Kategoria: Uutiset

  • Sittenkin oikeusvaltio?

    Tuntuu että vuonna 2014 Suomessa on tapahtunut huumausainepolitiikan saralla paljon, eikä vuosi vielä ole läheskään ohi.

    Vuoden alussa SKY sai monen vuoden työn jälkeen virallistettua asemansa, kun se vihdoin pääsi yhdistysrekisteriin. Muutama vuosi sitten voimaan tullut kansalaisen oikeus tehdä valitus poliisin käyttämistä aiheettomista pakkokeinoista toi elokuussa julkisuuteen ensimmäiset tapaukset, joissa käy ilmi kuinka poliisi saattaa varsin hepposin perustein toimeenpanna kotietsinnän vaikka keskellä yötä.

    Menneisyyteen peilaten tuntuu uskomattomalta että Suomessa oikeuslaitos voi huomuttaa poliisia pakkotoimien suhteellisuuden puutteesta huumeiden kyseessä ollessa, kuten alla olevassa HS:n uutisessa. Onko suomesta sittenkin tulossa oikeusvaltio? Jäämme odottamaan mitä vielä mullistavampaa loppuvuosi tuo tullessaan.

    Korkein oikeus moittii Helsingin poliisia laittomista kotietsinnöistä

    Helsingin sanomat 27.8.2014 

    Korkein oikeus (KKO) on ensimmäistä kertaa linjannut poliisin tekemien kotietsintöjen laillisuutta. Kahdessa ennakkopäätöksessään KKO katsoo, että Helsingin poliisi on tehnyt kotietsintöjä ilman laissa säädettyjä edellytyksiä tai rikkonut suhteellisuusperiaatetta.

    KKO kumosi alempien oikeusasteiden päätökset. Niiden mielestä poliisin kotietsinnät olivat olleet lainmukaisia.

    Mahdollisuus viedä kotietsintöjen laillisuus tuomioistuimen tutkittavaksi tuli lakiin kolme vuotta sitten.

     

    Molemmissa päätöksissä oli kyse tilanteesta, jossa poliisin pysäyttämä autoilija kieltäytyi huumausaineen pikatestistä. Pitkälti sen takia komisario – molemmissa tapauksissa sama komisario – määräsi kotietsinnän, koska poliisin tulkinnan mukaan miehiä oli syytä epäillä huumausaineen käyttörikoksesta.

    Lain mukaan poliisi voi tehdä etsinnän, jos tutkittavasta rikoksesta voi seurata vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistus. Huumausaineen käyttörikoksen enimmäisrangaistus on juuri kuusi kuukautta.

    Tammikuussa 2012 poliisi pysäytti aamuyöllä 41-vuotiaan helsinkiläismiehen auton. Mies käyttäytyi poliisin mukaan ärtyneesti, eikä sanonut syytä, miksi hän kieltäytyi huumepikatestistä.

    Tämän vuoksi komisario määräsi kotietsinnän miehen kotiin. Etsintä aloitettiin kello 4.45 aamulla. Asunnossa oli miehen puoliso ja heidän 2-vuotias lapsensa. Etsinnässä ei löytynyt huumeita tai muutakaan takavarikoitavaa.

    KKO:n mukaan poliisilla ei ollut syytä epäillä miestä huumausaineen käyttörikoksesta. Pelkkä huumetestistä kieltäytyminen ja ärtynyt käytös eivät riitä perusteeksi epäillä ketään huumausaineen käyttäjäksi.

    Koska poliisilla ei ollut riittäviä syitä epäillä miestä rikoksesta, kotietsinnältä puuttui rikosepäilyä koskeva edellytys.

    KKO:n mukaan poliisi toimi virheellisesti myös siinä, että kotietsintä tehtiin lievän rikosepäilyn perusteella keskellä yötä. Lain mukaan kotietsintää ei saa toimittaa kello 21:n ja 6:n välisenä aikana ilman erityistä syytä.

