Tekijä: skyadmin

  • SKY Säännöt

    Suomen kannabisyhdistys ry

    Säännöt

     

    1 §

    Yhdistyksen nimi on Suomen kannabisyhdistys ry., ruotsiksi Finlands cannabisfö­rening, englanniksi Finnish Cannabis Association. Nimestä käytetään lyhennettä SKY. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko maa.

     

    2 §

    Yhdistyksen tarkoitus on vaikuttaa päihdepolitiikkaan ja lainsäädäntöön siten, että kannabiksen käyttö, hallussapito ja viljely omaan käyttöön tulevat sallituiksi täysi-ikäisille sekä luodaan sääntely kannabiksen tuotantoon ja jakeluun.

     

    3 §

    Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys harjoittaa tutkimus-, selvitys- ja julkaisutoimintaa. Yhdistys osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä järjestää keskustelutilaisuuksia ja tapahtumia. Yhdistys tekee esityksiä viran­omaisille ja pää­töksentekijöille sekä antaa apua ja tukea henkilöille, jotka ovat joutuneet kannabiskieltolaista johtuvan syr­jinnän, oi­keus­turvaloukkausten tai vainon kohteeksi.

    Toimintaansa varten yhdistys voi omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta, harjoittaa jul­kaisutoimintaa, ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan myyjäisiä, arpajaisia ja rahankeräyksiä. Yhdistys on aatteellinen yhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena ei ole tuottaa jäsenilleen taloudellista etua.

     

    Jäsenyys

    4 §

    Yhdistyksen jäseniä ovat varsinaiset, yhteisö-, kannatus- ja kunniajäsenet.

    Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö, joka haluaa edis­tää yhdistyksen tarkoitusta.

    Yhdistyksen yhteisöjäseneksi voidaan hyväksyä jokainen suomalainen yhteisö, jonka jäseninä ole­vat henkilöt voitaisiin hyväksyä varsinaisiksi jäseniksi.

    Yhdistyksen kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yhdistyksen toimintaa tukeva henkilö tai  yhteisö.

    Yhdistyksen hallitus hyväksyy jäsenet yhdistykseen.

    Yhdistyksen kunniajäseneksi voi yhdistyksen kokous kolmeneljäsosan (3/4) äänten­enemmistöllä kutsua henkilön, joka on erityisesti ansioitunut yhdistyksen toiminnassa tai merkittävästi edistänyt sen pyrkimyksiä. Esityksen kunniajäseneksi kutsumisesta tekee yhdistyksen hallitus.

     

    5 §

    Yhdistys pitää jäsenistään jäsenluetteloa.

     

    6 §

    Yhdistyksen syyskokous määrää vuosijäsenmaksun, joka jäsenen on maksettava yhdis­tykselle. Kunniajäsenen ei tarvitse maksaa jäsenmaksua.

     

    7 §

    Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti  hallitukselle tai sen pu­heen­johtajalle tai suullisesti yhdistyksen kokouksessa.

    Yhdistyksen hallitus voi katsoa yhdistyksen jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen ei ole maksanut yhden kuukauden kuluessa erääntynyttä jäsenmaksuaan.

    Yhdistyksen kokous voi erottaa yhdistyksen jäsenen, joka toimii yhdistyksen sääntöjä tai tarkoitus­ta vastaan tai on huomattavasti vaikeuttanut yhdistyksen toimintaa. 

    Tässä tapauksessa erotetulla jäsenellä on oikeus saattaa erottamispäätös yhdis­tyksen seuraavan kokouksen kä­siteltäväksi ilmoittamalla siitä 30 vuorokauden kuluessa erot­tamispäätöksestä tiedon saatuaan.

     

    Yhdistyksen kokoukset

    8 §

    Yhdistyksen päätäntävaltaa käyttävät yhdistyksen kokouksissa läsnäolevat jäsenet.

    Yhdistyksellä on kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous pidetään vuosittain ennen maalis­kuun loppua ja syyskokous marraskuun loppuun mennessä hallituksen mää­rää­mänä päivänä.

