 |
* |  |
* |  |
SKY on vuonna 1990 toimintansa aloittanut ja 1991 virallisesti perustettu aatteellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on vaikuttaa Suomen lainsäädäntöön siten, että kannabiksen käyttö, saatavuus ja kotikasvatus omaan käyttöön tulee lailliseksi täysi-ikäisille ihmisille sekä tutkia kannabiksen käyttöä eri aikoina ja eri kulttuureissa.
Useita ruotsalaisyrityksiä epäillään väärinkäytöksistä Irakin ruokaa öljystä
-ohjelmaan liittyen. 14 yrityksen arvellaan maksaneen Irakille laittomia
lahjuksia saadakseen tehdä kauppaa sen kanssa, kertoi Ruotsin radio tiistaina.
Radion tietojen mukaan Ruotsin hallitus tiesi Irakin vaativan yrityksiltä rahaa,
mutta ei puuttunut asiaan.
YK:n hallinnoima ruokaa öljystä -ohjelma perustettiin vuonna 1996. Se salli
Saddam Husseinin johtaman Irakin myydä öljyä ja hankkia näin saaduilla varoilla
ruokaa, lääkkeitä ja muita välttämättömyystarvikkeita.
Maailmanlaajuisesti ainakin 2 200 yrityksen epäillään syyllistyneen
väärinkäytöksiin ohjelman aikana. Ohjelma lakkautettiin loppuvuodesta 2003.
(STT-TT)
Soluttautumisessa isot riskit
Poliisin osallistuminen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan on
mahdollista useimmissa EU-maissa. Poliisijohtaja Jorma Toivanen sisäministeriön
poliisiosastolta pitääkin tätä yhtenä perusteena lainmuutostarpeelle.
"Kansainvälisen poliisiyhteistyön onnistuminen edellyttää siihen osallistuvilta
mailta yhtenäisiä käytäntöjä", Toivanen sanoo.
Poliisi tarvitsee hänen mukaansa järeämpiä työkaluja erityisesti
huumausainerikollisuuden torjuntaan.
Yhä törkeämpiä muotoja saava kansainvälinen ihmiskauppa on myös uhka, jonka
suitsiminen ei onnistu perinteisin keinoin.
"Järjestäytynyt huumausainerikollisuus on aktivoitunut selvästi viime vuodesta
alkaen. Takavarikkoja on tehty useita, ja niissä saadut ainemäärät ovat olleet
aikaisempaa huomattavasti suurempia", poliisijohtaja Toivanen sanoo.
Toivanen myöntää soluttautumiseen liittyvät riskit.
"Yksittäisen poliisin kannalta kysymys on isosta työturvallisuusriskistä", hän
sanoo.
Lupa haettava tuomioistuimelta
Operaatiot ovat myös kalliita. Varsinaisen soluttautujan lisäksi niihin
osallistuu myös muuta henkilöstöä. Toivanen sanookin, että jokainen
peiteoperaatio edellyttää intressivertailua, jossa hyödyt ja mahdolliset haitat
punnitaan tarkkaan.
"Kynnys on varmasti korkea, ja varsinaisia operaatioita tulee tuskin olemaan
montakaan vuodessa", Toivanen sanoo.
Toivanen myöntää myös sen, että soluttautuminen hyvin järjestäytyneeseen ja
ammattimaisesti toimivaan ryhmään ei ole mikään yksinkertainen asia.
Luvan soluttautumiseen antaisi tuomioistuin. Edellytyksenä olisi, että
peitetoiminnan kohteena on rikos, josta säädetty enimmäisrangaistus on
vähintään kymmenen vuotta vankeutta.
Lisäksi edellytetään, että ryhmän toimintaan osallistumisella olisi todellista
merkitystä rikoksen estämiselle, paljastamiselle tai selvittämiselle.
Poliisi uskoo, että soluttautuminen mahdollistaisi tiedon hankkimisen
rikollisorganisaation rakenteesta ja erityisesti niistä henkilöistä, jotka
rahoittavat ja johtavat sen toimintaa.
"Meilläkin toimii rikollisryhmiä, jotka osaavat torjua poliisin perinteiset
valvonta- ja pakkokeinot. Näissä tapauksissa ei ole juuri muita mahdollisuuksia
kuin pyrkiä soluttautumaan niihin", Toivanen sanoo.
Rikosten tielle
Sisäministeriön ehdotus rikollisryhmään soluttautuneen peitepoliisin oikeudesta
osallistua myös peitetoiminnan kohteena olevaan rikokseen on aiheuttanut eniten
närää.
Muun muassa Lakimiesliitto on arvostellut sitä yleisen oikeuskäsityksen
vastaisena. Liitto pelkää rikoksenteko-oikeuden heikentävän poliisin yleistä
uskottavuutta.
Poliisijohtaja Jorma Toivanen torjuu arvostelun.
"Ehdotuksessa peitepoliisin rikoksenteko-oikeus on tarkasti rajattu. Hän ei
voisi osallistua henkeen tai terveyteen, henkilökohtaiseen vapauteen eikä
toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavaan rikokseen", Toivanen
sanoo.
