Kategoria: Tutkimukset ja terveys

Lähde: Harm Reduction Journal, 28.9.2010
http://www.harmreductionjournal.com/content/7/1/22

Tutkijapiireissä on ollut runsaasti keskustelua siitä aiheuttaako
kannabis skitsofreniaa ja aiheuttaako skitsofreniapotilaiden
kannabiksen käyttö taudin huononemisen aikaisemmin ja useammin. Kun
katsotaan tutkimuksia, joissa on selvitetty potilaiden kantaa
ristiriitaisiin asioihin, ja kuinka nämä ovat syventäneet tärkeiden
lääketieteellisten asioiden ymmärrystä, on yllättävää kuinka vähän
tätä on tutkittu kannabiksen ja psykoosien välisen yhteyden
ymmärtämiseksi. Tässä tutkimuksessa tarkoitus oli tutkia kannabista
käyttävien potilaiden uskomuksia siitä, aiheuttaako kannabis heidän
mielestään skitsofreniaa ja mikä on potilaiden käsitys kannabiksen
vaikutuksista.

Tutkimukseen värvättiin haastateltaviksi kymmenen potilasta, joiden
diagnoosina oli paranoidi skitsofrenia sekä kannabiksen runsas käyttö
tai kannabisriippuvuus. Lisäksi käytettiin muuta potilasaineistoa.

Yksikään potilaista ei pitänyt kannabiksen käyttöä syynä
skitsofreniaansa. Viiden kohdalla diagnoosina oli vaikeat olosuhteet
lapsena ja kolmella muun huumeen kuin kannabiksen käyttö. Kaksi
potilasta antoi muita syitä. Neljä potilasta piti kannabista lääkkeenä
ja pitivät sen myönteisiä vaikutuksia merkittävämpinä kuin sen
mahdollisia haittoja.

Skitsofreniapotilaat eivät nähneet skitsofrenian ja kannabiksen
käyttönsä välillä syy-yhteyttä. Ehdotamme
terveydenhoitohenkilökunnalle, että nämä löydökset otetaan huomioon
sellaisten potilaiden kanssa työskennellessä, joilla on nämä kaksi
diagnoosia. Potilaiden hoidon lykkääminen tai estäminen kannabiksen
käytön takia aiheuttaa ainoastaan lisähaittoja muutenkin
haavoittuvalle potilasryhmälle.

http://www.tohtori.fi/?page=5817524&id=3619613

Lääkekannabiksen käytön laillistamisesta velloo keskusteluita monissa
maissa. Se ei ole ihme, sillä lääkekannabiksella on useissa
tutkimuksissa havaittu olevan positiivisia vaikutuksia etenkin
tiettyjen kroonisten sairauksien hoidossa.

Medicalinsurance.org -sivusto, joka tarjoaa tietoa sairausvakuutuksiin
liittyvissä asioissa, kertoo lääkekannabiksen hyödyistä.

1. Yhdysvaltojen Kaliforniassa lääkärien raporttien mukaan
lääkekannabiksella on voitu hoitaa jopa yli 300 000 migreenistä
kärsivää potilasta.

2. American Association for Cancer Research –tutkimuskeskus on
todennut lääkekannabiksen voivan hidastaa muun muassa keuhko-, rinta-
ja aivokasvainten kasvua.

3. Lääkekannabiksen on todettu voivan auttaa tiettyjen kroonisten
sairauksien oireisiin. Esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymästä tai
Crohnin taudista kärsivien oireet ovat helpottuneet
lääkekannabiksella, sillä se voi lievittää pahoinvointia,
alavatsakipua ja ripulia.

4. Tuoreimpien tutkimusten mukaan kannabiksen vaikuttava aine THC
vähentää Alzheimerin taudin sairastumisriskiä ja mahdollisesti myös
hidastaa jo alkaneen taudin etenemistä jopa tehokkaammin kuin
perinteiset lääkkeet.

5. Joissain tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että kannabis
voisi tuoda helpotusta silmänpainetaudista eli glaukoomasta kärsivien
oireisiin lievittämällä painetta.