    Kevätkokouksessa

    • esitetään hallituksen laatima kertomus edellisen vuoden toiminnasta
    •  esitetään tilinpäätös ja toiminnantarkastajan lausunto
    • päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta  ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituk­selle ja muille tilivelvollisille
    • käsitellään muut kokouskutsussa esille tuleviksi ilmoitetut asiat.

    Syyskokouksessa

    • vahvistetaan jäsenmaksu seuraavaksi kalenterivuodeksi 
    • vahvistetaan hallituksen, työryhmien jäsenten ja toiminnantarkastajien palkkiot ja matka-  ja muiden kus­tannusten korvausperusteet seuraavaksi kalenterivuodeksi
    • vahvistetaan toimintasuunnitelma seuraavaksi kalenterivuodeksi
    • vahvistetaan tulo- ja menoarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi 
    • valitaan hallituksen puheenjohtaja seuraavaksi kalenterivuodeksi
    • valitaan yhdistyksen jäsenten keskuudesta jäsenet hallituksen erovuoroisten varsinaisten ja varajä­senten tilalle
    • valitaan yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja
    • vahvistetaan, mitä näissä säännöissä määrättyä yhdistyksen kokouksen kutsutapaa seuraavana vuon­na käyte­tään ja miten muut tiedonannot jäsenille toimitetaan
    • käsitellään muut kokouskutsussa esille tuleviksi ilmoitetut asiat.

    Ylimääräisiä kokouksia pidetään, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähin­täin kymme­nesosa (1/10) yhdistyksen jäsenistä ilmoitettua asiaa varten sitä kirjallisesti vaatii. Kokous on pidet­tävä 30 vuorokauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

     

    9 §

    Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenmaksunsa maksaneella varsinaisella, yhteisö- ja kannatusjäsenellä yksi ää­ni. Kunniajäsenellä on yhdistyksen kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Kunniajäseneksi valittu varsinainen jäsen säilyttää kuitenkin äänioikeutensa. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä paitsi silloin, kun näissä sään­nöissä toisin määrätään. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen  puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa ja lippuäänestyk­sissä, joissa ratkaisee arpa.

     

    10 §

    Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava jäsenille kir­jallisesti tai julkaisemalla kokouskutsu jäsenlehdessä tai jäsenistön keskuuteen leviä­vässä julkaisussa vähintäin seitsemän (7) vuorokautta ennen varsinaista ja viisi (5) vuorokautta ennen ylimääräistä kokousta.

    Kokouskutsussa on mainittava esille tulevat asiat.

    Muut tiedonannot yhdistyksen jäsenille toimitetaan samalla tavalla.

     

    Päätösvalta

    11 §

    Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja neljä (4) varsinaista jäsentä sekä kaksi (2) varajäsentä.

    Puheenjohtajan toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen varsinaisen ja varajäsenen toimi­kausi on kaksi (2) vuotta. Varsinaisista ja varajäsenistä on puolet vuosittain erovuorossa. Ensimmäisellä kerralla erovuoroisuuden määrää arpa.

    Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin ja taloudenhoitajan sekä muut yhdis­tyksen tarvitsemat toimihenkilöt.

    Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jsenistä sitä vaatii. Hallitus on pätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 

     

    Tilinpäätös

    12 §

    Yhdistyksen toimi- ja tilikautena on kalenterivuosi. Tilinpäätös, toimintakertomus ja muut hallinnon vaatimat asiakirjat on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa hallitukselle kevätkokoukselle osoitettu kertomus suorittamastaan tar­kastuksesta viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

     

    Nimenkirjoittajat

    13 §

    Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai talouden­hoitaja, kukin erikseen.

     

    Sääntöjen muuttaminen tai toiminnan lopettaminen

    14 §

    Yhdistyksen kokous voi päättää sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkautumisesta, jos asia on mainittu kokouskutsussa ja esitystä kannattaa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä.

    Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi luovutetaan yhdistyksen varat ENCODille (The European Coalition for Just and Effective Drug Policies), joka on oikeuskelpoinen aatteellinen järjestö.

     

    Nämä säännöt astuivat voimaan kun yhdistys kirjattiin yhdistysrekisteriin 25.03.2014

  • A2 kannabisilta

    Kohua aiheuttanut Ajankohtaisen kakkosen kannabisilta on nähtäväillä Yle Areenasta.

