Kategoria: Ulkomaan uutiset

  • Dokumentti YK:n Drug free world – We can do it! -ohjelman tuloksista

    Hyvä dokumentti Irlannin TV:ltä YK:n kymmenen vuoden takaisen huumeeton
    maailma – Drug free world – We can do it! -ohjelman tuloksista.

    Prime Time Investigates
    Tuesday, 3 June 2008

    Prime Time Investigates: War Without End

    Michael Heney follows the drugs trail and asks if there is an
    alternative to this war without end (Due to footage restrictions, some
    sections of this programme have been blacked out)

    http://www.rte.ie/news/primetimeinvestigates/

  • ENCOD: Raportti toiselta kansalaisyhteiskuntafoorumilta

    Raportti toiselta Kansalaisyhteiskuntafoorumilta

    (http://www.encod.org/info/RAPORTTI-TOISELTA.html )

    20.-21.5. 2008 EU Brysseli

    tekijät: Joep Oomen ja Martin Barriuso, ENCODin edustajat foorumilla

    Tällä
    kertaa Foorumiin osallistui 23 järjestöä 26 kutsutusta. Seuraavista
    järjestöistä ei ollut edustusta: Deutsche Hauptstelle für Suchtfrage,
    Eurasian Harm Reduction Network ja European Forum on Urban Security.
    The International Harm Reduction Association oli kutsunut Stijn
    Goossenin (INPUD) delegaatioonsa, joten paikalla oli 24 järjestöä:

    INPUD,

     DRUGSCOPE,

     UNAD,

     ARAS,

     PARSEC,

     CORRELATION,

     ITACA,

     A-KLINIKKASÄÄTIÖ,

     AFR,

     ERIT,

     EURO TC,

     IREFREA,

     KENTHEA,

     FTCCEE,

     FOUNDATION FOR DRUG FREE EUROPE,

     WOCAD,

     EURAD,

     ECAD,

     IHRA,

     SENLIS COUNCIL,

     CITYWIDE,

     DRUG POLICY ACTION GROUP

     CIVIL ASSOCIATION PRIMA

     ja ENCOD.

    EMCDDA:lla oli paikalla tarkkailija.

    Kokousta isännöi Euroopan Komission huumevastainen yksikkö johtajanaan Carel Edwards.


    Johdanto

    Carel Edwards aloitti kokouksen kuvaamalla Euroopan tämän hetkisen humausainepolitiikan tilaa ”sekavana mutta toimivana”

    Edwardsin mielestä Euroopan Unionin tasolla on
    mahdollista käydä monipuolista keskustelua ja laatia globaaleja
    suosituksia kun taas jäsenvaltioiden tasolla tehdään reaalipolitiikka
    ja päätökset. Toisin sanoen EU tarjoaa ”pehmeitä” suhtautumismalleja
    kun kansallisella tasolla tehdään ”kovempia” toimia.

    Edwards kertoi, että tällä hetkellä ei yhdelläkään
    jäsenvaltiolla ole aikomusta muuttaa huumausainepolitiikkansa
    lähtökohtaa, joka on YK:n huumausainesopimukset. Siksi EU:n politiikan
    ja ohjelmien on noudatettava YK:n sopimuksia.

    Tänä vuonna EU:n Toimintasuunnitelma huumeista 2005-2008
    päättyy. Tulevina kuukausina tämän suunnitelman vaikutus arvioidaan.
    Arviointi perustuu EU:n komission, EMCDDA:n, Europolin ja
    jäsenvaltioiden antamiin tietoihin. Meille kerrottiin, että EU:n
    komissio olisi hyvin halukas kuulemaan käytäntöön perustuvia ja
    käyttökelpoisia kokemuksia kansalaisjärjestöiltä. Nämä kokemukset
    voitaisiin ottaa mukaan arviointiprosessiin.

    Ensimmäisellä Kansalaisyhteiskuntafoorumilla
    joulukuussa Carel Edwards oli kertonut meille, että Euroopassa ei ole
    ”sotaa huumeita vastaan” ja että me aina perustamme tällä Foorumilla
    toimenpiteet näyttöihin perustuviin todisteisiin. Tällä toisella
    Kansalaisyhteiskuntafoorumilla ENCOD esitti kirjeen EU:n komissiolle
    Aldo Bianzon kohtalosta. Lokakuussa 2007 Bianzo pidätettiin Italiassa
    kannabiksen kasvattamisesta ja hän kuoli vankilassa muutama päivä
    pidätyksen jälkeen hyvin kyseenalaisissa olosuhteissa.

    Edwards oli saanut kirjeen. Hän kertoi meille, ettei
    tämä tapahtuma todista sitä, että Euroopassa olisi ”sota huumeita
    vastaan”. Hän sanoi myös, että jollain muulla mantereella järjestöt
    kuten ENCOD eivät voisi toimia , sillä ne heitettäisiin vankilaan. Hän
    painotti myös sitä, että EU:n komissio yrittää edistää
    huumausainepolitiikan ja ihmisoikeussopimusten välistä yhtenäisyyttä
    Euroopan sisä- ja ulkopuolella, mutta tätä on hyvin vaikea toteuttaa
    käytännössä (sillä kansalliset hallitukset ovat siitä vastuussa).

    Kommentoidessaan vuoden 2007 arviota Toimintasuunnitelman toteutumisesta
    , Maurice Galla Euroopan Komissiosta totesi, että huumeiden saatavuus
    ei ole vähentynyt eikä mikään tieto osoita myöskään tarjonnan
    vähentyneen. Hän myös huomautti, että suurin osa pidätyksistä liittyy
    kannabiksen hallussapitoon.

    Lopuksi Galla totesi, että uusi Toimintasuunnitelma
    keskittyy luomaan laatuluokituksen hoidolle, haittojen minimoinnille
    sekä käytön ehkäisylle. Se pyrkii myös nostamaan esille toimintatapoja
    ja ohjelmia, jotka ovat osoittautuneet menestyksekkäiksi.
    Toimintasuunnitelmassa asetettaisiin käytännöllisiä tavoitteita kuten
    huumeiden aiheuttamien kuolemantapausten vähentäminen, tiedon parempi
    saatavuus, tukea vaihtoehtoista kehitystä tuottajamaissa sekä näyttöön
    perustuvan politiikan vahvistaminen. Galla totesi, että EU:n
    huumausainepolitiikan pitäisi olla selkeämmin tasapainoista ja
    yhtenäistä toimintaa sekä varmistaa perustavat ihmisoikeudet ja
    -vapaudet. Toimintasuunnitelman tulisi saada osallistujat kommentoimaan
    näitä tavoitteita ja miettimään kysymystä pitäisikö EU:n politiikalla
    olla enemmän painoarvoa yksittäisten valtioiden harjoittamassa
    politiikassa, kuten myös kansalaisjärjestöjen toiminnassa.


    Työryhmät

    Tämän johdatuksen jälkeen meidät jaettiin kahteen
    työryhmään, joista kummankin tarkoitus oli tuottaa kommentteja
    nykyiseen Toimintasuunnitelmaan sekä antaa kommentteja seuraavaan
    Toimintasuunnitelmaan (2009-2012), jota laaditaan tulevien kuukausien
    aikana. Ensimmäisen raportin dead-line on 14. heinäkuuta, ensimmäinen
    julkinen versio on valmiina syyskuun lopussa ja lopullinen hyväksyntä
    tapahtuu tämän vuoden lopulla.

    Työryhmät työskentelivät ensimmäisen päivän. Esitimme ENCODin julkilausuman,
    , jossa kyseenalaistimme arvioinnin, sillä kunnollista tietoa ei ole
    saatavilla osoittamaan onko Toimintasuunnitelma ollut hyödyllinen vai
    ei. Ehdotimme myös, että uusi Toimintasuunnitelma perustuisi Euroopan
    Parlamentin suosituksille. Se on Euroopan kansalaisyhteiskunnan ainoa
    laillinen edustaja.

