Blog

Kieltolaista on hyötyä
Kieltolaista on hyötyä, mutta kenelle.
Salakuljettajille

jotka saavat voittoja laittomuuden takia kalliiden
huumeiden maahantuonnista.

Huumekauppiaille

jotka saavat voittoja laittomuuden takia kalliiden
huumeiden myymisestä. Huumekauppiaalle saattaa olla puhtaasti
rahallisesti ajateltuna tuottavinta tuoda maahan mahdollisimman kovan
riippuvuuden aiheuttavia aineita.
Tosin kaikki huumekauppiaatkaan eivät
välttämättä ajattele pelkästään maksimaalisia voittoja, mutta
taloudellisia paineita moiseen on.

Huumeita vastustaville järjestöille

jotka saavat sitä enemmän
lahjoituksia virallisilta tahoilta ja yksittäisiltä kansalaisilta, mitä
pahemmalta huumeongelma näyttää, ja mitä enemmän he näyttävät tekevän
huumeiden vastustamiseksi.
Puhtaasti rahallisessa ja arvovallallisessa mielessä huumeita
vastustavien järjestöjen kannattaa saadaa huumeongelma ainakin
näyttämään, jos ei olemaan, mahdollisimman pahalta ja tehdä
mahdollisimman dramaattisia/jyrkkiä, siis näyttäviä, mutta käytännössä
tehottomia, huumeiden vastaisia tekoja.
Tosin kaikki huumeita vastustavat järjestöt eivät välttämättä ajattele
pelkästään maksimaalisia voittoja ja vaikutusvaltaa, mutta
mahdollisuuksia, ja todennäköisesti motivaatiota, sellaiseen on.

Huumepelottelijoille

jotka saavat voittoja kiertelemällä, maksua vastaan,
kouluja kertomassa huumausaineiden vaaroista nuorille ja lapsille.
Mitä pelottavampia tarinoita he kertovat huumeista, sitä tärkeämmältä
heidän "valistuksensa" vaikuttaa, ja sitä varmemmin heidät kutsutaan
uusiin tilaisuuksiin pelottelemaan.
Tosin kaikki huumeiden vaaroista luennoimassa kiertelevät eivät
välttämättä ajattele näin, mutta kyllä se ainakin lyhyellä tähtäimellä
näyttäisi rahallisesti kannattavan.

Totalitääristä valvontayhteiskuntaa ajaville valtaapitäville tahoille,

jotka saavat huumeiden vastustamisesta tunteisiin vetoavan oikeutuksen
kansalaisten teknilliseen tarkkailuun. Postin lukemiseen, puhelinten
kuuntelemiseen, kansalaisten liikkumisten tarkkailuun, videovalvontaan,
kotietsintöihin, yms.
Tosin kaikki valtaapitävät tahot eivät välttämättä ajattele näin, mutta
vallan maksimoinnin ja varmistamisen kannalta moiseen on motivaatiota.

Medialle

joka saa tunteisiin vetoavia sensaatiouutisia laittomista
huumeista. Jääkiekkoilija X joi kossua ei ole uutinen, mutta
jääkiekkoilija X poltti pilveä on jo iso uutinen.

Poliisille

joka saa sitä enemmän määrärahoja, resursseja ja oikeuksia
huumevastaisuuden verukkeella, mitä pahemmalta huumeongelma näyttää.
Niinpä poliisin kannattaa vakuutella että huumeongelma on mahdollisimman
paha ja tehdä lähinnä dramaattisia näennäisen tehokkaita, mutta
käytännössä tehottomia, huumeiden vastaisia tekoja. Tai mahdollisesti
jopa huumeongelmaa pahentavia tekoja.
Poliisit saattavat myös ottaa lahjuksia huumekauppiailta ja
salakuljettajilta, näin maksimoiden henkilökohtaisen voittonsa.
Eli poliisit saattavat saada:

Määrärahoja.

Resursseja.

Oikeuksia.

Lahjuksia.

Tosin kaikki poliisit eivät välttämättä ajattele näin, mutta
taloudellisesti ja arvovallallisesti tämä voi olla hyvin houkuttelevaa,
etenkin kun järjestäytyneen rikollisuuden vastustaminen voi olla
poliiseille ykstyishenkilöinä, ja heidän perheilleen, vaarallista.
Jotkin poliisit saattavat jopa jättää rauhaan ne huumekauppiaat joilta
saavat lahjuksia, mutta ratsata ja pidättää heidän kilpailijoitaan
(esimerkiksi huumeiden kotikasvattajia).
Myös jotkut tulliviranomaiset saattavat olla vastaavassa tilanteessa.

Lääketehtaille

joiden lääkkeitä ostetaan enemmän koska ihmiset jotka eivät
saa käsiinsä laittomiksi julistettuja huumausaineita käyttävät heidän
lääkkeitään huumautumistarkoituksiin.
Tosin kaikki lääketehtaat eivät välttämättä pyri tälläisiin
tilanteisiin, jotkut jopa pyrkivät ehkäisemään sellaisia.
Jos haluat että useammat ihmiset kiinnittävät huomiota näihin seikkoihin
niin tulosta tämä. Kopioi. Levitä (kahviloihin, ilmoitustauiluille,
jaa festivaaleilla, anna tutuille, kiinnitä julisteille varatuille
seinille, yms.).

