porttina vahvempiin huumeisiin. Kannabismetaboliitit ovat rasvaliukoisia ja jäävät aivoihin pitkäksi aikaa. Ruotsissa, Englannissa ja Uudessa-Seelannissa tehdyissä laajoissa tutkimuksissa on todettu, että kannabiksen käyttö voi laukaista skitsofrenian. Riski kasvaa, mitä enemmän käyttää ja mitä nuorempana aloittaa.

    Ruotsissa todettiin, että riski sairastua skitsofreniaan kasvaa kolminkertaiseksi henkilöillä, jotka ovat polttaneet hasista enemmän kuin 50 kertaa verrattuna niihin, jotka eivät koskaan ole polttaneet. Yksilön riski kannabiksenkäyttöön liittyen kasvaa moninkertaiseksi, jos muutenkin omaa alttiutta sairastua skitsofreniaan. Valitettavasti skitsofrenia on tavallinen sairaus, ja niin ovat myös siihen vaikuttavat geenit. Yleisesti tiedetään, että skitsofrenian puhkeamiseen tarvitaan perimän lisäksi jokin ulkoinen tekijä. Monelle potilaalle kannabis on sellainen.

    Vaarattomia huumeita ei ole olemassa, ja olisi virhe uskoa, että "mietojen huumeiden" laillistaminen ei aiheuttaisi yhteiskuntaan ja yksilöihin kohdistuvia vakavia haittoja. Tämä viesti tulee välittää nuorisollemme. Toki tiedon tulee olla asiallista, mutta kun puhumme riskeistä, jotka ovat prosentti-, eivätkä promilleluokkaa, niin kannabis on selkeä vaaratekijä.

    Terhi Vörlund-Wallenius

    Terveyskeskuslääkäri

  • USA: NBA-pelaajalle sakot huumeista

    USA

    NBA-pelaajalle sakot huumeista

    Lähde: Helsingin Sanomat 22.10.2004, Urheilu

    Koripallon
    NBA-seura Denver Nuggetsin pelaaja Carmelo Anthony on saanut 100
    dollarin sakot marihuanan hallussapidosta. Anthonyn mukaan miehen
    repusta löytynyt 30 gramman annos kuului kuitenkin pelaajan ystävälle,
    joka lainasi Anthonyn reppua.

  • Belgia: Oikeus muutti kannabislainsäädäntöä

    Belgia

    Oikeus muutti kannabislainsäädäntöä

    Lähde: Expatica 21.10.2004
    http://www.expatica.com/source/site_article.asp?channel_id=3&story_id=13120

    Belgialainen oikeusistuin on hylännyt osan vuonna 2003 voimaan
    astuneesta kannabiksen hallussapitoa ja käyttöä koskevasta laista.

    Oikeuden päätöksen mukaan se osa laista, mikä sallii käyttäjien
    käyttää pieniä määriä kannabista kunhan he eivät häiritse yleistä
    järjestystä, on liian epäselvä.

    Oikeuden päätöksen mukaan poliisilla on liikaa harkintavaltaa käyttäjän
    psykologisen, terveydellisen tai sosiaalisen tilanteen arvioimisessa ja
    että laki sallii liikaa tulkintaa.

    Belgian oikeusministeri Laurette Onkelinx kertoi, ettei ollut yllättynyt oikeuden päätöksestä.

    Onkelinx lupasi tehdä uudet ja selvemmät säännöt kannabiksen käytölle yhdessä terveysministeri Rudy Demotten kanssa.

    Vuoden 2003 lailla pyrittiin kannabiskauppiaiden rankaisemisen
    lisäämiseen sekä kannabiksen käytön rajoittamiseen samalla kun sillä
    edistetään kannabiksen käyttöä lääkinnällisiin tarkoituksiin.