    Molemmissa työryhmissä oli mielenkiintoista
    keskustelua. Useimmat osallistuivat keskusteluun aktiivisesti ja
    rakentavasti. Jotkut huumeita vastustavista järjestöistä kuten ECAD ja
    EURAD olivat keskustelun välittäjinä. Mutta heti kun he pääsivät
    ehdottamaan, että seuraavaan Toimintasuunnitelmaan otettaisiin
    sellaisia ihanteita kuin ”huumeista vapaa Eurooppa” hiljaisuus
    laskeutui huoneeseen. Selvästikään kukaan muu ei kannattanut tämän
    tapaisia ehdotuksia.

    Useimmat keskustelut käsittelivät sitä, miten taata
    laadunvarmistus terveydenhoitotoimenpiteille, siihen sisällyttäen
    käytön ehkäisy, vankiloiden tilanne sekä tarve yhdistää huumepolitiikka
    laajempaan sosiaalipolitiikkaan köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja
    sukupuolten välisen tasa-arvon kysymyksissä jne…

    PARSEC suositti liittämään suunnitelmaan tarpeen
    pillereiden testaamisesta rave-juhlien ja diskojen yhteydessä.
    Huumelakeja valvovat viranomaiset vastustavat tätä ehdotusta. PARSECin
    mielestä se, että pillereitä ei testata pahentaa niistä aiheutuvia
    haittoja

    Yritimme useita kertoja nostaa esille kysymyksen siitä,
    että huumeiden laittomuus on yksi merkittävä tekijä niiden
    aiheuttamissa haitoissa. Ehdotimme nyt laittomiksi luokiteltujen
    kasvien laillisen käytön lisäämistä yhtenä tekijä uusien
    kehitysohjelmien aikaansaamiseksi tuottajamaissa. EU:n komission
    edustaja neuvoi olemaan sisällyttämättä tällaisia ehdotuksia, sillä
    jäsenmaat eivät niitä hyväksyisi.

    Hän mainitsi myös, että olisi vaikeata saavuttaa
    yhteisymmärrys tämän kaltaisista ehdotuksista
    Kansalaisyhteiskuntafoorumilla. Sitä ei tosin voitu kokeillakaan, sillä
    keskustelua olennaisista asioista, huumeiden täyskiellon vaikutuksista
    huumausaineilmiöön ei tapahtunut. Oli mielenkiintoista havaita, että
    ainoa tämän kaltaisen keskustelun äänekäs vastustaja oli Ranskan
    Haittojen Minimointi Järjestön (AFR) edustaja.


    Johtopäätös

    Seuraavana päivänä molempien työryhmien (ENCOD oli toisessa niistä) tiedottajat toimittivat raportin.
    Seuranneessa keskustelussa hyväksyttiin yleisesti se, että
    0-toleranssin ei pitäisi olla Euroopan huumepolitiikan perusta. Pitäisi
    myös olla mahdollisuus aloitteille, jotka liittyvät huumeiden käytön
    laittomuudesta aiheutuvien haittojen minimointiin.

    Se että valtaosaa Euroopan vankiloista on mahdotonta
    pitää huumeista vapaana, pitäisi olla riittävä osoitus siitä, että
    huumeista vapaa maailma on mahdottomuus. Sen kaltaista tavoitetta
    voidaan vaalia vain loukkaamalla raa’asti ihmisoikeuksia. Corel Edwards
    päätti kokouksen toteamukseen, että vaikeita asioita ei tule vältellä.
    Hän esitti, että vaikka toimia pillereiden testaamiseksi ei voi edistää
    Euroopan tasolla, koska useat yksittäiset jäsenmaat vastustavat sitä,
    tarvetta testien aikaansaamiselle voidaan puolustaa.

