Blog

  • Britannia: Savua silmiin…

    Britannia

    Savua silmiin…

    Lähde: The Guardian 7.7.2004

    http://www.guardian.co.uk/drugs/Story/0,2763,1255715,00.html

    Me tiedämme jo sen aiheuttavan mässyt ja saavan ihmiset kikattamaan.
    Nyt tutkijat väittävät löytäneensä kannabiksesta
    vielä uuden ominaisuuden: se parantaa pimeänäköä.

    Tutkijat tekivät löytönsä marokkolaisten kalastajien
    innoittamina. Nämä eivät menettäneet suuntavaistoaan
    poltettuaan reilut määrät kannabista vaan näyttivät
    jopa suunnistavan paremmin pimeässä.

    Pimeänäköä mittaavien laitteiden kanssa tutkijat
    suuntasivat Marokon kannabiskaupan keskukseen Rif-vuoristoon. Uusimmassa
    Journal of Ethnopharmacology -lehdessä tutkijaryhmä kirjoittaa,
    että "korkealaatuista sihdattua kannabista sekoitetiin tupakkaan suhteessa
    2:1, minkä koehenkilöt polttivat perinteisillä sebsi-piipuilla."

    Kokeneiden marokkolaisten vapaaehtoisten pyydettiin ottamaan lukuisia
    henkosia.

    Vapaaehtoisten koetulokset osoittivat jatkuvaa paranemista, mikä
    sai tutkijat suosittamaan lisätutkimuksia aiheesta.

    Koetulokset tukevat myös Observer -lehden kolumistin Sue Arnoldin
    väitteitä, joka kärsii retinitis pigmentosasta ja on virallisesti
    luokiteltu sokeaksi. Hän huomasi useampi vuosi sitten, että vahva
    Jamaikan skunkki auttoi häntä näkemään selvästi
    hetken aikaa. Hän on myös varoittanut sivuvaikutuksista, jotka
    saattavat haitata navigointia yössä.

    "Ainut ongelma oli se, etten pysynyt pystyssä".

  • EU: Kannabiksen vahvuus Euroopassa

    EU

    Kannabiksen vahvuus Euroopassa

    Lähde: Insights No 6: An overview of cannabis potency in Europe

    http://www.emcdda.eu.int/index.cfm?fuseaction=public.AttachmentDownload&nNodeID=2950&slanguageISO=EN

    Euroopan huumetietokeskus perustettiin aikoinaan 1990-luvun alussa tarjoamaan
    asiapohjaa huumepolitiikan tekemiseksi. Tässä tehtävässä
    laitos julkaisi raportin kannabiksen vahvuudesta Euroopassa. Kannabiksen
    laillistamispyrkimykset ympäri maailman ja varsinkin Euroopassa ovat
    herättäneet paljon keskustelua, mikä ei ole kaikilta osin
    ollut asiallista.

    EMCDDA aikoo kuluvan vuoden aikana käsitellä sitä useammassakin
    yhteydessä. Ensimmäisenä ilmestyi kansainvälisenä
    huumeiden vastaisena päivänä 26.6. raportti kannabiksen
    vahvuudesta Euroopassa.

    Tämä tutkimus aloitettiin viime aikoina heränneestä
    huolesta, että kannabis olisi nykyään paljon vahvempaa kuin
    ennen, ja että kasvanut vahvuus johtaisi käyttäjien terveysongelmien
    lisääntymiseen. Tällainen on huolestuttavaa, koska kannabis
    on eniten käytetty laiton huume EU:ssa monien maiden ilmoittaessa
    elinikäisen käytön ylittävän 20% väestöstä.
    Lisäksi sitä kokeilevien ja paljon käyttävien määrä
    on noussut viimeisen 10 vuoden aikana.

    EMCDDA:n johtaja Georges Estievenart: "Nykyisin saatavilla olevan kannabiksen
    vahvuudesta arvaillaan paljon mutta siitä on vähän tutkittua
    tietoa. Tämä raportti auttaa tutkimusta tarjoamalla laajan katsauksen
    kannabiksen vahvuuden vaihteluista Euroopassa."

    Kannabiksen vahvuuden määrittely

    Kannabiksen vahvuus määritellään sen pääasiallisen
    vaikuttavan aineen, delta 9 -tetrahydrocannabinolin eli THC:n määränä
    kasvimateriaalista. Tämän vahvuuden analysoimista vaikeuttavat
    seuraavat tekijät:

    Ensiksikin kannabista löytyy eri muodoissa tavallisimmin kannabispihkana
    eli hasiksena ja yrttimuodossa eli marihuanana sekä huomattavasti
    harvemmin öljynä. Nämä tuotteet ovat eri vahvuisia
    mutta vahvuus voi vaihdella saman tuotteen eri erissä sekä saman
    erän sisällä. Kasvimuodossa oleva kannabis on erityisen
    haasteellinen testattava, koska THC-pitoisuus vaihtelee suuresti kasvin
    eri osien välillä ja siksi testattu näyte ei välttämättä
    edusta koko erää.

    Toiseksi kannabiksen THC-tasossa tapahtuu myös luonnollista vaihtelua.
    Tämä vaihtelu johtuu erilaisista kasvatusmenetelmistä tai
    maantieteellisestä sijainnista. Mutta vaihtelua esiintyy myös
    samalla tavalla kasvatettujen kasvien välillä.

    Kolmanneksi tuotteen ikä on ratkaiseva. THC:n hajoamisnopeus huonelämpötilassa
    on arvioitu 17%:ksi vuodessa ja THC hajoaa liki tyystin kahden vuoden varastoinnin
    aikana. Tämän takia vahvuuden testaamiseen vaikuttaa se, kuinka
    kauan kannabista on kuljetettu ja varastoitu – ennen ja jälkeen takavarikoinnin.

