EU
Saavutettiinko edellisen huumestrategian tavoitteet?
Lähde: EMCDDA 26.10.2004
http://www.emcdda.eu.int/?nNodeID=875
http://snapshot.emcdda.eu.int/
EMCDDA tarjoaa tulevan EU:n huumestrategian pohjaksi arvion edellisen
huumestrategian 2000-2004 aikana saavutetuista tavoitteista. EU:n
päättäjät asettivat aikanaan vuonna 1999 ohjelmalleen kuusi tavoitetta:
1. Vähentää merkittävästi laittomien aineiden käyttöä sekä varsinkin nuorten alle 18 vuotiaiden huumeiden käytön aloittamista.
2. Vähentää merkittävästi huumeiden käyttöön liittyviä terveydellisiä haittoja sekä kuolemantapauksia.
3. Lisätä merkittävästi huumeriippuvaisille tarkoitettua hoitoa.
4. Vähentää merkittävästi laittomien huumeiden saatavuutta.
5. Vähentää merkittävästi huumeiden käyttöön liittyvää oheisrikollisuutta.
6. Vähentää merkittävästi rahanpesua sekä huumeiden valmistamiseen tarkoitettujen kemikaalien laitonta kauppaa.
Diplomaattiseen tyyliinsä EMCDDA löytää varovaisia positiivisia
merkkejä kehityksessä vaikka kaikki keskeiset muuttujat eli huumeiden
saatavuus ja käyttö jatkavat kasvuaan. Mm. myönteisen kehityksen
heroiinin ja suonensisäisten huumeiden käytön vähenemisessä kumoaa
sekakäytön lisääntyminen ja stimulanttien käytön aiheuttama
kuolemantapausten kasvu.
Yleisesti arvioidaan, että mitä halvempia ja puhtaampia huumeet ovat,
sitä enemmän niitä on tarjolla. Huumeiden hintatason ja puhtauden
tarkastelu osoittaa hintatason vakiintuneen ja tippuneen. Myös
vähittäismyynnistä tavattujen heroiinin, kokaiinin ja amfetamiinin
puhtaus on pysynyt vakaana.
Poliitikkojen yrittäessä löytää yksimielisyys seuraavasta
toimintaohjelmasta painottaa EMCDDA:n johtaja Georges Estievenart
luotettavan tiedon osuutta politiikan määrittelyssä ja toiminnan
arvioinnissa: "Paras tapa valaista huumepolitiikan päätöksentekoa on
julkistaa luotettavaa tietoa sekä täydentää tätä arvioinnin antamilla
tuloksilla. Arviointi on tärkeää julkisen toiminnan läpinäkyvyydelle ja
hyväksyttävyydelle, ja ristiriitaisen sekä monimutkaisen huumeongelman
kanssa se on oleellinen väline toiminnan kehittämiseksi."
Suljettujen ovien takana
Lähde: ENCOD
http://www.encod.org/eustrategy.htm
EU:n komission huumestrategiasta:
http://europa.eu.int/comm/justice_home/fsj/drugs/fsj_drugs_intro_en.htm
Palaute EU:n huumestrategiasta:
http://europa.eu.int/comm/justice_home/news/consulting_public/drugs/news_consulting_drugs_en.htm
Tällä hetkellä huumepolitiikasta ja -lainsäädännöstä Euroopassa
päätetään kansallisvaltioiden hallitusten tasolla. Useiden syiden takia
tällekin alueelle on luotava yhteiset suuntaviivat. Lisäksi paineet
kasvavat koko ajan tämän puitekehyksen saattamiseksi käytäntöön. Tänä
syksynä Euroopan Unioni asettaa suuntaviivoja, jotka luovat perustan
koko EU-alueen strategialle tulevien kahdeksan vuoden ajaksi aina
vuoteen 2012 asti. Strategian kattama ajanjakso sisältää myös vuoden
2008, jolloin arvioidaan YK:n vuoden 1998 yleisistunnossa julistama
huumevapaan maailman tavoitteen toteutumista.