    ENCOD teki viimeisen ehdotuksen keskustella yleisen
    huumepolitiikan suunnasta seuraavan Kansalaisyhteiskuntafoorumin
    asialistalle. ENCOD ehdotti myös ulkopuolista vetäjää kokouksiin, siksi
    ettei EU:n komission tarvitsisi istua kahdella tuolilla yhtä aikaa.

    Seuraava kokous on määrä pitää vuoden 2009 alkupuolella.

    Muuta tietoa

    Ohjelma Huumeiden käytön ehkäisystä ja Tiedottamisesta

    Komissio julkaisee uuden hakemisen syyskuussa 2008
    kansalaisjärjestöille, jotka haluavat osallistua tähän ohjelmaan.
    Järjestöt voivat tehdä hakemuksen taloudellisesta tuesta seuraaviin
    perustein:

      valtioiden rajat ylittävistä toimista, joiden
    tarkoitus on rakentaa verkostoja, lisätä tietoperustaa, parantaa
    tietoisuutta, ehkäistä huumeiden käyttöä, tarkkailla, panna täytäntöön
    ja arvioida EU:n Toimintasuunnitelmia

      ottaa kansalaisyhteiskunta mukaan EU:n huumestrategioiden toteuttamiseen ja kehittämiseen

      seurata, panna täytäntöön ja arvioida erityisiä toimenpiteitä Huume Toimintasuunnitelmassa 2005-2009 ja 2009-2012

    Kun hakuaika alkaa
    niin jokaisella asiasta kiinnostuneella järjestöllä on kaksi kuukautta
    aikaa hakea. Koska hakeminen on samankaltainen kuin viime huhtikuussa,
    voivat kiinnostuneet järjestöt aloittaa valmistelut hakemukseensa,
    jotta siinä on mukana oikeat asiakirjat.

    Säännöt rahoituksen saamiseksi ovat seuraavat: projekti
    kestää enintään kolme vuotta, EU rahoittaa korkeintaan 80%,
    minimimäärä, jota haetaan on 75.000 euroa.

    Lopullinen johtopäätös

    ENCODin tehtävä Kansalaisyhteiskuntafoorumilla on
    ilmaista kansalaisten ääntä, joita huumausainepolitiikka suoranaisesti
    koskettaa ja jotka ovat aliedustettuina muissa järjestöissä:
    kannabiksen ja muiden huumeiden käyttäjät, heidän omaisensa,
    terveydenhoitoalan työntekijät, ihmiset jotka työskentelevät
    laillisessa teollisuudessa, joka liittyy huumeisiin sekä itsenäiset
    asiantuntijat ja aktivistit.

    ENCOD on Foorumilla vuoteen 2009 asti. Sen jälkeen
    tapahtuu uusi valinta, johon voi osallistua oli ollut Foorumin jäsen
    aikaisemmin tai ei.

    Tämä toinen kokous oli paremmin järjestetty kuin ensimmäinen.
    Osallistujat olivat paremmin valmistautuneet, välillä käytiin
    todellista keskusteluakin ihmisten kanssa, jotka edustivat kieltolakia
    ajavia järjestöjä. Itse asiassa kieltolakia ajavat järjestöt olivat
    aktiivisimmillaan vaatiessaan panostamista huumeiden käyttöä
    ehkäiseviin ohjelmiin. Vaikka he olivat myös hyvin selvillä siitä,
    kuinka vaikeata on mitata näiden ohjelmien tehokkuutta.

    Tunnelma kokouksessa oli parantunut, kiitos Euroopan
    Komission edustajien avoimemman suhtautumisen. He ovat alkaneet
    hyväksyä meidät tarpeellisena vaivana. Ihmisinä, joiden radikaaleimpia
    ehdotuksia ei voi käyttää mihinkään ilman, että rikkoo yleisen
    viitekehyksen, mutta myös ihmisinä, jotka vaikuttavat tärkeissä
    asioissa.

