Blog

  • YLE Puhe: Koska huumeet laillistetaan?

    Koska huumeet laillistetaan? Ohjelmassa yritetään ymmärtää suomalaista yhteiskuntaa. Tällä kertaa kysytään, koska huumeet Suomessa laillistetaan? Miksi meillä on nykyisenlaiset huumelait? Vieraina ex-syyttäjä Ritva Santavuori ja humaania päihdepolitiikkaa ajava Kimmo Wilska. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

    Kuuntele

  • HS: Miten lääkekannabis eroaa pössyttelykannabiksesta?

     

    Helsingin Sanomat 10.1.2012

    http://www.hs.fi/terveys/Miten+l%C3%A4%C3%A4kekannabis+eroaa+p%C3%B6ssyttelykannabiksesta/a1357727753563

     

    7 kysymystä

    Miten lääkekannabis eroaa pössyttelykannabiksesta?

     

     

    1 Mitä lääkekannabis on?

    Lääkekannabis sisältää Cannabis sativa -kasvista saatuja tai synteettisiä kannabinoideja. Se vaikuttaa keskushermoston kannabinoidireseptoreiden kautta muun muassa lihasjänteyteen, motoriikkaan, kivun aistimiseen ja ruokahaluun samalla lailla kuin elimistön omat välittäjäaineet. Lääkekannabis Sativex, joka sai juuri myyntiluvan Suomessa, sisältää kahta kannabinoidia. Niitä uutetaan kahden eri kannabislajikkeen lehdistä ja kukista.

     

    2 Mihin sairauksiin lääkekannabis tehoaa?

    Sativexille haettiin myyntilupaa Suomessa vain MS-taudin lihasjäykkyyden hoitoon. Kanadassa sillä hoidetaan myös hermo- ja syöpäkipua.

     

    3 Kenelle lääkekannabista voidaan määrätä?

    Sativex on tarkoitettu MS-taudin oireiden helpottamiseen silloin, kun muut lääkkeet eivät tehoa. Lääkettä saavat määrätä vain neurologian erikoislääkärit ja neurologisen yksikön lääkärit. Muut lääkärit saavat jatkaa hoitoa. Sativexia on tähän asti käyttänyt noin kymmenen potilasta vuodessa Fimean erikoisluvalla. MS-tautia sairastaa Suomessa 7 000 ihmistä.

     

    4 Miten lääkekannabista otetaan?

    Suihkeena suuhun. Hoito aloitetaan pienellä annoksella, jota kasvatetaan asteittain. Siten löytyy kullekin potilaalle oikea annostaso. Lääke auttaa vain osaa potilaista. Jos lääke ei vaikuta neljän viikon aikana, sen käyttö pitää lopettaa.

     

    5 Kehittyykö lääkekannabikseen riippuvuus?

    Sitä on tutkittu yli 1 500 potilaalla. Heille ei tullut riippuvuutta. Riippuvuuden vaaraa ei silti voida varmasti sulkea pois, jos annos on suuri ja lääkettä käytetään kauan. Siksi on tärkeää, että lääkettä saavat määrätä vain asiantuntijat. Lisää tietoa pitkän ajan vaikutuksista saadaan, kun lääkkeen käyttö yleistyy.

     

    6 Miten lääkekannabis eroaa pössyttelykannabiksesta?

    Jos kannabista otetaan sumutteena suuhun, kannabinoidien määrä veressä pysyy matalana ja niitä on veressä kauemmin. Siksi lääkekannabis vaikuttaa tasaisesti eikä päihdytä. Kun kannabista poltetaan, kannabinoidien pitoisuus nousee nopeasti ja korkeammalle. Sen vuoksi vaikutuskin on voimakkaampi. Se on lääkekannabiksen ja poltettavan kannabiksen tärkein ero.

     

    7 Voiko lääkekannabista käyttää väärin?

    Se on epätodennäköistä. Lääkkeen päihdyttävät vaikutukset ovat harvinaisia. Lisäksi sitä on käsittääkseni vaikeampi hankkia väärään käyttöön kuin laitonta, poltettavaa kannabista.

     

    Kysymyksiin vastasi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean ylilääkäri Eeva-Sofia Leinonen.