6. Kannabis toimii lihasrelaksanttina ja sen on havaittu voivan auttaa
spastisuuteen eli jäykkähalvaisuuteen.

7. Viimevuotisen Etelä-Kalifornian yliopistossa tehdyn tutkimuksen
mukaan kannabis toimii ADD- ja ADHD –sairauksien hoidossa hyvin, ja
itse asiassa sitä voitaisiin pitää tutkimuksen mukaan jopa
tarkkaavuushäiriöiden hoidossa käytettävien lääkkeiden vaihtoehtona.
Kaiken lisäksi sillä ei havaittu tutkimuksessa olevan yhtään
haittavaikutusta, joita ”perinteisen” lääkityksen kohdalla esiintyy.
(Katso video tutkimuksesta)

8. Kannabis voi auttaa myös MS-taudin oireiden lievityksessä
suojaamalla hermoja vahingoittumasta. Itse asiassa Iso-Britannian
markkinoillakin on MS-taudin hoitoon tarkoitettu Sativex –niminen
lääke, joka on suoraan peräisin kannabiksesta.

9. Voimakkaista PMS-oireista kärsivät naisetkin voivat joidenkin
todisteiden mukaan hyötyä kannabiksesta.

10. Aivan kuten spastisuutta ja MS-tautia sairastavat voivat hyötyä
lääkekannabiksesta, myös Touretten oireyhtymästä kärsivät voivat saada
apua niin sanottuihin tic-liikkeisiin ja pakko-oireisesta häiriöstä
kärsivät neurologisiin obsessiivisiin oireisiin.

Tohtori.fi kuitenkin muistuttaa, että Suomessa kannabiksen
hallussapito, käyttö ja kasvatus ovat lailla kiellettyä.
Lääkekannabiksesta koskevat lääkelain yleiset säädökset, mutta
käytännössä kannabista ei lääkekäyttöön myönnetä kuin ani harvoin.
Tällä hetkellä Suomessa on myönnetty stabiloitua lääkekannabista 12
henkilölle.

Kannabiksella on omat haittavaikutuksensa, joista kenties
merkittävimpinä pidetään sen yhteyttä psykoottisiin sairauksiin sekä
keuhkovaurioihin (poltettuna). Tosin kannabiksen osuus esimerkiksi
skitsofrenian aiheuttajana on jossain määrin kyseenalaistettu parissa
tutkimuksessa.

Lähteet: Medicalinsurance.org, Päihdelinkki, Wikipedia, Aamulehti

Lähde: ENCOD, Huffington Post 12.9.2010
http://www.encod.org/info/WHAT-IF-CANNABIS-CURED-CANCER,2643.html
Dokumentti kannabiksen syöpää parantavista ominaisuuksista:
http://www.encod.org/info/WHAT-IF-CANNABIS-CURED-CANCER.html
Dokumentin "What if Cannabis Cured Cancer" traileri:
http://www.imdb.com/video/wab/vi1585579545/

Kirja "Integrative Oncology", jossa luku kannabiksesta ja syövästä:
http://www.drweil.com/drw/u/ART03060/Treating-Cancer-With-Integrative-Medicine.html

Jos amerikkalainen lääkäri 1800-luvulta astuisi aikakoneeseen ja
ilmestyisi tänne vuonna 2010, olisi hän shokissa siitä
lääkepaljoudesta, mitä nykyajan lääkärit käyttävät. Mutta hänen
ihmetellessään tätä valikoimaa (ja ihmetellessä kuten minäkin, että
ovatko ne kaikki tarpeen), hän huomaisi pian yllättävän puutteen ja
kysyisi: ”Missä onkaan cannabis indica?”

Eikä ihme, tämä onneton kaveri tuntisi olonsa avuttomaksi ilman sitä.
Hänen aikanaan synnytystuskat, astma, hermostohäiriöt, jopa
koliikkivauvat jne. hoidettiin cannabis indicalla, ”Intian hampulla”.
Ainakin sata tuolloin julkaistua tieteellistä tutkimusta puolsi sen
käyttöä.

