Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut ”Tutkimuksesta tiiviisti”-julkaisusarjassaan mielenkiintoisen artikkelin: TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 17, KESÄKUU 2014: Kannabis ja terveys
Blog
-
IL: Tuhannet suomalaiset käyttävät kotikannabista lääkkeenä
Iltalehti: http://www.iltalehti.fi/terveys/2014101418743850_tr.shtml
Tuhannet suomalaiset käyttävät kotikannabista lääkkeenä
Kotona kasvatetun kannabiksen käyttäminen omaksi lääkkeeksi voi viedä ojasta allikkoon.
Moni kannabiksen kotikasvattaja viljelee kannabista lääkekäyttöä varten. Kannabiksella lääkitään monenlaisia sairauksia ja vaivoja.
Tämä käy ilmi Australiassa, Belgiassa, Iso-Britanniassa, Suomessa, Saksassa ja Tanskassa tehdystä kannabiksen kotikasvattajiin kohdistuneesta tutkimuksesta.
Tutkimus tehtiin verkkokyselynä ja siihen vastasi yli 5000 kannabiksen kasvattajaa. Suomesta hyväksyttyjä vastauksia kertyi 1179.
Suomessa, Australiassa ja Iso-Britanniassa yli puolet vastanneista kertoi kasvattavansa kannabista lääkekäyttöä varten.
Arvioiden mukaan Suomessa on noin kymmenen tuhatta kannabiksen kotikasvattajaa. Tuhannet suomalaiset käyttävät siis kotikannabista itsehoitolääkkeenään.
Kotikannabista masennukseen
Eniten suomalaiskäyttäjät käyttivät kannabista masennukseen ja mielialahäiriöihin. Tähän tarkoitukseen kannabista kertoi tutkimuksessa käyttävänsä lähes joka toinen kotikasvattaja.
Kannabista käytettiin myös muun muassa kroonisten kiputilojen, ahdistus- ja paniikkioireiden, päänsäryn, migreenin ja suolistovaivojen hoitoon.
Kotona kasvatetun kannabiksen käyttäjä ei yleensä kerro lääkärilleen käyttävänsä kannabista.
Tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) kertoo, että suomalaisilla tutkimuksessa mukana olleilla kasvattajilla oli kotona muutama kasvi.
– Monet kuitenkin tarjoavat itse kasvattamaansa kannabista myös kavereille ja tuttaville. Kannabiksen käyttöönhän liittyy vahva sosiaalinen ilmapiiri.
Vahvat lajikkeet suosittuja
Hakkaraisen mukaan kannabiskasveja tavataan kotioloista lähes joka puolella Suomea.
Suurin osa kasvattajista kertoi merkittäväksi syyksi kannabiksen kasvatukseen sen, että näin toimien kannabista ei tarvitse ostaa katukaupan rikollisista piireistä. Tärkeänä pidettiin myös kannabiksen puhtautta. Katukaupasta ostettuna ei ole varmaa, mitä ostettu tuote oikein sisältää.
Suomalainen kannabiksen kasvattaja haluaa lajikkeen, joka on mahdollisimman vahvaa.
– Suomessa ollaan vahvan kannabiksen perään kotikasvatuksessa. Esimerkiksi Belgiassa tilanne on täsmälleen päinvastoin. Kotikasvattaja haluaa siellä miedon lajikkeen, kertoo Hakkarainen.
Vakavia haittavaikutuksia
Kaksi kolmasosaa kannabista omaksi lääkkeekseen kasvattaneista ilmoitti saaneensa lääkärin diagnoosin vaivoilleen.
Kannabiksen kotikäytössä ja -annostelussa itsehoitolääkkeenä on monia riskejä.
Yksi ongelma on eri lääkeaineiden yhteisvaikutus. Jos lääkäri ei tiedä potilaan käyttävän itse kasvatettua kannabista, hän voi määrätä potilaalle toisen lääkkeen, jolla on yhdessä kannabiksen kanssa käytettynä haittavaikutuksia.
– Mielenterveysongelmissa kannabiksen käytön riskit voivat olla suuriakin. Kannabis voikin pitkittää ja pahentaa masennusta, kertoo ylilääkäri Timo Seppälä THL:stä.