  • YLEX: Huumeista kärähtäneitä ei kohdella Suomessa tasavertaisesti

    YLEX popuutiset 18.12.2012

    Alkuperäinen uutinen

     

    Huumeista kärähtäneitä ei kohdella Suomessa tasavertaisesti

    – etelässä selviää helpommin vain huomautuksella

     

    Keräsimme tiedot seitsemän kaupungin huumausaineiden käyttörikoksista. Kyseessä ovat yli 18-vuotiaiden tapaukset. Kiinni jäänyt saa useimmiten huomautuksen Etelä-Suomessa. Oulussa huomatuksia ei juurikaan anneta.

     

     Kun yli 18-vuotias jää poliisille kiinni huumausaineen käyttörikoksesta, seurauksena eivät aina ole sakot tai asian eteneminen syyttäjälle asti. Sisäministeriö laati poliisille ohjeistuksen vuoden 2006 lopussa ja sen mukaan aikuinen voi selvitä ensimmäisestä käyttörikoksesta pelkällä huomautuksella. Ohjeistuksessa sanotaan muun muassa näin:

    …huomautuksen antaminen on yksi laittomaan toimintaan puuttumisen muoto ja voi huumausaineen käytön lopettamisen kannalta johtaa usein parempaan lopputulokseen kuin ankarammat seuraamukset.

    Poliisin on mahdollista antaa huomautus, jos ainetta on hallussa pieni määrä. Silläkin on merkitystä, onko kyseessä erittäin vaaralliseksi luokiteltu huume, jolla käyttäjä voi virheellisellä annostelulla aiheuttaa itselleen hengenvaaran. Myös se vaikuttaa, missä huumeita käyttää: mitä vähemmän se tapahtuu julkisella paikalla, sitä paremmat mahdollisuudet on saada pelkkä huomautus. Myös ensimmäistä kertaa kiinni jääminen vaikuttaa, kun poliisi miettii seuraamuksia.

    YleX:n keräämät luvut seitsemältä poliisilaitokselta osoittavat, että huomautuksia annetaan useimmin Etelä-Suomessa. Ero pohjoiseen on raju. Rikos- ja prosessioikeuden professoriMatti Tolvanen sanoo, että tilanne on ongelmallinen yhdenvertaisuuden kannalta lain edessä.

    – Onhan se aina ongelma, jos erot on näinkin suuria. Eli jos viisinkertainen on jossakin kaupungissa huomautusten määrä verrattuna johonkin toiseen, niin kyllä se on ongelma yhdenvertaisuuden kannalta.

    Professorin mielestä tilanne on sen takia hankala, että sakot ovat rangaistus, josta jää merkintä, että henkilöä on rangaistu huumausainerikoksesta. Huomautuksen tiedot ovat vain poliisin sisäisessä järjestelmässä.

    – Ohjeistuksellahan on poliisi ja valtakunnansyyttäjä pyrkineet siihen, että tämä olisi yhdenmukaista, mutta niin kuin näkyy, ei se ohjeistus aina auta.

    Turku kunnostautunut huomautuksissa – muiden pitäisi ottaa mallia

    Huomautusten määristä näkee, että kahden lähes saman kokoisen kaupungin kohdalla – Turun ja Oulun – välillä on viisinkertainen ero. Mistä tämä se johtuu? Poliisihallituksen poliisitarkastajaPentti Kangasniemi sanoo, että käyttörikokset tulevat poliisin tietoon yleensä, kun jäädään kiinni jostain toisesta rikoksesta – esimerkiksi omaisuus- tai väkivaltarikoksesta. Tällöin asiaa ei voida jatkossa enää käsitellä pelkkänä käyttörikoksena, joten huomautusta ei voida antaa. Muitakin eroja kaupunkien välillä on.

    – Eihän poliisi sinänsä käyttäjiä valvo, että käyttörikokset tulevat pääasiassa muun rikollisuuden selvittämisen yhteydessä ja muun   poliisitoiminnan ohessa.

    – Isot kaupungit ovat tietysti erilaisia keskenään. Niissä on erilainen huumausainekulttuuri käyttäjillä ja esiintymistiheydet ovat vähän erilaisia, että silläkin on merkitystä.

    Toisin sanoen, poliisi käyttää huomautusta useammin niissä kaupungeissa, joissa se törmää useammin käyttäjiin. Toisaalta Oulussa ja Turussa on lähes yhtä paljon käyttörikoksia. Poliisihallituksen Kangasniemi sanoo, että Turussa asiaan on paneuduttu enemmän.

    – Sitten tietysti tää Turku on erinomaisen kunnostautunut tässä huomautusten käytössä. Heidän järjestelmäänsä pitää omaksua muissakin Suomen kaupungeissa.

    Yhdeksi syyksi Kangasniemi mainitsee sen, että Turussa eri viranomaiset tekevät tiiviimmin yhteistyötä keskenään. Joka tapauksessa eriarvoisuuteen ollaan puuttumassa.

    – Onhan tämä peiliin katsomisen paikka. Tulevan vuoden yksi painopistealueista on tässä huumausaineiden käyttörikosasiassa, että poliisi kiinnittää enemmän huomiota huomautuksiin ja hoitoonohjaukseen. Siihen pitää saada enemmän yhdenvertaisuutta.

    Yhdenvertaisuuteen päästään tulevaisuudessa poliisitarkastajan mukaan ainakin kouluttamisella ja tiedon lisäämisellä.

    Käyttörikosten luvut eivät ole koko vuodelta vaan viimeisin mukaan laskettu kuukausi on joko elo- tai syyskuu.

    HUOMAUTUSTEN OSUUS KÄYTTÖRIKOKSISTA

    Turku 10,1 %
    Käyttörikokset: 544, huomautukset: 56

    Helsinki 9,1 %
    Käyttörikokset: n. 1100, huomautukset: n. 100

    Tampere 8,9 %
    Käyttörikokset: 450, huomautukset: 40

    Jyväskylä 5,2 %
    Käyttörikokset: 306, huomautukset: 16

    Espoo 4,9 %
    Käyttörikokset: 386, huomatukset: 19

    Kuopio 2,7 %
    Käyttörikokset: 339, huomautukset: 9

    Oulu 1,9 %
    Käyttörikokset: 464, huomautukset: 9

     

     

  • Lääkekannabis sai myyntiluvan Suomessa

    Tiivistelmä:

    • myyntiluvan saanut Sativex-niminen valmiste on kasviuute, ei synteettinen kannabinoidi
    • tarkoitettu MS-taudin oireiden lievittämiseen
    • Bedrocan-valmiste (kannabiksen kukinnot sellaisenaan) ei ole vielä saanut myyntilupaa Suomessa

    YLE 23.11.2012: yle.fi/uutiset/laakekannabis_sai_myyntiluvan_fimealta/6388880

     

    Lääkekannabis sai myyntiluvan Fimealta

    Myyntiin lääke tulee vasta noin puolen vuoden kuluttua. Sativex on tarkoitettu lihasjäykkyyden hoitoon MS-tautia sairastaville potilaille.

    Lääkekannabis on saanut myyntiluvan lääkealan turvallisuutta valvovalta Fimealta. Luvan saa reseptilääkevalmiste Sativex, joka on tarkoitettu lihasjäykkyyden hoitoon MS-tautia sairastavilla potilaille. Myyntiin lääke tulee vasta noin puolen vuoden kuluttua.

    Almirall-lääkeyrityksen lääke annostellaan suusuihkeena. Se on valmistettu hampusta, mutta sen koostumus poikkeaa huumausaineena käytettävästä kannabiksesta. Sativex-lääkkeellä ei myöskään ole samanlaista huumaavaa vaikutusta.

    Sativex on tarkoitettu ainoastaan MS-potilaille, joiden liiallinen lihasjäykkyys eli spastisuus on kohtalaista tai vaikeaa, ja jotka eivät ole saaneet oireeseen apua muista lääkkeistä. Myös lääkkeen määräämiseen on tulossa rajoituksia: sitä saa vain neurologian erikoislääkäreiden määräyksellä tai neurologian alan sairaalayksikön lääkärin määräyksellä.

    Sativexia on aiemmin saanut Suomessa Fimean luvalla erityislupahakemuksella. Hakemuksia on viime vuosina ollut alle kymmenen vuodessa, Fimeasta kerrotaan.

     


    HS 27.11.2012

    Lää­ke­kan­na­bis eli kan­na­bi­noi­de­ja si­säl­tä­vä suu­su­mu­te on saa­nut myyn­ti­lu­van.

    Lää­ke­alan tur­val­li­suus- ja ke­hit­tä­mis­kes­kus Fi­mean myön­tä­män lu­van myö­tä Sa­ti­vex-suih­ke tu­lee ap­teek­kien va­li­koi­miin. Si­tä saa­vat mää­rä­tä vain neu­ro­lo­git ja neu­ro­lo­gian osas­to­jen lää­kä­rit.

    Lää­ket­tä on voi­nut aiem­min käyt­tää eri­tyis­lu­val­la. Fi­mea ker­too kä­si­tel­leen­sä 60 ha­ke­mus­ta vuo­des­sa.

    Suo­men ohel­la myyn­ti­lu­pa myön­net­tiin useaan maa­han. Jo en­nen tä­tä val­mis­tet­ta on myy­ty muun muas­sa Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa.

    VAL­MIS­TE on tar­koi­tet­tu vain MS-tau­tia sai­ras­ta­vil­le ai­kui­sil­le, joi­den li­hak­set ovat ko­vin jäyk­kiä, ei­kä muu ole lie­vit­tä­nyt oi­rei­ta.

    Jos val­mis­te ei au­ta, sen käyt­tö pi­tää lo­pet­taa kuu­kau­den ku­lues­sa. Tut­ki­muk­sis­sa vain osa po­ti­lais­ta on hyö­ty­nyt val­mis­tees­ta. Se on vä­hen­tä­nyt li­has­kou­ris­tuk­sia ja hel­pot­ta­nut sel­viy­ty­mis­tä ar­jes­ta.

    VAL­MIS­TE si­säl­tää huo­mat­ta­vas­ti vä­hem­män kan­na­bi­noi­de­ja kuin ve­ren­kier­toon pää­see pol­te­tus­ta kan­na­bik­ses­ta hen­gi­tyk­sen kaut­ta. Ylei­sim­mät hait­ta­vai­ku­tuk­set ovat hui­maus ja vä­sy­mys.


    TV-uutisissa

    Ylen pääuutislähetyksessä 23.11.2012 oli myös juttu kannabiksesta.  Juttu alkaa kohdasta 13:07.

  • Syyskokous 25.11.2012 Helsingissä

    Suomen kannabisyhdistyksen syyskokous 2012

    Tervetuloa SKY:n syyskokoukseen. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät syyskokousasiat ja kannnanotto. Toimintasuunnitelman käsittelyn yhteydessä käydään keskustelu yhdistyksen tilasta ja toiminnan suuntaamisesta. Ennen varsinaista kokousta vieraanamme on Lääkekannabiksen käyttäjien yhdistys ry.:n varapuheenjohtaja Tatu Saarikko. Hän kertoo tilanteesta kannabislääkerintamalla ja Lääkekannabiksen käyttäjien yhdistyksen tavoitteista ja toiminnasta.

     

    Aika: Sunnuntaina 25.11.2012 klo 18

    Paikka: Elmo Barin sauna- ja kokoustilat, Kamppi (Helsinki).

    Kokoustilaan käynti on Autotalossa sijaitsevan Elmo Sports&Grill-ravintolan kautta, koska sunnuntaisin muut ovet ovat kiinni. Osoite on Salomonkatu 17, vastapäätä Kampin Metroaseman sisäänkäyntiä. Henkilökunta päästää ovesta sisään ja kulku kokoustilaan on ohjeistettu. 

  • Amsterdam ei suljekaan kannabiskahviloita turisteilta

    Pitkin tätä vuotta on luettu uutisia Amsterdamin maailmankuulujen kannabiskahviloiden muuttumisesta yksityisklubeiksi, joihin muilla kuin Alankomaiden kansalaisilla ei olisi asiaa. Maastrichtin kaupungissa kannabiskahvilat sulkeutuivat turisteilta vappuna 2012, mutta uuden linjauksen on sanottu aiheuttaneen kaupan siirtymisen kadulle, epämääräisiin olosuhteisiin,. Päätöstä ollaankin nyt kumoamassa on nyt kumottu maassa hiljattain pidettyjen vaalejen seurauksena.

    HS uutisoi 3.11.2012:

    Huumeturistien suosikkikohde Amsterdam aikoo pitää kannabiskahviloidensa ovet auki ulkomaalaisille jatkossakin. Amsterdamin pormestari Eberhard van der Laan kertoi Volkskrant-lehden haastattelussa torstaina, että kannabiskahvilat eli coffee shopit jatkavat turistien palvelemista, vaikka maan hallitus on päättänyt kieltää kannabiskahvilat kaikilta muilta paitsi Hollannin asukkailta.

     

    HS 3.11.2012 Ulkomaat 

     

     

     

    Amsterdam ei sulje
    kannabiskahviloita turisteilta

    Edellisen hallituksen "pössypassia" höllennetään.

    VIRVE KÄHKÖNEN HS

     

     

     

     

     

    BRYS­SEL. Huu­me­tu­ris­tien suo­sik­ki­koh­de Ams­ter­dam ai­koo pi­tää kan­na­bis­kah­vi­loi­den­sa ovet au­ki ul­ko­maa­lai­sil­le jat­kos­sa­kin.

    Ams­ter­da­min por­mes­ta­ri Eber­hard van der Laan ker­toi Volksk­rant-leh­den haas­tat­te­lus­sa tors­tai­na, et­tä kan­na­bis­kah­vi­lat eli cof­fee sho­pit jat­ka­vat tu­ris­tien pal­ve­le­mis­ta, vaik­ka maan hal­li­tus on päät­tä­nyt kiel­tää kan­na­bis­kah­vi­lat kai­kil­ta muil­ta pait­si Hol­lan­nin asuk­kail­ta.

    "Nä­mä 1,5 mil­joo­naa tu­ris­tia ei­vät sa­no, hy­vä on, ei enää ma­ri­hua­naa. He vael­ta­vat ym­pä­ri kau­pun­gin et­sien huu­mei­ta."

    Hol­lan­nin edel­li­nen hal­li­tus ajoi lä­pi niin kut­su­tun pös­sy­pas­sin, jo­ka as­tui voi­maan kol­mes­sa ete­läi­ses­sä maa­kun­nas­sa tou­ko­kuus­sa. Käy­tän­nös­sä kah­vi­lat sul­ki­vat oven­sa tu­ris­teil­ta ja sai­vat pal­vel­la vain Hol­lan­nis­sa asu­via, re­kis­te­röi­ty­nei­tä asiak­kai­ta. Sään­nön pi­ti tul­la voi­maan Ams­ter­da­mis­sa ja muual­la maas­sa vuo­den 2013 alus­ta.

    Nyt sään­töä ol­laan peh­men­tä­mäs­sä. Ai­na­kin re­kis­te­röin­ti­pa­kos­ta luo­vu­taan, mut­ta asiak­kai­den pi­täi­si edel­leen to­dis­taa hen­ki­löl­li­syy­teen­sä ovel­la.

    Tu­le­va hal­li­tus ai­koo il­mei­ses­ti kuun­nel­la kau­pun­gin­val­tuus­to­ja, voi­si­ko kah­vi­loi­hin yhä pääs­tää mui­ta­kin kuin Hol­lan­nis­sa asu­via.

    HS 21.11.2012 Linkki artikkeliin

     

    Hollanti luopui "pilvipassista"

     

     

    HAAG. Hollannin hallitus luopui myöhään maanantaina kiistellystä lakiuudistuksesta, joka olisi estänyt kannabiksen myymisen ulkomaalaisille.

    Kannabis on periaatteessa laitonta Hollannissa, mutta vuodesta 1976 lähtien viittä grammaa pienempien kannabismäärien hallussapidosta ei ole rangaistu. Lakiuudistuksen jälkeen kannabista rangaistuksetta myyvien coffee shopien asiakkailta olisi vaadittu "pilvipassi", joita ei olisi myönnetty ulkomaalaisille.

    Lain arvostelijat pelkäsivät, että kannabiskauppa siirtyisi takaisin rikollismarkkinoille.

    Lain rauettua hollantilaiskaupungit saavat yhä itse päättää, miten suhtautuvat kannabikseen. Amsterdamin pormestari on ilmoittanut, ettei ota passia käyttöön. Rajakaupungit kieltänevät kannabiksen.