Blog

Lähde. Turun Sanomat 23.10.2004

Kuvateksti:
Oma elämä tasapainossa ja työyhteisön tuki – näillä eväin Jan Holmberg uskoo jaksavansa vielä pitkään työssä, jonka arkea ovat retkahdukset ja kuolemat. Onnistumisiakin päihdesairaanhoitaja kokee. Jotkut kuiville päässeet potilaat ovat nyt Janin kollegoita.

– Mitä rankempaa, sen parempi. Saa hyödyntää kaiken osaamansa. Ei tarvitse kotona harmitella, että olipa tylsä päivä tai pitkäveteinen yö, tuumaa Turun psykiatrian päihdeyksikkö A 3:n suljetulla päihdevieroitusosastolla työskentelevä Jan Holmberg, 29.

Työnilo palkittiin äskettäin vuoden 2004 päihdesairaanhoitajan arvolla. Sairaanhoitajaliiton perusteluissa komeili sellaisia ansioita kuin valtakunnallisesti ja alueellisesti kiitettävä yhteistyö ja ammatillisen osaamisen kehittäminen. Jania kehuttiin myös mukaansa tempaavaksi luennoitsijaksi.

Tunnustus on ollut jaossa kymmenen vuotta. Jan on saajista ensimmäinen nuori mies.

– Aiemmin on palkittu pitkä elämäntyö. Nyt varmaan haluttiin kannustaa nuoria ammattilaisia.

Uusia tuulia Jan kaipaa koko päihdekeskusteluun. Kyytiä saavat niin huumehysteria kuin ongelmien pilkkominen. Päihdepotilaan koko maailma voi olla romuna raha-asioista alkaen.

Hän tulee autetuksi muun muassa sairaanhoidon, sosiaalipuolen, kotiväen, asianajajan, poliisin, kriminaalihuollon yhteispelillä.

Raukkamaista Janista on potilaiden eriarvoinen kohtelu.

– Päihdepotilas on ihminen, jolla on krooninen oireyhtymä ja joka tarvitsee hoitoa.

– Noin 80 prosenttia sairauksista on itse aiheutettuja. On lihavuutta ja elintasovaivoja.

– Vaan kun diabeetikko hakeutuu hoitoon taas kerran lääkkeensä unohtaneena, hänelle toivotetaan tsemppiä. Päihdepotilaalle jopa tokaistaan, että mitäs tänne tulit. Itse olet sairautesi aiheuttanut, mene jonon hännille, Holmberg valittelee.

 

Valistus mukaan koulun arkeen

Liiallinen ihanteellisuus on karissut vuorokaudet ympäri päivystävän päihdevieroitusosaston vauhdissa. Janin työvuoroon mahtuu jos mitä lampunvaihdosta lenkkeilyyn. Potilaiden saattelulla alamaailmasta tavalliseen arkeen on hoidossa tärkeä sija. Hurjempaakin menoa ilmenee. Sekaisin mennyt nuppi voi saada potilaan käyttäytymään miten vain.

Osastolla on sekä vapaaehtoisesti tulleita päihteidenkäyttäjiä että vastentahtoiseen hoitoon toimitettuja delirium tremens -potilaita. Suomessa potilaskunta on nuorempaa kuin muualla Euroopassa. Suosituin aine on meillä heroiinin sijasta Subutex.

Janin roolina on olla turvallinen aikuinen, joka ei häivy kesken kaiken. Täysi-ikäinen potilas voi olla mieleltään kuin pikkukakara.

– Kiukuttelu ja haistattelu ovat luottamuksen merkki. Sanon aina: Olen sitten idiootti, homo tai kusipää, kuitenkin olen hoitajasi ja odotan sinua täällä.

Jan hälventää mystiikkaa päihdeongelman ympäriltä muistuttamalla, että kyseessä on riippuvuus muiden joukossa. Yksi on koukussa peleihin, toinen seksiin.

Syyllistämisiä on omiaan karsimaan kaksoisdiagnoositutkimus, jossa perehdytään yhdessä esiintyviin psyykkisiin ja päihdeongelmiin.

Päihdeketjun loppupäässä, korjaavassa työssä vaikuttava Jan katsoo, että ennaltaehkäisy alkaa välittävästä kodista.

Lapsi oppii, että kivaa on ilman aineitakin.

Koulun huumevalistuksen Jan ulottaisi kaikkiin oppiaineisiin. Biologiassa esimerkiksi voisi selvittää, ettei ihmisen kroppaa ole suunniteltu kestämään kemiallisia myrkkyjä.

---

Lähde: Helsingin Sanomat 22.10.2004

Sosiaalilautakunnan huostaanottamille lapsille voidaan vastaisuudessa tehdä lasten-, nuoriso- ja koulukodeissa huumetestejä ja puhalluskokeita
laillisesti, jos eduskunta hyväksyy hallituksen ehdottaman uudistuksen lastensuojelulakiin.

Huumekierteen tai rikoskierteen katkaisemiseksi lapsi tai nuori voidaan myös määrätä laitoksessa suljettuun hoitoon, jota tosin hallituksen esityksessä
kutsutaan "erityiseksi huolenpidoksi".

Lakiesityksen sisältö hyväksyttiin torstaina hallituksen istunnossa. Eduskunta saa sen käsiinsä viikon kuluttua.