    ”Kerrotunlainen kotiin aamuyöllä tehtävä etsintä loukkaa perustuslain turvaaman kotirauhan ydinaluetta, minkä vuoksi tällaista etsintää koskeva päätöksenteko edellyttää erityistä harkintaa”, KKO huomautti.

    Syksyllä 2011 poliisi pysäytti kaksi kertaa 33-vuotiaan helsinkiläismiehen. Mies kieltäytyi huumetestistä, koska se on hänen mukaansa epäluotettava.

    Turvallisuustarkastuksessa mieheltä löytyi huumeeksi luokiteltavaa reseptilääkettä. Mies lupasi toimittaa reseptin poliisille.

    Komisario kuitenkin määräsi kotietsinnän miehen kotiin keskellä yötä. Etsinnässä löytyikin pari grammaa marihuanaa ja laiton ase.

    Vajaa kuukausi myöhemmin sama mies pysäytettiin uudelleen, mutta tällöin kotietsinnässä ei löydetty mitään laitonta.

    KKO:n mukaan ensimmäiselle kotietsinnälle oli sinänsä perusteet, mutta se oli kuitenkin laissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen vastainen. Huumausaineen käyttörikoksesta tuomitaan käytännössä pikkusakot, joten kotietsintä oli täysin suhteeton epäiltyyn rikokseen nähden.

    Toiselle kotietsinnälle ei KKO:n mukaan edes ollut perusteita. Miehen autossa ei ollut mitään huumeisiin viittaavaa. Epäilyn perustaksi ei riittänyt myöskään se, että mies jätti toimittamatta lupaamansa reseptin.

    KKO viittaa lain lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön. Sen mukaan viranomaisen on arvioitava, onko etsinnästä johtuva puuttuminen kotirauhaan järkevässä suhteessa etsinnän tavoitteisiin. Huomioon pitää ottaa muun muassa tutkittavan rikoksen vakavuus ja sen merkitys asian selvittämisen kannalta.

    KKO myös painottaa, että kotietsinnän edellytysten olemassaolo arvioidaan niiden tietojen perusteella, jotka poliisilla on ennen kotietsintää. Etsintää ei siis saa tehdä sen selvittämiseksi, löytyisikö sieltä viitteitä muistakin rikoksista.

     

    Muita aiheeseen liittyviä juttuja Hesarissa:

  • HS: Tutkimus: Tupakkafirmat suunnittelivat salaa kannabissavukkeita

    HS UUTISET ULKOMAAT 9.6.2014 

     

     Kuivattua hamppua. Kannabis on hampusta saatava huumaus- ja lääkeaine.

    Tupakkateollisuus on kaikessa hiljaisuudessa varautunut kannabiksen laillistamiseen jo vuosikymmeniä ja tarkkaillut pääsyä alan markkinoille, osoittaa tuore yhdysvaltalais-suomalainen tutkimus.

    Suuret yhdysvaltalaiset tupakkafirmat seurasivat läheisesti keskustelua kannabiksen laillistamisesta 1960-luvun lopulta lähtien ja tekivät salaista kannabistutkimusta.

    Ne suhtautuivat kannabikseen sekä kilpailevana että mahdollisena omana tuotteena, paljastaa tuore Milbank Quarterly -lehden tiedeartikkeli.

    Tutkimus on Kalifornian yliopiston San Franciscon tupakkatutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteishanke.

    ”Tutkimus osoittaa, että tupakkateollisuus on kiinnostunut kannabistuotteiden valmistamisesta. Jos kannabis laillistetaan, tupakkateollisuus todennäköisesti yrittää ottaa markkinat haltuunsa”, sanoo yksi artikkelin kolmesta kirjoittajasta, sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta.

    Yli 80 miljoonaa sivua tupakkayhtiöiden sisäisiä dokumentteja on tullut julkisiksi oikeusprosessin seurauksena 1990-luvulta alkaen. Tutkimus on ensimmäinen, jossa arkistoja on tarkasteltu järjestelmällisesti kannabiksen kannalta.

