Lähde: Hakkarainen, Pekka & Metso, Leena (2004) Suomalaisten suhtautuminen huumeisiin ja huumepolitiikkaan. Mielipiteet ja asenteet väestössä 2002 (Opinions and attitudes towards drugs and drug policy in Finland 2002). Yhteiskuntapolitiikka 1/2004
Stakes tiedote Nro 7/5.3.2004
Tilastokeskuksen keräämästä laajasta kyselyaineistosta ovat Stakesin tutkijat jälleen koonneet yhteen kuvan suomalaisten huume- ja päihdeasenteista. Suomalaisten asenteita huumeita ja huumepolitiikkaan on tutkittu 1990-luvun alusta saakka, minkä takia asenteiden muutoksesta on tarjolla vertailukelpoista aineistoa.
Vertailu on mielenkiintoista siksi, että suomalaisen huumepolitiikan yksi päätavoite on ollut kielteisten asenteiden luominen kansalaisten keskuuteen. Tästä tutkimuksessa todetaankin suoraan:
Tulokset osoittavat, että kannabis erotetaan kansalaisten riskikäsityksissä selvästi muista huumausaineista. Tulosten perusteella vaikuttaa siis siltä, että kannabiksen kokeilun kohdalla väestön kielteisten asenteiden ylläpidossa on epäonnistuttu. (s. 43)
Ainut asia, jossa riskiarviot ovat lientyneet, on suhtautuminen kannabiksen kokeiluun. Niiden osuus, jotka katsoivat, että kannabiksen kokeiluun kerran tai kaksi sisältyy enintään vähäinen riski tai ei lainkaan riskiä, lisääntyi vuosien 1996 ja 2002 välillä 26 prosentista 34 prosenttiin. (47)
1970- ja 1980-luvulla syntyneistä vastaajista 52 prosenttia piti vuonna 2002 kannabiskokeilujen riskejä enintään vähäisinä, kun vastaava osuus 1960-luvulla syntyneillä oli 34 prosenttia ja laski siitä edelleen tätä vanhempien keskuudessa. (48)
Kannabisasenteiden muutoksen merkitystä korostaa vielä se, että se on tapahtunut ilmapiirissä, jossa suomalaisten suhtautuminen tupakointiin ja humalajuomiseen on muuttunut kriittisemmäksi. (51)
Varmin tieto tuttava- ja ystäväpiiristä
Erityisesti suhtautuminen kannabikseen on tiiviisti yhteydessä siihen, onko henkilöllä huumeita käyttäviä ystäviä tai tuttavia. (50)
Asenteiden muutosta tarkastellessaan tutkimuksessa päädytään siihen, että kaikesta propagandasta ja valistuksesta huolimatta ihmiset muodostavat käsityksiään kokemusten kautta. Huumeongelma koetaan kaikista pahimpana siellä, missä sitä ei ole, ja nämä ihmiset ovat myös taipuvaisia näkemään huumeongelman isompana kuin alkoholiongelma. (42)
Erityisesti suhtautuminen kannabikseen on tiiviisti yhteydessä siihen, onko henkilöllä huumeita käyttäviä ystäviä tai tuttavia. Huumeiden käyttäjiä henkilökohtaisesti tuntevista vastaajista noin 40 prosenttia piti kannabiksen kokeilemisesta aiheutuvia riskejä enintään vähäisinä, kun niillä, jotka eivät tunteneet huumeiden käyttäjiä, vastaava osuus jäi 20 prosentin tietämille. Huumeita itse kokeilleista kannabiksen kokeilun riskit enintään vähäisiksi arvioi runsaat 80 prosenttia. (50)
Merkille pantavaa kuitenkin on, että nuorimmissa ikäryhmissä säännöllisen kannabiksen käytön ja tupakoinnin riskiarviot ovat samalla tasolla. Ekstaasin, amfetamiinin ja heroiinin säännöllisen käytön riskit arvioi suuriksi yli 90% vastaajista; olemattomina tai vähäisinä niitä ei pitänyt juuri kukaan. (44)
Nuoremmalla sukupolvella alkaa olla sen verran paljon kannabiksen käyttäjiä ystäväpiirissä, että he näkevät käytännön seuraukset. Tätä kautta käytön yleistyessä myös käsitykset siitä muuttuvat enemmän kuin millään virallisella valituksella voidaan pitää yllä.