    Useat kommentit (meiltä ja muilta) korostivat tarvetta
    laajentaa pelivaraa ja liikkumatilaa haittojen minimointiin
    liittyneissä aloitteissa, joita esitettiin lopulliseen raporttiin. Tämä
    ei tietenkään välttämättä tarkoita sitä, että ne sisällytettäisiin
    Toimintasuunnitelmaan, eikä edes siitä käytävään keskusteluun
    Horisontaalisessa Huumeryhmässä (ryhmässä on jäsenvaltioiden tärkeimmät
    huumeviranomaiset). Mutta ainakin perussävy
    Kansalaisyhteiskuntafoorumilla on se, että vallitseva tila pitää
    muuttaa, ja siitä kiitos myös ENCODin läsnäololle

    Tästä lopputuloksesta keskustellaan ENCODin yleiskokouksessa kesäkuussa Vitoriassa Espanjassa.

  • Uusia tuulia kansainvälisessä huumevalvonnnassa

    Maaliskuussa 2008 kansainvälinen yhteisö aloitti vuonna 1998 YK:n
    yleisistunnossa julistetun kymmenvuotisen huumeohjelman
    arviointiprosessin Wienissä. Tämä vuoden kestävä arviointiprosessi
    huipentuu vuonna 2009 maaliskuussa pidettävään ministeritason
    kokoukseen, jossa tullaan päättämään seuraavan kymmenen vuoden
    ohjelmasta.

    YK:n huumekomissio (CND) kokoontui 10.-14.3.2008 Wienissä arvioimaan
    YK:n kymmenvuotisen huumeohjelman tuloksia. YK:n huume- ja
    rikostoimiston (UNODC) päällikkö Antonio Maria Costa on
    peräänkuuluttanut kansalaisjärjestöjen ottamista mukaan politiikan
    muotoiluun. Transform-järjestö Britanniasta seuraa huumepolitiikkamme
    tulevaisuuden muotoilua YK:ssa. Se toi julki Antonio Costan CND:n
    kokouksessa esittämän raportin, joka kertoo kansalaisjärjestöjen
    esittämän kritiikin myös menevän läpi virallisissa piireissä.
    (http://transform-drugs.blogspot.com/2008/03/unodc-director-declares-international.html )

    Näyttää siltä, että olisi tapahtumassa jotain uutta laadittaessa uusia
    sopimuksia kansainväliselle huumevalvonnalle. Raportissa "Making drug
    control 'fit for purpose': Building on the UNGASS decade"
    (http://www.tdpf.org.uk/drug %20control%20%27fit%20for%20purpose%27.pdf )
    Costa esittää mm. seuraavaa:

    Sopimusten tulisi vastata tarkoitustaan ja nyt ollaan myöntämässä, että
    aika on toinen kuin niitä luotaessa. Tarvitaan uudenlaista sitoutumista
    monenvälisten sopimusten periaatteisiin ja jaettuun vastuuseen,
    sitoutumista siihen, että uudistusten tulee perustua empiirisiin
    toasiasioihin eikä ideologiaan ja käynnistää tätä tukevia konkreettisia
    toimenpiteitä, jotka eivät ole retoriikkaa ja julistusta.

    Kun katsotaan kulunutta sataa vuotta, nähdään, että
    valvontajärjestelmän soveltaminen on aiheuttanut monia ei-aiottuja
    seurauksia.

    Ensimmäinen ei-aiottu seuraus on valtavan suuret rikolliset markkinat,
    jotka välittävät kiellettyjä aineita tuottajilta kuluttajille ja
    houkuttavat valtavilla voitoillaan yhä lisää rikollisainesta.

    Toiseksi kansanterveys, jonka pitäisi olla huumevalvonnan lähtökohta, on työnnetty taustalle.

    Kolmanneksi ns. ilmapallovaikutus eli tiukentunut kontrolli yhdessä paikassa tuottaa huumekaupan kasvua toisessa paikassa.