Max Turunen
Kieltolaki johtaa poliisivaltioon.
1 helmikuun, 1997
Ooops – olenko narkomaani?

Ooops, olenko narkomaani?

Nuoren Keskustan vaalilehti voi muuttaa elämäsi. Sen huumeraportti kertoo korutonta asiaa
huumeen syöjistä ja muista aineaddikteista. Varsinkin jutun yhteydessä oleva Vapaaksi
huumeista ry:n laatima kymmenen kohdan lista "Yhteisiä piirteitä kaikille narkomaaneille"
puhuttelee. Tarkkaile naapureitasi – tai ainakin itseäsi.

1. Kotoa katoaa tavaroita, vaatteita jne.

Täsmää, mitään ei löydä koskaan, ainakaan kiireessä.

2. Oudot kokoontumispaikat.

Kohotan katsettani ruudusta ja vilkuilen ympärilleni varovaisesti toimituksessa.

3. Uudet oudot kaverit.

Niin-no. Ainahan uudet kaverit outoja on. Pitänee siis paikkansa.

4. Liikkuminen porttikäytävissä.

Samperi, tuota en tiennytkään. Hilaanko pyörän sisälle ikkunasta, etten leimautuisi?

5. Kylpyhuoneeseen linnoittautuminen.

Mitä, onko vaimonikin huumeiden orja?

6. Kiinnostus kouluun ja opiskeluun katoaa.

Jo löytyi luonteva selitys keskenjääneelle gradulleni. En olekaan luuseri vaan nisti.

7. Kokonaiskäyttäytymisen muutos.

Edelliset eivät muuhun voikaan viitata.

8. Todellisuudesta pako.

Huomio huomio kaikki elokuvan ystävät! Usein pelkkä metadoni auttaa!

9. Paha olo, yksinäisyys ja turvattomuus.

Eipä muuta selitystä tälle olekaan kuin huumehoureet.

10. Alitajuinen toive päästä irti aineista.

Ainakin sivuaineista, näin on.

MR

Lähde: Ylioppilaslehti 3.11.1995

3 marraskuun, 1995
Kannabis lääkkeenä – kirjallisuusviitteitä
Tiedekirjallisuusviitteitä

kannabiksen ja kannabinoidien soveltamisesta lääketieteessä

David W. Pate

International Hemp Assocation

P.O. Box 75007, 1070AA Amsterdam

The Netherlands

Pate, D.W. 1995. Guide to the scientific literature on potential
medical uses of Cannabis and the cannabinoids. Journal of the International
Hemp Association 2(2): 74-76.

Marijuanan ja sen vaikuttavien ainesosien suotuisista vaikutuksista
moniin erilaisiin sairauksiin ja vaivoihin löytyy runsaasti lääketieteellistä
todistusaineistoa. Valitettavasti monet aiheeseen liittyvistä kirjallisuuslähteistä
ovat varsin vaikeasti saatavissa, koska ne ovat hajallaan erilaisissa tieteellisissä
aikakausijulkaisuissa. Tähän bibliografiaan on koottu suurin osa näistä
primäärisistä (ja osa toissijaisista) kirjallisuusviitteistä. Viitteet
on lajitettu sairauksien mukaan.

Johdanto

Laajallelevinneet raportit itselääkinnästä kannabiksella ovat herättäneet
tieteellistä ja lääketieteellistä mielenkiintoa sitä kohtaan, olisiko kannabinoideja
mahdollista hyödyntää erilaisten sairauksien hoidossa. Rajoitetut
koehenkilöillä suoritetut kokeet sekä case-tutkimukset ovat osoittaneet
tämän aineryhmän turvallisuuden ja tehokkuuden monenlaisten sairauksien
oireiden hoitamisessa. Muilla eläimillä tehtyjen ja in vitro- kokeiden
tulokset viittaavat uusien polkujen löytymiseen kliinisessä tutkimuksessa.
Allaolevien viitteiden on tarkoitus toimia lähtökohtana jatkotutkimuksille.
Viitteitä ei ole karsittu sen mukaan, mikä niissä suoritettujen kokeiden
tulos oli. Mukaan ei kuitenkaan ole otettu nykyisin jo laajalti hyväksyttyjä
THC:n lääkinnällisiä käyttötarkoituksia (kemoterapiaa saavien syöpäpotilaiden
pahoinvoinnin lievittäminen ja AIDS-potilaiden ruokahalun lisääminen) käsitteleviä
viitteitä.