Sitten vuonna 1937 Marihuana Tax Act teki kannabiksen hallussapidon ja
kaupan laittomaksi USA:ssa paitsi joitakin lääkinnällisiä ja teollisia
tarkoituksia varten ja silloin raskaasti verotettuna. Lainsäätäjät
aloittivat pitkän prosessin kannabiksen julistamiseksi kokonaan
laittomaksi. Monet historioitsijat ovat tutkineet tätä Amerikan
lainsäädännön ikävää jaksoa sekä niitä epäilyttäviä todisteita
kannabisriippuvuudesta ja sen aiheuttamasta väkivaltaisesta
käyttäytymisestä, joilla varmistettiin lain läpimeno. Preston Peetin
kirja "Under the Influence: The Disinformation Guide to Drugs" kertoo
vakuuttavasti, kuinka lain todellinen tarkoitus oli lopettaa
hampputeollisuus, mikä teki synteettisistä kuiduista kalliimpia
hyödyttäen teollisuudenomistajia, joilla oli niiden patentit.

Lääkärinä ja botanistina olen aina yrittänyt suodattaa pois sen
kulttuurikohinan, mikä ympäröi kannabista ja tarkastella sitä ilman
intohimoja kasvina, jonka bioaktiivisuus ihmisessä voisi olla
lääkinnällisesti arvokas. Mitä se tarjoaa tästä näkökulmasta?

Todella paljon kuten viime aikoina on käynyt ilmi. Kannabiksen
lääkinnällinen käyttö on kokenut uudelleen syntymisen. Viime vuosina
tutkimus on osoittanut sillä olevan paljon mahdollisuuksia hoitaa
pahoinvointia, oksentamista, kuukautisoireita, unettomuutta,
migreeniä, MS-tautia, selkäydinvammoja, alkoholismia,
verisuonitauteja, astmaa, kaksisuuntaista mielialahäiriötä,
masennusta, Huntingtonin ja Parkisonin tauteja, sirppisoluanemiaa,
uniapneaa, Alzheimerin tautia ja anoreksiaa.

Mielenkiintoisimpana kaikista kannabinoideilla voi olla tärkeä osa
syövän hoidossa ja ehkäisyssä. Joukko tutkimuksia on osoittanut, että
kannabinoideilla voidaan ehkäistä syöpäkasvaimen kasvua laboratorion
eläinmallikokeissa. Osin tämä johtuu uusien verisuonten kasvun
ehkäisemisestä. Lisäksi kannabinoidit näyttävät voivan tuhota
kasvaimia vaikuttamatta ympärillä oleviin normaaleihin soluihin. Jos
nämä tutkimustulokset pitävät paikkansa tutkimuksen edistyessä,
kannabinoideilla on suuri etu verrattuna perinteisiin
kemoterapialääkkeisiin siinä, että nämä usein tuhoavat yhtä hyvin
normaaleja soluja kuin syöpäsoluja.

Jo vuonna 1975 tutkijat raportoivat, että kannabinoidit ehkäisivät
tiettyjen keuhkosyöpätyyppien kasvainten kasvua koeputkissa sekä
hiirillä. Siitä saakka laboratoriotutkimukset ovat osoittaneet
kannabinoidien vaikuttavan aivokasvaimiin, kilpirauhassyöpään,
leukemiaan sekä mm. iho-, rinta-, vatsa-, paksunsuolen ja
eturauhassyöpiin.

Tällä hetkellä ainoat ihmisillä tehdyt kannabinoidikokeet syöpää
vastaan on tehty Espanjassa ja ne oli suunniteltu määrittämään hoidon
turvallisuus eikä  sen tehokkuus. Ihmiskokeissa ensimmäisen asteen
tutkimukset keskittyvät uuden lääkkeen turvallisuuteen ja oikean
annoksen hakemiseen. Vuonna 2006 uutisoidussa espanjalaisessa
tutkimuksessa lääke annosteltiin suoraan potilaiden aivoissa oleviin
kasvaimiin. Tutkimus varmisti annoksen turvallisuuden ja osoitti
lääkkeen vähentävän kasvaimen kasvua ainakin kahdella potilaalla
yhdeksästä.

Ei ole selvää saadaanko marihuanaa polttamalla riittävän korkea
lääkepitoisuus veressä syövän tuhoamiseksi. Tarvitaan lisää tutkimusta
ihmisillä ja myös tutkimuksia parhaan annostelutavan löytämiseksi.

Jos haluat oppia lisää aiheesta, voin suositella loistavaa dokumenttia
aiheesta "What if Cannabis Cured Cancer", jonka on ohjannut Len
Richmond ja jossa kerrotaan viimeisten vuosien tutkimuslöydöistä.
Suurin osa lääkäreistä ei tiedä tästä ja sen vaikutuksista syövän
hoitoon ja ehkäisyyn. Tämä dokumentti antaa hyvät todisteet siitä,
kuinka nykyinen kannabispolitiikka aiheuttaa haittaa.

Toinen luotettava tiedonlähde on syöpätutkija Donald I. Abramsin
kirjassa "Integrative Oncology" (Oxford University Press, 2009) oleva
luku kannabinoideista ja syövästä. Yli 70 vuoden disinformaation
jälkeen olen ilahtunut siitä, että saamme tutkittua tietoa tämän
luonnon lääkeaineen valtavista lääkinnällisistä mahdollisuuksista.

Artikkelin kirjoittaja, Andrew T. Weil, valittiin vuonna 1997 Time
lehdessä yhdeksi 25:stä USA:n vaikutusvaltaisimmasta henkilöistä ja
vuonna 2005 sama lehti julisti hänet yhdeksi sadasta maailman
vaikutusvaltaisimmasta henkilöstä. Tämä on aika paljon sanottu
ihmisestä, jonka elämän johtolankana on yhtenäinen lääketiede eli ns.
vaihtoehtoisen ja koululääketieteen yhdistäminen. Tohtori Weil perusti
Arizona Center for Integrative Medicine -keskuksen ja johtaa sitä
edelleen sekä toimittaa omaa sivustoaan http://www.DrWeil.com.

http://www.poliklinikka.fi/kipukanava/uutiset/0009968
Lähde: Poliklinikka.fi 21.9.2010

Kannabiksen lääkekäyttö on kiistelty aihe niin terveydenhuollossa kuin
politiikassa ja lainsäädännössäkin. Kannabiksen lääkekäytön hyödyistä
monien sairauksien hoidossa on saatu kuitenkin positiivisia
tutkimustuloksia, joita ei saisi jättää huomiotta.

Tuoreimmat tutkimustulokset tulevat Kanadasta, jossa kannabiksen
lääkekäyttöä tutkittiin pienellä kroonisista neuropaattisista kivuista
eli hermovauriokivuista kärsivien potilasryhmällä.

McGillin yliopistossa Montrealissa tehdyn tutkimuksen mukaan
kannabiksen poltto auttaa kroonisista neuropaattisista kivuista
kärsiviä potilaita lievittämällä kipuja, sekä parantamalla heidän
unensaantia ja –laatua.

Tutkimuksessa potilaat saivat polttaa kannabista kolme kertaa päivässä
viiden päivän ajan yhden koejakson aikana. Koejaksoja järjestettiin
yhteensä neljä ja ne olivat kokonaisuudessaan kestoltaan 14
vuorokautta. Potilaille annettu kannabismäärä oli alhainen (25
milligrammaa), ja se sisälsi 0 – 9,4 prosenttia
tetrahydrokannabinolinia (THC). Parhaat tulokset saatiin suurimmilla
THC-määrillä jo muutamassa päivässä. Pienemmillä annoksilla
vaikutukset eivät olleet yhtä merkittäviä.

Tutkijoiden mukaan tutkimus on tiettävästi ensimmäinen, jossa potilaat
ovat saaneet polttaa kannabista kotioloissa ja sen vaikutuksia on
monitoroitu päivittäin. Tyypillisimpiä tutkimuksessa esille nousseita
sivuoireita olivat päänsärky, kuivat silmät, kuumotuksen tunne
neuropaattisilla kipualueilla, huimaus, puudutuksen tunne sekä yskä.

”Potilaat, joita me seurasimme, kärsivät kivusta, jotka olivat
peräisin post-traumaattisista (esim. liikenneonnettomuus) tai
leikkauksen jälkeisistä hermostovaurioista, ja heitä ei oltu hoidettu
standardimenetelmillä. Tämänkaltaista kipua esiintyy (potilailla)
säännöllisemmin kuin ihmiset usein ymmärtävät, ja sen hoitoon ei ole
kuin muutamia toimivia keinoja. Tämänkaltaisille potilaille
lääkekannabiksen käyttö voi joskus olla heidän viimeinen toivo”,
tutkimusta johtanut Mark Ware toteaa.

Waren mukaan hänen tutkimuksensa onkin yksi askel eteenpäin, koska se
osoittaa jo pienillä kannabisannoksilla ja lyhyessä ajassa voivan
saavuttaa kipua lievittäviä vaikutuksia kroonisista neuropaattisista
kivuista kärsivien keskuudessa.

Tästä huolimatta Waren mukaan on tärkeää selvittää jatkotutkimuksilla
pidemmällä aikavälillä ja suuremmilla annoksilla lääkekannabiksen
vaikutuksia ja turvallisuutta.

Tutkimus julkaistiin Canadian Medical Association Journal-lehdessä
elokuun lopussa.

Lähde: International Center for Science in Drug Policy
http://www.icsdp.org/
Raportti:
http://www.icsdp.org/docs/ICSDP-1%20-%20FINAL.pdf

International Center for Science in Drug Policy, ICSDP, julkaisi
ensimmäisenä raporttinaan ‘Effects of Drug Law Enforcement on
Drug-Related Violence: Evidence from a Science review’. Uuden
kansainvälisen tutkijaverkoston tutkimuksen mukaan huumesodan
väkivalta aiheuttaa väkivaltaa. Huumesota Meksikossa on surullinen
todiste tutkimuksen uskottavuudesta.

Tähän asti on ajateltu, että huumeisiin liittyvä väkivalta aiheutuu
huumeiden vaikutuksesta niiden käyttäjiin kuten psykoosissa heiluvat
narkomaanit. Yksi kannabiksen kieltämisen perusteista USA:ssa
Marihuana Tax Actia laadittaessa vuonna 1937 oli se, että kannabis
aiheuttaa väkivaltaa, raiskauksia ja murhia. Huumemarkkinoilla ja
huumeita tuottavissa maissa väkivallan katsotaan johtuvan huumejengien
reviirikilpailusta tuottoisilla huumemarkkinoilla. Niinpä tässä
tutkimuksessa lähdettiin ajatuksesta, että lisääntyneet huumevalvonnan
resurssit ja aktiivisuus alentaa väkivaltaisuutta.

Tutkijaryhmä kävi läpi kaikkiaan 306 tutkimusta, joista löytyi 15
väkivaltaa tieteellisin menetelmin selvittänyttä. Kolmetoista
tutkimusta eli 87% aineistosta osoittikin päinvastaista tulosta eli
huumevalvonnan intensiteetin lisääminen nosti väkivaltaa
huumemarkkinoilla. Yhdeksässä tutkimuksessa oli tehty pitkän aikavälin
aikasarjoista regressioanalyysi, joka osoitti selvää positiivista
yhteyttä lain täytäntöönpanon lisäämisen ja väkivallan tason nousun
välillä.

Aserikollisuus ja järjestäytyneiden rikollisverkostojen rikastuminen
näyttävät olevan huumekieltolain luonnollisia seurauksia. Koska
huumekieltolaki ei ole pystynyt vähentämään huumeiden tarjontaa, kuten
sen pitäisi, tulisi harkita uusia malleja huumeiden valvontaan, jos
aiomme vähentää huumeiden tarjontaa ja huumeisiin liittyvää
väkivaltaa.

ISCDP on kansainvälinen tutkijoiden, yliopistoväen ja terveysalan
toimijoiden verkosto, jotka ovat päättäneet yhdessä taata, että
laittomien huumeiden säätelemiseksi luotu politiikka perustuisi
parhaaseen mahdolliseen tutkittuun tietoon. Verkoston lukuisista
jäsenistä löytyy David J. Nutt, neuropsykofarmakologian osaston
johtaja Lontoon Imperial Collegesta, joka erotettiin Britannian
hallituksen huumeasioissa neuvoa-antavan komitean puheenjohtajan
paikalta, koska hän uskalsi arvostella hallituksen tekemiä kannabiksen
luokittelu- ja uudelleenluokittelupäätöksiä.

Toinen tunnettu nimi on Alex Wodak, Sydneyssä, Australiassa
sijaitsevan St. Vincent’s sairaalan alkoholi- ja huumeyksikön johtaja
sekä International Harm Reduction Associationin presidentti ja
julkaissut vuonna 1996 Australiassa paljon keskustelua herättäneen
kirjan "Drug Prohibition: a call for change" yhdessä Ron Owensin
kanssa.

ISCDP:n missio on parantaa yhteiskuntien terveyttä ja turvallisuutta
tuottamalla tutkimusta ja koulutusta huumepolitiikan parhaista
toteuttamistavoista sekä yhteistyössä yhteisöjen, politiikan
toimijoiden, lain täytäntöönpanon ja muiden osallisten kanssa
toteuttaa ja ohjata toimivia ja tutkittuun tietoon perustuvia
huumeiden käytön aiheuttamien erilaisten ongelmien käsittelytapoja.

Yhdistykseltä on kyselty kannabisallergiasta ja siihen liittyvistä oireista.

Erään henkilön mukaan kannabiksesta hänelle "tulee poltettaessa oireita mm. kurkun turpoamista, nieleminen vaikeutuu, yleistä kutinantunnetta kurkussa", eli maallikon korvaan vakavilta kuulostavia oireita! Eräs toinen henkilö kertoo olevansa allerginen kannabiksen siitepölylle.

Yhdistyksellä ei ole mitään lääketieteellistä asiantuntemusta, mutta tiedejulkaisuista löytyi seuraava viite, jonka voisi tiivistää lyhyesti toteamalla, että kannabis (kannabiksen lehdet) on vahva allergiaa aiheuttava aine ja voi vahvistaa muiden aineiden ja kasvejen allergisoivaa vaikutusta.

Int Arch Allergy Immunol. 2008;146(3):195-202. Epub 2008 Feb 11.
Sensitization and allergy to Cannabis sativa leaves in a population of
tomato (Lycopersicon esculentum)-sensitized patients.
de Larramendi CH, Carnés J, García-Abujeta JL, García-Endrino A,
Muñoz-Palomino E, Huertas AJ, Fernández-Caldas E, Ferrer A.

Unidad de Alergia, Hospital Marina Baixa, Villajoyosa (Alicante) and
Centro de Especialidades Foietes, Benidorm, Spain.

chernandol@seaic.es

Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.

BACKGROUND: Cases of allergy to Cannabis sativa have occasionally been
reported, but both the allergenic profile and eventual
cross-reactivity pattern remain unknown.
OBJECTIVE: To analyze the allergenic profile of a population of patients from
Spain sensitized to C. sativa and to characterize the C. sativa leaf extract.
METHODS:
A total of 32 subjects were enrolled in the study: group A, 10
individuals sensitized to tomato, reporting reactions by contact or
inhalation to Cannabis; group B, 14 individuals sensitized to tomato,
without reactions to Cannabis; group C, 8 individuals not sensitized
to tomato and without reactions to Cannabis. Sensitivity to Cannabis,
tomato and peach peel, Platanus hybrida and Artemisia vulgaris pollen
extracts was measured by skin tests and specific IgE. Individual
immunoblots and inhibition experiments with a pool of sera were
conducted.
RESULTS: All tomato-sensitized subjects (and 1 negative)
had positive skin tests to C. sativa leaves and hashish. Specific IgE
to C. sativa and peach peel was more common than to tomato. Immunoblot
experiments showed 2 prominent bands of 10 and 14 kDa and 2 weakly
recognized bands of 30 and 45 kDa. Tomato, peach and A. vulgaris
extracts inhibited most of the bands present in C. sativa. P. hybrida
inhibited only the high-molecular-weight bands.
CONCLUSION:
Sensitization to C. sativa with or without symptoms is frequent among
patients in Spain sensitized to tomato. C. sativa leaves are a
potential allergenic source and their allergens may cross-react with
other allergenic sources from plants (fruit peels and pollen).

(c) 2008 S. Karger AG, Basel