    Järjestelmä näyttää toimivan siten, että huumeista riippuvat
    syrjäytyvät, heidät leimataan moraalisesti ja heidän on vaikea saada
    hoitoa, vaikka he olisivat siihen halukkaita.

    Haittojen vähentämisen politiikkaa on nähty ikäänkuin olisi olemassa
    ristiriita ennaltaehkäisyn ja hoidon ja toisaalta huumeiden käytön
    terveydellisten ja sosiaalisten haittavaikutusten vähentämisen välillä.
    Tämä on väärä vastakkainasettelu. Nämä politiikat ovat toisiaan
    täydentäviä.

    Onkin hyvin järkeenkäypää, että huumevalvontaa ja huumesopimusten
    soveltamista kehitetään siten, että niissä otetaan huomioon terveys ja
    ihmisoikeudet.

    Huumepolitiikka, kansainvälinen politiikka ja kansalaisjärjestöt

    Käänteentekevä CND:n vuoden 2008 kokouksessa oli YK:n ihmisoikeusjulistuksen ottaminen huomioon YK:n huumeohjelmaa laadittaessa.

    Lopullinen päätös ihmisoikeuksista hyväksyttiin kokouksessa kuitenkin
    vesitettynä versiona. Ihmisoikeudet jäävät edelleen pelkäksi
    sitoutumiseksi periaatteeseen ilman minkäänlaista virallista valvontaa
    ja UNODC:lle asetettiin seurantaraportin takarajaksi vasta 2010 eli
    vuosi uuden huumeohjelman sopimisen jälkeen eikä ennen sitä.

    Monille maailman maille ihmisoikeuksien julistaminen on poliittisesti
    arka asia. Huumesodan nimissä tehtyjä ihmisoikeusloukkauksia mm.
    Thaimaassa ja Kolumbiassa ei ole pidetty ihmisoikeusloukkauksina eikä
    niitä ole käsitelty missään YK:n elimissä. Niinpä CND:n kokouksessa
    ihmisoikeuspykäliä vastaan hyökkäsivät Kiinan johdolla mm. Thaimaa,
    Pakistan, Kuuba, USA ja Kanada, jonka uusi pääministeri on vienyt maan
    ulkopolitiikan täysin USA:n taakse. Ihmisoikeuksia CND:ssä puolusti
    monien muiden maiden ohella myös Suomi.

    Tätä byrokraattien ja uradiplomaattien pyörittämää prosessia on
    seuraamassa koko ajan kasvava joukko kansalaisjärjestöjä kuten ENCOD,
    International Harm Reduction Association, Transnational Institute sekä
    Transform.

    ENCOD
    http://www.encod.org/info/The-Life-of-a-Human-Rights.html

    International Harm Reduction Association
    http://www.ihrablog.net/2008 /03/cnd-passes-ground-breaking -yet-watered.html

    Transnational Institute
    http://www.ungassondrugs.org/

    Brittiläinen Transform on saanut YK:n talous- ja sosiaalineuvoston
    (ECOSOC) myöntämän erityisneuvonantajan aseman ja se ottaa osa
    kesäkuussa Wienissä järjestettävään kansalaisjärjestötapaamiseen
    "Beyond 2008", jossa aiotaan koota eri järjestöjen esittämä kritiikki
    yhdeksi raportiksi ja luovuttaa se vuonna 2009 CND:lle sen pohtiessa
    tulevan kymmenen vuoden huumeohjelmaa YK:lle.

  • Antonio Costan ”vastaus” ENCODin edustajalle Hollannin kannabispolitiikasta

    ENCOD:n hollantilainen edustaja Frederick Polak haastaa
    UNODC:n johtajan Antonio Costan kysymyksellä, miksi Hollannissa on
    vähemmän kannabiksen käyttäjiä kuin naapurimaissa, vaikka jokainen
    täysi-ikäinen voisi halutessaan ostaa sitä lähimmästä
    kannabiskahvilasta. Pätkä tiivistää USA:n johtaman ja YK:n arvovallalla
    käytävän kansainvälisen huumesodan luonteen paremmin kuin tuhat
    raporttia tai hallituksen mietintöä.