Uudistusesitys koskee pakkokeinoja ja rajoitustoimia, joita lastensuojelulaitoksissa voidaan kohdistaa huostaanotettuihin lapsiin.

Lasten- ja koulukodeissa on tehty tähän mennessäkin huumetestejä lähinnä virtsanäytteiden perusteella, vaikka testien tekemisestä ei ole laissa ollut
selkeitä pykäliä.

Uudistetun lain mukaan lapsille saadaan tehdä niin sanottu henkilönkatsastus, jos on perusteltua syytä epäillä, että laitoksen kasvatti on käyttänyt huumeita tai päihdyttäviä aineita. Käytännössä katsastus merkitsee puhalluskoetta tai veri-, hius-, virtsa-, tai sylkinäytteen ottamista.

Laki sallii myös taskujen tarkastamisen, kirjeiden avaamisen esimerkiksi huumeiden etsimiseksi, huumeiden ja niiden käyttövälineiden takavarikoinnin
sekä lapsen kiinnipitämisen, kunnes hän rauhoittuu. Köysiin lasta ei saa panna.

Poistumiskiellolle uusi laki määrää maksimiajan. Koulukodin johtaja saa antaa poistumiskieltoa seitsemän vuorokautta. Jos liikkumista on syytä
rajoittaa pitempään, päätöksen tekee sosiaalilautakunta. Lakiehdotuksessa korostetaan, ettei lapsen liikkumisvapauden rajoittaminen saa missään oloissa muuttua rangaistukseksi.

Rangaistuksena ei saa käyttää myöskään "erityistä huolenpitoa", lukittujen ovien takana annettavaa monipuolista hoitoa. Sellainen saattaa olla
tarpeellista paitsi huume- ja rikoskierteen katkaisemiseksi myös seksuaalisen hyväksikäytön lopettamiseksi.

Lähde. Turun Sanomat 22.10.2004, mielipiteet

Vaarattomia huumeita ei ole olemassa ja olisi virhe uskoa, ettei "mietojen huumeiden" laillistaminen aiheuttaisi yhteiskuntaan ja yksilöihin kohdistuvia vakavia haittoja, sanoo kirjoittaja.

Tällä viikolla vietetään koko maassa ehkäisevän päihdetyön viikkoa. Valitettavasti yhteiskunta on nykyään kaikkea muuta kuin päihteetön. Viime viikolla valtakunnallinen lehti kertoi, että poliisin tietojen mukaan kannabiksen viljely on lisääntynyt voimakkaasti, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Myös tunnetut ja korkeissa asemissa olevat henkilöt ovat julkisuudessa suhtautuneet kannabiksen käyttöön ymmärtävästi tai jopa myönteisesti.

Kannabiksen laillistamisen puolesta pidetään mielenosoituksia ja internetistä löytyy helposti sivuja, jotka levittävät siitä myönteistä tietoa. Levittävätkö tätä asiatonta propagandaa henkilöt, jotka jotenkin hyötyvät huumeiden käytöstä vai onko kyse vain tietämättömyydestä? Joskus ehkä on kyseessä lapsellinen uskomus, että "kun kannabis ei ole aiheuttanut minulle ongelmia, se on vaaratonta".

On yleisesti tiedossa, että amfetamiini, LSD ja kokaiini aiheuttavat psykoottisia tiloja. Useimmat ihmiset eivät tiedä, että kannabiskin voi näin tehdä. Vallalla on harhaluulo, että kannabistuotteet olisivat viattomia ja vaarallisia ainoastaan porttina vahvempiin huumeisiin. Kannabismetaboliitit ovat rasvaliukoisia ja jäävät aivoihin pitkäksi aikaa. Ruotsissa, Englannissa ja Uudessa-Seelannissa tehdyissä laajoissa tutkimuksissa on todettu, että kannabiksen käyttö voi laukaista skitsofrenian. Riski kasvaa, mitä enemmän käyttää ja mitä nuorempana aloittaa.

Ruotsissa todettiin, että riski sairastua skitsofreniaan kasvaa kolminkertaiseksi henkilöillä, jotka ovat polttaneet hasista enemmän kuin 50 kertaa verrattuna niihin, jotka eivät koskaan ole polttaneet. Yksilön riski kannabiksenkäyttöön liittyen kasvaa moninkertaiseksi, jos muutenkin omaa alttiutta sairastua skitsofreniaan. Valitettavasti skitsofrenia on tavallinen sairaus, ja niin ovat myös siihen vaikuttavat geenit. Yleisesti tiedetään, että skitsofrenian puhkeamiseen tarvitaan perimän lisäksi jokin ulkoinen tekijä. Monelle potilaalle kannabis on sellainen.

Vaarattomia huumeita ei ole olemassa, ja olisi virhe uskoa, että "mietojen huumeiden" laillistaminen ei aiheuttaisi yhteiskuntaan ja yksilöihin kohdistuvia vakavia haittoja. Tämä viesti tulee välittää nuorisollemme. Toki tiedon tulee olla asiallista, mutta kun puhumme riskeistä, jotka ovat prosentti-, eivätkä promilleluokkaa, niin kannabis on selkeä vaaratekijä.

Terhi Vörlund-Wallenius

Terveyskeskuslääkäri