Levottomuus ja psykoosi
- Guimares, F.S. et al., 1990. Anxiolytic effect of cannabidiol
  in the elevated plus-maze. Psychopharmacology 100: 558-559.
- Guimares, F.S. et al., 1994. Anxiolytic effect of cannabidiol
  derivatives in the elevated plus-maze. Gen. Pharmac. 25: 161-164.
- Zuardi, A.W. et al., 1982. Action of cannabidiol on the anxiety
  and other effects produced by delta-9-THC in normal subjects. Psychopharmacology
  76: 245-250.
- Zuardi, A.W. et al., 1991. Effects of cannabidiol in animal
  models predictive of antipsychotic activity. Psychopharmacology
  104: 260-264.
- Zuardi, A.W. et al., 1993. Effects of ipsapirone and cannabidiol
  on human experimental anxiety. J. Psychophamacol. 7: 82-88.
Astma
- Gong, H. et al., 1984. Acute and subacute bronchial effects
  of oral cannabinoids. Clin. Pharm. Ther. 35: 26-32.
- Graham, J.D.P., 1986. The bronchodilator action of cannabinoids. In
  Cannabinoids as Therapeutic Agents, R. Mechoulam, Ed., CRC Press, Boca
  Raton, Florida, pp. 147-158.
- Hartley, J.P., et al., 1978. Bronchodilator effect of delta-9-THC.
  Br. J. Clin. Pharmacol. 5: 523.
- Karniol, I.G., et al., 1974. Cannabidiol interferes with the
  effects of delta-9-tetrahydrocannabinol in man. Eur. J. Pharmac.
  28: 172.
- Tashkin, D., et al., 1973. Acute pulmonary physiologic effects
  of smoked marijuana and oral delta-9-tetrahydrocannabinol in healthy young
  men. New Engl. J. Med. 289: 336-341.
- Tashkin, D., et al., 1976. Acute effects of smoked marijuana
  on airway dynamics in spontaneous and experimentally induced bronchial
  asthma. In The Pharmacology of Marijuana, Braude and Szara, Eds.,
  Raven Press, New York, pp. 785-799.
- Vachon, L. et al., 1976. Airways respons to aerosolized delta-9-THC
  preliminary report. In The Therapeutic Potential of Marijuana, Cohen,
  S. and Stillman, R.C., Eds., Plenum Press, New York, p. 111.
- Vachon, L. et al., 1976. Airways response to micro-aerosolized
  delta-9-THC. Chest 70: 444.
- Williams, S.J. et al., 1976. Bronchodilator effect of delta-9-THC
  administered by aerosol to asthmatic patients. Thorax 31: 720.
Epilepsia
- Ames, F.R. and Cridland, S., 1986. Anticonvulsant effect of cannabidiol.
  S. Afr. Med. J. 69: 14.
- Consroe, P.F. et al., 1975. Anticonvulsant nature of marihuana
  smoking. J.A.M.A. 234: 306-307.
- Cunha, J.M. et al., 1980. Chronic administration of cannabidiol
  to healthy volunteers and epileptic patients. Pharmacology 21: 175-185.
- Davis, J.P. and Ramsey, H.H., 1949. Anti-epileptic action of marijuana-active
  substances. Fed. Proc. Am. Soc. Exp. Biol. 8: 284.
- Feeney, D. 1976. Marihuana use among epileptics. J.A.M.A. 235:
  1105.
- Karler, R. and Turkanis, S.A. 1981. The cannabinoids as potential antiepileptics.
  J. Clinical Pharmacology 21: 437S-448S.
- Karler, R. et al., 1973. The anti-convulsant activity of cannabidiol
  and cannabinol. Life Sci. 13: 1527-1531.
- Karler, R. et al., 1984. Interaction between delta-9-tetrahydrocannabinol
  and kindling by electrical and chemical stimulation in mice. Neuropharmacology
  23: 1315-1320.
- Karler, R. et al., 1989. Pentylenetetrazole kindling in mice.
  Neuropharmacology 28: 775-780.
- Karler, R. et al., 1974. Anticonvulsant properties of delta-9-tetrahydrocannabinol
  and other cannabinoids. Life Sci. 15: 931-947.
- Karler, R. et al., 1986. Prolonged CNS hyperexcitability in
  mice after a single exposure to delta-9-tetrahydrocannabinol. Neuropharmacology
  25: 441-446.
- Karler, R. and Turkanis, S., 1976. The anti-epileptic potential of
  the cannabinoids. In The Therapeutic Potential of Marijuana, Cohen
  and Stillman, Eds., Plenum Press, New York, pp. 383-396.
- Turkanis, S. et al., 1974. Anti-convulsant properties of cannabinol.
  Res. Comm. Chem. Pathol. Pharmacol. 8: 231-246.
Viherkaihi
- Colasanti, B.K. 1986. Review: Ocular hypotensive affect of marihuana
  cannabinoids: correlate of central action or separate phenomenon. J.
  Ocular Pharmacology 2(3): 295-304.
- Colasanti, B.K. et al., 1984. Ocular hypotension, ocular toxicity,
  and neurotoxicity in response to marijuana extract and cannabidiol. Gen.
  Pharmacol. 15: 479.
- Colasanti, B.K. et al., 1984. Intraocular pressure, ocular toxicity
  and neurotoxicity after administration of delta-9-tetrahydrocannabinol
  or cannabichromene. Exp. Eye Res. 38: 63.
- Colasanti, B.K. et al., 1984. Intraocular pressure, ocular toxicity
  and neurotoxicity after administration of cannabinol or cannabigerol. Exp.
  Eye Res. 39: 231-259.
- Crawford, W. & Merritt, J.C., 1979. Effects of tetrahydrocannabinol
  on arterial and intraocular hypertension. Int. J. Clin. Pharmacol. Biopharmacol.
  17: 191-196.
- Green, K. and McDonald, T.F., 1987. Ocular toxicology of marijuana:
  an update. J. Toxicol.-Cut. and Ocular Toxicol. 6: 309-334.
- Hepler, R.S. and Frank, I.M. 1971. Marihuana smoking and intraocular
  pressure. J.A.M.A. 217: 1392.
- Hepler, R.S. et at., 1976. Ocular effects of marijuana smoking. In
  The Pharmacology of Marijuana, Braude, M.C., and Szara, S., Eds., Raven
  Press, New York, p. 813.
- Levitt, M. et at., 1981. Physiologic observations in a controlled clinical
  trial of the antiemetic effectiveness of 5, 10, and 15 mg of delta-9-tetrahydrocannabinol
  in cancer chemotherapy: ophthalmologic implications. J. Clin. Pharmacol.
  21: 103S.
- Merritt, J.C. et at., 1980. Effect of marijuana on intraocular and
  blood pressure in glaucoma. Ophthalmology 87: 222.
- Merritt, J.C. et at., 1981. Topical delta-9-tetrahydrocannabinol in
  hypertensive glaucomas. J. Pharm. Pharmacol. 33: 40-41.
- Merritt, J.C. et at., 1981. Topical delta-9-tetrahydrocannabinol and
  aqueous dynamics in glaucoma. J. Clin. Pharmacol. 21: 467S-471S.
- Merritt, J.C. et at., 1980. Oral delta-9-tetrahydrocannabinol in heterogenous
  glaucomas. Ann. Opthalmol. 12: 8.
- Merritt, J.C. et at., 1982. Topical delta-9-tetrahydrocannabinol as
  a potential glaucoma agent. Glaucoma 4: 253-255.
- Shapiro, D., 1974. The ocular manifestation of the cannabinoids. Ophthalmologia
  168: 366-369.
Tulehdukset ja venähtymät
- Barret, M.L. et al., 1985. Isolation from Cannabis sativa
  L. of Cannflavon-a novel inhibitor or prostaglandin production. Biochem.
  Pharmacol. 34: 2019.
- Burstein, S.H. et al., 1989. Antagonism to the actions of platelet
  activating factor by a nonpsychoactive cannabinoid. J. Pharmacol. Exp.
  Therap. 251: 531-535.
- Evans, A.T. et al., 1987. Actions of Cannabis constituents on
  enzymes or arachidonate metabolism: anti-inflammatory potential. Biochem.
  Pharmacol. 36: 2037-2040.
- Formukong, E.A. et al., 1987. Cannabinoids, the active constituents
  of Cannabis sativa L. inhibit both human and rabbit platelet aggregation.
  Br. J. Pharmacol. 92(S): 601.
- Formukong, E.A. et al., 1989. The inhibitory effects of cannabinoids,
  the active constituents of Cannabis sativa L. on human and rabbit
  platelet aggregation. J. Pharm. Pharmacol. 41: 705-709.
- Formukong, E.A. et al., 1988. Analgesic and anti-inflammatory
  activity of constituents of Cannabis sativa L. Inflammation
  12: 361-371.
- Sofia, R.D. et al., 1973. Antiedemic and analgesic properties
  of delta-9-tetrahydrocannabinol compared with three other drugs. Eur.
  J. Pharmacol. 35: 7-16.
- Sofia, R.D. et al., 1974. Comparative anti-phlogistic activity
  of delta-9-tetrahydrocannabinol, hydrocortisone and aspirin in various
  rat paw edema models. Life Sci. 15: 251-260.
Mikrobi-infektiot
- Blevins, R.D. and Damie, M.R., 1980. The effect of delta-9-THC on Herpes
  simplex virus replication. J. Gen. Virol. 49: 427.
- Dahiya, M.S. and Jain, G.C., 1977. Antibacterial activity of cannabidiol
  and tetrahydrocannabinol. Indian Drugs Pharm. Ind. 12: 31-34.
- ElSohly, H.N. et al., 1982. Synthesis and antimicrobial activity
  of certain cannabichromene and cannabigerol related compounds. J. Pharm.
  Sci. 71: 1319-1323.
- Ferenczy, L. et at., 1958. An antibacterial preparatum from hemp (Cannabis
  sativa L.). Naturwissenschaften. 45: 188.
- Grlic, L., 1962. A comparative study on some chemical and biological
  characteristics of various samples of Cannabis resin. Bull. Narc.
  14: 37-46.
- Kabelik, J. et al., 1960. Cannabis as a medicament. Bull.
  Narc. 12: 5.
- Krejci, Z., 1958. Hanf (Cannabis sativa)- Antibiotisches heilmittel.
  2. Methodik und ergebnisse der bakteriologischen untersuchungen und vorlaufige
  klinische erfahrungen. Pharmazie 13: 155-164.
- Krejci, Z., 1970. Changes with maturation in amounts of biologically
  interesting substances of Cannabis. In The Botany and Chemistry
  of Cannabis, Proc. Conf., Joyce, C.R.B., Ed., J. & A. Churchill,
  London, pp. 49-55.
- Krejci, Z., 1961. The problem of substances with antibacterial action:
  Cannabis effect. Casop. Lek. Cesk. 43: 1341-1354.
- Martinec, T. and Felklova, M., 1959. Einfluss veraschiedener dungung
  suf die antibakterielle aktivitat des hanfes, Cannabis sativa L.
  Pharmazie 14: 276-279.
- Martinec, T. and Felkiova, M., 1959. Veranderungen der antibakteriellen
  aktivitat im verlaus der individuellen entwicklung des hanfes (Cannabis
  sativa L.). Pharmazie 14: 279-281.
- Radosevic, A. et al., 1962. Antibiotic activity of various types
  of Cannabis resin. UN Secretariat Doc. ST/SOA/SER.S/6. 9
  Jan. 25.
- Radosevic, A. et al., 1962. Antibiotic activity of various types
  of Cannabis resin. Nature 195: 1007-1009.
- Van Kingeren, B. and Ten Ham, M., 1976. Antibacterial activity of delta-9-THC
  and cannabidiol. Ant. van Leeuw. J. Microbiol. Serol. 42: 9.
Liikunnalliset sairaudet
- Consroe, P. et al., 1986. Open label evaluation of cannabidiol
  in dystonic movement disorders. Int. J. Neurosci. 30: 277-282.
- Consroe, P. et al., 1991. Controlled clinical trial of cannabidiol
  in Huntington's disease. Pharmacol. Biochem. Behav. 40: 701-708.
- Frankel, J.P. et al., 1990. Marijuana for Parkinsonian tremor.
  J. Neurol. Neurosurg. Psychiatry 53: 436.
- Hemming, M. and Yellowle, P.M., 1993. Effective treatment of Tourette's-Syndrome
  with marijuana. J. Psychopharmacol. 7: 389-391.
- Moss, D.E. et al., 1989. Nicotine and cannabinoids as adjuncts
  to neuroleptics in the treatment of Tourette syndrome and other motor disorders.