    Lopuksi THC:n mittaamisessa nousevat esille analyyttiset ongelmat: eri
    laboratorioilla voi olla erilaisia testausmenetelmiä tai niissä
    voidaan mitata THC:tä erilaisilla standardeilla. Eri maissa on erilaisia
    näytteenottomenetelmiä tai mitataan vain muutamia näytteitä.
    Yhdessä nämä kaikki tuottavat epäluotettavia tai epätarkkoja
    tuloksia, mikä vaikeuttaa kehityksen arvioimista ja alentaa historiallisen
    tiedon luotettavuutta. Tulisikin kehittää standarditestaus- ja
    näytteenottomenetelmät, jotta saataisiin selvä kuva kannabiksen
    vahvuudesta ja voitaisiin tarkastella sen kehitystä ajan mittaan.

    Tuodun kannabiksen THC-pitoisuuden luonnollinen vaihtelu ylittää
    ne Euroopassa havaitut pitkäaikaiset vahvuuden vaihtelut viime vuosina.
    Tämä tarkoittaa sitä, että tavallinen kannabiksen käyttäjä
    kaiken todennäköisyyden mukaan altistuu sekä vahvalle että
    miedolle kannabikselle mutta tämä ei ole uusi ilmiö, koska
    jotain vahvaa kannabista on ollut aina tarjolla.

    Ei merkittävää kannabiksen vahvuuden kasvua
    Euroopassa

    Tämä tutkimus osoittaa, että kun arvioidaan Euroopassa
    saatavilla olevien kannabistuotteiden yleinen vahvuus, ei löydy todisteita
    vahvuuden merkittävästä kasvusta. Tämä johtuu
    siitä, että suurimmassa osassa EU-maista tänne tuotu kannabis
    (yrtti ja hasis) hallitsee markkinoita ja on pysynyt samanvahvuisena vuosien
    mittaan. Tieto vahvuudesta ja erilaisten tuotteiden suhteellinen kulutus
    kussakin maassa voidaan koota yhteen ja koota sellainen THC-tason yleinen
    kehitys, jonka kannabiksen käyttäjät kokevat. Tätä
    voidaan nimittää "todelliseksi vahvuudeksi", mikä saadaan
    painottamalla kunkin tuotteen vahvuus sen markkinaosuudella ja kokoamalla
    yhteen nämä yksittäiset arvot, jotta saadaan kannabiksen
    keskimääräinen vahvuus kunakin ajankohtana

    Raportti osoittaa, että kannabiksen todellinen vahvuus melkein
    kaikissa EU-maissa on pysynyt vakiona monta vuotta n. 6 – 8 %:ssa THC.tä.
    Ainut poikkeus on Hollanti, missä vuosina 2001 – 2002 se oli saavuttanut
    16% suurelta osin kotona tehokasvatetun kannabiksen lisääntyneen
    saatavuuden takia.

    Tehoviljelty kannabis vahvempaa

    Tutkimus osoittaa, että muutamissa maissa havaittu kannabiksen
    vahvuuden nousu johtuu lähes yksinomaan kotikasvatetun kannabiksen
    yrttimuodon kulutuksen kasvusta, jota kasvatetaan tehokkailla vesiviljelytekniikoilla.
    Kannabiksen sisäkasvatusta löytyy lähes kaikista Euroopan
    maista mutta tuotuja tuotteita käytetään silti useimmin.

    Tällä tavalla kasvatettu kannabis on EU:ssa yleensä hyvin
    vahvaa, usein 2 tai 3 kertaa vahvempaa kuin Pohjois-Afrikasta, Karibian
    alueelta ja Kauko-Idästä tuotu yrttimuotoinen kannabis, mitä
    kasvatetaan luonnon olosuhteissa ja missä varastointi- ja kuljetusajat
    alentavat THC-pitoisuutta. Mutta silti tuodun ja tehokasvatetun kannabiksen
    vahvuuksissa on huomattavan paljon päällekkäisyyttä
    tänne tuodun kannabiksen ollessa joskus vahvimpien näytteiden
    joukossa.

    Vaikka monissa EU-maissa löytyy jonkin verran tehokasta kannabiksen
    kotikasvatusta, tämän tyyppisen kannabiksen markkinaosuus on
    luultavasti pieni mutta sen epäillään kasvavan, mikä
    korostaa tarvetta valvoa markkinoita paremmin. Hollanti on yksi poikkeus,
    missä tehokasvatetun kannabiksen (nederwiet) runsaan kotimaisen tuotannon
    johdosta arvioidaan paikallisesti kasvatetun yrttimuotoisen kannabiksen
    tyydyttävän yli 50%:n kannabismarkkinoista, vaikka vain osa tästä
    on erityisen vahvaa. Kotikasvatetun yrttimuotoisen kannabiksen suurempi
    vahvuus verrattuna tuotuihin tuotteisiin johtunee useista tekijöistä:
    genetiikka (siemenlajikkeet), ympäristö (erikoisvalaistus, ravinnelisät,
    keinotekoinen päivänpituus sekä muut olosuhteet) ja tuoreus
    (tuotanto on lähempänä kuluttajaa eikä tapahdu THC:n
    hajoamista varastoinnissa).

    Euroopan kannabismarkkinoiden vaihtelu

    Lainvalvontaviranomaisten kansalliset tilastot osoittavat, että
    EU on kannabishartsin eli hasiksen pääkuluttaja maailmassa. Hasiksen
    takavarikot ovat tavallisempia Länsi- kuin Itä-Euroopassa. Vuosina
    1996 – 2001 hasis muodosti 79% kaikesta Länsi-Euroopassa takavarikoidusta
    kannabiksesta kun taas Itä-Euroopassa vain 13%. Tämä johtuu
    maailman suurimman hasiksen tuottajan, Marokon maantieteellisestä
    asemasta.