Käytön dekriminalisointi
Perinteisessä valistuksessa kannabiksen käytön salliminen on kielletty sillä perusteella, että se lisäisi yhden päihteen muiden joukkoon ja kasaisi täten ongelmia. Tämä kanta ei ole ollut kestävä muiden maiden kokemusten perusteella, kun sekä tupakan että alkoholin kulutus on laskenut siellä, missä kannabiksen käyttö on lisääntynyt.
Myös Stakesin tutkimus tukee valistuksen kritiikkiä: tutkimuksessa todetaan, että huumeiden käytön dekriminalisointi ei aiheuttaisi kovinkaan dramaattista uusien käyttäjien vyöryä. (45)
Todellisuudessahan kieltolaista huolimatta kokeilunhaluisten on ollut suhteellisen helppo löytää kannabista. Puolet kannabista aikaisemmin kokeilleista oli sitä mieltä, että uudet kokeilut eivät heitä kiinnosta, vaikka ne eivät enää olisi laittomiakaan. Niistä vastaajista, jotka eivät olleet koskaan käyttäneet kannabista, vajaa neljä prosenttia ilmoitti olevansa kiinnostunut kokeilemaan sitä, jos se ei olisi laitonta. (45)
Britannia opettaa
Vastaavanlaisia koko väestön asennetutkimuksia huumeista ja huumepolitiikasta on tehty harvoissa maissa ja yhdeksi vertailukohteeksi tutkimuksessa otetaan Britannia.
Suomalaisten asenteissa ja mielipiteissä on nähtävissä sama kaava: suhtautuminen kannabikseen on lientynyt samalla, kun asennoituminen koviin huumeisiin on pysynyt erittäin torjuvana. Suomalaisten suhtautuminen kannabikseen on kuitenkin edelleen selvästi kriittisempää kuin brittien. Suomessa kannabismielipiteiden muutos on ollut Isoa-Britanniaa selkeämmin sukupolvi-ilmiö, joka on rajoittunut lähinnä 1970- ja 1980-luvulla syntyneisiin nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Jos suhtautuminen kannabikseen tulevien sukupolvien keskuudessa muotoutuu samaan tapaan, saattaa kannabisasenteiden vapaamielistyminen jatkua edelleen myös Suomessa. Tähän suuntaan viittaa englantilaistutkimuksen havainto, jonka mukaan ajatus siitä, että suhtautuminen huumeisiin tiukkenisi iän myötä nuorten siirryttyä työ- ja perhe-elämän vastuisiin ja rutiineihin (niin kutsuttu life-cycle-efekti), ei pitänyt kannabiksen kohdalla paikkaansa. (50)
Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää HS:n ja TS:n pääkirjoitusten hysteerinen äänensävy: ne ovat hyödyntäneet ja ruokkineet irrationaalista puolta huumeongelmasta. Ainoa asia, mitä tutkimuksessa voisi kritisoida on nimittää kielteinen suhtautuminen kannabikseen "kriittiseksi" kun se näyttää kritiikittömyydeltä tiedotusvälineiden isällisen kieltolakikoneistoa kannattavan mielipidevallan edessä.
Yllättävää kriittisyyttä löytyy sen sijaan suomalaisten asenteissa kontrollijärjestelmää kohtaan. Ylipäänsä kontrollikoneisto koetaan legitiiminä, mutta ankaria rangaistuksia kannattaa vain alle puolet vastanneista ja peräti 15% kyseenalaistaa niiden vaikutuksen huumeongelman ratkaisussa.
1990-luvulla Suomeen tulleet ns. haittojen vähentämiseen pyrkivät toimintamallit saavat hivenen yllättäen suomalaisten tuen, vaikka tätä politiikkaa aikoinaan kritisoitiin ankarasti kriminaalikontrollia edustavien piirien taholta. Kaikki tämä kertoo siitä, että muutos on mahdollista myös huumepolitiikassa.
Kannabiskokeilujen riskit nuorten mielestä pieniä
Lähde: Helsingin Sanomat 6.3.2004
Asenteet tupakointiin ja humalajuomiseen kiristyivät
Nuorten suhtautuminen kannabiskokeiluihin on lieventynyt. Noin puolet alle 35-vuotiaista pitää kannabiksen kokeilun riskejä vähäisinä tai olemattomina.