Tämä tarkoittaa sitä, että uuden EU:n huumestrategian taustalla
vaikuttava päätöksentekoprosessi tulee toimimaan mallina vuoden 2008
neuvotteluille. Kuten YK:n sopimukset vuodesta 1961 saakka ovat
vaatineet huumeetonta maailmaa, ovat EU:n soveltamat
toimintasuunnitelmat vuodesta 1995 saakka epäonnistuneet siinä, mitä
niillä on tavoiteltu – nimittäin vaikuttamaan maailmanlaajuiseen tai
Euroopan laajuiseen huumeiden käyttöön ja huumeisiin liittyvien
ongelmien kasvuun. Haittojen vähentämiseen tähtäävät ohjelmat ovat
lievittäneet näkyvimpiä seurauksia siitä tosiasiasta, että laittomien
huumeiden käyttäjät (joita EU:ssa on arviolta 35 miljoonaa) ovat
edelleen riippuvaisia melkein kokonaan järjestäytyneen rikollisuuden
käsissä olevasta teollisuudesta: Nämä ohjelmat eivät ole mitenkään
vaikuttaneet ongelmien perussyihin.
EU:n huumepolitiikasta käydään tuskin lainkaan julkista keskustelua
kuten myöskään YK:n kokouksista ei keskustella. Suurin osa
journalisteista ja poliitikoista omaksuu kyseenalaistamatta virallisen
retoriikan, jossa huumeet ja niiden käyttäjät nähdään taakkana
yhteiskunnalle. Retoriikassa ei arvioida seurauksia siitä tosiasiasta,
että koska huumeiden tuotanto ja levitys ovat laittomia, niiden määrää
ei säädellä ja se pysyy siksi aina epävarmana. Kieltolain voimassapito
EU:ssa maksaa arviolta 15 miljoonaa euroa päivässä, ja huumeiden
käyttöön liittyvä omaisuusrikollisuus on todennäköisesti tätäkin
isompi. Toisaalta sellaisten kasvituotteiden kuten kannabiksen,
oopiumin ja kokan lehtien laittomuus estää niiden tuottajia ja
kuluttajia liittymästä sellaiseen maailmanlaajuiseen talouteen, mikä
johtaisi kestävän talouden uudelleen pystyttämiseen sekä Euroopassa
että niissä kehitysmaissa, joissa näitä kasveja kasvatetaan. 43 vuotta
sitten, ratkaisevasti nykyisestä poikkeavana aikana säädetyn
kieltolakijärjestelmän ylläpitämisen järkevyyttä ei edelleenkään
kyseenalaisteta.
Joten suurin osa ihmisistä ei huomaa mitään, jos EU maiden hallitukset
päättävät pitää kiinni tutusta kysynnän ja tarjonnan vähentämisestä
seuraavien 8 vuoden ajan, mutta yrittävät luoda siitä houkuttavampaa
tasapainoitetun ja integroidun lähestymistavan käsitteillä. Sama voi
tapahtua vuonna 2008 YK:ssa, mikä tarkoittaisi sitä, että huumelain
muutosta ajava liike joutuisi odottamaan vielä 10 vuotta seuraavaa
mahdollisuutta muuttaa maailmanlaajuisen huumepolitiikan suuntaa.
Näiden ja monien muiden syiden takia EU:ssa käytävä keskustelu on mitä
tärkein päihdepolitiikan muutosta ajaville. Ensimmäiseksi on
mielenkiintoista nähdä, mihin saakka suurin osa EU:n poliitikoista on
valmis menemään välttääkseen ottamasta vastuuta siitä, ettei kaksi
peräkkäistä toimintasuunnitelmaa ole tuottanut lainkaan tuloksia.
Toiseksi on mielenkiintoista nähdä, kuinka keskustelua strategian
tosiasioista vältellään: eli pitääkö huumepolitiikka suunnata ihmisten
terveyden ja hyvinvoinnin kehittämiseen ja motivoiko politiikan
tekemistä yritykset kohentaa näitä vai lisätäänkö rikosoikeuden ja
valvontakoneiston ihmisiin kohdistuvaa valvontaa? Hallitseeko Euroopan
huumepolitiikkaa rikosoikeudellinen järjestelmä vai
kansanterveydelliset seikat? Lisäksi tulee harkita, kuinka EU:n
viranomaiset käsittelevät huumepolitiikan kohteilta saamaansa tietoa:
kansalaisten ja ammattilaisten yhteenliittymiltä, jotka joko
suosittavat huumeiden laillista säätelyä tehokkaampana tapana vähentää
huumeiden käyttöön liittyviä ongelmia kuin kieltolaki tai puolustavat
oikeutta tuottaa ja käyttää mieleen vaikuttavia aineita.