  • Vasemmistonuoret tukee kansalaisaloitetta kannabiksen dekriminalisoimiseksi

    Vasemmistonuoret asettuu tukemaan kansalaisaloitetta kannabiksen dekriminalisoimiseksi. Aloitteessa ehdotetaan rikoslakia muutettavaksi siten, että kannabiksen käyttö ja omaan käyttöön tapahtuva hallussapito sekä kasvatus poistetaan rikoslain rangaistavuuden piiristä.

    Uutinen vasemmistonuorten sivuilla

  • Pääkirjoituksia marihuanasta

    Tässä kolme viime aikoina ilmestynyttä pääkirjoitusta. Mielenkiintoista, että avointa keskustelua hakevissa kirjoituksissa käytetään otsikossa termia ”marihuana”, ei siis enää puhuta vain kannabiksesta tai hasiksesta! Suomenmaan pääkirjoitus taas edustaa vanhaa ”puritaanilinjaa”, mikä myös näkyy sanavalinnoissa.

    Ehkä marihuana on yhteisessä ”tarinavarannossamme” termi joka esiintyy myönteisessä tai neutraalissa mielessä, kun taas ”KANNABIS on huume” eli negatiivinen juttu, kuten Suomenmaa-lehti muistuttaa. Kielipeliä.

    Kaleva 27.1.2014

    Pääkirjoitus

    Järkevä keskustelu marihuanasta paikallaan

    Suomi joutuu ottamaan osaa keskusteluun kannabisvalmisteiden laillistamisesta, haluttiinpa tai ei.

    Marihuanasta on tullut kansainvälinen terveys- ja päihdepoliittinen kysymys, kun kaksi Yhdysvaltain osavaltiota ja Etelä-Amerikan Uruguay ovat laillistaneet marihuanan myynnin ja käytön.

    Vauhtia keskusteluun antoi Yhdysvaltain presidentti Barack Obama viikko sitten sunnuntaina New Yorker -lehden haastattelussa. Obama totesi, ettei marihuana ole käyttäjälleen sen vaarallisempaa kuin alkoholi.

    Monet päihdetutkijat olivat Obaman kanssa yhtä mieltä, vaikka kannabiksen vertailu toiseen yhteiskunnallisia ongelmia aiheuttavaan päihteeseen ei ole järkevää.

    Suomessa ei ole samanlaisia paineita laillistaa kielletyksi huumeeksi luokiteltu marihuana kuin esimerkiksi Coloradon ja Washingtonin osavaltioissa, mutta maltillinen mielipiteidenvaihto on syytä käydä meilläkin. 

    Suomalaisten kansanedustajien on pohdittava, millaisen kannan he lainsäätäjinä ottavat tunteita puolesta ja vastaan herättävään asiaan. Juupas–eipäs-jankkaamisen sijaan olisi päästävä syvällisempään keskusteluun, jossa yhteiskunnan kokonaisetu tulisi otetuksi huomioon.

    Jos sivuuttaa laillisesta huumeesta saatavat verohyödyt, kannabiksen laillistaminen helpottaisi poliisin työtä. Näkökohta ei ole vähäinen. Poliisi joutuu nykyisen lainsäädännön puitteissa tekemään ”turhaa” työtä ratsatessaan ja rangaistessaan hamppuväkeä. Resurssit voisi suunnata tärkeämpään.

    Myös terveysvaikutuksia on voitava tarkastella kiihkottomasti. Aivan kuten alkoholin myös kannabiksen käytöllä on todistetut terveysriskinsä, joiden kustannukset maksaa yhteiskunta.

    Helsingin Sanomat 22.1.2014

    Pääkirjoitus

    Keskustelu marihuanasta ei johda Pirkka-pössyihin

    Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ei ole koskaan kiistänyt vetäneensä nuorena marihuanaa henkeen. Hänen myönteinen arvionsa marihuanan käytön laillistamisesta Washingtonin ja Coloradon osavaltioissa ei kuitenkaan ole kannanotto huumeiden käytön puolesta vaan merkittävä kriittinen arvio nykyisen lainsäädännön toimivuudesta.