    Yhdysvalloissa Coloradon ja Washingtonin osavaltiot laillistivat kannabiksen viihdekäytön vuodenvaihteessa. Moni muu osavaltio harkitsee samaa. Tutkijoiden mielestä poliitikkojen ja viranomaisten tulisi varautua tupakkafirmojen tavoitteeseen lisätä kannabiksen käyttöä.

    ”Jos kannabistuotteita laillistetaan, niitä pitäisi säännellä samoin kuin tupakkaa. Tämä koskee esimerkiksi mainontaa, verotusta, varoitustarroja ja myyntiä automaateissa tai internetissä. Kannabiksen polttamisen tulisi olla kiellettyä kaikkialla, missä ei saa polttaa tupakkaa”, Hiilamo sanoo.

    Tällä hetkellä tupakkafirmat, kuten British American Tobacco, Philip Morris ja R.J. Reynolds Tobacco Co, kieltävät olevansa kiinnostuneita kannabismarkkinoista, kertoo tutkimukseen pohjautuva Los Angeles Timesin artikkeli.

    Suomessa suhtautuminen kannabikseen on Hiilamon mukaan lieventynyt. Nuorten käyttökokeilut ovat yleistyneet vuoden 2006 jälkeen.

    ”Kokemukset USA:n osavaltioista ja Uruguaysta luovat myös meille painetta kannabiksen laillistamiseen. Julkishallinnon säästöt voivat vaikuttaa samaan suuntaan. Halutaan, että viranomaiset käyttävät aikaa muihin ongelmiin kuin kannabiksen kotiviljelijöiden ja käyttäjien valvontaan ja tuomitsemiseen.”

  • Metro-lehti: Marssi kannabiksen laillistamisen puolesta täytti keskustan kadut

    Metro-lehti 3.5.2014

    Helsingin keskustassa marssittiin lauantaina kannabiksen laillistamisen puolesta. Marssi alkoi kello 14 Hesperian puistosta ja eteni sieltä Mannerheimintietä pitkin Eduskuntatalolle. Keskustakierroksen jälkeen joukko palasi Hesperian puistoon.

    Komisario Pekka Kallio kertoo, että kaikki sujui rauhallisesti.

    – Marssi meni niin kuin järjestäjän kanssa sovittiin. Osallistujia oli noin 70, Kallio arvioi.

    Poliisin mukaan liikenne jonoutui marssin takia, mutta suurilta ruuhkilta vältyttiin.

    Marssin järjesti Suomen kannabisyhdistys, joka kannattaa kannabiksen laillistamista ja esimerkiksi kerää nimiä lakimuutosta puoltavaan kansalaisaloitteeseen. Hamppumarssi pidettiin lauantaina myös Turussa.

    Kannabisyhdistyksen nettisivujen arkiston mukaan Hamppumarssi on järjestetty vuosittain alkaen keväästä 2007. 

    SKY:n web-toimitus korjaa: Helsingissä Hamppumarssi on järjestety jo vuodesta 2001, mutta Suomessa ainakin Turussa on marssittu jo tätä ennen.

  • Hamppumarssi- ja kevätkokoustiedote 2014

    Tiedote

    1.5.2014

     

     Kannabiksesta ei pidä rangaista

    Kannabiksen käytön sekä tuotannon ja jakelun laillistaminen Yhdysvaltojen osavaltioissa ja Uruguayssa ovat muuttaneet kannabiksen asemasta käytävää keskustelua myös Suomessa. Useissa puheenvuoroissa laillistaminen nähdään realistisena vaihtoehtona nykyiselle kieltolaille. Vaikka aivan välitöntä laillistamista ei nähdä mahdollisena, niin kymmenen vuoden aikajänteellä se voi jo olla mahdollista. Eipäs juupas -vastakkainasettelusta on päästy avoimeen ja rakentavaan keskusteluun eri näkökantoja edustavien tahojen kanssa. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat Ajankohtaisen kakkosen kannabisilta ja monet vilkkaat keskustelutilaisuudet sekä median asiantunteva uutisointi. Myös kansalaisaloitteeseen kannabiksen rankaisemisesta luopumiseen kerätään nimiä.

    Kansalaisaloitteen sisältö on lakimuutos, joka mahdollistaa kannabiksen käytön ja omaan käyttöön tapahtuvan hallussapidon sekä kasvatuksen rikosoikeudellisesta rangaistavuudesta luopumisen. Rikoslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kannabiksen käyttö ja omaan käyttöön tapahtuva hallussapito sekä kasvatus poistetaan rikoslain rangaistavuuden piiristä. Esityksen tavoitteena on vähentää kannabiksen käytöstä ja käytön torjunnasta aiheutuvia kokonaishaittoja.

    Nykyisessä lainsäädännössä kannabis on laiton huume muiden huumeiden joukossa. Vaikka valtakunnansyyttäjän ohjeissa kannabis katsotaankin vähiten haitalliseksi huumeeksi, niin tarvitaan muutos lainsäädäntöön, joka selvästi erottaa sen muista laittomista huumeista ja selkiyttää jo nykyiseen lainsäädäntöön sisältyvää mahdollisuutta toimenpiteistä luopumiseen. Mahdollisuutta toimenpiteistä luopumiseen ei ole toteutettu lain tarkoituksen mukaisesti.

    Kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että rikoslain 50 luvun 7§:ään lisätään uusi 2. momentti: ”Syyte jätetään nostamatta, mikäli kyseessä on kannabiksen käyttö tai omaan käyttöön tarkoitettu hallussapito tai kasvatus siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään”.

    Tämä ei vaadi suurta muutosta lainsäädäntöön eikä sinänsä ole kannabiksen aito dekriminalisointi tai laillistaminen. Kannabis pysyisi edelleen rangaistavana. Sen käytöstä tai omaan käyttöön tapahtuvasta hallussapidosta ei kuitenkaan rangaistaisi. Nykyinen rankaisulinja johtaa ja on jo johtanut siihen, että suuri osa väestöstä, erityisesti nuoret aikuiset ovat rikollisia. Samoin kannabiksen kasvattamisesta omaan käyttöön ei muutoksen jälkeen enää rangaistaisi. Nykyisin kannabiksen kasvattamisesta myös omaan käyttöön rangaistaan ankarammin kuin käytöstä eli se on aina huumausainerikos, ei huumausaineen käyttörikos.

    Vaikka kansalaisaloitteen muutosta ei toteutettaisikaan, niin kannabiksen kasvattamisesta omaan käyttöön ei tulisi rangaista ankarammin kuin käytöstä, vaan käyttörikos olisi myös sille oikeampi rangaistus. Tämä muutos voitaisiin tehdä valtakunnan syyttäjän ohjeistuksella. Ei ole oikein rangaista ankarammin siitä, että on hankkinut kannabiksensa itse kasvattamalla kuin ostamalla sen rikollisilta markkinoilta.

    Ei ole oikein eikä millään tavalla järkevää, että yhä kasvava osuus väestöstä on rikollisia kannabiksen käytön tai omaan käyttöön tapahtuvan kasvattamisen takia. Suurin osa tästä on piilorikollisuutta eli ”rikos” ei tule julki. Tämä heikentää yleistä lainkunnioitusta. Osa ihmisistä joutuu kuitenkin rangaistustoimenpiteiden kohteeksi. Sen lisäksi, että he saavat sakon  tai vankeustuomion, heihin kohdistuu seuraamuksia, jotka haittaavat heidän elämäänsä tai pahimmassa tapauksessa syrjäyttävät ihmisen yhteiskunnasta.