    Kannabiksen kulutusarvioiden mukaan Euroopan maat jakautuvat kahteen
    selvään ryhmään. Joissakin maissa yrttimuotoisella
    kannabiksella on suurin markkinaosuus kuten esimerkiksi Belgiassa (80%),
    Tsekkoslovakiassa (90%), Eestissä (85%) ja Itävallassa (70%)
    kun taas Hollannissa kotimaassa kasvatetun yrttikannabiksen markkinaosuus
    on 67%, maahantuodun yrttikannabiksen 3% ja maahantuodun hasiksen 29%.
    Muualla hasis vallitsee markkinoita, mm. Saksassa (60%), Irlanti (90%),
    Portugal (90%) ja Britannia (70%). Yrttimuotoisen kannabiksen käyttö
    Itä-Euroopassa sopii edellä mainittuun takavarikkoluvuista saatuun
    malliin ja heijastaa näiden markkinoiden etäisyyttä Pohjois-Afrikan
    tuotantoalueilta.

    Britanniassa yrttimateriaalin, mistä noin puolet on maahantuotua,
    arvioidaan muodostavan vain puolet kaikesta kannabiksen kulutuksesta. Myös
    kannabissavukkeiden tutkimus Irlannissa osoitti hasiksen vallitsevaa asemaa:
    yli 90% savukkeista oli sitä. Näissä maissa kannabissavukkeiden
    sisältö on viimeisten 20 vuoden aikana ollut "huomattavan samanlainen".
    Britanniassa tehty tutkimus osoittaa, että tyypillinen kannabissavuke
    Britanniassa sisältää noin 200 mg yrttimuotoista kannabista
    tai 150 mg hasista, mikä vastaa noin 10 mg:aa THC:tä. Samanlaisia
    tuloksia saatiin Irlannissa tehdystä tutkimuksesta, missä savukkeiden
    keskimääräinen yrttikannabispitoisuus oli 260 mg ja keskimääräinen
    hasispitoisuus 102 mg.

    USA:n ja Euroopan välillä on myös suuria eroavuuksia
    käyttömuodoissa.
    Euroopassa molempia kannabiksen muotoja poltetaan tupakkaan sekoitettuna.
    USA:ssa joko kotimaassa kasvatettua tai Kanadasta tai Meksikosta tuotua
    yrttimuotoista kannabista tavallisesti poltetaan mutta hasista tavataan
    harvoin.

    Lisääkö vahva kannabis terveyshuolia ?

    Jos tehokasvatettu kannabis ottaa yhä suuremman markkinaosuuden
    tulevaisuudessa, mikä vaikutus sillä on käyttäjän
    terveyteen?

    Suurin osa tämän alueen tutkimuksesta tulee USA:sta ja sen
    pätevyys Euroopan tilanteessa on kyseenalainen, koska nauttimistavat
    vaihtelevat. Yksi suurimmista ratkaisemattomista kysymyksistä on,
    käytetäänkö vahvempaa kannabista yksinkertaisesti vähemmän
    saman vaikutuksen saamiseksi. Tässä tapauksessa vahvemman kannabiksen
    käyttö ei välttämättä johda suurempaan altistukseen
    eli THC-pitoisuuteen veressä eikä lisääntyneisiin terveyshaittoihin.

    Vastaavasti käyttäjän ajan myötä saamaan kokonaisTHCmäärään
    vaikuttaa aloitusikä, käytön intensiivisyys ja kokonaiskäyttöaika.
    Yhdessä australialaisessa tutkimuksessä päädyttiin
    siihen, että kannabiksen käyttäjien elinikäinen annos
    olisi noussut mutta tämä johtui ensisijaisesti siitä, että
    käyttö aloitettiin aikaisemmin ja se jatkuu pitempään,
    kuin siitä, että saatavilla olisi vahvempia kannabistuotteita.

    Joka tapauksessa on hyvin uskottavaa, että joitakin terveysongelmia
    ja varsinkin akuutteja ongelmia, kuten paniikkikohtauksia ja vähäisiä
    psykologisia ongelmia, voi sattua vahvan kannabiksen käyttäjille.
    Kun ottaa huomioon esille nousseen huolen kannabiksen ja vakavien pitkäaikaisten
    psykologisten ongelmien yhteydestä, emme voi täysin pois sulkea
    vahvan kannabiksen haitallisia seurauksia.

    Näiden tarkastelujen jälkeen on pakottava tarve tarkkailla
    erilaisten kannabistyyppien saatavuutta Euroopan laittomilla huumemarkkinoilla
    ja tutkia kannabiksen käyttäjien käyttäytymistä,
    THC:n annoskohtaista saatavuutta sekä akuuttien ja kroonisten terveysongelmien
    kehitystä.

    EMCDDA:n mukaan ei löydy todisteita Euroopassa käytetyn kannabiksen
    THC-tason merkittävästä muutoksesta kokonaisuudessaan. Tämä
    johtuu siitä, että tänne salakuljetettu kannabis hallitsee
    markkinoita, ja vaikka vahvuus vaihtelee huomattavasti yksittäisissä
    näytteissä, on keskimääräinen vahvuus säilynyt
    vakaana. Euroopassa tehokasvatetun vahvan kannabiksen saatavuus herättää
    kasvavaa huolta. Siellä missä raportoidaan kannabiksen vahvuuden
    muutoksista, viitataan melkein poikkeuksetta tällaisiin kannabistuotteisiin.