  Life Sci. 44: 1521-1525.
- Ruchman, M.C., 1988. Role of cannabidiol in the medical treatment of
  Meige's syndrome. Ear Nose Throat J. 67: 919.
- Sandyk, R. et al., 1986. Cannabidiol in dystonic movement disorders.
  Psychiatry Res. 18: 291.
- Snider, S.R. and Consroe, P., 1984. Treatment of Meige syndrome with
  cannabidiol. Neurology 34(S1): 147.
- Snider, S.R. and Consroe, P., 1985. Beneficial and adverse effects
  of cannabidiol in a Parkinson patient with sinemet-induced dystonic dyskinesia.
  Neurology 35(S1): 201.
Multippeli Skleroosi (MS-tauti), spastisuus ja muut lihashermosairaudet
- Clifford, David B., 1983. Tetrahydrocannabinol for tremor in Multiple
  Sclerosis. Ann. Neurol. 13: 669-671.
- Dunn, M. and Davis, R., 1974. The perceived effects of marijuana on
  spinal cord injured males. Paraplegia 12: 175.
- Elkin, R. et al., 1987. Delta-9-tetrahydrocannabinol: a novel
  treatment of inflammatory demyelination. Fed. Proc. 46: 1378.
- Greenberg, H.S. et al., 1990. Marijuana and its effect on postural
  stability in Multiple Sclerosis patients with controls. Neurology
  40(S1): 259.
- Hanigan, W.C. et al., 1986. The effects of delta-9-tetrahydrocannabinol
  on human spasticity. J. Am. Soc. Clin. Pharmacol. 39: 198.
- Lyman, W.D. et al., 1989. Delta-9-tetrahydrocannabinol: A novel
  treatment for experimental autoimmune encephalitis. J. Neuroimmunol.
  23: 73-82.
- Malec, J. et al., 1982. Cannabis effect on spasticity
  in spinal cord injury. Arch. Phys. Med. Rehab. 63: 116.
- Mauer, M. et al., 1990. Delta-9-tetrahydrocannabinol shows anti-spastic
  and analgesic effects in a single case double-blind trial. Eur. Arch.
  Psychiatry Clin. Neurosci. 240: 1-4.
- Meinck, H.M. et al., 1989. Effect of cannabinoids on spasticity
  and ataxia in Multiple Sclerosis. J. Neurol. 236: 120-122.
- Petro, D. 1980. Marihuana as a therapeutic agent for muscle spasm or
  spasticity. Psychosomatics 21: 81-85.
- Petro, D. and Ellenberger, C., Jr., 1981. Treatment of human spasticity
  with delta-9-tetrahydrocannabinol. J. Clin. Pharmacol. 21: 413S-416S.
- Truong, X.T. and Hanigan, W.C., 1986. Effect of delta-9-tetrahydrocannabinol
  on electromyographic measurements in human spasticity. J. Am. Soc. Clin.
  Pharmacol. Therap. 39: 232.
- Ungerleider, J.T. et al., 1987. Delta-9-tetrahydrocannabinol
  in the treatment of spasticity associated with Multiple Sclerosis. Adv.
  Alcohol Subst. Abuse 7: 39-50.
Niemann-Pickin tauti
- Burstein, S. et al., 1984. Stimulation of sphingomyelin hydrolysis
  by cannabidiol in fibroblasts from a Niemann-Pick patient. Biochem.
  Biophys. Res. Comm. 121: 168-173.
Opiaatti- ja Alkoholiriippuvuus
- Bhargava, H.N., 1976. Effect of some cannabinoids on naloxone-precipitated
  abstinence in morphine-dependent rats. Psychopharmacology 49: 267.
- Carder, B., 1975. Blockage of morphine abstinence by delta-9-THC. Science
  190: 590.
- Hine, B. et al., 1975. Morphine-dependent rats: blockage of
  precipitated abstinence by THC. Science 187: 443.
- Mikuriya, T., 1970. Cannabis substitution: an adjunctive tool
  in the treatment of alcoholism. Med. Times 98: 187-191.
- Rosenberg, C., 1976. The use of marijuana in the treatment of alcoholism.
  In The Therapeutic Potential of Marijuana, Cohen and Stillman, Eds.,
  Plenum Press, New York, pp. 173-185.
- Rosenberg, C.M. et al., 1978. Cannabis in the treatment
  of alcoholism. J. Stud. Alcohol 39: 155.
- Scher, J., 1971. Marijuana as an agent in rehabilitating alcoholics.
  Am. J. Psychiatry 127: 971-972.
Kivunlievitys
- Harris, L., 1976. Analgesic and antitumor potential of the cannabinoids.
  In The Therapeutic Potential of Marijuana, Cohen and Stillman, Eds.,
  Plenum Press, New York, pp. 299-305.
- Milstein, S.L. et al., 1975. Marijuana-produced changes in pain
  tolerance: experienced and non-experienced subjects. Int. Pharmacopsychiatry
  10: 177-182.
- Noyes, S.J., Jr. and Baram, D.A., 1974. Cannabis analgesia.
  Compr. Psychiatry 15: 5.
- Noyes, S.J., Jr. et al., 1975. The analgesic properties of delta-9-tetrahydrocannabinol
  and codeine. Clin. Pharmacol. Ther. 18: 84-89.
- Noyes, S.J., Jr. et al., 1975. The analgesic effect of delta-9-tetrahydrocannabinol.
  J. Clin. Pharamacol. 15: 139.
- Volfe, Z. et al., 1985. Cannabinoids block release of serotonin
  from platelets induced by plasma from migraine patients. Int. J. Clin.
  Pharm. Res. 5: 243-246.
- Zeidenberg, P., et al., 1973. Effect of oral administration
  of delta-9-tetrahydrocannabinol on memory, speech and perception of thermal
  stimulation: results with four normal human subjects. Preliminary report.
  Compr. Psychiatry 14: 549.
Vatsahaava
- Bateman, D.N., 1987. Delta-9-tetrahydrocannabinol and gastric emptying.
  Br. J. Clin. Pharmacol. 15: 139.
- Douthwaite, A.H., 1947. Choice of drugs in the treatment of duodenal
  ulcer. Br. Med. J. 43: 4514.
- Nalin, D.R. et al., 1978. Cannabis, hypochlrohydria and
  cholera. Lancet 2: 859.
- Sofia, R.D. et al., 1978. Evaluation of antiulcer activity of
  delta-9-tetrahydrocannabinol in the Shay rat test. Pharmacology
  17: 173.
1 maaliskuun, 1995
Reefer Madness

