EU
Huumepolitiikka ja kansalaisyhteiskunnan panos
Lähde: Civil Society Forum on Drugs in the EU
http://ec.europe.eu/
http://ec.europa.eu/justice_home/news/consulting_public/news_consulting_public_en.htm
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2006:0316:FIN:FI:HTML
SKY lähetti vastineensa EU:n komission aloitteelle
kansalaisyhteiskunnan ottamiseksi mukaan EU:n huumepolitiikan
muotoiluun. Tämän taustalla on EU:n parlamentissa hyväksytty aloite
EU:ssa vallitsevan demokratiavajeen täyttämiseksi myös
huumepolitiikassa. Tämä EU:n demokratiavaje johtuu siitä
yksinkertaisesta tosiasiasta, että EU on pelkkä iso byrokratia, jossa
kaikkia asioita käsitellään paperilla.
Aloitteen mukaan kansalaisjärjestöt piti saada huumepolitiikan
prosessiin mutta Suomesta tässä ensimmäisessä vaiheessa valittiin
A-klinikkasäätiö, joka on mitä suurimmassa määrin valtion byroo, jota
ylläpidetään lakisääteisesti alkoholiverotuotoilla. Tässä vaiheessa
mukaan otettiin 30 erilaista järjestöä ja ruotsalaisia
kieltolakijärjestöjä on mukana peräti kolme. Tämän ensimmäisen vaiheen
ensimmäinen kokoontuminen on 13 – 14.12.
Kohtuukäyttö yleiseen käyttöön myös EU:n byrokratiassa
A-klinikkasäätiön Heikki Bothas ja European Cities Against Drugsin
Tomas Hallberg ovat valtion huume-virkamiehiä. Tällaisten valintojen
taustalla on poliitikkojen ja virkamiesten pelko siitä, että
kansalaiset sotkevat heidän kielipelinsä kuten väärin- ja
viihdekäyttöluokittelut. Toivottavasti A-klinikkasäätiö lunastaa
roolinsa kansalaisyhteiskunnan edustajana ja tiedottaa prosessista. SKY
seuraa tapahtumia.
Alkoholipolitiikasta tuttu kohtuukäyttö tulee ottaa käyttöön
prosessissa kohti rationaalista ja humaania kannabispolitiikkaa.
Jatkossa huume- ja päihdepolitiikka tulee ottaa samaan
keskusteluprosessiin, muuten koko prosessissa ei ole mitään mieltä.
Eurooppalainen liittouma oikeudenmukaisen ja toimivan huumepolitiikan puolesta, ENCOD, on kuitenkin päässyt mukaan.
ENCOD Wienissä 2008
Lähde: ENCOD
http://www.encod.org/info/VIENNA-2008-TEN-YEARS-AFTER.html
Kesäkuussa 1998 YK julkisti 10-vuotisen huumestrategiansa, jonka
tarkoitus oli saada “mitattavia” tuloksia huumeiden vastaisessa
taistelussa mukaan lukien “merkittävän vähennyksen” kannabiksen,
kokapensaan ja unikon viljelyssä vuoteen 2008 mennessä.
10. Maaliskuuta 2008 YK:n huumekomissio kokoontuu Wienissä julkistaakseen strategiansa tulokset.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana sota huumeita vastaan on
epäonnistunut. Huumausaineiden käyttö aiheuttaa ongelmia mutta
huumausaineiden kieltäminen on suoranainen katastrofi. Miljoonista
ihmisistä on tehty rikollisia, miljardeja euroja käytetään sodassa
huumeita vastaan, joka on tehotonta ja aiheuttaa ei-toivottuja
seurauksia.
Valtiot ovat estäneet yritykset vähentää huumausaineiden käytöstä
aiheutuvia haittoja sekä niiden vastuullisen käytön kehittämisen.
Samaan aikaan huumausainemarkkinat ovat järjestäytyneen
rikollisuuden hallinnassa. Sen huikeat voitot järkyttävät globaalia
taloutta ja aiheuttavat kasvavaa korruptiota.
Huumausainepolitiikan tulisi olla julkisen terveydenhuollon asia, ei
oikeuslaitoksen. Me vaadimme YK:ta julistamaan jokaiselle maailman
kansalaiselle oikeuden kasvattaa ja pitää hallussa kasveja
henkilökohtaiseen ja epäkaupalliseen käyttöön.
YK:n tulisi sallia myös yksittäisten valtioiden mahdollisuuden
harjoittaa huumausainepolitiikkaa, joka ei perustu huumausaineiden
täydelliseen kieltämiseen.
Wien 2008 on mahdollisuus esittää tämä viesti YK:lle. Liity
joukkoomme Wienissä. Matkan ja majoituksen järjestämisestä voit olla
yhteydessä meihin.
Ohjelma: Perjantai 7. maaliskuuta: Konferenssi ”Sota huumeita
vastaan – pitkään jatkunut valhe?” Analyysi syistä kieltolain taustalla.
Lauantai 8. maaliskuuta: Mielenosoitus “Cures – not Wars” YK:n rakennuksella.
Sunnuntai 9. maaliskuuta: Näyttely ja workshoppeja kiellettyjen kasvien hyötykäytöstä.
Kannabisklubit
Lähde: ENCOD
http://www.encod.org/info/-CANNABIS-SOCIAL-CLUBS-.html
Kannabisklubit ovat voittoa tavoittelemattomia ihmisten
yhteenliittymiä, joiden puitteissa kasvatetaan kannabista jäsenten
käyttöön. Tällaisia klubeja on perustettu Espanjassa, Belgiassa ja
Sveitsissä. Monessa muussa maassa valmistellaan tällaisten klubien
avaamista. Vaikka kaikissa maailman maissa vallitsee sama YK:n
autorisoima kieltolaki, ovat eri maiden viranomaiset luoneet harmaita
vyöhykkeitä, jossa yksittäisillä tuomareilla tai poliisiviranomaisilla
on valta sallia tällainen toiminta. Tämä kannattaa tarkistaa ko. maan
lainsäädännöstä.
Sveitsi
Kannabis, tupakka ja nuoriso
Lähde: Archives of Pediatrics & Adolescent Medicine Marraskuu
2007; 161(11):1042-1047, Reuters 5.11.2007, Lähde: Reason 6.11.2007
http://archpedi.ama-assn.org/cgi/content/abstract/161/11/1042
http://archpedi.ama-assn.org/cgi/reprint/161/11/1042
http://www.reuters.com/article/latestCrisis/idUSN05267057
http://www.reason.com/blog/show/123354.html
Amerikkalainen tiedelehti Archives of Pediatrics & Adolescent
Medicine julkaisi sveitsiläisen tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli
arvioida, kuinka moni nuorista käyttää kannabista muttei koskaan ole
käyttänyt tupakkaa sekä arvioida, miten he eroavat muista nuorista.
Ainoastaan kannabista käyttävät nuoret osoittivat parempaa
toimintakykyä kuin myös tupakkaa käyttävät. Raittiisiin verrattuina he
olivat sosiaalisempia eikä heillä ollut enempää psykososiaalisia
ongelmia.
Tutkimuksessa oli mukana 5263 16 – 20 vuotiasta opiskelijaa, joista
455 ainoastaan kannabiksen käyttäjiä, 1703 tupakan ja kannabiksen
käyttäjiä sekä 3105 raitista.
Ainoastaan kannabista käyttävät olivat myös tupakkaa käyttäviä
nuorempia, suurempi osa miehiä, harrastivat useammin urheilua, asuivat
useammin molempien vanhempiansa kanssa, olivat useammin opiskelijoita,
joilla on hyviä opintosuorituksia, mutta he juopuivat harvemmin ja
aloittivat harvemmin kannabiksen käyttönsä alle 15 vuotiaina, olivat
käyttäneet harvemmin kannabista yli kaksi kertaa kuluneen kuukauden
aikana ja olivat tulleet murrosikään myöhemmin.
Tutkimus ei vahvista sitä yleistä oletusta, että tupakasta ja
kannabiksesta pidättäytyvät voisivat yleisesti paremmin kuin
kannabiksen käyttäjät. Vaikka nämä pinnaavat koulusta enemmän, on
heillä yhtä hyvät arvosanat ja vaikka heillä on huonommat suhteet
vanhempiinsa, eivät he ole muita masentuneempia.
Tutkimuksessa vahvistettiin se aiemmissa tutkimuksissa esille tullut
seikka, että tupakoijat käyttävät enemmän kannabista. Ainoastaan
kannabista käyttäneet aloittivat käyttönsä myöhemmin ja käyttivät myös
alkoholia vähemmän kuin tupakoijat.
Käyttö ja väärinkäyttö
Jos noudattaisimme huumehaukkojen logiikkaa, olisi selvä päätelmä
tästä tutkimuksesta se, että kannabis tekee ihmisistä parempia. Mutta
onneksi kannabiksen käyttäjät eivät ole yhtä hulluja kuin huumehaukat
vaan ymmärtävät ja ovat aina ymmärtäneet, etteivät aineet itsessään tee
ihmisistä huonompia tai parempia.
Tällaisia tutkimustuloksia on saatu ennenkin mutta ne ovat jääneet
tiedotusvälineissä skandaaliuutisten jalkoihin. Vuonna 1990
Kaliforniassa seurattiin teini-ikäisten ryhmää ja havaittiin, että
marihuanaa kokeilleet olivat parhaiten sopeutuvia ryhmässä. Kannabista
jatkuvasti käyttäviä leimasi persoonallisuuden häiriöt ja
sopeutumattomuus. Kannabista käyttämättömät olivat ahdistuneempia ja
sosiaalisesti rajoittuneempia.
Tutkimuksessa pääteltiin, että ongelmallinen kannabiksen käyttö on
sopeutumattomuuden oire, ei sen syy. Tämä sai huumehaukat
takajaloilleen, koska se esittää huumeista pidättyvät luusereina ja
huumeiden kokeilun osana normaalia kehitystä. Mutta tällaisten
tutkimusten tärkein anti on se, että huumeiden käytöllä ja
väärinkäytöllä on eroa. Tulevaisuuden huumepolitiikan tulisi perustua
tälle eikä uskonkappaleen aseman saaneelle väärinkäyttö termille.
Britannia
Poliitikot kannabiksen käyttäjien suurin uhka, ei psykoosit
Lähde: The Lancet, Volume 370, Number 9598, 3 November 2007, UKCIA 2.11.2007
http://www.thelancet.com/journals/lancet/full?issue_key=S0140-6736(07)X6046-X
http://www.ukcia.org/news/shownewsarticle.php?articleid=12973
Mm.
Suomen johtava huumevirkamies kerkesi jo julistamaan kannabiksen ja
psykoosien välisen yhteyden olevan todistettu Lancetissa taannoin
julkaistun tutkimuksen pohjalta. Tuoreessa Lancet-lehdessä useat alan
tutkijat keskustelevat aiheesta ja kuten aina ennenkin
kannabishysterian kohdalla, hysteria alkoi liian aikaisin: tähän
astinen tutkimus ei osoita yhteyttä kannabiksen ja psykoosien saatikka
skitsofreniaan sairastumisen välillä. Päteviä tutkimuksia on vasta pari
kappaletta vaikka lehdet antavat ymmärtää ihan muuta. Näissä
tutkimuksissa saadut riskikertoimet ovat teoreettisia, ei käytännön
mielenterveystyössä saatuja.
Louise Degenhardt ja Wayne Hall
kirjoittavat siitä, kuinka lainsäädännöllä ei ole todettu olevan mitään
vaikutusta kannabiksen käytön yleisyyteen:
”On olemassa vaara, että keskustelu rikosoikeudellisten
rangaistusten palauttamisesta vie brittihallinnon harhaan sen sijaan,
että se yrittäisi tiedottaa suurta yleisöä kannabiksen käytön
haitoista, missä tulisi korostaa psykoosien ohella paljon yleisempiä
terveyshaittoja.”
”Olisi suuri virhe kuvitella, että kannabiksen käytön aiheuttamat
kansanterveysongelmat voidaan ratkaista kynän heilautuksella”.
Kannabis, tupakka, geenit ja psykoosit
Lähde: Genotype effects of CHRNA7, CNR1 and COMT in schizophrenia:
interactions with tobacco and cannabis use. The British Journal of
Psychiatry (2007) 191: 402-407.
http://bjp.rcpsych.org/cgi/content/abstract/191/5/402
Psychiatry Source 16.11.2007
http://www.psychiatrysource.com/NewsItem/Cannabis-and-smoking-
gene-links-to-schizophrenia-u.aspx?l1=3&firstpage=true
Viimeisimmässä Reefer Madness keskustelussa on teoretisoitu
kannabiksen voivan aiheuttaa psykooseja erään COMT geenin muunnoksen
omaaville henkilöille. Tässä hypoteesissa on lähdetty siitä, että
esiintyykö psykooseja ja kannabiksen käyttöä samoilla ihmisillä, ja
tästä on lähdetty rakentamaan ajatusmallia, jonka mukaan psykooseille
alttiilla geenimuunnoksen omaavilla olisi kohonnut riski saada
psykooseja ja sairastua skitsofreniaan. Tämä malli on tuottanut tarkan
kuuloisen prosenttiluvun, 41%, jonka tiedotusvälineet, poliitikot ja
virkamiehet ovat ottaneet faktana, tieteellisesti mitattuna tosiasiana,
ei riskiarviona.
Arvovaltaisessa British Journal of Psychiatry lehdessä julkaistussa
tutkimuksessa asiaa on tutkittu oikeilla potilailla, ja tutkimuksen
valossa tämä Reefer Madness hypoteesin viimeisin oljenkorsi on uponnut.
Tämäkään tutkimus ei muuta sitä tosiseikkaa, että vahvan kannabiksen
jokapäiväinen käyttö saattaa aiheuttaa olotiloja, jotka
normaalikoulutuksen saaneesta psykiatrista tai psykologista vastaavat
skitsofrenialuokituksen joitakin oireita.
Tutkimuksessa paljastuu, että myös tupakalle on myös löydetty
samanlainen skitsofrenialle altistava geeniehdokas, mikä hypoteesi
tässä tutkimuksessa myös kumotaan. Kumma kyllä tämä tupakka –
skitsofrenia -malli ei ole herättänyt tiedotusvälineiden eikä
poliitikkojen mielenkiintoa.
Tutkimuksen johtopäätökset:
There was no evidence of association between schizophrenia and CNR1
(OR=0.97, 95% CI 0.82–1.13) or CHRNA7 (OR=1.07, 95% CI 0.77–1.49)
genotypes, or of interactions between tobacco use and CHRNA7, or
cannabis use and CNR1 or COMT genotypes.
Conclusions Neither CNR1 nor CHRNA7 variation appears to alter the
risk of schizophrenia. Furthermore, our results do not support the
presence of different effects of cannabis use on schizophrenia
according to variation within COMT.
Kanada
Emeryn kuulemispäivä 21.1.2008
Lähde: Cannabis Culture
http://www.cannabisculture.com/articles/4639.html
Marc Emeryn ja hänen kanssasyytettyjen luovutusoikeudenkäynnin alku
on siirretty 21. päivään tammikuuta 2008. Onkohan Kanadan
oikeusviranomaisten kantti alkanut jo pettää? Nyt on vielä hyvä
tilaisuus vaikuttaa tilanteeseen kertomalla mielipiteensä Kanadan
viranomaisille. Yhteystiedot löytyvät No Extradition for the BC3!
-koosteesta.
Marc Emery dokumentti nyt netissä
Lähde: Cannabisculture
http://www.cannabisculture.com/articles/5087.html
Marc Emerystä ja hänen luovutusoikeudenkäynnistä tehty dokumentti
'Prince of Pot: The US vs. Marc Emery' löytyy YouTubesta. CBC esitti
dokumentin tuoreeltaan, milloinhan YLE uskaltaa lähettää jotain USA:n
huumesotaa kritisoivaa kanavillaan?
Tuomari ”Kanadan kannabislait perustuslain vastaiset”
Lähde: CannabisCulture 16.11.2007
http://www.cannabisculture.com/articles/5115.html
Nyt jo toinen tuomari vapautti kannabiksen hallussapidosta syytetyt
sillä perusteella, että Kanadan kannabislait ovat perustuslain
vastaiset. Viime kesäkuussa Ontarion osavaltiossa tuomari hylkäsi
syytteet sillä perusteella, että hallituksen tulee säätää kannabiksen
lääkekäytöstä laki eikä pelkästäään sallia se hallinnollisella
päätöksellä. Niin kauan kuin kannabiksen lääkekäyttö ei ole täysin
laillista, sotii sen käytön kieltäminen lailla perustuslakia vastaan.
Tuoreimman oikeusjutun puolustusasianajaja Pearson kertoo
kannabislakien olleen perustuslain vastaisia aina vuoden 2001
oikeudenpäätöksestä saakka. Hänen mielestään hallitus aiheuttaa enemmän
vahinkoa kieltolaillaan.
”He tekevät nuorista rikollisia. Heiltä viedään koulutus-, työ- ja matkustusmahdollisuudet pelkästään kannabiksen takia.”
Hän on ollut mukana tekemässä syytetyille tarkoitettua tee-se-itse puolustuspakettia:
http://www.thepotlawhasfallen.ca/
Hallituksen kanta ei ole sama kuin kansalaisten tahto
Lähde: London Free Press 18.10.2007
http://www.mapinc.org/drugnews/v07/n1200/a07.html
Mielipidemittaus:
http://www.angus-reid.com/polls/view/28649/more_canadians_concerned_about_drug_abuse/
Mielipidemittauksen mukaan yli puolet kanadalaisista haluaa
laillistaa kannabiksen ja 89% kannattaa kannabiksen laillistamista
lääkekäyttöön.
Kanadan uusi oikeistohallitus on ominut USA:n huumesodan Kanadan
uudeksi huumepolitiikaksi. Mielipidemittauksen mukaan kansa ei ole
täysin samaa mieltä vaan haluaisi politiikan painottuvan haittoja
vähentävään suuntaan.
USA:n esimerkin mukaan uusi pääministeri mm. haluaisi lopettaa neulojen vaihto-ohjelmat mutta kansalaiset kannattavat niitä.
USA:n esimerkin mukaan myöskään uusi kanadalainen huumepolitiikka ei puutu lainkaan alkoholin tai lääkeaineiden väärinkäyttöön.
Britannia
Kannabis on syöpälääke
Lähde: BBC 19.11.2007
http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/7098340.stm
Molecular Cancer Therapeutics -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa
todetaan yhden kannabiksen vaikuttavan aineen, CBD:n, pysäyttävän
rintasyövän etenemisen muualle elimistöön.
The California Pacific Medical Center Research Institute
-tutkimuslaitoksen tutkijat ovat toiveikkaita, että kannabidiolista eli
CBD:stä saataisiin myrkytön vaihtoehto kemoterapialle. Aikaisemmin
CBD:llä on havaittu olevan samanlainen vaikutus aivokasvaimen
leviämiseen.
CBD ei aiheuta psykoaktiivisia vaikutuksen, joten sen käyttö on
täysin laillista. Tutkijaryhmän mukaan marihuanaa polttamalla ei voi
saada tarpeeksi CBD:tä kehoon.
Tutkijaryhmän johtaja Dr Sean McAllister: ”Tällä hetkellä on hyvin vähän keinoja agressiivisten syöpämuotojen hoitamiseksi”.
Cannabis kan hjälpa mot cancer
Lähde: Expressen 20.11.2007
Att röka marijuana för att bota bröstcancer fungerar inte. Däremot
kan ett av ämnena i drogen bidra till att cancern inte sprider sig i
kroppen, tror amerikanska forskare.
I en artikel som publicerats i tidskriften Molecular Cancer
Therapeutics hoppas forskaren Sean McAllister från privata vårdbolaget
California Pacific Medical Centers forskningsinstitut att ämnet
cannabiodol – CBD – ska kunna användas i stället för kemoterapi.
"Det här ämnet erbjuder ett hopp om en icke-giftig behandling där
man skulle kunna nå samma resultat, utan de plågsamma bieffekterna"
skrev McAllister i ett pressmeddelande på måndagen.
Forskarna har använt CBD för att blockera genen Id-1 som tros bidra till att cancern sprider sig.
"Vad som är spännande i det här är att om CBD kan blockera Id-1 i
bröstcancerceller så kan det kanske också visa sig effektivt för att
stoppa spridningen av cancerceller även i andra former av sjukdomen,
som tjocktarms-, hjärn- eller prostatacancer" skriver McAllisters
kollega Pierre-Yves Desprez.
Forskarna poängterar dock att studien inte innebär någon uppmaning till folk med bröstcancer att börja röka marijuana.
"Det är högst osannolikt att tillräckliga koncentrationer av CBD kan nås genom att röka cannabis" meddelas i pressmeddelandet.
Tutkimus: Cannabidiol as a novel inhibitor of Id-1 gene expression
in aggressive breast cancer cells. Molecular Cancer Therapeutics 6,
2921-2927, November 1, 2007.
http://mct.aacrjournals.org/cgi/content/abstract/6/11/2921?maxtoshow=&HITS=10&
hits=10&RESULTFORMAT=&fulltext=cbd&searchid=1&FIRSTINDEX=0&volume=6&issue=
Espanja
CannabisExpo Madridissa
Lähde: http://www.expocannabis.com/en/general.htm
Espanjan pääkaupungissa Madridissa järjestettiin suuri kannabismessu
2. – 4.10. Kymmenen vuotta sitten Saksassa järjestettiin ensimmäinen
iso kaupallinen kannabistapahtuma ja siitä lähtien ne ovat levinneet
ympäri mannerta. Barcelonan Spannabis on ollut niin suuri menestys,
että sellainen päätettiin järjestää myös Madridissa.
YK
Huumesodan arvioinnin aikataulu
Lähde: IDPC 7.10.2007, YK:n 62. yleisistunto, doc. 109
http://www.idpc.info/php-bin/documents/IDPC_Oct2007_AdvocacyGuide_EN.pdf
http://www.un.org/ga/62/agenda/crime.shtml
(http://www.un.org/ga/news/)
Keväällä 2009 kaikkien valtioiden poliittiset edustajat kokoontuvat
Wieniin päättämään kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän
jatkamisesta tulevaisuudessa. Tällä hetkellä tämän tulevan tapaamisen
lopputulos sekä siihen johtava prosessi on epäselvä, koska monissa
maissa epäröidään rikosvalvontajärjestelmään sekä ”tarjonnan
vähentämiseen tähtääviin ohjelmiin” luottamista huumeongelman
ratkaisemisessa. Monissa maissa on alettu korostamaan sellaisia
politiikan muotoja ja ohjelmia, joissa keskitytään huumemarkkinoiden ja
huumeiden käytön terveydellisiin ja sosiaalisiin seurauksiin.
Monet kansalaisjärjestöt haluaisivat olla mukana tässä prosessissa
ja tarkoitus olisikin esittää tässä prosessin luonne ja aikataulu niin
hyvin kuin se tällä hetkellä tiedetään. SKY seuraa prosessia.
Mikä on kansainvälinen huumevalvontajärjestelmä?
Nykyinen
kansainvälinen huumevalvontajärjestelmä perustuu kolmelle
kansainväliselle huumausainesopimukselle: vuoden 1961
huumausaineyleissopimus ja sen lisäpöytäkirja vuodelta 1972,
psykotrooppisia aineita koskeva sopimus vuodelta 1971 sekä vuoden 1988
sopimus huumeiden ja psykotrooppisten aineiden kansainvälistä kauppaa
vastaan. Kaikkiaan 183 valtiota on hyväksynyt kaksi ensimmäistä
sopimusta ja 182 kolmannen.
Kuinka huumevalvontajärjestelmä toimii?
Tätä järjestelmää hallinnoi ja valvoo joukko toimistoja YK:n
alaisuudessa: YK:n talous- ja sosiaalineuvosto (ECOSOC),
huumausainekomissio (CND), kansainvälinen huumevalvontalautakunta
(INCB) ja YK:n huume- ja rikostoimisto (UNODC).
YK:n talous ja sosiaalineuvosto, ECOSOC, on YK:n hierarkiassa
keskeinen foorumi kansainvälisille sosiaali- ja talousasioille. ECOSOC
on perustanut huumausainekomission, CND:n, käsittelemään
huumausaineasioita.
CND on YK:n hierarkiassa keskeinen huumepolitiikan tekijä: CND:n
tehtävät on määritelty kansainvälisissä huumesopimuksissa. Sen
tehtäviin kuuluu maailman huumetilanteen analysoiminen, huumeongelman
hoitamiseen tarvittavien toimintatapojen kehittäminen sekä
valvontajärjestelmän vahvistaminen. Komissioon kuuluu 53 ECOSOC:in
valitsemaa valtiota ja se kokoontuu kerran vuodessa. Huume- ja
rikostoimisto UNODC hallinnoi CND:tä ja antaa sille teknistä apua. (http://www.unodc.org/unodc/en/cnd.html)
Kansainvälinen huumevalvontalautakunta, INCB, on ”itsenäinen ja
puolilaillinen” elin, jonka tehtävänä on valvoa huumesopimuksien
toteuttamista. Se perustettiin vuoden 1961 sopimuksen päätöksellä ja
aloitti toimintansa vuonna 1968. Se on hallituksista ja YK:sta
riippumaton 13 jäsenen asiantuntijaelin, joka voi pyytää
asiantuntija-apua WHO:lta. ECOSOC valitsee jäsenet YK:n ja
jäsenvaltioiden esittämiltä listoilta. INCB:llä ei ole sopimusten
täytäntöönpanovaltaa mutta se voi nimetä sopimuksista sen mielestä
lipeäviä hallituksia ja saattaa nämä kansainvälisen yhteisön
arvosteltaviksi. Tämän se tekee vuosittaisissa raporteissaan ja
seuraava ilmestyy maaliskuussa 2008. (http://www.incb.org/incb/index.html)
UNODC:n eli YK:n huume- ja rikostoimiston vastuulla on
kansainvälisen huumevalvonnan toiminnan koordinointi. Toimisto
perustettiin vuonna 2002 ja sillä on tällä hetkellä 500 ihmistä töissä
Wienin ja New Yorkin päämajoissa ja 21:ssä toimistossa eri puolilla
maailmaa. Sen tehtävä on ”auttaa jäsenvaltioita näiden taistelussa
huumeiden valvonnassa sekä rikollisuuden ja terrorismin ehkäisyssä”.
Toimisto tutkii ja analysoi tilannetta, antaa ohjeita sekä tekee
kentällä teknistä yhteistoimintaa vaativia projekteja. Käytännössä
toimisto pyörittää vaihtoehtoisia kehitysprojekteja,
sadonvalvontaprojekteja ja rahanpesua ehkäiseviä projekteja. UNODC:lla
on keskeinen asema jäsenvaltioiden huumepolitiikan käytännön muotojen
ohjailussa. UNODC on huumepolitiikan muotoilun ja toteuttamisen
keskeinen tekijä YK:n huumevalvontakoneistossa. (http://www.unodc.org/unodc/index.html)
Kansainvälisen huumevalvonnan ristiriidat
Tällainen järjestelmä on täynnä ongelmia. INCB ja WHO kilpailevat
huumeluokituksista, INCB:n tiukka ja vanhakantainen tulkinta
huumesopimuksista aiheuttaa ristiriitoja jäsenvaltioiden kanssa, sen
epämääräinen laillinen asema on johtanut sekä salailun kulttuuriin että
vuoden 1961 sopimuksessa määrättyjen toimivaltuuksien ylittämiseen.
UNODC julistaa olevansa valtioista riippumaton elin mutta
käytännössä sen rahoitus tulee muutamalta suurlahjoittajalta ja
ainoastaan 10% YK:n kassasta. Vuosina 2006 – 2007 tulleista
lahjoituksista 70% – 80% oli tiettyyn kohteeseen määrättyjä. Tämä on
johtanut toimiston politisoitumiseen ja luottamuksen laskuun.
YK:n toimistoissa politiikan muoto vaihtelee laajemminkin: UNODC:n
edustaessa lain täytäntöönpanoa eli rikosvalvontaa ja INCB:n
nollatoleranssipolitiikkaa, YK:n muut toimistot kuten UNAIDS, YK:n
kehitysohjelma, WHO, Maailmanpankki ja YK:n väestörahasto tulkitsevat
samoja sopimuksia terveyden ja kehityksen näkökulmista. UNODC:n ja
INCB:n kannattamat ohjelmat ovat usein myös ristiriidassa YK:n
ihmisoikeusperiaatteiden kanssa, jotka on kirjoitettu sen
perustusasiakirjaan ja YK:n asettamiin vuosituhannen tavoitteisiin.
CND:n päätöksentekokoneistossa lain täytäntöönpanemisen eli
rikosvalvonnan näkökulma hallitsee muita näkökulmia. CND:ssä päätökset
tehdään yksimielisyys -periaatteella. Erään arvioijan mukaan tämä on
johtanut päätösten tekemiseen ”pienimmän yhteisen nimittäjän
periaatteella”. Yksi valtio pystyy tällöin pysäyttämään asian
etenemisen. Tämä johtaa ”kasvojen menettämisen” pelossa mahdollisimman
epämääräisten lausuntojen antamiseen ja ”lehmänkauppoihin”, jolloin
ulkopuoliset tekijät pääsevät vaikuttamaan varsinaisen asian
käsittelyyn. Pitkissä ja tarmoa vaativissa kokouksissa saadaan kuulla
jäsenvaltioiden pitkiä ja itseään kiittäviä puheenvuoroja
diplomaattisten riskien välttämiseksi.
Kaksisataa miljoonaa asiantuntijaa prosessin ulkopuolella
Koko tämä prosessi pyörii täysin vailla yhdenkään sellaisen ihmisen
läsnäoloa, joita tämä eniten koskettaa, eli käyttäjiä tai kasvattajia.