Kertakäytöstä infarkti
Kannabiksen käytöstä voi tulla akuutteja ja kroonisia haittoja.
Akuutti haitta voi olla ahdistuneisuus ja paha olo. Onnettomuusriski kasvaa, koska kannabis vaikuttaa paikan ja etäisyyden arviointiin sekä muistiin ja koordinaatioon.
– Jos henkilöllä on olemassa oleva, mutta ei diagnosoitu sydänvika, kannabiksen kertakäytöstä voi olla seurauksena jopa sydäninfarkti, Seppälä sanoo.
Suurina ja vahvoina annoksina kannabis voi aiheuttaa hallusinaatioita ja paniikkireaktioita. Myös psykoosiriski kasvaa.
Pitkäaikaishaittoja ovat muun muassa karsinogeenien kertyminen elimistöön, joka voi kasvattaa eräiden syöpälajien riskiä jopa kolminkertaiseksi.
Lääkärit määräävät lääkekannabista on muun muassa glaukooman ja MS-taudin hoitoon.
Ei sovellu itsehoitolääkkeeksi
Seppälän mukaan itse viljelty kannabis eroaa vaikutuksiltaan ja laadultaan vakioiduista lääkekannabisvalmisteista. Siksi se ei sovellu itsehoitolääkkeeksi missään olosuhteissa.
Toistaiseksi ei ole löytynyt yhtään lääketieteellistä käyttötarkoitusta, johon ei olisi olemassa kannabista käyttökelpoisempia lääkeaineita.
Kannabista ei kirjoiteta reseptilääkkeeksi kovinkaan helposti siksi, että kannabista ei ole tutkittu samalla tavoin kuin lääkkeitä. Kuitenkin lääkekannabis voi olla yksi vaihtoehto silloin, kun muista hoidosta ei ole ollut hyötyä.
– Itsehoitolääkkeenä kannabiksen suurin riski on mahdollinen psyykkinen riippuvuus. Elämä voi alkaa kietoutua kannabiksen käytön ympärille, Seppälä sanoo.
-
Sittenkin oikeusvaltio?
Tuntuu että vuonna 2014 Suomessa on tapahtunut huumausainepolitiikan saralla paljon, eikä vuosi vielä ole läheskään ohi.
Vuoden alussa SKY sai monen vuoden työn jälkeen virallistettua asemansa, kun se vihdoin pääsi yhdistysrekisteriin. Muutama vuosi sitten voimaan tullut kansalaisen oikeus tehdä valitus poliisin käyttämistä aiheettomista pakkokeinoista toi elokuussa julkisuuteen ensimmäiset tapaukset, joissa käy ilmi kuinka poliisi saattaa varsin hepposin perustein toimeenpanna kotietsinnän vaikka keskellä yötä.
Menneisyyteen peilaten tuntuu uskomattomalta että Suomessa oikeuslaitos voi huomuttaa poliisia pakkotoimien suhteellisuuden puutteesta huumeiden kyseessä ollessa, kuten alla olevassa HS:n uutisessa. Onko suomesta sittenkin tulossa oikeusvaltio? Jäämme odottamaan mitä vielä mullistavampaa loppuvuosi tuo tullessaan.
Korkein oikeus moittii Helsingin poliisia laittomista kotietsinnöistä
Helsingin sanomat 27.8.2014Korkein oikeus (KKO) on ensimmäistä kertaa linjannut poliisin tekemien kotietsintöjen laillisuutta. Kahdessa ennakkopäätöksessään KKO katsoo, että Helsingin poliisi on tehnyt kotietsintöjä ilman laissa säädettyjä edellytyksiä tai rikkonut suhteellisuusperiaatetta.
KKO kumosi alempien oikeusasteiden päätökset. Niiden mielestä poliisin kotietsinnät olivat olleet lainmukaisia.
Mahdollisuus viedä kotietsintöjen laillisuus tuomioistuimen tutkittavaksi tuli lakiin kolme vuotta sitten.