    New Yorker -lehden sunnuntaina julkistamassa haastattelussa Obama sanoi, että yksittäiselle käyttäjälle marihuana ei ole vaarallisempaa kuin alkoholi. Ylen haastattelemat suomalaistutkijat olivat samalla kannalla.

    Erityinen huolenaihe Obamalle oli se, että Yhdysvalloissa kannabiksen käytöstä rangaistaan eniten vähävaraisia vähemmistöjä.

    Myös muissa maissa marihuanan laillistamishankkeet tai kaavailut lopettaa sen käytöstä rankaiseminen perustuvat arvioihin nykyisestä lainsäädännöstä. Uruguay ei laillistanut marihuanaa lisätäkseen sen käyttöä vaan torjuakseen järjestäytynyttä rikollisuutta. 

    Kukin maa käy keskustelua omista lähtökohdistaan. Suomessa kannabiksen laillistamiseen ei ole suuria paineita. Keskustelua olisi kuitenkin tarpeen käydä siitä, kulutetaanko poliisin voimavaroja yksittäisten käyttäjien etsimiseen ja rankaisemiseen.

    Suomenmaa 22.1.2014

     

    Terve linja kannabis-keskusteluun

    EDUSKUNNAN sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Juha Rehulan (kesk.) mukaan marihuanan eli kannabiksen laillistamiskeskustelua ei voida vältellä Suomessakaan (Yle uutiset 20.1.). Kannabiksen vapauttamisesta on vireillä kansalaisaloitekin.

    Lisää pontta keskustelu saa Yhdysvalloista, missä presidentti Barack Obama on sanonut, ettei marihuana ole sen vaarallisempaa kuin alkoholi. Tätä väitettä perustellaan lääketieteellisellä tutkimuksellakin. Riippuvuusvaikutuksia voidaan verrata, ja olennaista on, kuinka paljon mitäkin ainetta nauttii.

    Silti on hyvä huomata Rehulan kanta: hän toivoo, että kannabis ei tulisi Suomessa lailliseksi.

    KANNABIS on huume. Sen käyttö, hallussapito ja kasvattaminen ovat kiellettyjä yleensä kaikkialla. Sen käyttö aiheuttaa riippuvuutta ja fysiologisia muutoksia. Ja ennen muuta kannabis voi olla portti ja houkutus kovempien huumeiden kokeiluun.

    Vaikka kannabista propagoidaan julkisesti ja laajasti, ja jo sen kotikasvatuksen estäminen voi tuntua mahdottomalta Suomessakin, sallivamman linjan ansaan ei pidä langeta. Mikään ei todista sen linjan paremmuutta. Päin vastoin, kannabis näyttää kuuluvan yhä useammin esimerkiksi sellaisten nuorten tuttavuuksiin, joiden elämänhallinta on kateissa.

  • Pilvi lailliseksi vai olut Alkoon?

    Yle Puhe 23.1.

    Ali ja Husu: Pilvi lailliseksi vai olut Alkoon?

    Päihteet. USA:ssa ollaan siirtymässä kovaa vauhtia liberaalimpaan päihdepolitiikkaan, Suomessa ministerit riitelevät siitä, pitääkö olut siirtää Alkoon. Mikä suunta olisi meille hyvä? Vieraina Humaania päihdepolitiikkaa ry:n Kimmo Wilska sekä huolestunut kansalainen Matti Forsberg.

    Kuuntele Yle Areenassa (Julkaistu 23.1.2014)

     

  • IL: Kannabiksen puolustaja uskoo laillistamiseen Suomessa

    Iltalehti 25.1.1014

    Suomen kannabisyhdistyksen perustaja ei näe kannabiksen laillistamisessa mitään haittavaikutuksia.

    Timo Larmela perusti Suomen Kannabisyhdistyksen 1991 turhauduttuaan tapaan, jolla yhteiskunta suhtautui kannabiksen käyttäjiin.

    Larmelan mukaan kannabiksen laillistamisella olisi ainoastaan positiivisia vaikutuksia.

    – Ihmisiä ei enää rangaistaisi tämmöisen turhan asian takia.

     

     

    Lue myös: