Helsingin Sanomat 26.7.2004
Pori Jazzien katuhuumevalvonnassa paljastui kaikkiaan 46 huumeiden käyttäjää, mikä on lähes kaksinkertainen määrä viime kesän valvontaiskuun verrattuna. Porin poliisin huumeryhmä yhteistyökumppaneineen valvoi huumeiden käyttöä ja kauppaa perjantaista sunnuntaihin. Huumausaineen käyttörikoksesta epäillään 25:tä ja lisäksi huumausainerikoksesta 21:tä henkilöä. STT
Lähde: Turun Sanomat 18.7.2004
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2004-07-18,104:2:238289,1:0:0:0:0:0:
Vihreiden kansanedustaja Rosa Meriläinen joutuu vastaamaan oikeudessa huumekokeiluistaan. Helsingin kihlakunnansyyttäjä Tove Myhrberg päätti perjantaina nostaa Meriläistä vastaan syytteen huumausaineen käyttörikoksesta. Asiasta kertoi Ilta-Sanomat lauantaina.
Rosa Meriläisen kannabiksen käyttöön liittyvät kokeilut päätyivät julkisuuteen ja edelleen poliisin tietoon toukokuussa, kun Meriläinen paljasti Image-lehden haastattelussa poltelleensa pilveä kansanedustaja-aikanaan. Myöhemmin hän vahvisti asian vielä MTV3:n uutisissa.
Sittemmin vakavan uupumuksen takia sairaslomallekin jäänyt Meriläinen on pysytellyt hiljaisena ja mahdollisimman kaukana julkisuuden valokeilasta. Myöskään kansanedustajan asianajaja Paul Perovuo ei Ilta-Sanomien mukaan ollut vielä perjantaina halukas kommentoimaan Meriläisen saamaa syytettä tai ylipäätään koko huumesotkua.
Rosa Meriläinen huumekokeilusta oikeuteen
Lähde: Helsingin Sanomat 18.7.2004
Vihreiden kansanedustaja Rosa Meriläinen joutuu vastaamaan oikeudessa huumekokeiluistaan. Helsingin kihlakunnansyyttäjä Tove Myhrberg päätti perjantaina nostaa Meriläistä vastaan syytteen huumausaineen käyttörikoksesta. Asiasta kertoi Ilta-Sanomat lauantaina.
Rosa Meriläisen kannabiksen käyttöön liittyvät kokeilut päätyivät julkisuuteen ja edelleen poliisin tietoon toukokuussa, kun Meriläinen paljasti Image-lehden haastattelussa polttaneensa kannabista kansanedustaja-aikanaan. Myöhemmin hän vahvisti asian MTV3:n uutisissa. Sittemmin Meriläinen on pysytellyt mahdollisimman kaukana julkisuudesta.
Lähde: Turun Sanomat 18.7.2004
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2004-07-18,104:2:238290,1:0:0:0:0:0:
Huumeet päätyvät poliisin ja tullin huostaan mitä moninaisimpia teitä mutta päättävät päivänsä aina samalla tavalla: Riihimäen ongelmajätelaitoksen tulikuumassa siilossa. Omistajilleen kovia tuomioita tuoneet mömmöt poltetaan arkisesti pakkauslaatikoineen muutaman kerran vuodessa.
Poliisin Suomessa takavarikoimat aineet on ensin lähetetty tutkittaviksi Keskusrikospoliisin (Krp) rikostekniseen laboratorioon. Tullin takavarikoimat aineet tutkitaan Tullilaboratoriossa. Tutkiminen on yleensä tarpeen, sillä ihmisiä ei voi tuomita vaikkapa mistä tahansa valkoisesta jauheesta. On selvitettävä, onko se ylipäänsä huumetta ja jos on, niin millaista.
Huumeiden koostumuksen selvittäminen on Krp:n rikosteknisessä laboratoriossa jokapäiväistä näpertämistä, sillä vuosittain käsitellään tuhansia näytteitä. Tavallisiin kysymyksiin saadaan vastaukset muutamassa päivässä.
– Siinä ei kauan nokka tuhise, kun selvitetään, onko kyseessä amfetamiini, morfiini vai heroiini. Jos pitää selvittää, kuinka monta prosenttia siinä on, voi mennä kauemmin, sanoo Marja-Leena Eskelinen laboratoriosta.
Krp tuhoaa saaliinsa epäsäännöllisesti aina silloin, kun varastot alkavat täyttyä. Vantaan Krp:sta lähtee Riihimäelle tarkkaan vartioitu kuorma, joka poltetaan saman tien ongelmajätelaitoksen siilossa. Mukana on huumeita ja dopingaineita pakkauksineen ja kätköpaikkoineen sekä aineiden ohella takavarikoitua oheiskrääsää kuten hasispiippuja.
Eskelinen kertoo, että kerralla tuhottavaksi lähetetään noin 200-250 kiloa huumausaineita. Matkoja tehdään noin kolme vuodessa. Siinä sivussa saadaan poltettua esimerkiksi poliisin laboratoriossa käytettyjä liuottimia.
Pieni osa takavarikoiduista huumeista menee opetusmateriaaliksi poliisikoirakouluun. Nämäkin aineet poltetaan lopulta ongelmajätelaitoksessa.
Huumeet tulevat yhteiskunnalle tunnetusti kalliiksi, mutta ei hävittäminenkään ilmaista ole. Ekokem velottaa tuhoamisesta viisi euroa kilolta plus verot, joten veronmaksajien pussista maksettavat kokonaiskulut nousevat useisiin tuhansiin euroihin vuodessa.
Lähde: Iltalehti 12.7.2004
Huumeiden käytön kasvu on tasaantunut, mutta vieroitushoidon paikoista on silti pulaa monin paikoin. Suomelle ominainen ilmiö on alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden sekakäyttö.
Keskusrikospoliisi on huolissaan siitä, että huumeiden käyttäminen tablettien muodossa luo osalle käyttäjistä illuusion siitä, että käyttö olisi suoneen pistettävien huumeiden käyttöä turvallisempaa.
– On myös helpompaa aloittaa heti suoraan huumausaineista, jotka aiheuttavat nopeasti riippuvuuden, arvioi rikosylikomisario Jaakko Sonck keskusrikospoliisin huumeyksiköstä.
Krp:n mukaan Suomen huumausainerikosten määrä kasvoi viime vuonna kahdeksan prosenttia edellisestä vuodesta. Törkeiden huumausainerikosten määrä pysyi kuitenkin ennallaan. Eniten rikollisuus kasvoi Etelä-Suomessa.
Aineiden valikoima kasvaa jatkuvasti. Kannabiksen, amfetamiinin, ekstaasin, kokaiinin, katin, heroiinin ja LSD:n lisäksi huumeena käytetään esimerkiksi nukutuslääkkeeksi kehitettyä GBH:ta. Suomi on käyttäjämaa eli huumeet tuodaan ulkomailta. Eniten huumeita virtaa Suomeen Viron kautta.
– Poliisi saa takavarikoitua arviolta 5-10 prosenttia markkinoilla liikkuvista huumeista, Sonck sanoo.
Viime vuonna takavarikoiduista aineista kasvoivat eniten Subutexin, marihuanan ja kannabiksen määrät.
Kaikki käyttäjät eivät ole nuoria
Stakesin Kansallisen huumausainevuosiraportin mukaan nuorten huumeidenkäytön kasvu on kuitenkin tasaantumassa. Raportin mukaan huumeita on käyttänyt viimeksi kuluneen vuoden aikana kolme prosenttia suomalaisista. Huumausainekokeilut painottuvat 15-34-vuotiaisiin.
Narkomaanin kuva on monipuolistunut syrjäytyneistä nuorista keski-ikäisiin menestyjiin. Stressaavissa ammateissa toimivat saattavat sortua esimerkiksi amfetamiiniin jaksaakseen pitkiä työputkia. Huumeidenkäyttäjät saattavat kuluttaa myös alkoholia ja unilääkeitä.
– Suomessa erilaisten päihteiden sekakäyttö on tavallista, kertoo Irti huumeista ry:n Perhetyökeskuksen johtaja Maire Leskinen.
Huumeiden käytön aloitustavat ovat monipuolistuneet: vanha reitti alkoholin ja tupakan ja hasiksen polton kautta kovempiin huumeisiin ei suinkaan ole enää ainoa. Esimerkiksi tupakoimattomat alle 15-vuotiaat saattavat aloittaa lakan käytöllä.
Syyt huumeiden käyttämiseen ovat hyvin erilaisia.
– Nuoret voivat aloittaa huumeiden käytön kokeilunhalusta sen kummemmin suunnittelematta. Aikuisena siihen saattaa liittyä esimerkiksi huono itsetunto ja ulkopuolisuuden tunne, ja siksi aineista eroon pääseminen vaatii usein terapiaa, Leskinen toteaa.
Hänen mukaansa osa heroiinin käyttäjistä ei pääse millään eroon huumeesta ilman paljon parjattua Subutex-vieroitushoitoa.
Rahapula uhkaa työtä
Perhetyökeskuksen toimintaa uhkaa rahapula: Raha-automaattiyhdistyksen jatkorahoituksen saamisesta ei ole varmuutta.
– Pääkaupunkiseudulla olisi valtava tarve perhetyöhön ja terapiaan. Helsingin kaupunki ei ole tullut vastaan, vaikka teemme työtä, joka säästää paljon julkisia varoja, Maire Leskinen arvostelee.
Keskuksella on vain muutama työntekijä, mutta silti asiakaskontakteja oli viime vuonna yli 1 500. Keskus antaa yksilö- ja perheterapiaa ja ohjaa narkomaaneja hoitoon.
Irti huumeista -yhdistyksellä on vapaaehtoistyöntekijöitä 22 paikkakunnalla.
Lähde: Kaleva 21.5.2004
Oulun Toppilan yläaste on kieltänyt oppilailtaan huumemyönteisiksi katsottujen symbolien käytön koulussa. Toukokuun alussa koteihin lähetetyssä kuukausiraportissa tällaisiksi määritellään kannabislehtikorut ja -asusteet sekä Jamaikan lipun värit.
Rehtori Aino Niskanen perustelee kieltoa oppilaiden huumemyönteisyyden kasvulla. Ilmiöön on kiinnitetty huomiota opettajien keskuudessa ja vanhempainneuvostossa. Niskasen mukaan tarkoitus on herättää vanhemmat ja oppilaat huomaamaan, että mainitut symbolit tekevät kantajastaan kannabismyönteisyyden mannekiinin.
Jos oppilas niitä käyttää, asiasta keskustellaan oppilaan kanssa ja siitä ilmoitetaan huoltajalle.
Opettajille on tähdennetty, että keskustelun tulee olla ystävällistä ja valistavaa. "Missään tapauksessa opettajat eivät katso kannabiskorun käyttämisen kertovan, että oppilas olisi kannabiksen käyttäjä, potentiaalinenkaan", rehtori sanoo.
Hampunlehtikuviolla varustettuja koruja sekä punaisen, vihreän ja keltaisen yhdistelmää näkee oppilailla aika paljon, arvioi yhdeksäsluokkalainen Jani Huotari.
Kiellon piirissä ovat nämä niin sanotut rasta- tai reggaevärit – tiedotteessa mainitun Jamaikan lipun värit ovat musta, vihreä ja keltainen. Jamaikalaislähtöiseen, reggaemusiikin myötä tunnetuksi tulleeseen rastafarismi-uskontoon liittyy kannabiksen käyttö.
"Ei ole mitään kiellettyä väriyhdistelmää", erityisopettaja Mervi Karjalainen kuitenkin sanoo. Tiedotteen muotoilu on tarkoituksellisen provosoiva keskustelun herättämiseksi.
"Lasta, joka tulee kouluun punaviherkeltaisesti pukeutuneena, ei suinkaan passiteta kotiin", Karjalainen sovittelee. Hänen mukaansa rastaväreistä huomautetaan vain jos niihin yhdistyy esimerkiksi kannabislehden tai -piipun kuva.
"Silloin kun symbolinen arvo liittyy laittomaan toimintaan, siihen puututaan. Yhtä lailla osassa Oulun kouluista on kielletty rasistiset symbolit."
Oppilaat kapinamielellä
Oppilaat suhtautuvat kieltoon vastahankaisesti. Jani Huotarikaan ei sitä hyväksy, vaikkei symboleja käytäkään. "Jokainen saa pitää mitä itse haluaa. Muut ovat vähän samaa mieltä, että kielto on ihan syvältä."
Oppilaat ihmettelevät, miksi rasistiseen ja fasistiseen skinikulttuuriin kuuluvat Suomen lipulla varustetut pilottitakit kuitenkin sallitaan.
"Se on rasismia", tuhahtaa seitsemäsluokkalainen Jasmi. Hänelle opettaja oli huomauttanut punaviherkeltaisesta rannekkeesta. Jasmi kiistää olevansa kannabismyönteinen ja pitää kiellettyjä symboleja musiikkiin liittyvänä muotina.
Aino Niskanen uskoo, että osa oppilaista provosoituu uhmaamaan kieltoa. "Mutta jos yksikin saadaan autettua niin, ettei hän mene tietämättömyyttään ottamaan aineita, joita kannabiskorujen kantajalle mahdollisesti tarjotaan, niin silloin kielto on saavuttanut merkityksensä."
Suunnittelija Arja-Sisko Holappa Oulun kaupungin opetusvirastosta ei ole kuullut, että muissa Oulun kouluissa olisi vastaavaa kieltoa. Koulut päättävät järjestyssäännöistään itse.
Ylitarkastaja Heidi Peltonen Opetushallituksesta kertoo monien maamme koulujen ottaneen kantaa rasistiseen ja rikolliseen toimintaan liittyvään pukeutumiseen. Raja järjestyssääntöjen ja perusoikeuksien välillä on kuitenkin veteen piirretty viiva, ja ylitulkintoja on ilmennyt esimerkiksi saatananpalvontasymbolien suhteen.
Lähde: City 10/2004
http://www.city.fi/artikkelit/artikkeli.php?id=1173&area=ilmiot&seskey=
18 prosenttia kokeillut kannabista
Kovien huumeiden käyttäminen on aika harvinaista Helsingissä; amfetamiinin ja opiaattien käyttäjiä on yksi prosentti väestöstä, noin viisituhatta.
Vertailun vuoksi: kannabista on kokeillut yli 100 000 helsinkiläistä.