Reefer Madness

’There are 100,000 total marijuana smokers in the US, and most are Negroes, Hispanics, Filipinos and entertainers. Their Satanic music, jazz and swing, result from marijuana usage. This marijuana causes white women to seek sexual relations with Negroes, entertainers and any others.’

-Harry Anslinger, testifying to Congress, 1937

1 tammikuun, 1995
Santa Maria – Yrtti opettajana

SANTA MARIA

J.Papco, M.D. (High Times 9/93)
suom.Kapteeni Happo happo@sky.org

Monet Etelä-Amerikkalaiset uskonnolliset kultit pitävät Ayahuascaa,
banisteriopsis caapi-liaanista saatavaa uutetta "opettajien opettajana".
Tämän pyhän teen rituaalinen käyttö vie käyttäjänsä matkalle, jolla tämä
kamppailee korkeampien tajunnan tasojen saavuttamiseksi. Mystisten ja
hallusinatoristen kokemusten lisäksi käyttäjän näkemys elämänsä suunnasta
saa valtavasti uusia ulottuvuuksia. Erään tällaisen kultin johtaja
kanonisoi saamansa ilmestyksen jälkeen marijuanan uudella nimellä Santa
Maria. Kun Santa Mariaa käytetään samalla tavalla kuin Ayahuascaa, se voi
tuottaa samanlaisia syvällisiä kokemuksia. Seuraavien ajattelutapojen ja
tekniikoiden noudattaminen tarjoaa yhden keinon käyttää hyväksi ganjan
monia hyödyllisiä ominaisuuksia:

1. Santa Maria on elävä osa Luontoäitiä, ei mikään huume.
Ennakkokäsitykset on syytä unohtaa; polttaminen on pyhä seremonia, joka
edellyttää kunnioitusta. Aloita tällaisella ajatuksella: "Vieras voima
astuu nyt ruumiiseeni. Tahdon sulautua siihen, oppia siitä." Muista,
tämä ei ole sama asia kuin hankkiutua pilveen ja hypätä kyytiin pikku
ajelulle mielen vuoristoradalla. Sinun pitää olla ajajan paikalla Santa
Maria oppaanasi.
Kun poltat, aloita uloshengityksellä. Vedä savua
henkeen hitaasti, tasaisesti ja syvään, polttamatta kurkkuasi ja
yskimättä. Pidätä hengitystäsi niin kauan kuin se tuntuu miellyttävältä,
tämän jälkeen hengitä ulos nenän kautta.

2. Polta suitsuketta, kynttilän sytyttäminen on suositeltavaa. Tätä
tehdessäsi lausu yksinkertainen rukous, jossa kiität tämän pyhän elementin
läsnäoloa. Pyydä siltä valoa, voimaa, selkeyttä, ymmärrystä ja
viisautta. Tunne sen läsnäolo sisälläsi ja yritä muodostaa tunne veljeydestä
/sisaruudesta ihmiskunnan kanssa.

3. Keskittyminen on avaintekijä. Et onnistu, jos vain katselet taka-
alalla kun mielesi pomppii holtittomasti ympäriinsä. Valitse hetki,
jolloin olet yksin tai muuten ilman ulkoisia häiriötekijöitä. Keksi
aluksi joku mahdollisimman yksinkertainen puuha, jossa voit harjoitella
keskittymistä. Rutiinipuhteet – esimerkiksi siivoaminen, tiskaaminen,
kokkaaminen, peseminen tai kylpeminen – ovat hyvä lähtökohta.
Voit yllättyä huomaamaan, että nämä äärimmäisen yksinkertaiset ja nöyrät
puhteet ovat myöskin ylevimpiä.
Mikä tahansa luontoon liittyvä on suositeltavaa. Mikä tahansa rukous,
meditaatio, jooga tai harjoitus saa uusia ulottuvuuksia. Muusikot ja
muut taiteilijat saavat inspiraatiota ja sitkeyttä harjoitteluun.
Taiteiden ymmärtäminen monipuolistuu. Lukeminen voi olla aluksi vaikeata,
mutta se on erittäin suositeltavaa käsityskyvyn kasvattamiseksi.
Melkein mikä tahansa puuha kelpaa, kunhan pystyt keskittämään
kaiken huomiosi siihen mitä teet.

4. Kun havainnoit ympäristöäsi, yritä olla koko olemuksellasi läsnä
kuluvassa hetkessä. Pidä aistisi joka hetki äärimmilleen viritettyinä.
Kun koet ilmestyksiä, paina ne mieleesi ja jatka eteenpäin. Yritä
olla juuttumatta millekään tasolle ellet koe sitä tarpeelliseksi.
Älä arvostele ajatuksiasi vaan pysy avoimena niiden vastaanottamiselle.
Saatat kokea palkitsevasi tai rankaisevasi itseäsi, mutta älä
uppoudu näihin tuntemuksiin. Rentouta mielesi. Sinun tulisi olla
kuin vartiosotilas, jatkuvasti valppaana mutta kärsivällinen.
Varo joutumista pakkomielteiden tai vainoharhaisuuden kehään. Jos
huomaat mielesi kiertävän kehää, pysäytä kaikki ja siirry varovaisesti
takaisin kuluvaan hetkeen ilman levottomuutta. Menneellä ja tulevalla
on merkitystä vain suhteessa nykyhetkeen. Jos juutut paikallesi, pienestä
rukouksesta voi olla apua.
Älä huolehdi ajasta; se menettää kaiken merkityksensä kun lähestyt
Ikuista Hetkeä. Pyydä mieltäsi ja ruumistasi työskentelemään yhdessä
maailmakaikkeuden rytmin löytämiseksi. Ihanteena on täydellisen tietoisuuden
ja rentoutumisen saavuttaminen. Anna ilmestysten virrata
syvältä lävitsesi kuuntelematta sisäistä vuoropuhelua. Jos otat osaa
keskusteluun, keskitä kaikki huomiosi puhujaan.

5. Parantamiskyky on yksi Santa Marian monista ominaisuuksista. Sitä
varten tulisi lausua erityinen terveyteen viittaava rukous. Jotkut
ovat siunattuja kyvyllä parantaa millä tahansa pyhällä kasvilla.
Meille muille on apua pienestä valmistelusta. Tarkkaile ruumiisi perustoimintoja:
hengitystä, unta, ryhtiä, syömistä ja erittämistä.
Olennaista on tulla tietoisemmaksi kehon reaktioista muutoksiin ympäristössä,
ruuassa, stressissä jne. Mitä enemmän ponnistelet tämän
eteen, sitä enemmän Santa Maria opettaa.
Voimakkaat vatsan parantamiseen sopivat ominaisuudet tulee parhaiten
hyödynnettyä keskittymällä pureskeluun ja ruuansulatukseen, sen sijaan
että pelkästään tyydyttää hiukomisen. Syö ja juo hitaasti ja vain sen
verran, että syömisen halu katoaa. Alkoholilla on vastakkaisia vaikutuksia,
jotka voivat johtaa negatiivisiin sivuvaikutuksiin, joten sitä
kannattaa välttää Santa Marian kanssa työskenneltäessä.
Santa Maria sopii hyvin myös hengitysvaivojen hoitoon. Oikein käytettynä
aiemmin ilmenneiden loppuunpalamisen, apatian ja muistihäiriöiden
tilalle tulee parantava, energinen elämänvoima, mikä kohentaa terveyttä.