Paikallistasolla, missä viranomaiset ovat suorassa yhteydessä
kansalaisten kanssa ja enemmän huolissaan toimenpiteidensä
vaikutuksista ihmisten elämään kuin valtionhallinnon viranomaiset,
huumepoliittisia toimenpiteitä leimaa käytännöllisyys. Käytännössä
useimmat paikallisviranomaiset Euroopassa ovat jo aikaa sitten
hylänneet kovan linjan toimenpiteet. Hollannissa useiden isoimpien
kaupunkien viranomaiset avoimesti haastavat valtionhallinnon
kannabispolitiikan ehdottaen koko tuotantoketjun laillistamista
tuottajalta kuluttajalle lisätäkseen laatua ja hintakontrollia ja
vähentääkseen haittoja. Hollannin hallitus ei kuitenkaan voi suoraan
laillistaa kannabista ilman YK sopimusten hylkäämistä, millä teolla
olisi vakavia diplomaattisia seurausvaikutuksia EU:ssa ja EU:n
ulkopuolella.
Siksi niille kansalaisyhteiskunnan osille, jotka haluavat lopettaa
huumekieltolain, on haasteena päästä mukaan viralliseen keskusteluun ja
saada EU:n viranomaiset kuuntelemaan heitä. Todellisuudessa
kansalaisyhteiskunnan kuuleminen on käsite, jota on toistettu yhtenään
eri EU:n huumepolitiikkaa tekevien tahojen julkaisemissa dokumenteissa
viimeisen kymmenen vuoden aikana; se oli jopa yksi tärkeimmistä
suosituksista tämän hetkisen toimintasuunnitelman puolivälin
arviointiraportissa. Kuitenkaan tällaista konsultointia ei ole koskaan
tapahtunut ja onkin jännittävää nähdä josko vuodesta 2004 muodostuu
käännekohta.
Kolme ENCOD:n edustajaa oli kutsuttu 250 hallitusten edustajien lisäksi
Dublinissa toukokuussa pidettyyn EU:n huumekokoukseen. Jopa näin
vaatimaton osallistuminen keskusteluun onnistui järkyttämään useita
hallituksia, kuten Belgian ja Italian, jotka ilmoittivat järkyttyneensä
kuulemastaan ja näkemästään. Toisaalta monet yksittäiset delegaatit
osoittivat tukensa kansalaisjärjestön mielipiteelle vaikkakin
yksityisesti. Parin viikon kuluttua Hollanti puheenjohtajamaana
julkisti uuden strategian ensimmäisen luonnoksen, josta löytyi monia
myönteisiä puolia: kansalaisyhteiskunnan kuuleminen säilyi tärkeänä
osana, terveydenhuolto näytti tärkeämmältä kuin rikoslain toteuttaminen
ja siinä esitettiin pienten huumemäärien tuottamisen dekriminalisointia.
Syyskuun alussa EU:n horisontaalisen huumetyöryhmän (jäsenmaiden ja EU
komission välinen neuvottelukunta) kokouksessa esitystä vastaan
hyökättiin voimakkaasti varsinkin Ranskan ja Italian edustajien
toimesta. Lokakuun 1. päivänä oli uusi kokous mutta mitään tietoa siitä
ei ole tihkunut ulos. On mahdotonta arvioida millainen lopullisesta
tekstistä muodostuu, koska neuvotteluja pidetään suljettujen ovien
takana. Dublinin kokouksesta saakka ENCOD on toistuvasti pyytänyt
keskustelun jatkamista horisontaalisen huumetyöryhmän kanssa mutta
vastaus on kielteinen.
Muutoksen merkkejä on näkyvissä. Euroopan komissio on julkistanut
webbisivut, jonne ihmiset voivat lähettää mielipiteitään uudesta
huumestrategiasta, mikä sekin voidaan lukea jonkinlaiseksi aluksi.
Läpinäkyvyyden puute EU:n huumepolitiikan tekemisessä on herättänyt
Euroopan parlamentin huomion. Parlamentin kansalaisvapauksien komitea
(mikä ei ole hyvissä suhteissa komission kanssa hylättyään Rucco
Buttiglionen oikeuskomissaarin virkaan) antaa suosituksensa uudesta
strategiasta marraskuuhun mennessä. Ensimmäisen luonnoksen perusteella
komitean suositukset näyttävät muuttavan EU:n koko huumepolitiikan
kurssia. Lisäksi monet hallitusten delegaatit ovat kertoneet ENCOD:lle,
että kieltolain lopettamisen paine auttaa heitä muotoilemaan uudistavaa
strategiaa, mikä on maltillisempi kuin meidän esittelemämme mutta
hyväksyttävämpi uudistuksen vastustajille.
Uudistuksen toivo on tulevaisuudessa. EU:n uudessa perustuslaissa, joka
allekirjoitetaan lokakuun lopussa ja jonka jäsenvaltiot hyväksyvät
seuraavien kahden vuoden aikana, osallistuva demokratia on yhtä tärkeää
kuin edustuksellinen demokratia. Tämän perustuslain mukaan
"kansalaisille ja heitä edustaville yhteisöille tulee tarjota tilaisuus
julkisesti tuoda esille poliittisia mielipiteitään" ja viranomaisten
tulee "harjoittaa avointa ja läpinäkyvää keskustelua
kansalaisyhteiskunnan kanssa sekä järjestää kuulemistilaisuuksia asiaa
koskevien kansalaisryhmien kanssa".
Huumelakien harmonisointi etenee myös Suomessa
Lähde: Oikeusministeriö
http://www.om.fi/12031.htm
Oikeusministeriön tiedotteen mukaan huumelainsäädännön yhtenäistäminen
EU:n alueella etenee myös Suomessa. Tiedotteen mukaan tavoitteena on
laittoman huumausainekaupan torjunta hyväksymällä laittomalle
huumausainekaupalle yhteiset rikostunnusmerkistöt sekä
yhdenmukaistamalla seuraamuksia.
Uudistuksen
keskeinen sisältö: Puitepäätösluonnos sisältää huumausaineiden ja
lähtöaineiden määritelmäsäännöksen sekä rikoksen
tunnusmerkistösäännöksen. Rikoksen tunnusmerkistö pohjautuisi YK:n
vuoden 1988 huumausaineyleissopimukseen hieman soveltamisalaltaan
laajennettuna. Myös yllytys, osallisuus ja yritys näihin rikoksiin
olisi säädettävä rangaistaviksi. Puitepäätöksessä säädettäisiin myös
enimmäisrangaistusten vähimmäistasosta. Oikeushenkilön vastuu olisi
ulotettava huumausainekauppaan ja puitepäätöksessä säädettäisiin
oikeushenkilölle määrättävistä seuraamuksista. Puitepäätösluonnoksessa
on myös lainkäyttövaltaa sekä oikeudellista yhteistyötä koskevat
artiklat.
Taustana kerrottakoon, että kyseinen YK:n sopimus
vuodelta 1988 on perustana nykyaikaiselle huumesodalle. Se, että uutta
huumelainsäädäntöä aiotaan laatia vielä ko. sopimusta
laaja-alaisemmaksi, kertoo taustalla vaikuttavista huumesodan
intohimoista. Lakiin suunnitellaan myös epämääräistä yllytyksen,
osallisuuden ja rikoksen yrityksen kriminalisointia, mikä pahimmillaan
väärissä käsissä voi johtaa mm. kansalaisliikkeiden ja webbisivujen
sensuuriin ja kieltämiseen. Onneksi asia menee myös Euroopan
parlamentin käsittelyyn, jolloin toivottavasti on mahdollista saada
julkista tietoa hankkeen etenemisestä.
Poliisi haluaa lisää valtuuksia
Lähde: Turun Sanomat 25.10.2004
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,2,0,0,187233,2004-10-25
Eri sanomalehdissä julkaistun jutun perusteella
kriminaalikontrolliviranomaiset ovat jo lobbaamassa omia kannanottojaan
uuteen lainsäädääntöön:
Poliisi haluaa lisävaltuuksia peitetoimintaan, valeostoihin ja tekniseen tiedonhankintaan, kuten telekuunteluun.
Poliisiylijohtaja Reijo Naulapää perustelee tarvetta Suomeen viime
vuosina pysyvästi asettautuneen järjestäytyneen kansainvälisen
rikollisuuden ja terrorismin uhan torjunnalla.
Sanomalehti Kalevan haastatteleman Naulapään mielestä eduskunnalle
vuoden lopulla jätettävä poliisilain muutosesitys on vähimmäispaketti.
Naulapää perustelee vaatimuksia lisävaltuuksista sillä, että ”vastapuolella” on käytössään entistä kehittyneempää teknologiaa.
Suomessa toimii ainakin 30 rikollisjärjestöä, joilla on yhteyksiä ulkomaille, Kaleva kertoo.
Liigat hallitsevat muun muassa prostituutiota, huumekauppaa ja ihmissalakuljetusta.