Molemmissa päätöksissä oli kyse tilanteesta, jossa poliisin pysäyttämä autoilija kieltäytyi huumausaineen pikatestistä. Pitkälti sen takia komisario – molemmissa tapauksissa sama komisario – määräsi kotietsinnän, koska poliisin tulkinnan mukaan miehiä oli syytä epäillä huumausaineen käyttörikoksesta.
Lain mukaan poliisi voi tehdä etsinnän, jos tutkittavasta rikoksesta voi seurata vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistus. Huumausaineen käyttörikoksen enimmäisrangaistus on juuri kuusi kuukautta.
Tammikuussa 2012 poliisi pysäytti aamuyöllä 41-vuotiaan helsinkiläismiehen auton. Mies käyttäytyi poliisin mukaan ärtyneesti, eikä sanonut syytä, miksi hän kieltäytyi huumepikatestistä.
Tämän vuoksi komisario määräsi kotietsinnän miehen kotiin. Etsintä aloitettiin kello 4.45 aamulla. Asunnossa oli miehen puoliso ja heidän 2-vuotias lapsensa. Etsinnässä ei löytynyt huumeita tai muutakaan takavarikoitavaa.
KKO:n mukaan poliisilla ei ollut syytä epäillä miestä huumausaineen käyttörikoksesta. Pelkkä huumetestistä kieltäytyminen ja ärtynyt käytös eivät riitä perusteeksi epäillä ketään huumausaineen käyttäjäksi.
Koska poliisilla ei ollut riittäviä syitä epäillä miestä rikoksesta, kotietsinnältä puuttui rikosepäilyä koskeva edellytys.
KKO:n mukaan poliisi toimi virheellisesti myös siinä, että kotietsintä tehtiin lievän rikosepäilyn perusteella keskellä yötä. Lain mukaan kotietsintää ei saa toimittaa kello 21:n ja 6:n välisenä aikana ilman erityistä syytä.
”Kerrotunlainen kotiin aamuyöllä tehtävä etsintä loukkaa perustuslain turvaaman kotirauhan ydinaluetta, minkä vuoksi tällaista etsintää koskeva päätöksenteko edellyttää erityistä harkintaa”, KKO huomautti.
Syksyllä 2011 poliisi pysäytti kaksi kertaa 33-vuotiaan helsinkiläismiehen. Mies kieltäytyi huumetestistä, koska se on hänen mukaansa epäluotettava.
Turvallisuustarkastuksessa mieheltä löytyi huumeeksi luokiteltavaa reseptilääkettä. Mies lupasi toimittaa reseptin poliisille.
Komisario kuitenkin määräsi kotietsinnän miehen kotiin keskellä yötä. Etsinnässä löytyikin pari grammaa marihuanaa ja laiton ase.
Vajaa kuukausi myöhemmin sama mies pysäytettiin uudelleen, mutta tällöin kotietsinnässä ei löydetty mitään laitonta.
KKO:n mukaan ensimmäiselle kotietsinnälle oli sinänsä perusteet, mutta se oli kuitenkin laissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen vastainen. Huumausaineen käyttörikoksesta tuomitaan käytännössä pikkusakot, joten kotietsintä oli täysin suhteeton epäiltyyn rikokseen nähden.
Toiselle kotietsinnälle ei KKO:n mukaan edes ollut perusteita. Miehen autossa ei ollut mitään huumeisiin viittaavaa. Epäilyn perustaksi ei riittänyt myöskään se, että mies jätti toimittamatta lupaamansa reseptin.
KKO viittaa lain lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön. Sen mukaan viranomaisen on arvioitava, onko etsinnästä johtuva puuttuminen kotirauhaan järkevässä suhteessa etsinnän tavoitteisiin. Huomioon pitää ottaa muun muassa tutkittavan rikoksen vakavuus ja sen merkitys asian selvittämisen kannalta.
KKO myös painottaa, että kotietsinnän edellytysten olemassaolo arvioidaan niiden tietojen perusteella, jotka poliisilla on ennen kotietsintää. Etsintää ei siis saa tehdä sen selvittämiseksi, löytyisikö sieltä viitteitä muistakin rikoksista.