Esittämäni ajatukset ovat subjektiivisia ja niitä voidaan perustella
vain kokemukseen vetoamalla. Santa Marian kanssa työskentelyyn liittyvät
mahdollisudet ovat rajattomat, mutta tärkein tekijä on siinä
opittujen asioiden soveltaminen jokapäiväisessä elämässä. Tämä pyrkimys
keskittymiseen ja valaistumisen tarjoamien mahdollisuuksien täyteen
hyödyntämiseen on spirituaalista työtä ja voi olla tärkein tehtävä
mihin ikinä ryhdyt.

22 marraskuun, 1994
7 § perustelut

Huumerikoslain 7 § (tullut voimaan vuoden 1994 alussa)

Toimenpiteistä luopuminen

Huumausaineen käytöstä ja huumausaineen käyttöön liittyvästä
muusta tässä luvussa tarkoitetusta rikoksesta voidaan sen lisäksi,
mitä rikoslain voimaanpanemisesta annetussa asetuksessa tai tässä
laissa säädetään, jättää syyte ajamatta tai rangaistus tuomitsematta,
jollei teko olosuhteet huomioon ottaen ollut omiaan heikentämään
yleistä lainkuuliaisuutta. Syyte voidaan myös jättää ajamatta tai
rangaistus tuomitsematta, jos tekijä osoittaa sitoutuneensa
sosiaali- ja terveysviranomaisen hyväksymään hoitoon.

Lain yksityiskohtaisista perusteluista

Lain perustelut ovat samalla lailla lakitekstiä kuin itse pykälän
teksti. Ne ilmaisevat lainsäätäjän eli eduskunnan tahdon. Poliisien,
syyttäjien ja tuomioistuinten tulee ottaa ne huomioon lakia
sovellettaessa.

7 § perustelut

Perustelujen alussa viitataan toimenpiteistä luopumista koskeviin
yleisiin perusteluihin, jotka ovat tulleet voimaan vuoden 1991 alussa.

Säännösten perusteella

"syyttäjä saa jättää syytteen ajamatta
muunmuassa teon vähäisyyden, rikoksentekijän alaikäisyyden ja
oikeudenkäynnin kohtuuttomuuden tai tarkoituksettomuuden perusteella ja
tuomioistuin saa rikoslain 3 luvun 5 §:n (302/90) nojalla jättää
rangaistuksen tuomitsematta samantapaisilla perusteilla. Näitä säännöksiä
voidaan soveltaa myös huumausainerikoksiin. Siten esimerkiksi
kokeilukäyttö tai vähäisen määrän maahantuonti voidaan jättää syyttämättä
tai tuomitsematta teon vähäisyyden perusteella."

"Yleiset säännökset antaisivat sinänsä syyttäjille ja tuomioistuimille
riittävät valtuudet toimenpiteistä luopumiseen. Nykyisen (tarkoitetaan
vanhaa v. 1972 voimaan tullutta lakia) huumausainelain aikana näitä
valtuuksia ei kuitenkaan ole paljon käytetty, vaan toimenpiteistä
luopuminen on ollut harvinaista. Kuten yleisperusteluissa on esitetty,
tämän esityksen tarkoituksena on, että pelkän käytön tapauksissa
syyttämättä ja tuomitsematta jättämistä sovellettaisiin, jollei sitä
vastaan ole painavia syitä. Jotta tämä tavoite saavutettaisiin, lakiin
on otettu erityinen säännös toimenpiteistä luopumisesta. Erityissäännöksen
lisäksi voidaan soveltaa yleisiä toimenpiteistä luopumissäännöksiä,
mikä on selvyyden vuoksi todettu lakiteksissä.

Säännös koskisi ensisijaisesti huumausaineen käyttöä. Käytön
ohella säännös ulottuisi muuhunkin käyttöön liittyvään
huumausainerikokseen, koska käyttötilanteessa olisi epäjohdonmukaista
rangaista käytön valmistelemiseksi tehdystä maahantuonnista,
hallussapidosta tai valmistuksesta. Muiden rikosten tulisi
välittömästi liittyä tapahtuneeseen tai suunniteltuun omaan käyttöön.
Esimerkiksi valmistus tai maahantuonti myyntiä varten ei kuuluisi
tämän säännöksen alaan.

Toimenpiteistä luopuminen olisi mahdollinen kahdessa tilanteessa.
Ensinnäkin syyte voitaisiin jättää ajamatta tai rangaistus
tuomitsematta, jollei teko olosuhteet huomioon ottaen ollut
omiaan heikentämään yleistä lainkuuliaisuutta. Tätä harkittaessa
on otettava huomioon tilanne kokonaisuudessaan. Perustilanteena
olisi tapaus, jossa aikuinen yksin kotonaan käyttää itse hankkimiaan
tai valmistamiaan huumeita. Myös muutaman vakiokäyttäjän yhteinen
käyttö kotioloissa olisi usein rinnastettavissa yksinkäyttöön.
Jos taas huumeita käytetään julkisesti tavalla, joka on omiaan
johdattamaan muitakin käyttämään niitä, esimerkiksi musiikkijuhlilla
tai televisiolähetyksessä, tapausta ei yleensä voitaisi jättää
syyttämättä tai tuomitsematta. Yksityiskohtainen rajanveto jää
lainkäyttäjän tapauksittain tehtäväksi."

1 kesäkuun, 1994