    EMCDDA:n johtaja Estievenart: "Tästä tutkimuksesta voidaan
    päätellä, ettei meidän kannata olla paniikin lietsojia
    eikä myöskään liian hyvätahtoisia nykyään
    saatavilla olevan kannabiksen vahvuuden suhteen. Euroopassa uusilla kasvatusmenetelmillä
    kasvatettu kannabis on vahvuudeltaan vahvempaa, vaikkakin tämä
    tuote on suhteellisen harvinaista suurimmassa osassa maita. Mutta tämä
    voi muuttua ja siksi meidän tulee valvoa tilannetta tarkkaan ja yrittää
    ymmärtää, mikä vaikutus vahvemmalla kannabiksella mahdollisesti
    on kannabiksen käyttäjien terveyteen."

    Ainakaan Suomen viranomaisilla ei ole pokeria väittää
    mitään kannabiksen vahvuudesta: Suomesta tutkimukseen oli saatu
    yhdeltä vuodelta tieto, että kannabiksen lehden vahvuus oli 2%!

    Vahvan kannabiksen teoria savuna ilmaan

    Lähde: The Guardian 26.6.2004

    http://www.guardian.co.uk/drugs/Story/0,2763,1247693,00.html

    USA:n "huumetsaari" John Walters ja toksikologi John Henry St Maryn
    sairaalasta Länsi-Lontoossa ovat niiden joukossa, jotka varoittelevat
    nykyisellä kannabiksella olevan vain vähän tekemistä
    sen kannabiksen kanssa, jota markkinoilla oli 30 vuotta sitten aiheuttaen
    vakavia terveyshaittoja säännöllisille käyttäjille.

    Tänne tuodun hasiksen vahvuus on tavallisesti 6% verrattuna "skunkin"
    ja muiden supervahvojen lajikkeiden 30%:iin, joista professori Henry ja
    muut varoittelevat. Sinsemillan, pölyttämättömän
    kasvin, mikä tuottaa vahvoja lajikkeita, vahvuus on kaksinkertaistunut
    vuodesta 1995 mutta vain 6%:sta 12%een.


  • YK: Kansainvälisen huumekieltolain ratkaisematon ristiriita

    YK

    Kansainvälisen huumekieltolain ratkaisematon ristiriita

    Lähde: UNDCP 25.6.2004

    http://www.unodc.org/unodc/en/world_drug_report.html

    YK:n alaisen Huume- ja rikostoimiston, UNDCP:n, uusimmassa vuosiraportissa
    väitetään, että voimassaolevan kansainvälisen
    huumekieltolain eli huumevalvonnan ansiosta laittomat huumeet eli mm. kannabis
    olisivat tarkemmin valvottuja kuin lailliset eli mm. tupakka (s. 25).

    Kun sivulla 127 arvioidaan takavarikkolukujen perusteella, että
    maailman kannabistuotanto olisi 32 000 tonnia, sanotaan heti perään
    tämän olevan minimiarvio. Tämäkin tekee yli 200 grammaa
    kutakin arvioitua käyttäjää (140 milj.) kohti. Lisäksi
    raportissa arvioidaan maailmasta löytyvän runsaasti ennen havaitsemattomia
    kannabisviljelmiä Aasiasta ja Afrikasta (s. 126).

    Kokonaisarviot perustuvat maakohtaisiin arvioihin, ja maailman suurimman
    kannabiksen kuluttajan eli USA:n luvuista löytyy hämmästyttävää
    klappia: tuotanto- ja kulutusarvioiden ero on peräti 18 kertainen!

    Tämä viittaa siihen, että YK:n määrittelyt
    kannabiksen väärinkäyttäjistä eivät kata
    enää kaikkea kannabiksen kulutusta vaan löytyy paljon ns.
    harmaata aluetta, mikä kasvaa kannabiksen käytön ja kasvatuksen
    normalisoituessa. Pelkästään kannabiksen uusia lääkekäyttäjiä
    tulee vuosittain jo kymmeniä tuhansia.

    Teknologinen välttämättömyys vai epidemia

    Toinen silmiintökkivä asia raportissa on sen pyrkimys saada
    tieteellistä pohjaa väitteilleen. Mm. Unicef on julkaissut hyvää
    analyysia maailmankaupan rakenteen muutoksen ja kylmän sodan loppumisen
    vaikutuksista kansainvälisen huumekaupan kehittymiseen. Luvussa "poliittinen
    maisema" pyöritellään puolen sivun verran termejä "globalisaatio"
    ja "modernisaatio" (s. 29) mutta huumeiden käytön leviämisen
    selitykseksi löytyy 60-lukulainen epidemiamalli.

    UNDCP:n mukaan urbanisaatio luo ne olosuhteet, joissa huumeiden käyttö
    leviää kuin tauti. Tämä antaakin YK:lle vain hyvän
    syyn onnitella itseään: kaupungistumisesta huolimatta 3% maailman
    15 vuotta täyttäneestä väestöstä käyttää
    laittomia huumeita, noita tarkimmin valvottuja.

    Toisaalta raportissa selitetään tupakan ja alkoholin käytön
    leviämistä niinkin laajamittaisiksi (29% maailman yli 15 vuotiaista
    käyttää tupakkaa) teknologisella välttämättömyydellä
    (s. 28). YK:ssa ollaan koko huumeiden kieltolain ajan kieltäydytty
    asettamasta päihteitä ja niitä kauppaavia ylikansallisia
    eli pääasiassa USA:laisia yrityksiä minkäänlaisen
    valvonnan alaisuuteen kehitysmaiden toistuvista vetoomuksista huolimatta.

    Tästä on seurauksena mm. se, että kaikkia muita aineita
    paitsi kannabista kohtaan on vinoutunut raportointi, mikä aiheuttaa
    mm. sen, että länsimaiset teollisten kemikaalien eli ns. lääkkeiden
    väärinkäyttö jää raportoimatta tai aliraportoiduksi
    (Brasilian esimerkki s. 140).

    YK:n politiikan johdosta meille ovat syntyneet kaksijakoiset päihdemarkkinat,
    jossa tupakka, alkoholi ja länsimaisten lääkeyhtiöiden
    tuotteet on annettu ylikansallisten yritysten käsiin, ja laittomat
    huumeet, nuo perinteiset entisissä siirtomaissa tuotetut kasviperäiset
    "huumausaineet" oopium, koka ja kannabis, ylikansallisten rikollisliigojen
    käsiin.

    Tämä oppi laillisten päihteiden teknologisesta välttämättömyydestä
    ja laittomien huumeiden tartuntataudinomaisesta leviämisestä
    vain syventää sitä 100 vuotta vanhaa kulttuurista ristiriitaa,
    mihin tämä aineiden erottelu perustuu.

    Viljelijät ja käyttäjät syntipukkeina

    Toisaalta huumesodan kohteina ovat kehitysmaiden köyhät maanviljelijät,
    kun taas länsimaisten päihteiden valmistajat ja jakelijat saavat
    juosta vapaana vaikka myisivätkin tuotteitaan alaikäisille ja
    muille itseään huonosti puolustamaan kykeneville kansanryhmille.

    Toisaalta epidemiamalli oikeuttaa edelleen YK:n johtaman huumesodan
    jatkumisen länsimaissa kohteena pääasiassa käyttäjät.
    Epidemiamallin tekivät Pohjoismaissa tunnetuksi ruotsalainen Nils
    Bejerot ja suomalainen Juhana Idänpää-Heikkilä, joiden
    propagandan hedelmistä täällä kärsitään
    edelleen.

    Raportista paistaa läpi yritys pitää hengissä nykyisen
    kansainvälisen huumekieltojärjestelmän perusta, vuoden 1961
    Single Convention, huumausaineyleissopimus. Sopimuksella koottiin aiemmat
    sopimukset yhteen ja luotiin kansainvälinen huumevalvontajärjestelmä.
    Samalla paalutettiin se länsimainen kulttuurihegemonia, jonka mukaan
    köyhät viljelijät kehitysmaissa ovat syntipukkeja maailman
    huumeongelmaan mutta länsimaiset tehtailijat ovat valvonnan ulkopuolella.

    Alun yhteenvedossa kieltolain arvostelijoita yritetään panna
    halvalla. Raportti väittää sivulla 7, että nykyiselle
    järjestelmälle löytyy laaja kansainvälinen tuki. Alusta
    saakka tämä YK:n huumekieltolakijärjestelmä on ollut
    salaileva eikä suurin osa maailman kansalaisista tiedä tästä
    järjestelmästä ja sen historiasta mitään.

    YK syyttää pientä mutta äänekästä
    vähemmistöä rivien rikkomisesta ja monikansallisen hengen
    pilaamisesta (s. 7). Toisaalta YK väittää maailmasta löytyvän
    vähintään 150 miljoonaa kannabiksen käyttäjää.
    Näin suurella valtiolla tulisi olla oma edustuksensa myös YK:ssa!

    YK:n johtaman kansainvälisen huumekieltolain ristiriidat johtuvat
    liian suuresta sitoutumisesta USA:n ajamaan politiikkaan ja etuihin. Tästä
    esimerkkinä on sivulla 139 esille tuotu myytti vahvemmasta kannabiksesta.
    YK:n huumevalvontajärjestelmä yrittää kantaa USA:n
    kieltolain ristiä eikä hakeutua tosiseikkojen pariin. Pitäisiköhän
    näitä asioita alkaa kysymään käyttäjiltä
    itseltään ?

  • Saksa: Hasista Marokosta

    Saksa

    Hasista Marokosta

    Lähde: Rif Film

    http://www.haschisch-film.de/
    Vuonna 2003 valmistunut saksalainen dokumentti Haschisch kertoo kannabiksen
    kasvatuksesta Marokon pohjoisosien Rif-vuoristossa, mistä suurin osa
    Euroopassa käytetystä hasiksesta on peräisin.

  • Sveitsi: Kannabis toistaiseksi laitonta

    Sveitsi

    Kannabis toistaiseksi laitonta

    Lähde: Swissinfo 8.6., 15.6., 14.6., ja 13.6.2004

    http://www.swissinfo.org/sen/Swissinfo.html?siteSect=105&sid=5002445

    http://www.swissinfo.org/sen/Swissinfo.html?siteSect=105&sid=4997043

    http://www.swissinfo.org/sen/Swissinfo.html?siteSect=105&sid=4996964

    http://www.swissinfo.org/sen/Swissinfo.html?siteSect=105&sid=4987883

    Kannabis säilyy laittomana Sveitsissä parlamentin kaadettua
    14.6. toistamiseen äänin 102 – 92 hallituksen hyväksymät
    muutokset huumelakeihin.

    Tämä oli joulukuun 2001 jälkeen neljäs yritys äänestää
    hallituksen esityksestä dekriminalisoida kannabiksen kasvatus ja käyttö.

    Toinen parlamentin kamari, senaatti, on jo kahdesti suosittanut huumelakien
    lieventämistä.