    Katso video YouTubesta: http://www.youtube.com/watch?v=fe208nLLEwk

  • 60 minuuttia: Kalifornian lääkekannabisjärjestelmä kaaoksessa

    60 Minutes: California's medical marijuana system in 'chaos'
    http://rawstory.com/news/2007/60_Minutes_California_medical_marijuana_system_1231.html 
    (Linkin takana video ohjelmasta)

    California's Proposition 215 legalized medical marijuana in that state
    11 years ago as a treatment for pain, the side-effects of chemotherapy,
    and other ailments. However, the federal government still views all
    marijuana use as illegal, and the Supreme Court has upheld the federal
    Drug Enforcement Agency's right to go after dispensaries, no matter
    what state laws allow.

    In September, the DEA raided
    the California Healthcare Collective in Modesto and arrested the
    store's chief financial officer, Luke Scarmazzo. "They handcuffed me
    and put me on my kitchen table," Scarmazzo told 60 Minutes. "One of them … said 'you knew I'd be coming soon.'"

    Scarmazzo acknowledged that he had been earning $13,000 a month for
    running the dispensary but insisted "I was working a lot of hours."
    Scarmazzo's lawyer described his client's situation as a case of
    "selective prosecution," because the 26-year-old Scarmazzo is also a
    hiphop artist, with a widely distributed Internet video in which he appears as a high-living drug dealer, chanting "Fuck the feds."

    Complicating the legal situation, California's pot shops have
    admittedly become an easy source of supply for people who just want to
    get high. According to 60 Minutes, the California law was
    originally intended to provide access only to the most needy, but in an
    attempt not to exclude any category of illness, it wound up with
    language so broad that it covers ever the vaguest complaint of pain.
    Now anyone with a note from their doctor can buy medical marijuana, and
    some doctors even advertise for patients in alternative papers.

    One longtime supporter of medical marijuana, Methodist minister Scott Imler,
    says, "It's just ridiculous …The purpose of Proposition 215 was not
    to create a new industry." Although the centers are supposedly
    collectives which buy marijuana grown by members and redistribute it,
    it is clear that large amounts of marijuana are also entering the
    system from the black market, putting money into the pockets of
    organized crime and terrorists.

    Marijuana activist Don Duncan told 60 Minutes that "there's
    bound to be abuse in the system" and what is needed is better
    regulation. However, Scott Imler argues that effective regulation is
    not possible as long as the federal government refused to accept the
    legality of medical marijuana. Until then, "We're going to have what we
    have now, which is chaos."

  • Vetoomus Kanadan oikeusministerille Marc Emeryn luovuttamista vastaan

    Vetoomus Kanadan oikeusministerille
    Lähde: National Post 2.1.2008
    http://www.nationalpost.com/opinion/story.html?id=209517
    http://www.mapinc.org/drugnews/v08/n004/a01.html?397
    http://www.cannabisculture.com/articles/4639.html

    adressi Marc Emeryn luovuttamista vastaan:
    http://www.petitiononline.com/Emery/petition.html

    Marc Emeryn luovutusoikeudenkäynti on 21. – 25.1.2008 ja sen edellä
    National Post julkaisi asianajaja Karen Selick’in avoimen kirjeen
    Kanadan oikeusministerille.

    Selick selostaa aluksi, miksi kanadalaisella oikeusistuimella ei ole
    paljoa muita vaihtoehtoja luovutuslain mukaan kuin tuomita Emery ja
    kaksi kanssasyytettyä USA:n oikeuslaitoksen tuomittavaksi.

    Tässä astuu kuvaan Kanadan oikeusministerin rooli: luovutuslakien
    mukaan hänellä on oikeus kieltäytyä heidän luovuttamisesta, jos se ”on
    epäoikeudenmukaista ja epäinhimillistä olosuhteet huomioon ottaen”.