    Pelkkä kannabiksen käyttörikos voi johtaa ajoluvan menetykseen, vaikka henkilö ei olisi edes ajanut autoa. Ihmisten koteihin tehdään mittavia ja nöyryyttäviä kotietsintöjä, ihminen voi menettää työ tai opiskelupaikkansa tai se, että hänen nimensä löytyy poliisin rekistereistä, voi estää työnsaannin. Pari- ja sosiaaliset suhteet rikkoutuvat, kun ihjminen leimataan rikolliseksi. Sen lisäksi poliisin ja oikeuslaitoksen rahoja tuhlataan vääriin asioihin eikä todelliseen rikosten torjuntaan ja selvittämiseen. Vuonna 2013 takavarikoitiin Suomessa 23 000 kannabiskasvia. Tukimusten mukaan kannabiksen kotikasvattaja kasvattaa muutamaa kasvia, joten on kyse tuhansista turhista uhreista, tutkinnoista ja oikeuskäsittelyistä.

     

    Hamppumarssit lauantaina 3.5.2014 klo 14 Helsingissä ja Turussa

    Vuoden 2014 hamppumarssi järjestetään Helsingissä ja Turussa lauantaina 3.5.2014. Helsingissä paikka on Hesperian puisto kuten monena vuonna aikaisemminkin. Kokoontuminen tapahtuu klo 14.00 parisataa metriä Oopperan suuntaan Finlandia talosta. Marssin reitti on Hesperianpuisto-Mannerheimintie-Eduskuntatalo-Eteläespa-Fabianinkatu-Aleksi-Mikonkatu-Kaivokatu-Postikatu-Mannerheimintie-Hesperianpuisto. Hesperian puistossa on puheita ja muuta ohjelmaa. Sanakin on vapaa halukkaille. Seuraa hamppumarssitiedotusta SKY:n sivuilta (http://www.suomenkannabisyhdistys.org). Turussa marssi lähtee Puolalanpuistosta taidemuseon vierestä kello 14.00. Lisätietoja Turun seudun kannabisyhdistyksen  sivuilta (http://www.tusky.fi)

  • HS vieraskynä: Kannabiksen kontrollointiin tarvitaan monia keinoja

    Helsingin Sanomat 11.4.2014 Pääkirjoitus

    Vieraskynä
    Kannabiksen kontrollointiin tarvitaan monia keinoja

    Joidenkin tekojen rangaistavuudesta luopuminen ei välttämättä merkitse huumeen laillistamista.


    Suomessa on vireillä kansalaisaloite kannabiksen dekriminalisoimiseksi. Sen mukaan kannabiksen käytön, hallussapidon ja kasvatuksen rangaistavuudesta pitäisi luopua, jos kannabis on tarkoitettu omaan käyttöön.

    Kansalaisaloitteen taustalla on monia yhteiskunnallisia, oikeudellisia ja sosiaalisia perusteita. Tutkimusten mukaan kannabiksen käyttö ja kotikasvatus ovat lisääntyneet. Kannabista ovat kokeilleet sadattuhannet suomalaiset: esimerkiksi 25–34-vuotiaista miehistä 15 prosenttia on käyttänyt kannabista viimeksi kuluneen vuoden aikana.

    Käytön laajuutta kuvaa myös se, että viime vuonna takavarikoitiin ennätysmäärä kannabiskasveja, 23 000 kappaletta.

    Dekriminalisointi ja depenalisointi pitää erotella toisistaan. Dekriminalisoinnilla tarkoitetaan tietyn menettelyn sallimista luopumalla sen rikosoikeudellisesta rangaistavuudesta. Depenalisointi tarkoittaa, että menettelyä pidetään yhä oikeudellisessa mielessä rikoksena, mutta rikosoikeudellisia rangaistuksia ei käytetä.

    Huumeita koskevat asenteet ovat lieventyneet, mutta tutkimusten mukaan suuri osa suomalaisista suhtautuu huumeisiin yhä kielteisesti. Myös poliittisessa keskustelussa pidetään kiinni tiukasta linjasta. Depenalisointi onkin dekriminalisointia realistisempi tapa säännellä kannabiksen käyttöä.