    Viime syksynä juuri ennen vaaleja parlamentti hylkäsi suositukset.
    Nyt käytyä keskustelua pidettiin viimeisenä mahdollisuutena
    ja sen hylkääminen merkitsee sitä, että jo 30 vuotta
    voimassa ollut huumelainsäädäntö jää voimaan.

    Takaisku

    Päätös tuli takaiskuna liberaalien huumelakien kannattajille,
    sisäministeri Pascal Couchepinille, keskustavasemmistolaiselle sosiaalidemokraattiselle
    puolueelle sekä Vihreille.

    Liittovaltion terveysviraston johtaja Thomas Zeltner pahoittelee päätöstä:
    "Lain hylkääminen voi johtaa siihen, että eri kantonit säätävät
    omia lakejaan, mikä johtaa eriarvoisuuteen maassa. Voimme elää
    lain kanssa mutta se aiheuttaa ongelmia."

    Sosiaalidemokraattinen puolue sanoo lausunnossaan, että he olivat
    pettyneitä päätökseen varsinkin kun se tehtiin samana
    päivänä, jolloin parlamentti hylkäsi 100 vuotta vanhan
    absinttikiellon.

    Sisäministeri Couchepin on väittänyt, että nyt tulisi
    ottaa huomioon Sveitsin tämän hetken tilanne, missä noin
    500 000 ihmisen arvioidaan käyttävän kannabista päivittäin.

    "Emme voi teeskennellä aivan kuten heitä ei olisi olemassakaan
    pelkästään jonkin tavoittamattoman raittiuden ideaalin takia".

    Poliisipäällystö ja opettajat ovat olleet pettyneitä
    kansanedustajien hylättyä lakiehdotuksen.

    Alkoholi- ja huumeriippuvuuden ehkäisyn instituutin johtaja Michel
    Graf arvosteli "poliitikkojen rohkeuden puutetta" sekä "todellisen
    keskustelun menettämistä".

    Lainuudistaminen elää

    Oikeistolainen Swiss People Party sekä joukko oikeistokeskustalaisia
    kansanedustajia kallisti päätöksen lain uudistamista vastaan.

    Asian käsittely ei kuitenkaan loppunut tähän äänestykseen.

    Kristillisdemokraatit kertovat suunnittelevansa aloitetta lain uudelleen
    käsittelemiseksi Sveitsin huumepolitiikan 4 pääkohdan mukaisesti,
    joita ovat ehkäisy, hoito, lainvalvonta sekä haittojen vähentäminen.
    Heidän ehdotuksen mukaan kannabiksen käytöstä rangaistaisiin
    pienillä sakoilla.

    Komitea nuorten ihmisten suojelemiseksi huumeiden kriminalisointia vastaan
    suunnittelee myös kansalaisaloitteen käynnistämistä
    "järkevän kannabispolitiikan puolesta sekä nuorten suojelemiseksi".

    Komitean ovat perustaneet nuoret sosiaalidemokraatit ja vihreät
    ja siihen kuuluu myös kristillisdemokraatteja ja radikaaleja.

    Kannabisväittely ei sytytä nuoria

    Väittely kannabiksesta on nostattanut aikuisten tunteet pintaan.
    Mutta nuoret tuntuvat olevan välinpitämättömiä
    kaikesta tästä hässäkästä ja sanovat jatkavansa
    kannabiksen käyttämistä riippumatta parlamentin päätöksistä.

    Väittelystä ja laittomuudesta huolimatta kannabiksen käyttö
    on osa monen sveitsiläisnuoren elämää. Arvioiden mukaan
    25% 15-25 vuotiaista käyttää kannabista päivittäin
    tai useita kertoja viikossa.

    Liikennekampanja

    Sveitsin viranomaiset käynnistivät kampanjan nostaakseen ihmisten
    tietoisuutta kannabiksen vaikutuksen alaisena ajamisen aiheuttamiin vaaratekijöihin.
    Yhä useampi autonkuljettaja Sveitsissä on antanut positiivisen
    tuloksen.

    Tieturvallisuusneuvoston puheenjohtaja Hans-Ulrich Büschi kertoo
    uusimpien tilastotietojen osoittavan kannabispositiivisten veri- ja virtsanäytteiden
    jopa 20% vuosittaista lisääntymistä.

    "Sattuu myös kannabiksen käyttöön liittyviä
    onnettomuuksia. Mutta tuhoisaa – ja tätä löytyy usein –
    on kannabiksen ja alkoholin yhteiskäyttö", Buschi kertoo.

    Tämä laatuaan ensimmäinen kampanja tähtää
    "puolitotuuksien" kumoamiseen, joihin kuuluu teoria siitä, että
    kannabis saisi kuljettajan keskittyneemmäksi ja rauhallisemmaksi.

    "Todellisuudessa pössöttelijöitä otetaan kiinni
    ylinopeuksista yhä useammin. Pössöttelijän aivot eivät
    pysy ympäristön tapahtumien perässä autolla ajettaessa".

    Neuvosto ei ota osaa keskusteluun kannabiksen laillisesta asemasta.
    Sveitsissä on tulossa vuoden 2005 alusta käytäntöön
    kielto ajaa autoa huumeiden vaikutuksen alaisena.

    Tieturvallisuus haluaisi yleisön pitävän rattijuoppoutta
    ja huumeiden vaikutuksen alaisena ajamista yhtä vaarallisina.

    Se haluaisi saada autolla ajamisen THC:n vaikutuksen alaisena sosiaalisesti
    paheksuttavaksi 10 vuoden sisällä.

    Autokouluopettajille järjestetään kansainvälinen
    konferenssi Bernissä 5.7., missä on tarkoitus esitellä uusimpia
    tutkimustuloksia kannabiksen vaikutuksista autolla ajamiseen (http://www.die-wahrheit.ch).