Toisaalta nuorten asenteet tupakointiin ja humalajuomiseen ovat tiukentuneet, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen Stakesin erikoistutkija Pekka Hakkarainen kertoo.
"Nuorten, alle 35-vuotiaiden asennoituminen kannabiskokeiluun on selvästi lieventynyt vanhempiin ikäluokkiin verrattuna. Tosin kannabiksen säännölliseen käyttöön suhtaudutaan edelleenkin huomattavasti pidättyvämmin. Alle 35-vuotiaistakin vain yksi kymmenestä pitää säännöllisen käytön riskejä vähäisenä", Hakkarainen sanoo.
Kun vielä 1996 kaikenikäisistä vastaajista vain neljännes piti kannabiksen kokeilun riskejä vähäisinä tai olemattomina, niin nyt sitä mieltä oli jo 34 prosenttia vastaajista.
Suomessa asenteiden muutos on sukupolvi-ilmiö toisin kuin Britanniasssa. Siellä suhtautuminen kannabikseen on vapaamielistynyt kaikissa ikä-ryhmissä.
Asenteiden lieventyminen rajoittuu Suomessa 1970- ja 1980-luvuilla syntyneisiin.
Viidennes alle 25-vuotiaista arvioi myös ekstaasin kokeilun riskit vähäisiksi.
Kannabiksen ja ekstaasin säännöllistä käyttöä nuoret pitivät kuitenkin riskialttiina. Heroiiniin kaikenikäiset suhtautuvat hyvin torjuvasti.
"Kannabiskokeilut lisääntyivät selvästi 1990-luvulla ja se näkyy myös asenteissa. Kannabista kokeilleet pitävät riskejä vähäisinä ja kertovat kokemuksistaan myös kavereilleen. Myös niiden nuorten asenteet ovat lievemmät, joiden tuttavapiirissä on kannabista kokeilleita", Hakkarainen sanoo.
Tupakan riskeistä kertova valistus sen sijaan on mennyt hyvin perille. Vuonna 1996 vielä kolmisenkymmentä prosenttia vastaajista katsoi, että askillisen sauhuttelu päivässä ei ole mikään suuri terveysriski. Nyt sitä mieltä on enää alle kymmenen prosenttia.
Hakkaraisen mukaan tutkimus vahvistaa sen, että suomalaiset tukevat vallitsevaa huumepolitiikkaa, eikä huumeiden laillistaminen saa kansalta juurikaan kannatusta.
Suomalaisten huoli huumeongelmasta on myös jatkuvasti lisääntynyt. Noin 40 prosenttia vastaajista pelkäsi joutuvansa väkivällan kohteeksi huumeiden vuoksi.
"Kun moni nuori on kokeillut huumeita ja yli puolella on ystäviä, jotka ovat kokeilleet tai käyttäneet huumeita, tämä asettaa uusia haasteita valistukselle", Hakkarainen sanoo.
Stakesin tutkimuksessa haastateltiin 4053 satunnaisotannalla valittua 15-69-vuotiasta. Kysely tehtiin 2002 ja vastausprosentti oli 63. Vastaavia tutkimuksia tehtiin 1990-luvulla parin vuoden välein.
Valitettava muutos huumeasenteissa
Lähde: Helsingin Sanomat, pääkirjoitus 7.3.2004
Kansalaisten suhtautumisessa lieviin huumeisiin on tapahtunut huolestuttava muutos. Stakesin tutkimuksen mukaan tupakan ja alkoholin säännöllisen käytön riskit mielletään suuremmiksi kuin kannabiksen kokeilu. Niiden osuus, jotka katsovat, että kannabiksen kokeiluun sisältyy enintään vähäinen riski tai ei riskiä ollenkaan, lisääntyi vuosien 1996 ja 2002 välillä 26 prosentista 34 prosenttiin.
Tulos kertoo, että huumekokeilun vaaroja ei tiedosteta tarpeeksi. Mikä tahansa huume, myös kannabistuotteet, aiheuttaa riippuvuutta ja johtaa usein kovempien aineiden käyttöön. Tutkimus osoittaa, että yhä useampi ymmärtää tupakan ja alkoholin haitallisuuden. Sama ymmärrys on saatava koskemaan kaikkia huumeita.
Lohdullista on se, että hyvin harva olisi valmis kokeilemaan lieviä huumeita, jos niiden käyttö olisi laillista. Asenteet kovia huumeita kohtaan ovat myös pysyneet tiukkoina.
Tutkimus antaa huumeidenvastaista työtä tekeville mielenkiintoista tietoa. Lähes jokainen vastaaja uskoo lapsi- ja nuorisotyön estävän tehokkaimmin huumeiden pariin joutumisen. Sen sijaan esimerkiksi ankarien rangaistusten pelkoon ei usko kuin alle puolet vastaajista. Poliisin toimintaa pitää tärkeänä kaksi kolmasosaa.
Huumeista ja niiden vaikutuksista saa tietoa monista lähteistä. Yllättävää on, että internetin merkitys tietolähteenä arvioitiin vähäiseksi. Tiedotusvälineet, koulut ja koti mielletään tärkeimmiksi, ja myös ystävien ja tuttavien osuus on merkittävä.
Huumeongelma kasvoi räjähdysmäisesti 1990-luvulla. Se on edelleen suuri yhteiskunnallinen ongelma, jonka vakavuus ei näytä nuorille selvinneen. Tarvitaan entistä tehokkaampaa valistusta korostamaan myös mietojen huumeiden käytön haitallisuutta.
Huolestuttava asennemuutos
Lähde. Turun Sanomat, pääkirjoitus 8.3.2004
http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:0:0;4:8:0:1: 2004-03-08;4:139:0:0:0;6:1:0:0:0;4:140:0:0:0,104:8:210088,1:0:0:0:0:0:
Nuorten päihdeasenteissa on tapahtumassa huolestuttavaa eriytymistä. Tupakointi ja humalahakuinen juominen ovat kääntyneet lievään laskuun, kun taas suhtautuminen huumeisiin on yhä suvaitsevaisempaa.
Viime viikolla julkistettu Stakesin valtakunnallinen kouluterveyskysely kertoo, että viidennes varsinaissuomalaisista peruskoulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista polttaa tupakkaa päivittäin. Yhtä suuri osa nuorista juo itsensä tukkihumalaan vähintään kerran viikossa.
Tilannetta sinällään ei voi parhaalla tahdollakaan pitää hyvänä, vaikka juopottelu on parissa vuodessa vähentynyt kahdeksan ja savuttelu kolme prosenttiyksikköä. Nuorten terveyttä ajatellen päihteiden käyttö on edelleen aivan liian yleistä ja rajua. Kun 14-vuotiaalla viinan juonti kuuluu normaalina osana viikonloppuun, asiat ovat kaikkea muuta kuin oikealla tolalla.
Toisenlaista huolen aihetta antaa Tilastokeskuksen kyselyaineiston pohjalta tehty tutkimus, jonka tuloksia vedetään yhteen Stakesin Yhteiskuntapolitiikka-lehden tuoreessa numerossa. Sen mukaan lähes puolet alle 35-vuotiaista pitää kannabiksen ja muiden niin sanottujen lievien huumeiden kokeilua riskittömänä. Synteettisen ekstaasi-huumeen kokeilun vaarat arvioi vähäisiksi joka viides alle 25-vuotias.
Asenteiden vapaamielistyminen on tutkijoiden mukaan sukupolvi-ilmiö, joka rajoittuu 1970- ja 1980-luvuilla syntyneisiin ikäluokkiin. On kuitenkin vaara, että parikolmekymppisten esimerkki leviää nuorempiin ikäryhmiin. Harhaiset käsitykset kannabis-tuotteiden riskittömyydestä "krapulattomana" vaihtoehtona lankeavat koulunuorten keskuudessa epäilemättä otolliseen maaperään.
Valistuksen virittämistä sen ymmärtämiseksi, ettei vaaratonta huumetta ole olemassakaan, pitää jatkaa. Askel marihuanan polttamisesta heroiinin kaltaisiin koviin huumeisiin on käytännössä usein pelottavan lyhyt.
Kovien huumeiden käyttö on ollut Suomessa näihin asti suhteellisen vähäisten. Afganistanista ja muualta Keski-Aasiasta alkavan kansainvälisen huumekaupan pelätään vastaisuudessa pyrkivän käyttämään Suomea kauttakulkureittinä, mikä tietää olennaista muutosta myös täkäläisten markkinoiden tarjontaan.