    Jo nykyisessä rikosoikeusjärjestelmässä kannabiksen käytöstä, hallussapidosta omaa käyttöä varten ja kannabiksen kasvatuksesta voidaan jättää rangaistus antamatta. Poliisia, syyttäjää ja tuomareita on kuitenkin kritisoitu siitä, että rangaistuksesta luopumista koskevia säännöksiä ei ole sovellettu riittävän laajasti ja soveltamiskäytännöt ovat olleet epäyhtenäisiä.

    Käytäntöä on tosin jo yhdenmukaistettu tarkentamalla rikosoikeudellisia säännöksiä ja ohjeistamalla poliisia ja syyttäjiä aiempaa paremmin.

    Rikoslaki ei ole täysin johdonmukainen. Kannabiksen käyttö ja hallussapito omaa käyttöä varten on rangaistavaa huumausaineen käyttörikoksena, kun taas kannabiksen viljely täyttää automaattisesti huumausainerikoksen tunnusmerkit. Näiden rikosten rangaistusasteikko on erilainen.

    Rangaistuksen ankaruuteen vaikuttaa siten sattumanvaraisesti, jääkö ihminen kiinni käyttäessään itse kasvattamaansa kannabista viljelyn päätyttyä vai kesken viljelyn, jolloin rangaistus on ankarampi.

    Vaikka lainsäätäjä on korostanut rangaistukselle vaihtoehtoisia seuraamuksia, tilastojen mukaan rangaistuksesta luopuminen ei ole huumausainerikoksissa yleistä.

    Vähäisistä huumausainerikoksista voitaisiin antaa enemmän huomautuksia ankarampien seuraamusten sijaan. Tällöin poliisin voimavaroja voitaisiin keskittää vakavien rikosten tutkimiseen. Vaihtoehtoisiin seuraamuksiin kuuluvat myös alaikäisille järjestettävät puhuttelutilaisuudet. Niitä voisi olla enemmän. Lisäksi täysi-ikäisillä huumeidenkäyttäjillä on mahdollisuus välttyä sakolta hakeutumalla hoitoon.

    Kansalaiset, viranomaiset ja poliitikot näyttävät suhtautuvan suopeasti huumeidenkäyttäjien hoidon lisäämiseen. Myös kansainvälisten tutkimusten mukaan hoidot kannattaa ottaa poliisin, syyttäjien ja tuomareiden keinovalikoimaan.

    Suomalaisen huumepolitiikan kontrollia painottava linja on lähtenyt siitä, että rikoksesta pitäisi aina seurata rangaistus.

    Hallitus on tehnyt eduskunnalle syyteneuvottelua ja syyttämättä jättämistä koskevan esityksen. Se sisältää muutosehdotuksen, jolla murretaan rangaistuksen merkitystä korostavaa ajattelumallia.

    Syyttämättä jättäminen ei tarkoittaisi kannanottoa henkilön syyllisyyteen. Sen sijaan rangaistuksesta luovuttaisiin erilaisten kohtuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen liittyvien syiden perusteella.

    Ehdotettu muutos tukisi käytäntöä, jossa rangaistukset eivät olisi ensisijainen yhteiskuntapolitiikan keino. Kannabiksen käytön, hallussapidon ja kasvatuksen sääntelyyn tarvitaan monipuolista keinovalikoimaa, jossa hyödynnetään eri ammattiryhmien osaamista.

    Jussi Tapani ja Heini Kainulainen

    Tapani on rikosoikeuden professori ja Kainulainen kriminologian dosentti Turun yliopistossa.

  • USA: Kannabis laillista viidessä vuodessa

    Yhdysvalloissa jopa kannabiksen laillistamisen vastustajat näkevät sen väistämättömänä. Vertailu alkoholiin tai tupakkaan ei ole ainoa selitys tälle suosion nousulle vaan kansalaiset vaativat koko huumepolitiikan muuttamista ihmisoikeuksiin ja oikeudenmukaisuuteen perustuvaksi. Laillistaminen vähentää myös muuta rikollisuutta, mikä entisestään lisää tämän vaihtoehdon suosiota.
     
    Lue Risto Mikkosen koko artikkeli Turun seudun kannabisyhdistyksen sivulta: