Neljäkymmentä vuotta ja biljoona dollaria tuloksettomaan huumesotaan
Yhdysvallat on rahoittanut aseellista sotaa huumeita vastaan 40 vuotta, mutta huumetilanne ei ole parantunut.
Ville Similä
HELSINGIN SANOMAT
Bostonin poliisi ilmoitti torstaina paljastaneensa neljä vuotta toimineen kolumbialaisen huumeliigan ja takavarikoineensa 2 900 kiloa kokaiinia.
Kokaiinin arvoksi katukaupassa arvioitiin sata miljoonaa dollaria eli 78 miljoonaa euroa.
Pidätys tuli sopivaan aikaan.
Vain päivää aiemmin Yhdysvaltain kongressin tilintarkastustoimiston raportti arvosteli Yhdysvaltain käyvän kallista sotaa huumeita vastaan ilman näkyviä tuloksia.
Raportin mukaan Yhdysvallat on kuluttanut vuodesta 2008 alkaen miljoonia dollareita turhaan huumeiden vastaiseen taisteluun Meksikossa ja muualla Väli-Amerikassa.
Rahaa on käytetty koulutukseen ja joukkojen varustamiseen muun muassa helikoptereilla, mutta ei varsinaisilla aseilla. Kaikkiaan apua on varattu 1,6 miljardia dollaria (1,2 miljardia euroa).
Raportin mukaan Yhdysvalloilla ei ole mittareita, jotka kertoisivat, onko avulla ollut mitään merkitystä.
Huumeiden salakuljetus ei ole vähentynyt, eikä jengien heikkenemisestä ole merkkejä. Vuodesta 2006 lähtien huumeväkivallan seurauksena on Meksikossa kuollut ainakin 26 000 ihmistä, mikä tekee Meksikosta yhden pahimmista konfliktialueista koko maailmassa.
Esimerkiksi Afganistanin sodassa on samassa ajassa kuollut arviolta 8 000 ihmistä.
Presidentti Barack Obama sai paitsi Afganistanin ja Irakin, myös huumeidenvastaisen sodan perintönä edeltäjiltään.
Kesäkuussa 1971 presidentti Richard Nixon julisti puheessaan, että hänen jo aiemmin aloittamansa "sota huumeita vastaan" perustuu huumeidenkäytön tiukalle kieltämiselle ja sotilaalliselle avulle. Apua alettiin antaa lähinnä Etelä- ja Keski-Amerikan maille, joissa valmistettiin ja salakuljetettiin huumeita Yhdysvaltoihin.
2000-luvulla kolumbialaisten kokaiinikartellien raportoitiin heikentyneen yhdysvaltalaisten yhteistoiminnan ansiosta. Samalla kokaiinintuotantoa kuitenkin siirtyi naapurimaihin, ja salakuljetusvastuu on paljolti siirtynyt kolumbialaisilta meksikolaisille huumejengeille. Kolumbia on yhä maailman suurin kokaiinin valmistaja.
Uutistoimisto AP laski toukokuussa, että Yhdysvallat on käyttänyt 40 vuoden aikana huumeidenvastaiseen sotaan biljoona dollaria. Biljoona on tuhat miljardia.
Huumeiden käyttöön tai saatavuuteen Yhdysvalloissa sodalla ei ole ollut vaikutusta, vaikka huumerikoksista pidätettyjen määrä on Nixonin sodanjulistuksesta lähtien viisinkertaistunut.
Säännöllisesti huumeita käyttävien määrä ei ole laskenut Yhdysvalloissa merkittävästi 1980-luvun lopun jälkeen, ja käyttäjien määrä on noin kaksinkertainen Euroopan unionin keskiarvoon verrattuna. Lukioikäisille tehtyjen kyselyiden mukaan marihuanaa on nyt yhtä helppo saada kuin vuonna 1975.
Kolme neljästä yhdysvaltalaisesta oli vuonna 2008 sitä mieltä, että sota huumeita vastaan on epäonnistunut.
Myös
Nixonin huumesotastrategian toinen pilari, huumeiden kertakaikkinen kieltäminen, on murtumassa.
Kalifornian osavaltio järjestää marraskuussa kansanäänestyksen kannabiksen laillistamisesta. Tuoreimman mielipidekyselyn mukaan 56 prosenttia kalifornialaisista kannattaa lakiehdotusta.
Jos laki menee läpi, se saattaa vähentää huumejengien valtaa merkittävästi, arvioi aikakauslehti Newsweek perjantaina. Laillistaminen leikkaisi Newsweekin mukaan huumekartellien tuloja arviolta 20–50 prosentilla.
Hieman kannabisveron määrästä riippuen laillinen kannabis olisi 80 prosenttia halvempaa kuin laiton, arvioi RAND-tutkimuslaitos.
Kartelleille jäisivät voimakkaampien huumeiden, kuten heroiinin ja kokaiinin, markkinat.
Aids-tutkijat lopettaisivat narkomaanien rankaisemisen
Asiantuntijat vaativat Wienissä järjestetyssä aids-konferenssissa torstaina huumeidenkäytöstä rankaisemisen lopettamista. Tutkijoiden mukaan aids-ongelma pahenee, kun narkomaanit joutuvat rangaistusten pelossa elämään marginaalissa.
Afrikan ulkopuolella lähes kolmannes hiv-tartunnoista on peräisin suonensisäisten huumeiden käytöstä.
Tutkija Evan Woodin mukaan hiv-tartunnat vähenivät Portugalissa puolella, kun maassa sallittiin narkomaaneille suonensisäisten huumeiden, kuten heroiinin, hallussapito. Myös yliannostukset ja nuorten huumeidenkäyttö vähenivät.
"Riippuvuus on aivojen sairaus", sanoi tutkija Nora D. Volkow konferenssissa sanomalehti New York Timesille.
"Tutkimustulokset osoittavat yksiselitteisesti, että väärinkäyttäjien rankaiseminen ei ratkaise huumeongelmaa. Vastustan huumeidenkäytön laillistamista, mutta huumeriippuvaiset pitäisi panna hoitoon, ei vankilaan."
Meksikon joukkohaudasta löytyi yli 50 ruumista
México. Huumejengien käyttämäksi joukkohaudaksi epäillyltä salaiselta hautausmaalta Meksikosta on löytynyt jo ainakin 51 ruumista, kertoivat viranomaiset lauantaina.
Syyttäjäviranomainen kertoi ruumislöydöstä myöhään perjantai-iltana Suomen aikaa. Monterreyn kaupungin liepeiltä Pohjois-Meksikosta oli tuolloin löydetty 18 vainajaa, mutta alueen tutkimuksissa ruumiiden määrä osoittautui lauantain mittaan paljon suuremmaksi.
Nuevo
Leonin osavaltion pääsyyttäjän Alejandro Garza y Garzan mukaan lauantaihin mennessä löydetyistä 51 vainajasta 48 oli miehiä ja kolme naisia.
Alueen tutkiminen oli lauantaina vielä kesken, joten vainajia saattaa löytyä lisää.
Ruumiit löysi Meksikon armeija. Armeija ei kertonut, miten ruumiit löytyivät.
Meksikon huumekartellien tiedetään kätkevän surmaamiensa ihmisten ruumiita joukkohautoihin. Esimerkiksi toukokuun lopulla Keski-Meksikon Taxcon kaupungista löytyi 55 vainajaa hylätystä hopeakaivoksesta.
