Kannabinoidien lääketutkimus etenee myös Suomessa
Endokannabinoidit
Lähde: endokannabinoidit pdf-tiedosto
http://www.student.oulu.fi/~taneliha/15min_Vertailevan_Endokrinologian_opiskelijaesitelma_
Endokannabinoidit/Endokannabinoidit.pdf
Oulun yliopistossa on valmistunut esittely ’Endokannabinoidit’,
johon kannattaa myös tavallisen kansalaisen tutustua vaikka sanakirjan
kanssa, koska se tarjoaa tiiviissä muodossa perusteet
kannabinoidijärjestelmän tuntemiseen. Mukana on myös tutkittua tietoa
kannabinoidien tunnetuista lääkinnällisistä vaikutuksista ja niiden
vaikutustavoista myös tavallisen kannabiksen käyttäjän kannalta.
Kannabinoidilääkkeitä ilman psykoaktiivisia vaikutuksia
Lähde: Kuopion yliopisto, farmaseuttinen tiedekunta 11.11.2006
http://www.uku.fi/vaitokset/2006/ISBN951-27-0412-9ssaario.htm
Saario Susanna: Enzymatic Hydrolysis of the Endocannabinoid
2-Arachidonoylglycerol – Characterization and Inhibition in Rat Brain
Membranes and Homogenates (Endokannabinoidi 2-arakidonoyyliglyserolin
entsymaattisen hydrolyysin karakterisointi ja inhiboiminen rotan
aivomembraaneissa ja -homogenaateissa). Kuopion yliopiston julkaisuja
A. Farmaseuttiset tieteet. ISBN 951-27-0412-9
Väitöskirjan tiivistelmä:
Väitöskirjatyössä tutkittiin elimistön omien kannabinoidien
entsymaattista hajoamista ja sen estämistä. Väitöskirjatyön aikana
kehitettiin elimistön omien kannabinoidien (endokannabinoidien)
entsymaattista hajoamista estävä yhdiste, joka on nyt kaupallisesti
saatavana tutkimuskäyttöön.
Väitöskirjatyöstä saatuja tuloksia hyödynnetään tällä hetkellä
Kuopion yliopistossa endokannabinoidien entsymaattista hajoamista
estävien yhdisteiden suunnittelussa. Endokannabinoidien entsymaattista
hajoamista estäviä yhdisteitä voidaan käyttää apuna tutkittaessa
endokannabinoidien elimistövaikutuksia ja mahdollisesti lääkkeinä
tiloissa, joissa endokannabinoidien pitoisuuden nostamisesta olisi
hyötyä, kuten esim. ahdistus- ja kiputilat.
Cannabis Sativa -hamppukasvista saatavaa marihuanaa on käytetty
lääkkeellisenä aineena mm. kivun hoitoon jo yli 4000 vuoden ajan.
Marihuanan lääkkeellistä käyttöä rajoittavat kuitenkin sen
psykoaktiiviset vaikutukset eli nk. huumevaikutukset. Kannabinoidien
farmakologiset vaikutukset välittyvät niitä sitovien proteiinien eli
reseptoreiden kautta. Viime vuosikymmenien aikana on löydetty kaksi
kannabinoidireseptorin alatyyppiä (CB1 ja CB2 -reseptorit), selvitetty
niiden toimintamekanismi sekä löydetty useita kannabinoidireseptoreihin
sitoutuvia elimistön omia aineita
(endokannabinoideja).
Endokannabinoidien biologiset vaikutukset jäävät kuitenkin hyvin
heikoiksi ja lyhytaikaisiksi johtuen niiden nopeasta entsymaattisesta
hajoamisesta elimistössä.
Entsymaattista hajoamista estävien yhdisteiden avulla
endokannabinoidipitoisuuksia voidaan nostaa mahdollisesti ilman
haitallisia psykoaktiivisia vaikutuksia (huumevaikutukset), jotka ovat
tyypillisiä juuri synteettisille kannabinoideille. Koska elimistö
tuottaa endokannabinoideja vain tarvittaessa, voidaan entsyymaattista
hajoamista estävillä yhdisteillä saada aikaan hyvin paikallinen
vaikutus. Toisin sanoen; entsyymaattista hajoamista estävät yhdisteet
vähentävät endokannabinoidien hajoamista siellä, missä
endokannabinoidipitoisuus on kohonnut, kun taas annosteltaessa
synteettisiä kannabinoideja vaikutus kohdistuu koko elimistöön, mikä
lisää synteettisten kannabinoidien haittavaikutusriskiä.