     

     

    Cannabis är fortfarande förbjuden i Schweiz!

    Lähde: Dialogi 3/2004

    http://www.stakes.fi/dialogi/04/dia32004/46.htm

    Allt fler emot laglig cannabis

    Schweiziska ungdomar röker mest cannabis i Europa och allt har
    verkat upplagt för en långtgående liberalisering av lagstiftningen.
    Men vinden har vänt i debatten. Det nya lagförslaget att tillåta
    konsumtion och smärre innehav har röstats ner i parlamentet.

    Cannabis är fortfarande förbjuden i Schweiz!

    Det påpekar Anselmo Lippuner och Roman Schelling på Zürichpolisens
    narkotikagrupp Brennpunkt. De berättar att de självklart ingriper
    mot försäljning och även mot öppen konsumtion.

    Vi hoppar in i den civila polisbilen med Lippuner vid ratten. Även
    presstalesmannen Michael Wirz är med på sight seeing-turen.
    Han visar mig statistiken över narkotikabrott som bekräftar deras
    påstående om polisens nolltolerans mot cannabis. Antalet registrerade
    konsumtionsbrott för cannabis ökar år för år
    och har fördubblats sedan början på 90-talet. Konsumtionsbrotten
    för kokain och heroin har minskat något. Det totala antalet
    registrerade narkotikabrott i Schweiz ? konsumtion, langning, smuggling
    ? fortsätter dock att öka varje år trots alla ansträngningar
    att komma till rätta med narkotikaproblemet i landet.

    Presstalesman Wirz ber mig att vara försiktig att tolka statistiken
    eftersom den lika gärna kan spegla ökad aktivitet hos polisen.
    I vilket fall tycks den stora tillväxten av metadonkliniker och heroinmottagningar
    som 60-70 % av de s.k. tyngre missbrukarna besöker, plus "kontaktlokaler"
    på 6 ställen i staden där narkomaner får komma för
    att injicera sina illegala droger, inte gett annan effekt än att göra
    problemet mindre synligt för allmänheten.

    Fasaden utåt ser alltså bättre ut i Zürich jämfört
    med tidigare då det fanns en öppen drogscen på Platzspitz
    och senare en ännu värre marknadsplats för droghandel vid
    den nedlagda järnvägsstationen Letten. Zürich var Europas
    knarkhuvudstad nr 1 i början på 90-talet.

    Konradstrasse

    Alla tre polismännen pekar och förklarar medan bilen snurrar
    runt i distrikt 4 och 5. Det här är Brennpunkts hemmaplaner.
    Langstrasse är kokainhandelns gata, får jag veta. Det sköts
    av svarta afrikaner och av folk från Dominikanska Republiken. Heroinhandeln
    sker numera i ytterområdena och de langarna kommer framför allt
    från ex-Jugoslavien. Mina följeslagare känner igen flera
    av personerna på gatan. Gång på gång skrattar Schelling
    och Lippuner till.

    – Jaha nu är han i farten igen.

    – Cannabishandeln då? undrar jag.

    Lippunder pekar på en modeaffär. Det är en Hanf-laden.
    En vanlig tillåten affär som säljer cannabis i smyg. Det
    finns ungefär 30 sådana butiker i Zürich som är kända
    av polisen. Det kan vara en skivaffär, en hälsokost, en head
    shop (som säljer tillåtna cannabisutensilier). Eftersom de i
    grunden bedriver en legal verksamhet så kan inte affären stängas
    för gott om polisen hittar cannabis där. Ägaren straffas
    med böter eller ett kortare fängelsestraff, sedan fortsätter
    cannabishandeln tills polisen gör en ny razzia. Det låga straffvärdet
    hämmar emellertid polisens möjligheter att göra tillslag.
    Cannabisbrott kan aldrig rubriceras som grova hur stora mängder som
    än beslagtas. För heroin går gränsen för grovt
    narkotikabrott vid 12 gram ren vara.

    – Konradstrasse, föreslår Schelling.

    Vi krypkör längs denna bakgata och får genast syn på
    en polisbil på trottoaren och en man som står och gestikulerar
    vid en husvägg omringad av två uniformerade poliser. Mina följeslagare
    känner genast igen mannen som en notorisk cannabislangare. I bästa
    fall hittar de några gram hos honom eftersom hans cannabislager är
    gömt någon annanstans.

    Dagen därpå promenerar jag själv längs Konradstrasse.
    Cannabishandeln kunde knappast vara tydligare. Gatan är nästan
    folktom eftersom här saknas affärer, men i varje gathörn
    står en sysslolös man och tittar sig omkring. Jag blir genast
    erbjuden att köpa hasch.

    – Tyvärr, jag röker inte, säger jag.

    – Ja, det är naturligtvis det allra bästa. Ha en skön
    dag! säger mannen och ler.

    Europas största cannabiskonsumtion

    Drogvaneundersökningar bland skolungdomar visar att cannabisrökningen
    i Schweiz förmodligen ligger i topp bland Europas unga. 1986 hade
    11,5 % av 15-16-åringarna någon gång testat cannabis.
    2002 var andelen 44,5 %. I Sverige är den 8 % och i Holland 28 % (1999).

    Drogsamordnaren på socialtjänstens huvudkontor i Zürich
    Michael Herzig tycker inte att det är något problem att så
    många unga röker cannabis.

    – Det är en fråga för den enskilde individen och ingenting
    som staden måste engagera sig i. Vi har ingen anledning att skydda
    folk från sig själva.

    Herzig medger att cannabisrökning kan vara hälsofarligt efter
    en längre tids intensiv konsumtion. Om skolelever är slöa
    och skolkar på grund av cannabis måste man givetvis göra
    något, men han tycker det är fel att ingripa för tidigt

    – Även ingripandena kan vara skadliga, säger han. Till exempel
    att en ung person hamnar i kriminalregistret.

    Han menar att det staden i första hand ska satsa på för
    ungdomarna är att lösa de tunga frågorna, som arbete, bostad
    och utbildning.

    Herzig resonerar på samma sätt när det gäller andra
    droger. Man ska inte hindra konsumtionen. Tvärtom tycks det, eftersom
    man bland annat inrättat mobila laboratorier som testar piller på
    danstillställningar och offentliga fester. Den tonåring som
    köpt en tablett av en langare kan få den analyserad på
    plats av stadens tjänstemän. Kanske innehåller den något
    farligt som de inte bör stoppa i sig. Om den består av ecstasy
    eller amfetamin är det grönt ljus. Pillertestningen ligger helt
    i linje med ett av huvudmålen för drogpreventionen i Zürich:
    "Att understödja unga människors ansvarsfulla umgänge med
    beroendeframkallande medel."

    Opinionen har vänt

    I mars 2001 presenterade regeringen ett förslag till revidering
    av narkotikastrafflagen som bland annat innebar en avkriminalisering av
    cannabisrökning och att tillåta innehav och odling för
    eget bruk. Förslaget gick igenom med bred majoritet i Ständerat
    (lilla kammaren) senare samma år.

    Opinionundersökningar från samma tid visar att en knapp majoritet
    av befolkningen stod bakom en liberalisering. Sedan hände något
    i debatten.

    – Under det senaste året har medierna börjat rapportera mycket
    negativt om cannabis, berättar Janine Messerli, pressansvarig på
    SFA, (schweiziska fackstället för alkohol- och andra drogproblem).
    Så fort det kommit någon ny forskningsrapport om exempelvis
    cannabis och schizofreni så blåser man upp det stort i tidningarna
    utan att sätta in det i sitt sammanhang.

    Folkopinionen började svänga mot en mer restriktiv syn på
    cannabis. Det visade sig också i att liberaliseringsförslaget
    förlorade i september i Nationalrat (stora kammaren) med röstsiffrorna
    96 mot 89. Regeringens lagförslag måste nu omarbetas och ingen
    vet var det slutar. I höstens val gick dessutom det konservativa och
    uttalat främlingsfientliga SVP, Schweiziska folkpartiet, kraftigt
    framåt. Kanske var det delvis tack vare partiets restriktiva syn
    på hur narkotikaproblemet ska lösas.

    SFA och folk som arbetar professionellt med missbruk stödjer dock
    en liberalisering, berättar Messerli.

    – Ett viktigt skäl är att det blir lättare att bedriva
    prevention bland unga om cannabis är tillåten.

    Hon ger ett exempel som hon fått från en drogförebyggare
    som var ute i skolorna och talade. Han fick ibland frågan om han
    själv rökte cannabis. Det var ett dilemma för honom. Skulle
    han berätta att han gjorde detta som var olagligt eller skulle han
    ljuga och förneka sin cannabiskonsumtion. Han kände sig låst
    och kunde inte tala på rätt sätt om riskerna. Om konsumtionen
    av cannabis är tillåten så slipper han den konflikten.

    Jag säger att jag inte förstår det argumentet. Varför
    ska en person som själv röker cannabis vara ute i skolorna och
    informera?

    – Jag tror inte att drogarbetarna röker cannabis regelbundet, säger
    Janine Messerli.

  • Portugal: Kannabis sallittu EURO 2004 kisoissa

    Portugal

    Kannabis sallittu EURO 2004 kisoissa

    Lähde: The Guardian 11.6.2004

    http://www.guardian.co.uk/drugs/Story/0,2763,1236527,00.html

    Portugalissa pidettyjen jalkapallon Euroopan mestaruuskisojen alla maan
    viranomaiset julkistivat sallivansa kannabiksen julkisen käytön
    kisojen aikana toivoen tämän pitävän fanilaumat rauhallisina.
    Tätä uutisoitiin laajalti maailmalla paitsi Suomessa, missä
    tosin YLE:n selostajat pitivät huolen siitä, että kannabiksen
    käyttö katsomoissa näkyi ja kuului.

    Kisojen ajaksi komennetut 10 000 poliisia ottaa rennon asenteen kannabista
    kohtaan, jota arvellaan kuluvan runsaasti varsinkin englantilaisten fanien
    keskuudessa, joita odotetaan paikalle 50 000.

    "Emme aio kyttäillä nurkissa saadaksemme jonkun pössöttelijän
    kiinni", poliisin edustaja Isabel Canelas kertoi tiedotusvälineille.
    "Me käytämme järkeä ja asetamme tärkeysjärjestyksen
    näissä kisoissa muualle. Jokainen tietää, että
    täällä jokainen voi polttaa kannabista, ja jos henkilö
    ei aiheuta ongelmia, meidän poliisimme eivät ryhdy toimenpiteisiin."

    Neljä vuotta sitten Englannin ottelu Portugalia vastaan Eindhovenissa,
    Hollannissa sujui rauhallisissa merkeissä fanien hyödynnettyä
    Hollannin liberaaleja huumelakeja. Sen sijaan Belgian puolella pidetty
    ottelu Saksaa vastaan oli alkoholin lietsoman väkivallan leimaama.

    Eindhovenin poliisin edustaja Johann Beelan sanoi kannabiksella olleen
    myönteinen vaikutus yleisen järjestyksen kannalta Euro 2000 kisoissa.

    "Kannabis on osa niitä olosuhteita, jotka antoivat ihmisille hyvän
    tunnelman".