    Selick mainitsee muutamia huomioon otettavia olosuhteita:

    Vuodesta 1999 pidättämiseensä saakka vuonna 2005 Emery ilmoitti
    veroilmoituksessaan olevansa ”marihuanan siemenmyyjä”. Näinä vuosina
    hän maksoi 578 000 dollaria liitto- ja osavaltion kassaan. Hän on
    ilmoittanut viranomaisille tarkkaan taloutensa eivätkä he ole missään
    vaiheessa valittaneet.

    Jos uskomme verotulojen olevan kaikkien hyödyksi, on Marc Emery ollut
    tässä suhteessa suuri hyväntekijä. Jos uskomme rahanpesusyytteisiin,
    tulisiko kaikkien kanadalaisten saada syyte salaliitosta Emeryn kanssa?

    Marc on auttanut kanadalaisia myös monella muulla tavalla. Kun Kanadan
    hallitus vuonna 2000 oikeuden päätöksellä joutui sallimaan kannabiksen
    lääkekäytön, syntyi sekaannus. Oikeuden päätöksestä huolimatta ei ollut
    laillista tapaa saada marihuanaa. Luvan saaneet potilaat kyselivät
    marihuanaa Kanadan terveysministeriöstä, joka ohjasi heidät tilaamaan
    sitä Emeryltä.

    Kahdeksan vuoden ajan Emery lähetti jokaiselle liittovaltion
    kansanedustajalle vuosikerran Cannabis Culture -lehteään. Jokaisessa
    lehdessä on hänen siemenpankkinsa luettelo. Jokainen kansanedustaja ja
    heidän toimistonsa ovat hiljaa hyväksyneet hänen toimintansa, aivan
    kuten verohallitus ja terveysministeriö.

    Marihuanan siementen kieltolakia ei ole toteutettu Kanadassa vuosiin
    mutta siitä tulleet hyödyt ovat kelvanneet viranomaisille. Olisi mitä
    suurinta tekopyhyyttä ja epäoikeudenmukaisuutta, jos Kanada luovuttaisi
    hyväntekijänsä vieraan vallan tuomittavaksi syytteestä, mitä se itse ei
    ole ajanut.

    Eikä tässä kaikki. Katsokaa internetistä marihuana seeds -hakusanalla
    ja sieltä löytyy useita siemenkauppiaita. Miksi USA:n hallitus ei ole
    näiden perässä? Miksi ainostaan Marc ja kaksi hänen työntekijäänsä
    Michelle Rainey and Greg Williams?

    Vastaus on päivän selvä. Tämä BC3:ksi kutsuttu ryhmä on ottanut
    periaatteellisen ja julkisen kannan USA:n hallituksen huumesotaa
    vastaan. Varsinkin Marc on tehokas asiansa puhemies. Hän ei ole mukana
    siemenkaupassa vain voittojen takia ja on käyttänyt niitä lähinnä
    tullakseen toimeen. Tämän sijaan hän on käyttänyt yli 4 miljoonaa
    dollaria ja paljon aikaa oikeustapausten tukemiseen, myötätuntoklubien
    perustamiseen potilaille, maksanut hoitokuluja, tukenut konferensseja,
    mielenosoituksia, lainmuutoskampanjoita jne. Kymmenen vuoden ajan hän
    on ollut piikkinä niiden poliitikkojen ja virkamiesten lihassa, jotka
    ovat eri mieltä marihuanan laillistamisesta.

    Luovutuslaki vaatii oikeusministeriä kieltäytymään luovuttamasta
    henkilöä, jos luovutuspyyntö ”on tarkoitettu ihmisen syyttämiseksi tai
    rangaistavaksi poliittisen mielipiteensä takia”. Tässä asiassa täytyy
    ottaa huomioon Emeryn pitkä aktivismitausta ja kieltäytyä luovuttamasta
    USA:n hallitukselle tämä poliittisesti suuntautunut kanadalainen
    sankari.