Väitöskirjatyössä kehitettiin entsyymiaktiivisuuden
määritysmenetelmät, joissa tutkittiin endokannabinoidien entsymaattista
hajoamista ja sen estämistä erilaisilla kemiallisilla yhdisteillä.
Lisäksi väitöskirjatyössä suunniteltiin ja valmistettiin uusi
endokannabinoidien entsymaattista hajoamista estävä yhdiste, jota
voidaan hyödyntää kannabinoidijärjestelmän entsyymitutkimuksissa.
Menetelmissä testattiin joukko kaupallisia yhdisteitä, joiden
joukosta löytyi useita endokannabinoidien hajoamista estäviä
yhdisteitä. Näitä yhdisteitä käytetään johtomolekyyleinä uusien
endokannabinoidien entsymaattista hajoamista estävien yhdisteiden
suunnittelussa.
Kannabinoidilääkkeistä odotetaan lievitystä kipuun ja ahdistukseen
Lähde: YLE 14.11.2006
http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id8391.shtml
Tutkijat odottavat, että kivusta ja ahdistuksesta kärsivät potilaat
saavat tulevaisuudessa apua kannabinoidilääkkeistä. Kehitteillä
olevilla lääkkeillä ei ole huumaavaa vaikutusta. Eläinkokeissa on saatu
lupaavia tutkimustuloksia kannabinoidilääkkeiden hoitavista
vaikutuksista.
Kuopion yliopiston tutkija Susanna Saario teki väitöstutkimuksensa
kannabinoidilääkkeistä. Cannabis sativa-hamppukasvista saatavaa
marihuanaa on käytetty esimerkiksi kivun hoitoon jo yli 4000 vuoden
ajan. Marihuana ei sovi sellaisenaan lääkkeeksi huumaavan vaikutuksensa
vuoksi. Cannabis sativan terveyttä edistävät vaikutukset ovat siis
olleet vuosituhansia ihmisten tiedossa, mutta alan lääketutkimus on
vielä suhteellisen tuore ilmiö, Saario sanoo. "Elimistön
kannabinoidijärjestelmään kuuluvat reseptorit ja entsyymit on löydetty
80-90-lukujen aikana. Ja cannabis sativan vaikuttava aine,
tetrahydrokannabinoli (THC) eristettiin 60-luvulla ensimmäisen kerran.
Nyt uudella tutkimusalalla tehdään maailmanlaajuisesti aktiivista
lääkekehitystyötä."
Ihmisen elimistössä on luonnostaan kannabinoideja, eli samoja
vaikuttavia aineita kuin cannabis sativa-kasvissa. Esimerkiksi
kiputilanteessa elimistö helpottaa tuskaa tuottamalla
endokannabinoideja. Ongelma on se, kannabinoidien vaikutus on heikko ja
lyhytaikainen. Tutkija Susanna Saarion väitöstyön lähtökohta oli se,
että jos elimistön omien kannabinoidien toiminta-aikaa voitaisiin
pitkittää, saataisiin aikaan kipua ja ahdistusta lievittäviä lääkkeitä.
Saarion väitöstutkimuksessa löytyi yhdiste, jolla elimistön oma
kivunpoistojärjestelmä jatkoi toimintaansa. Ilman lääkitystä
kannabinoideihin perustuva kivunlievitys kestää ihmisen kehossa
luonnostaan hyvin lyhyen ajan. "Tutkimustulosteni perusteella voidaan
mahdollisesti suunnitella uusia lääkkeitä kipuun ja ahdistukseen.
Lääkekehitystyö on toki alkuvaiheessa vielä, jotta saamme aikaan
sellaisia yhdisteitä, joita voidaan käyttää lääkkeenä." Uuden lääkkeen
tutkimus- ja kehitystyö kestää noin kymmenen vuotta, tutkija muistuttaa.
Kehon omasta kannabiksesta toivotaan helpotusta särkyyn
Lähde: Turun Sanomat 6.11.2006
Ihmiskeho tuottaa kannabiksen kaltaisia aineita, joiden vaikutusta
tehostavia lääkkeitä voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti käyttää
kivun ja ahdistuksen hoitoon. Kuopion yliopiston tutkijan Susanna
Saarion mukaan endokannabinoidien vaikutukset elimistössä ovat heikkoja
niiden nopean hajoamisen vuoksi.
– Kiputilanteessa elimistö alkaa tuottaa endokannabinoideja, mutta
ne hajoavat hyvin nopeasti. Jos entsyymejä voitaisiin estää
hajottamasta kannabinoideja, kipua lievittävä vaikutus ei jäisi
heikoksi ja lyhytaikaiseksi, Saario kertoo.
Saario on tuoreessa farmaseuttisen kemian väitöskirjassaan tutkinut yhdisteitä, joilla hajoamista voidaan estää.
Cannabis Sativa -hamppukasvista saatavaa marihuanaa on käytetty
lääkeaineena muun muassa kivun hoitoon jo yli 4 000 vuoden ajan.
Nykyään markkinoilla on esimerkiksi Sativex-nimistä suusuihketta, jossa
on hampusta tehtyä uutetta. Lääke on tarkoitettu MS-tautiin liittyvän
kivun hoitoon.
Suomessa Sativexia ei ole hyväksytty käyttöön. Kanadassa lääkettä
käytetään, ja joissain tapauksissa potilas voi saada luvan ostaa myös
poltettavaa kannabista.
– Sitä on määrätty jonkin verran glaukooma-potilaille laskemaan silmänpainetta.
– Kannabislääkkeitä käytetään myös aids-potilaiden ruokahalua
herättämään ja helpottamaan kemoterapiapotilaiden pahoinvointia, jos
muut lääkkeet eivät auta.
Tänä syksynä Suomen markkinoille on tullut uusi elimistön
kannabinoidijärjestelmään vaikuttava lääke, Acomplia, joka on
tarkoitettu liikalihavuuden hoitoon.
Elimistön aineilla ei huumevaikutusta
Kannabiksen haittoja ovat tunnetusti sen huumaavuus ja väärinkäytön riski.
Keskushermostossa syntyvillä elimistön omilla kannabinoideilla ei
ole huumevaikutusta. Ne säätelevät kehon välittäjäaineiden vaikutusta
ja vaikuttavat muun muassa nälän tunteeseen.
– Endokannabinoideja tutkitaan maailmalla paljon. Tarkkaan ei vielä tiedetä, mikä niiden tarkoitus kehossa on.
Saarion tutkimus tähtää kannabinoidien hajoamista estävien yhdisteiden kehittämiseen.
Yhdisteistä pyritään myöhemmässä vaiheessa kehittämään lääkkeitä tulehduskivun, hermosäryn ja ahdistuksen hoitoon.
– Jos oikea yhdiste löytyy, voi kestää kymmenenkin vuotta ennen kuin lääke on käytössä, Saario muistuttaa.
Uusien kannabinoidi CB1-reseptorin ligandien synteesi
Lähde: Kuopion yliopisto, Farmaseuttinen tiedekunta 9.12.2006
http://www.uku.fi/vaitokset/2006/ISBN951-27-0415-3tparkkari.htm
Parkkari Teija (FM) (2006) Synthesis of Novel Cannabinoid CB1
Receptor Ligands (Uusien kannabinoidi CB1-reseptorin ligandien
synteesi).
Väitöskirjan tiivistelmä:
Elimistön omien kannabinoidien synteettiset johdokset: uusia työkaluja kannabinoiditutkimukseen
Elimistön omia kannabinoideja käytetään tutkimustyökaluina
selvitettäessä elimistön kannabinoidijärjestelmän toimintaa ja
merkitystä. Näiden ns. endokannabinoidien ongelmana on kuitenkin nopea
entsymaattinen hajoaminen, mikä vaikeuttaa niiden analysointia sekä
lyhentää merkittävästi niiden vaikutusaikaa.
Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli endokannabinoidien rakenteita
synteettisesti muokkaamalla lisätä entsymaattista pysyvyyttä ilman,
että biologinen aktiivisuus merkittävästi vähenee. Lisäksi
väitöskirjatyössä tutkittiin endokannabinoidi-tyyppisten yhdisteiden
rakenne-aktiivisuus-suhteita, joita voidaan hyödyntää uusien
lääkeainekandidaattien suunnittelussa.
Kannabinoidit ovat kemiallisia yhdisteitä, joiden vielä 80-luvulla
uskottiin esiintyvän ainoastaan kannabis-kasveissa. Nykyään kuitenkin
tiedetään, että myös elimistö tuottaa omia kannabinoideja, jotka
toimivat elimistössä osana hermoston säätelyjärjestelmää. Vaikka
kannabinoidien vaikutukset useisiin elimistön perustoimintoihin on
tiedetty jo vuosikymmeniä, mekanismi, jolla kannabinoidit toimivat,
säilyi pitkään arvoituksena. 1980-luvun lopulla voitiin kuitenkin
vihdoin vahvistaa, että elimistössä todellakin on kannabinoidien
vaikutuksia välittäviä proteiineja, joita kutsutaan CB1- ja
CB2-reseptoreiksi.
Elimistön kannabinoidijärjestelmä uutena tutkimusalueena on
kiinnostava kohde myös lääkekehitykselle. Kannabinoidijärjestelmän
mielenkiintoa lisää se, että terapiakohteita on useita, ja monet niistä
ovat sellaisia, joihin ei tällä hetkellä ole sopivaa lääkitystä tai se
on riittämätöntä. Kannabinoidien merkittävimpiä terapeuttisia
sovelluskohteita ovat tällä hetkellä syömishäiriöt -erityisesti
liikalihavuus- glaukooma, tietyntyyppinen kipu sekä erilaiset
hermokudoksen tuhoutumiseen liittyvät sairaudet/vammat.
Kannabis on ollut lääkkeellisessä käytössä jo vuosisatoja, ja sen
tehosta löytyy paljon epävirallista tietoa, mutta sen hyväksyminen
lääkkeeksi on hankalaa useistakin syistä. Kannabis sisältää satoja
yhdisteitä, joiden yhteisvaikutuksia ei tiedetä. Suurin ongelma lienee
kuitenkin kannabiksen huumevaikutukset, joilta on käytännössä
mahdotonta välttyä. Uusien, synteettisten kannabinoidien odotetaan
kuitenkin tuovan ratkaisun kannabiksen lääkkeellisen käytön
ydinongelmiin. Puhtaiden kannabinoidien tutkiminen, modifiointi ja
annostelu on helpompaa ja tulokset luotettavampia. Modernein
lääkesuunnittelun keinoin on myös mahdollista vähentää tai jopa
kokonaan poistaa kannabinoidien huumevaikutukset.
Tässä väitöskirjatyössä haluttiin synteettisen kemian keinoin lisätä
endokannabinoidien entsymaattista pysyvyyttä, jotta yhdisteitä
voitaisiin hyödyntää tehokkaammin tutkimustyökaluina. Vertailtaessa
syntetisoituja yhdisteitä endokannabinoideihin voitiin havaita, että ne
olivat selkeästi entsymaattisesti pysyvämpiä. Lisäksi niiden biologiset
aktiivisuudet olivat samaa luokkaa tai jopa parempia kuin
vertailukohtana olevien endokannabinoidien. Työssä kehitettyjä
yhdisteitä voidaan siis käyttää endokannabinoidien sijaan erilaisissa
biokemiallisissa ja farmakologisissa tutkimuksissa.
Väitöskirjatyössä selvitettiin lisäksi, miten tietyt kemialliset
muutokset endokannabinoidien rakenteissa vaikuttavat niiden biologiseen
aktiivisuuteen. Näitä ns. rakenne-aktiivuus -suhteita käytetään nyt
apuna tietokoneavusteisessa lääkeaineensuunnittelussa. Työssä
pystyttiin lisäksi todistamaan, vastoin aikaisemmin julkaistuja
tuloksia, että tietyntyyppiset endokannabinoidien johdokset pystyvät
aktivoimaan molempia kannabinoidireseptorityyppejä yhtä voimakkaasti.
Tämä tarkoittaa sitä, että yhdisteet ovat käyttökelpoisia molempia
reseptoreja käsittelevissä tutkimuksissa.
Vastaa