Toimintaa luvataan valvoa takasti
Toivanen ei pelkää myöskään sitä, että tarkasti säädelty ja valvottu
rikoksenteko-oikeus murentaisi poliisin uskottavuutta.
"Ei poliisi näitä oikeuksia itselleen hae, vaan yhteiskunnan suojaksi ja
turvaksi", Toivanen sanoo.
Peitetoimintaa on Toivasen mukaan tarkoitus valvoa samalla tavalla kuin
telepakkokeinoja: poliisin oman valvonnan lisäksi myös sisäministeriö ja
eduskunnan oikeusasiamies osallistuvat siihen.
Lähde: Südtirol online 18.7. 2006
http://www.chanvre-info.ch/info/de/Minister-Ferrero-Joints-weniger.html?var_mode=preview#sp4322
Italian uusi sosiaaliministeri Paolo Ferrero kertoi haastattelussa
käsityksensä eri päihteiden haitoista: "Todellisuudessa yhdellä
hashissavukkeella on vähemmän haittavaikutuksia kuin litralla viiniä.
Molempien aineiden tulisi olla laillisia."
Lähde: Economist 13.7.2006
http://www.mapinc.org/drugnews/v06/n928/a05.html
Marokkolainen Tel Quel -lehden juttu:
http://www.telquel-online.com/233/couverture_233_1.shtml
Päällysteen loputtua Mechkrallan kylään pääsee kolmen tunnin
muulikyydin jälkeen, minkä EU osittain maksaa osana turismin
elvyttämistä Marokon pohjoisosan vuoristossa Rifissä. Suurimpien teiden
ja kaupunkien ulkopuolella tämä villi vuoristomaisema muuttuu vihreiden
kannabispeltojen tilkkutäkiksi muiden viljelmien välissä. Vuoristotien
varrella naiset korjaavat tunnusomaisissa olkihatuissaan korkeita
hamppuja.
Rifin alueella on satoja samanlaisia kyliä selviytyen tällä
laittomalla kasvilla, jonka tuottama pihka jalostetaan hasikseksi. YK:n
tietojen mukaan alue tuottaa 1000 tonnia hasista vuodessa, 80% Euroopan
alueen hasiksen polttajien tarvitsemasta sekä liki kolmasosan koko
maailman hasiksesta.
Hamed on onnellisen oloinen viljelijä, joka polttaa kuivattuja
kukintoja perinteisellä tavalla paikalliseen tupakkaan sekoitettuna
pitkävartisessa ja pienipesäisessä piipussa, myy hasiskilon 3000
dirhamilla (350 US$, 300€). Saavutettuaan Lontoon tai Pariisin on sen
arvo kymmenkertainen. Vehnää viljellen Hamedin elintaso tippuisi
kerralla.
Ranskan protektoraatin aikana kannabiksen kasvatus kitkettiin
melkein koko maasta. Rif oli nimellisesti Espanjan alaisuudessa ja
vuoden 1956 itsenäistymisen jälkeen alueella oli lupa kasvattaa
kannabista mutta ei myydä isoina erinä. Kuningas Hassan II:n aikana Rif
joutui epäsuosioon hänen tukahdutettuaan kapinan alueella vuonna 1958.
Hassan ei suostunut vierailemaan alueella koko hallintoaikanaan,
jolloin Rif tuotti kahta vientiartikkelia: köyhyyttä pakenevia
työläisiä ja hasista.
Seitsemän vuotta sitten valtaan nousseen Muhammed VI:n ensimmäisiä
tekoja oli vanhan vihanpidon lopettaminen vierailemalla Rifillä. USA:n
ja EU:n painostamana hallitus aloitti huumesodan puolitosissaan. Vuoden
2004 jälkeen hallitus on onnistunut työntämään kannabiksen kasvatuksen
takaisin Rifin ydinalueille. Tässä kuussa poliisi poltti
kannabispeltoja Larachen ympäristössä Rifin Atlantin puoleisilla
reuna-alueilla. Alueelle on rakennettu uusia teitä, jotta viljely
huomattaisiin helpommin sekä viljelijöiden kannustamiseksi muiden
kasvien viljelyyn. Vie kuitenkin aikansa ennen kuin oliivi- ja
mantelipuut alkavat tuottaa rahaa. Niinpä hallitus lähinnä siivoaa
viljelyä pois näkyvistä.
Ranskan kielellä Casablancassa julkaistava liberaali Tel Quel
viikkolehti kampanjoi hasiksen laillistamiseksi. Lehden toimittaja
Ahmed Ben Chemsi arvioi virallisten lukujen perusteella, että 33
miljoonaa marokkolaista polttaa 1,1 miljardia hasissätkää vuodessa,
mikä tekee noin 60 hasissätkää jokaista aikuista kohden. Hän päättelee,
että hasiksen laillistaminen toisi tuloja valtion kassaan, turisteja
hylätylle seudulle ja vähentäisi korruptiota.
”Kuinka se voi olla laitonta, jos niin moni ihminen tekee sitä?” hän
kysyy. ”Näin isoa osaa yhteiskunnasta ei voi kriminalisoida.”