Muita aiheeseen liittyviä juttuja Hesarissa:
-
Savua ilman tulta seminaariesitykset YouTubessa
Humaania päihdepolitiikkaa ry, Youth against drugs ry, Suomen kannabisyhdistys ry ja Dekriminalisointi-kampanja järjestivät 29.4.2014 Helsingin Yliopiston Porthaniassa kannabiksen haittojen vähentämiseen keskittyneen Savua ilman tulta -seminaarin. Seminaarissa nähtiin alustuksia ja paneelikeskustelu. Tapahtuman juonsi Ina Mikkola.
Katso esitykset ja paneelikeskustelu täältä!
-
HS: Tutkimus: Tupakkafirmat suunnittelivat salaa kannabissavukkeita
Kuivattua hamppua. Kannabis on hampusta saatava huumaus- ja lääkeaine.
Tupakkateollisuus on kaikessa hiljaisuudessa varautunut kannabiksen laillistamiseen jo vuosikymmeniä ja tarkkaillut pääsyä alan markkinoille, osoittaa tuore yhdysvaltalais-suomalainen tutkimus.
Suuret yhdysvaltalaiset tupakkafirmat seurasivat läheisesti keskustelua kannabiksen laillistamisesta 1960-luvun lopulta lähtien ja tekivät salaista kannabistutkimusta.
Ne suhtautuivat kannabikseen sekä kilpailevana että mahdollisena omana tuotteena, paljastaa tuore Milbank Quarterly -lehden tiedeartikkeli.
Tutkimus on Kalifornian yliopiston San Franciscon tupakkatutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteishanke.
”Tutkimus osoittaa, että tupakkateollisuus on kiinnostunut kannabistuotteiden valmistamisesta. Jos kannabis laillistetaan, tupakkateollisuus todennäköisesti yrittää ottaa markkinat haltuunsa”, sanoo yksi artikkelin kolmesta kirjoittajasta, sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta.
Yli 80 miljoonaa sivua tupakkayhtiöiden sisäisiä dokumentteja on tullut julkisiksi oikeusprosessin seurauksena 1990-luvulta alkaen. Tutkimus on ensimmäinen, jossa arkistoja on tarkasteltu järjestelmällisesti kannabiksen kannalta.
Yhdysvalloissa Coloradon ja Washingtonin osavaltiot laillistivat kannabiksen viihdekäytön vuodenvaihteessa. Moni muu osavaltio harkitsee samaa. Tutkijoiden mielestä poliitikkojen ja viranomaisten tulisi varautua tupakkafirmojen tavoitteeseen lisätä kannabiksen käyttöä.
”Jos kannabistuotteita laillistetaan, niitä pitäisi säännellä samoin kuin tupakkaa. Tämä koskee esimerkiksi mainontaa, verotusta, varoitustarroja ja myyntiä automaateissa tai internetissä. Kannabiksen polttamisen tulisi olla kiellettyä kaikkialla, missä ei saa polttaa tupakkaa”, Hiilamo sanoo.
Tällä hetkellä tupakkafirmat, kuten British American Tobacco, Philip Morris ja R.J. Reynolds Tobacco Co, kieltävät olevansa kiinnostuneita kannabismarkkinoista, kertoo tutkimukseen pohjautuva Los Angeles Timesin artikkeli.
Suomessa suhtautuminen kannabikseen on Hiilamon mukaan lieventynyt. Nuorten käyttökokeilut ovat yleistyneet vuoden 2006 jälkeen.
”Kokemukset USA:n osavaltioista ja Uruguaysta luovat myös meille painetta kannabiksen laillistamiseen. Julkishallinnon säästöt voivat vaikuttaa samaan suuntaan. Halutaan, että viranomaiset käyttävät aikaa muihin ongelmiin kuin kannabiksen kotiviljelijöiden ja käyttäjien valvontaan ja tuomitsemiseen.”
-
HelsinkiReal: Timo Larmela – Kannabisyhdistyksen puheenjohtaja
Tällä viikolla HelsinkiRealissa puhutaan kannabiksesta. Miksi kesti 23 vuotta ennen kuin Suomen kannabisyhdistys saatiin taisteltua yhdistysrekisteriin? Onko kannabis todella niin paha kuin puhutaan? Ja miten tähän kaikkeen liittyvät ”kukkahattutytöt”?
Katso: http://youtu.be/TBszQHkyoD4