YK:ssa katsotaan yleensäkin kansalaisten osallistumisen lähinnä
laskevan keskustelun tasoa eikä edustavan asiantuntemusta.
Tämä prosessi tekee maailman kahdestasadasta miljoonasta huumeiden
käyttäjästä rikollisia, mikä monissa maissa johtaa vakaviin
ihmisoikeusrikkomuksiin lain täytäntöönpanon tai hoidon nimissä.
Huumekasvien kasvatuksen lopettamisyritykset ovat aiheuttaneet
ympäristötuhoa sekä yhteiskunnallisia ja taloudellisia ongelmia
huumeita tuottaville maille. Samalla rikollisorganisaatioiden keräämät
voitot kasvavat vuosi vuodelta.
Kansalaisyhteiskunta tulisi saada mukaan tämän politiikan muotoiluun
ja tämä arviointikausi 2008 – 2009 tarjoaa merkittävän tilaisuuden
osoittaa politiikan muutoksen tarve.
Yksi tapa vaikuttaa
Lähde: The Vienna NGO Committee
http://www.vngoc.org
Kyselykaavake kansalaisjärjestöille
http://www.vngoc.org/uploads/files/NGO%20Questionnaire%20Final.pdf
Wienissä vaikuttava kansalaisjärjestöfoorumi on yksi tapa olla
vaikuttamassa tähän prosessiin. Wienissä järjestetään syyskuusta 2007
maaliskuuhun 2008 erilaisia seminaareja, joiden puitteissa
kansalaisjärjestöt voivat keskustella huumevalvontajärjestelmän
vaikutuksista. Näitä keskusteluja on tarkoitus koota heinäkuussa 2008
Wienissä ja levittää näin kertynyttä tietoa edelleen YK:n
jäsenvaltioille sekä vuoden 2009 poliittiselle kokoukselle.
Kansalaisfoorumin nettisivuilla on myös tiedustelu, joihin toivotaan
palautetta kansalaisjärjestöiltä. Tämä palaute kootaan myös ja
toimitetaan päätöksentekijöille.
Kansalaisjärjestöt ovat kokoontuneet syyskuussa Lissabonissa ja
seuraavaa kokousta on suunniteltu tammikuuksi. Tästä tulee lisätietoja
IDPC:n sivuille.
Prosessin sisältä
Lähde: YK:n pääsihteeri: International cooperation against the world drug problem 4.7.2007, doc. 109
http://daccessdds.un.org/doc/UNDOC/GEN/V07/852/72/PDF/V0785272.pdf?OpenElement
YK:n 62. yleiskokouksen syksy 2007 kotisivut:
http://www.un.org/webcast/ga/62/
huume- ja rikosasiat
http://www.un.org/ga/62/agenda/crime.shtml
Syksyllä 2007 pidettyyn YK:n yleiskokoukseen pääsihteeri tuotti
katsauksen kansainvälisen huumeongelman tilanteesta. Raportti antaa
kuvan onnistumisesta ja luottamuksesta siihen, että entistä kannattaa
jatkaa. Toimistojen ja toimielimien toimintaa pitää ainostaan
vahvistaa.
Pykälässä 13 pääsihteeri toteaa ”CND:n kokouksessa otetun huomioon,
että UNODC:n johtaja (Antonio Costa) on pitänyt vakuuttavan esityksen
siitä, kuinka jäsenmaissa on edistytty merkittävästi YK:n
yleiskokouksen 20:nnessä erityisistunnossa asettamien tavoitteiden
täyttämisessä”.
UNODC:n edelliset vuosiraportit 2006 ja 2007 eivät kertoneet mistään
edistymisestä vaan, että maailman huumetilanne on ”valvonnassa”.
20:nnessä erityisistunnossa vuonna 1998 sitten edellytettiin huumeiden
käytön ja kasvatuksen selvää vähenemistä.
Huumeongelma ”valvonnassa” vai akuutti ?
Niinpä seuraava lause YK:n pääsihteerin raportissa kuuluukin:
”Komissio huomauttaa myöhemmin, että huumeongelma on erityisen akuutti
maissa, joita vaivaa köyhyys, turvallisuuden puute ja taloudellinen
pysähtyneisyys”. Pääsihteeri haluaa vakuuttaa, että käytännössä
teollistuneissa länsimaissa huumeongelma on ”valvonnassa” mutta
suurimmassa osassa maailmaa ”huumeongelma on akuutti”.
Artiklassa 14 todetaan CND:n asettaneen kriteetit tulevalle
arviointikokoukselle, jossa tuo artiklassa 13 esille tullut ristiriita
pitäisi ratkaista eli onko maailmassa havaittavissa positiivista
kehitystä nykyisen huumevalvontamallin ja -organisaation alaisuuudessa.
CND korostaa sitä, että arviointiprosessi on ”objektiivinen,
tieteellinen, tasapainoitettu ja läpinäkyvä”.
Artiklassa 96 YK:n pääsihteeri asettaa arviointiprosessin
aikataulun. Se alkaa CND:n 51:llä kokouksella maaliskuussa 2008
Wienissä. Tähän kokoukseen UNODC:n johtaja Costa tuo oman raporttinsa,
josta keskustellaan jäsenmaiden kesken. Tätä seuraa laaja
keskustelukierros, joka huipentuu maaliskuussa 2009 CND:n 52:ssa
kokouksessa. Tästä kokouksesta ECOSOC raportoi YK:n myöhemmin
pidettävälle yleiskokoukselle.
YK:n pääsihteerikään ei esitä minkäänlaista kansalaisyhteiskunnan
huomioon ottamista tässä prosessissa. CND:n 51:een kokoukseen on
tarkoitus kuitenkin kutsua kansainvälisiä järjestöjä, hallitusten
välisiä toimielimiä ja jotain alueellisia järjestöjä. Nämä kokoaa
UNODC, mikä haiskahtaa jälleen kerran siltä, että ruotsalaiset
nollatoleranssijärjestöt saavat esittää näkökantansa.
UNODC:n asema 2008 – 2011
Lähde: YK:n pääsihteeri: Strengthening the United Nations Crime
Prevention and Criminal Justice Programme, in particular its technical
cooperation capacity. 27.7.2007 doc. 108
http://www.un.org/ga/62/agenda/crime.shtml
http://daccessdds.un.org/doc/UNDOC/GEN/V07/857/97/PDF/V0785797.pdf?OpenElement
Toisessa raportissaan vuoden 2007 yleiskokoukselle YK:n pääsihteeri
haluaa asettaa UNODC:lle uuden strategian, joka ohjaisi UNODC:n
toimimaan tulossuuntautuneemmin, vastuullisemmin, läpinäkyvämmin,
tehokkaammin sekä joustavammin, jotta se kykenisi vastaamaan
erilaistuviin tarpeisiin.
Raportissaan pääsihteeri tulee paljastaneeksi sen tosiasian, että
Afrikan osalta ei suurimmassa osassa maista voida puhua
huumevalvonnasta. Yli kahdessakymmenessä maassa on sodittu
lähihistoriassa ja hallinnolliset infrastruktuurit ovat sen mukaiset.
Myös kansainväliset huumekartellit ovat huomanneet tämän. Niinpä
kaikenlaiset arviot maanosan huumeongelmasta ovat epämääräisiä.
YK esittelee Marokon kannabiksen viljelyn valvontaprojektia
menestyksenä mutta kartalta katsottuna on ollut lähinnä ihme, etteivät
EU, USA ja NATO ole pommittaneet viljelyksiä jo kymmeniä vuosia sitten.
Tämän taustalla ovat laajemmat kansainväliset asetelmat ja Marokon
sadon vähenemisen taustalla on luultavimmin Euroopassa koko ajan
yleistyvä kannabiksen kotikasvatus, eivät kontrolliviranomaiset.
UNODC uudistaa sivustonsa
Lähde: UNODC 16.11.2007
http://www.unodc.org/unodc/en/frontpage/unodc-website-relaunch.html
World Drug Report
http://www.unodc.org/unodc/en/data-and-analysis/WDR.html
Bulletin on Narcotics
http://www.unodc.org/unodc/en/data-and-analysis/bulletin/index.html
Vuoden 2008 tarkistusprosessin alla UNODC kohottaa ilmettään.
Yleisilme on monipuolinen ja toimelias, huumesota jatkuu ja voi hyvin.
Jopa viihdyttävästi. UNODC:n teema näyttää olevan Stories from UNODC,
tarinoita faktojen sijaan.
Toimiston lippulaiva eli UNODC:n World Report -vuosiraportti on
joutunut raportoimaan epäonnistumisesta 10-vuotistavoitteissa eikä se
enää komeile etusivulla. Se löytyy nykyään data and analysis
alaotsakkeen alta , mistä löytyy muutakin mielenkiintoista luettavaa,
mm. klassikko Bulletin on Narcotics.
Mikä on huumerikos?
Lähde: EMCDDA: Drugs in Focus 16
http://www.emcdda.europa.eu/index.cfm?fuseaction=public.Content&nnodeid=439&sLanguageiso=EN
UNODC:n ja EMCDDA:n tekevät yhteistyötä huumepolitiikan
arvioinnissa. UNODC tarjoaa mielellään USA:n harrastamaa poeettista
propagandaa, joka esittelee huumeet ja huumerikollisuuden
erittelemättömänä uhkana höystettynä kansainvälisellä terrorismilla.
Huumerikos ja huumerikollisuus ovat usein tiedotusvälineissä
käytettyjä termejä. EMCDDA tarjoaa julkaisussaan välineitä analysoida
”huumeisiin liittyvää rikollisuutta”. Se voidaan jakaa neljään osaan:
psykofarmakologiset rikokset (tehty psykoaktiivisen aineen vaikutuksen
alaisena); taloudelliset rikokset (tehty rahan (tai aineen)
hankkimiseksi huumeiden käyttöä varten); järjestelmällisesti tehdyt
rikokset (tehty laittomilla huumemarkkinoilla, osana huumeiden myyntiä,
jakelua ja käyttöä); ja huumerikokset (tehty huumelain ja siihen
liittyvän lainsäädännön vastaisesti).
Tällä hetkellä kerätään järjestelmällistä tietoa ainoastaan
jälkimmäisestä rikostyypistä ja senkin keruussa on erilaisia
käytäntöjä. Kolmesta ensimmäisestä rikostyypistä on olemassa vain
harvaa ja hajanaista tietoa.
Britannia
Riippuvuus on yhteiskunnan sairaus
Lähde: Guardian Walrus December 2007, 2.6.2005, Wikipedia
http://www.walrusmagazine.com/articles/2007.12-health-rat-trap/
http://www.guardian.co.uk/science/2005/jun/02/farout
http://en.wikipedia.org/wiki/Rat_Park
Varsinainen tutkimus:
Effect of early and later colony housing on oral ingestion of morphine in rats
Alexander, B.K. / Beyerstein, B.L. / Hadaway, P.F. / Coambs, R.B. ,
Pharmacology Biochemistry and Behavior, 15 (4), p.571-576, Oct 1981
http://www.sciencedirect.com/science?_ob=ArticleURL&_udi=B6T0N-475J84T-27K&_user=10&
_coverDate=10%2F31%2F1981&_rdoc=1&_fmt=&_orig=search&_sort=d&view=c&_acct=
C000050221&_version=1&_urlVersion=0&_userid=10&md5=a0e0ded739fd8dc2fc4ad9192ea2903a
Psykologi Bruce Alexander tutki Simon Fraser yliopistossa Kanadassa
rottakokeilla huumeriippuvuuksia 1970-luvulla. Tuolloin uskottiin
tieteellisenä tosiseikkana, että huumeet aiheuttavat fyysistä
riippuvuutta kuten salamat ukkosta.
Tämän uskomuksen perustana olivat rottakokeet, joissa yksittäisiin
häkkeihin yksinään suljetut rotat oppivat nopeasti kaikkien laittomien
huumeiden itseannosteluun eli tulivat riippuvaisiksi. Alexander piti
itse häkkiä ongelmana ja suunnitteli muutaman neliömetrin
virikkeellisen ”rottapuiston”, jossa eläimet saattoivat elää
lajityypillisesti yhdessä ja tehdä yksityisasiat yksityisesti.
Kokeen tulokset olivat vakuuttavat: lajityypillisesti elävät rotat
valitsivat puhtaan veden morfiinilla höystetyn sijaan vaikka siihen
olisi laitettu sokeriakin. Yksinään riippuvuuteen oppineet rotat
vieroittautuivat itse kun heidät siirrettiin lajikumppaniensa pariin.
Alexander pystyi kokeillaan osoittamaan, että rotan ympäristö
aiheuttaa riippuvuutta, ei huumeen saatavuus. Huumepolitiikan eri
muodoilla ei ole mitään vaikutusta jos riippuvuutemme syntyvät
yhteiskunnastamme ja kulttuuristamme.
Nyt yli kaksikymmentä vuotta kokeiden jälkeen ”rottapuisto” on
tyhjä, riippuvuus on ”sairaus” ja huumesota kovempaa kuin koskaan.
Mitä rottakokeet kertovat kannabiksesta?
Lähde: British Journal of Pharmacology 24.9.2007
http://www.nature.com/bjp/journal/vaop/ncurrent/full/0707469a.html
Kaikessa epäeettisyydessään eläinkokeet ovat selventäneet paljon
huumeiden ja päihteiden käyttöön liittyvää riippuvuusilmiötä. Kannabis
poikkeaa huomattavasti muista aineista siinä, että rotat eivät suostu
vapaaehtoisesti nauttimaan kannabista ns. itseannostellen.
Kansanomaisesti sanottuna rotat eivät tule kannabiksesta riippuvaisiksi
samalla tavalla kuin heroiinista, nikotiinista, amfetamiinista tai
kokaiinista.
Tämän esteen ylittämiseksi laboratoriokokeisiin on keksitty
erilaisia tapoja saada rotat aloittamaan kannabiksen nauttiminen.
Tärkeää on aloittaa pienillä annoksilla, jotka vastaavat ihmisellä
yhden hatsin aiheuttamaa vaikutusta. Perimä vaikuttaa siihen, kuinka
palkitsevaksi kannabiksen käyttö koetaan. Tämä on rottakokeissa
huomattu kokeiltaessa kannabiksen annostelua erilaisille
rottakannoille. Kannabiksella on taipumus herättää paniikki- ja
ahdistusoireita, mikä rajoittaa kannabiksen nauttimista. Jos tällaiset
vastenmielisyyttä lisäävät vaikutukset voitaisiin minimoida,
kannabiksen palkitsevat ominaisuudet tulisivat paremmin esille.
Myös ihmisillä on havaittu sama: erilaiset ihmiset kokevat
kannabiksen vaikutukset eri tavoin. Kokeista on saatu vahvistusta
sille, että taipumus kokea kannabis miellyttävänä tai vastenmielisenä,
on perinnöllinen. Onko tällä mitään tekemistä sukupuolen kanssa?
Yleensä rottanaaraat ovat uroita hanakampia käyttämään kaikenlaisia
laittomia ja laillisia aineita. Myös kannabiksen osalta on kokeissa
havaittu sama. Ensi silmäyksellä tämä on ristiriidassa
ihmiskäyttäytymisen kanssa: pääsääntöisesti ihmisillä uroot näyttävät
olevan hanakampia käyttämään aineita ja taipuvaisempia myös jäämään
niistä riippuvaisiksi kuin ihmisnaaraat.
Tässä yhteiskunnalliset tekijät selittävät paljon (sosiaalinen paine
kohdistuu naisiin eri tavalla), mikä ei kuitenkaan sulje pois sitä,
etteivätkö naiset voisi kokea kannabiksen vaikutukset palkitsevimpina
kuin miehet. Kannabiksen käytön yleistyessä ja tullessa sosiaalisesti
hyväksytymmäksi, ovat sukupuolten välit kaventuneet monissa maissa.
Jopa USA:n Valkoisen talon huumetoimisto on uutisoinut tästä vuonna
2006.
Estrogeenin on todettu eläinkokeissa toimivan vahvana ahdistusta
lievittävänä aineena. Tämä voi selittää eron: estrogeeni lievittää
naaraiden kokemaa ahdistusta ja näin kannabiksen palkitsevat
ominaisuudet tulevat paremmin esille. Lisäksi kannabisreseptori CB1 ja
estrogeenireseptori ovat vuorovaikutuksessa keskenään
dopamiinijärjestelmässä, jolloin THC:n annostelu lisää dopamiinin
tuotantoa. Lisäksi teinirotat nauttivat kannabiksesta enemmän kuin
vanhemmat rotat, mikä sekin liittyy hormonaalisiin vaikutuksiin (New
Scientist 25.7.2007 http://www.newscientist.com/article.ns?id=mg19526135.100).
Rottakokeiden perusteella voidaan hyvin perustein väittää, että
kannabiksen koettu palkitsevuus vaihtelee perimän, kehitysvaiheen ja
aineenvaihdunnan erojen mukaan.
Laboratoriossa elävät rotat eivät edusta muita eläimiä eivätkä
ihmisiä, koska kannabistuotteiden tiedetään houkuttelevan useiden
eläinlajien yksilöitä vapaudessa. Ihminen ei ole iso rotta mutta mitä
tämän artikkelin voisi ajatella kertovan meidän ihmisten kannabiksen
käytöstä?
1. Kieltolaki vaikuttaa oletettua enemmän siihen, millä tavalla palkitsevaksi ihmiset kokevat kannabiksen käytön.
2. Ihmisistä vain vähemmistö käyttää kannabista sielläkin, missä
periaatteessa jokainen voisi pössytellä niin paljon kuin haluaa, kuten
Hollannissa. Olisikohan heillä siihen hyvä syy? Kattaako
laboratoriorottien tutkimuksissakin sovellettu väärin- ja
viihdekäyttömalli kannabiksen käytön perusteet ihmisillä?
Annoksella on väliä
Lähde: Science Daily 24.10.2007, MedPageToday 24.10.2007
http://www.sciencedaily.com/releases/2007/10/071023183937.htm
http://www.medpagetoday.com/PainManagement/PainManagement/tb/7089
Rottakokeessa havaittiin, että masennusoireet lievittyvät pienillä
annoksilla mutta pahenevat isoilla. Ihmiskokeessa havaittiin, että
kivun tuntemus lieveni parhaiten keskiannoksella. Pienellä annoksella
kipu ei lievittynyt ja iso annos jopa lisäsi kivun tunnetta.
Kipukokemus tuotettiin työntämällä chilin vaikuttavaa ainetta,
kapsaikiinia haavaan.
Kaksi tutkimusta kertovat kannabiksen käytöstä sellaista, minkä
poliitikot ja virkamiehet ovat sivuuttaneet täysin: annoksella on
väliä.
Kannabisuutisoinnissa oletetaan kannabiksen käyttäjien käyttäytyvän
rappioalkoholistien mallin mukaan. Tämä on loogista, koska kieltolaki
vaikuttaa toimittajien ja poliitikkojen näkökulmaan ja kieltolain
näkökulma on väärinkäyttö. Rotta- ja ihmiskoe osoittavat, että
kannabiksen kohtuukäytölle löytyy tarvittaessa tieteelliset perusteet.
Tämän suurin osa käyttäjistä on oppinut täysin ilman virkamiesten
opastusta, vastoin virallista valistusta. Olisiko aikaa vaihtaa termi,
että ne väärin- ja viihdekäyttäjät saataisiin kohtuukäyttäjiksi?
Kannabisvalistus ja kannabiksen aiheuttamat haitat
Lähde: Journal of Epidemiology and Community Health 2007;61:930-931;
http://jech.bmj.com/cgi/content/extract/61/11/930
Huumevirkamiehet esittävät mielellään tarkoittavansa ”ainostaan
hyvää” levittäessään kannabiksen haitoista kertovaa valistusta.
Tällaisten kampanjoiden lopputuloksia ei yleensä arvioida missään vaan
oletetaan kielteisten viestien vähentävän kannabiksen käyttöä tai
käytön aloittamista.
Britanniassa ja muualla terveyttä edistäviä kampanjoita,
yhteiskunnallisia kampanjoita, tehdään yhä useammin nykyaikaisia
markkinointikampanjoita matkimalla ja positiivisten terveystavoitteiden
saavuttamiseksi. Näiden kampanjoiden aiheuttamia muutoksia ei seurata
eikä tutkita mutta harvemmin niissä ajatellaan olevan mitään
haitallista itsessään.
Kuitenkin nykyaikaiset nettimahdollisuudet, ammattimaisesti
toteutetut silmiä hivelevät grafiikat ja kohdeyleisölle kohdennetut
kampanjat, joista ei voitu uneksiakaan kymmenen vuotta sitten,
vaatisivat arviointia.
Kaupallisella mainonnalla ollaan myyty menestyksellä ihmisille
liikaa ruokaa, liikaa alkoholia, rappeuttavia elämäntapoja sekä
kestämätöntä kulutusta vaikka monet ymmärtävätkin sellaisen
käyttäytymisen kustannukset itselle ja ympäristölle. Tällaiset
menetelmät terveyden edistämiseksi ovat hyvin vahvoja.
Vuodesta 1998 USA:ssa harjoitettu kansallinen huumeiden vastainen
kampanja on saanut yli 1,2 miljardia dollaria pelkästään nuorisolle
suunnattuun kannabiksen vastaisen materiaalin kehittämiseen. Erilaisia
välineitä käyttäen on levitetty mielikuvia kannabiksen aiheuttamista
kielteisistä seurauksista kuten huonoista opintosuoritteista. USA:n
hallituksen tarkistusviraston tutkimuksessa ei kampanjalla löydetty
olevan mitään vaikutusta kannabiksen käytön yleisyyteen. Tulos ei ole
ihme, koska tällaisia opetusmenetelmiä on tutkittu muissa yhteyksissä.
Mutta tällaisella kampanjoinnilla on todettu olevan muita
vaikutuksia: altistuminen tällaiselle huumeiden vastaiselle mainonnalle
lisää uskomusta, että kaverit käyttävät kannabista useammin kuin itse.
Virheellinen luulo kannabiksen käytön yleisyydestä yleensä sekä
kaveripiirissä lisää yksilön aikomusta käyttää kannabista.
Britanniassa ollaan seurattu USA:n esimerkkiä. Kannabiksen uudelleen
luokittelun yhteydessä hallitus aloitti kasvatuskampanjan kannabiksen
vaaroista. Tässä ”Frank” kampanjassa esitettiin voimakkaita TV
mainoksia, joissa kannabiksen käyttö liitettiin paranoiaan,
pahoinvointiin, tunne-elämän muutoksiin ja amotivaatioon. Kampanjan
viestinä oli se, että jokainen on altis kannabiksen haitoille ja
sellainen vaikutus voi olla pysyvä.
Tällaisten kampanjoiden seurausten arviointia ei yleensä ole, eikä
myöskään Frankin seurauksia ole arvioitu. Tällaiset kampanjat voivat
osaltaan olla tekemässä kannabiksen käytöstä normaalia mutta niillä voi
myös olla haitallisia vaikutuksia itsessään. Osoittamalla toistuvasti
mielenhäiriöt kannabiksen käytön seuraukseksi (tämä suhde on edelleen
vahvasti kiistanalainen) saattavat kannabiksen käyttäjät (sekä entiset
käyttäjät) alkaa uskoa kokevansa tällaisia vaikutuksia. Niinpä
kannabiksen käyttäjät voivat kokea amotivaatiota, muistin menetyksiä ja
paranoiaa tehokkaita markkinointitekniikoita käyttävien kampanjoiden
”myytyä” heille tämän kielteisen ajatuksen.
Mielenterveystyötä tekevät ”ostavat” myös tämän ajatuksen
syy-seuraus suhteesta, eivätkä enää etsi muita syitä kannabiksen
käyttäjien mielenterveysongelmiin. Kannabiksen haittavaikutukset ovat
hyvin tiedossa mutta tutkimus osoittaa myös, että esimerkiksi ekstaasin
käyttäjät selviytyvät huonommin psykologisissa kokeissa, jos heidät on
etukäteen altistettu ajatuksille ekstaasin aiheuttamista aivovaurioista.
Uskomus voi olla merkittävä osa terveysongelmien saamisessa aivan
kuten placebo vaikutuksella voidaan aiheuttaa tervehtymistä.
Britanniassa yli kahdeksan miljoonaa ihmistä on käyttänyt kannabista ja
tällaisen terveyskampanjan iatrogeeniset eli hoidon aiheuttamat
seuraukset voivat olla mittavat.
Harva edes pohtii jonkin lääkeaineen mainontaa tällä tavalla ilman,
että aineen vaikutusta olisi tutkittu etukäteen. Hallitukset voivat
pitää omia kampanjoitaan niin halpoina, ettei niihin kannata sijoittaa
lisää rahaa niiden vaikutusten tutkimiseksi. Huonosti tutkittu
yhteiskunnallinen mainonta ei ole pelkästään tehotonta vaan voi
vakavasti vaurioittaa niitä ihmisiä, jotka eivät reagoi kampanjoiden
suunnittelijoiden haluamalla tavalla.
Valistus ja huono itsetuntemus
Lähde: Journal of Psychopharmacology (2006), Vol. 20, No. 4, 518-525
Stereotyyppinen uhka vaivaa niitä yksilöitä, jotka uskovat olevansa
älyllisesti muita heikompia ja suoriutuvat siksi huonosti sellaisissa
testeissä, joiden he ajattelevat vahvistavan stereotypiaa eli
julkisesti odotettua käyttäytymismallia.
Tutkimuksessa yhdelle ryhmälle ekstaasin käyttäjiä kerrottiin
ekstaasin aiheuttavan pitkäaikaisia muistiongelmia ja toiselle ryhmälle
kerrottiin, ettei se aiheuta. Sen jälkeen ryhmät sekä verrokkiryhmä
tekivät erilaisia älykkyystestejä. Ryhmä, jolle oltiin kerrottu, ettei
ekstaasi aiheuta aiheuta muistiongelmia, selviytyi parhaiten.
Tiedotusvälineissä kerrottiin aikoinaan laajalti tutkimuksista, joissa
yritettiin osoittaa ekstaasin aiheuttamia älyllisiä vaurioita.
Kannabis, skitsofrenia ja alkoholitutkimus
Lähde: Criminal Behaviour and Mental Health Volume 17, Issue 4, Pages 204 – 214. 27.9.2007
http://www3.interscience.wiley.com/cgi-bin/abstract/116324564/ABSTRACT
Huumehaukkojen kehittämälle ja tiedotusvälineiden levittämälle
väitteelle kannabiksen käytön ja skitsofrenian yhteydestä löytyy
vastine historiasta. Aikaisemmin on nimittäin tutkittu alkoholin käytön
aiheuttamia mielenterveyshäiriöitä ja näiden yhteyttä myöhemmin
kehittyvään skitsofreniaan. Tämäkin yhteys näytti hyvin selvältä mutta
todellisuudessa harva tapaus kehittyi skitsofrenian asteelle. Sittemmin
tämä tutkimuslinja hylättiin selvästä näytöstä huolimatta.
Nyt kun kohu kannabiksen ympärillä on noussut ja samalla päihteiden
käytön muodot ovat muuttuneet, tulisi muidenkin yleisesti käytettyjen
päihteiden ja mielenterveysongelmien yhteyksiä tutkia vähintään samassa
mittakaavassa kuin kannabista tutkitaan nyt. Tutkijat varoittavat
vetämästä liian hätäisiä johtopäätöksiä liian varhain.
Tupakka vaarallista nuorten aivoille
Lähde: The National Center on Addiction and Substance Abuse (CASA) at Columbia University 23.10.2007
http://www.marketwire.com/mw/release.do?id=783959
Tupakan sisältämä nikotiini on vakava uhka kehittyvien aivojen
rakenteellisille ja kemiallisille muutoksille, mikä tekee nuorista
alttiita alkoholi- ja huumeriippuvuuksille sekä
mielenterveysongelmille. Raportin ’Tobacco: The Smoking Gun julkaisi
Columbia yliopiston The National Center on Addiction and Substance
Abuse (CASA) ja sen tilasi The Citizens' Commission to Protect the
Truth, joka on USA:n entisten ministereiden ja instituutioiden
johtajien muodostama tupakkateollisuutta valvova kansalaisryhmä (http://www.protectthetruth.org/).
Kannabis ei ole haitallista nuorten aivoille
Lähde: Expatica 17.10.2007, European Neuropsychopharmacology Volume 17, Issue 4, March 2007, Pages 289-297
http://www.expatica.com/actual/article.asp?subchannel_id=1&story_id=45044
http://www.sciencedirect.com/science?_ob=ArticleURL&_udi=B6T26-4MFTVJJ-2&_
coverDate=11%2F29%2F2006&_alid=508252651&_rdoc=1&_fmt=&_orig=search&_qd=1&_
cdi=4910&_sort=d&view=c&_acct=C000021878&_version=1&_urlVersion=0&_userid=
3021449&md5=b32f1b4192d9386545b2bc3eb08adcd4
http://igitur-archive.library.uu.nl/dissertations/2006-1031-200808/index.htm
Päinvastoin kuin Suomen virkamiehet vielä väittävät, kannabis ei ole
vahingollista aivoille. Utrechtin yliopistossa tutkittiin muisti- ja
keskittymistesteillä sekä aivokuvauksella kannabista käyttävien ja
ei-käyttävien nuorten aivoja. Molempien ryhmien tulokset olivat
samanlaisia.
Tutkimuksen suorittaja neuvoo ongelmista kärsiviä välttämään
kannabiksen käyttöä. Mutta hän ei näe mitään ongelmaa niille nuorille,
jotka käyttävät kannabista silloin tällöin.
”Kymmenessä vuodessa heistä tulee vakiintuneita kansalaisia eivätkä he enää käytä kannabista”.