Viina työikäisten suomalaisten miesten yleisin tappaja
Viime vuonna työikäisten miesten yleisimmäksi kuolinsyyksi nousivat
alkoholisyyt eli alkoholisairaudet ja myrkytykset. Alkoholi on
ohittanut sepelvaltimotaudin tämän väestöryhmän merkittävämpänä
kuolinsyynä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kuolemansyytilastosta.
Alkoholista johtuvista syistä kuoli viime vuonna kaikkiaan noin 2
000 ihmistä, mikä on noin 150 enemmän kuin edellisenä vuonna. Lähes
puolet heistä oli 45-59-vuotiaita miehiä. Työikäisten naisten yleisin
kuolinsyy oli vielä viime vuonna rintasyöpä, mutta alkoholi aiheutti jo
lähes yhtä usean naisen kuoleman kuin rintasyöpäkin.
Alkoholista johtuvan kuolleisuuden kasvu viime vuonna johtui
pitkäaikaiseen alkoholinkäyttöön liittyvien maksasairauksien
lisääntymisestä. Sen sijaan alkoholimyrkytyskuolemia oli viime vuonna
80 vähemmän kuin vuonna 2004. Vuonna 2005 alkoholimyrkytys johti 464
suomalaisen kuolemaan.
Oikeuslääketieteen laitoksen johtaja Erkki Vuori uskoo, että alkoholimyrkytyksien kasvun määrä on taittunut.
– Meillä oli suotuisa vaihe 2000-luvun alussa, jolloin
alkoholimyrkytyksiä oli selvästi alle neljänsadan. 2003 alkoi tämä
nousu, ja vuonna 2004 oli viinan hullu vuosi. Silloin sai ruveta
tuomaan niin paljon viinaa kuin halusi, maaliskuun alussa tuli veron
alennus ja vappuna tuli Viron EU-jäsenyys, niin silloin
alkoholimyrkytykset nousivat yli 500:n. Nyt se kasvu ei enää jatku,
arvioi Vuori.
Vuoren mukaan tämän hetkisten tietojen perusteella alkoholimyrkytyskuolemien määrä pysynee tänä vuonna viime vuoden tasolla.
Alkoholimyrkytykset tappavat eniten keski-ikäisiä miehiä. Vuoren
mukaan nuoria alle 20-vuotiaita ei juurikaan viinamyrkytyksiin kuole.
Maksakirroosi koitu tuhannen kohtaloksi
Jos
alkoholimyrkytysten määrä onkin tasaantumassa, alkoholisairaudet
tappavat enemmän suomalaisia kuin koskaan aiemmin. Stakesin
erikoistutkija Pia Mäkelä on huolissaan erityisesti maksasairauksien
määrän jyrkästä kasvusta. Näistä yleisin on maksakirroosi. Myös
humalassa tapahtuneet kaatumiset ja putoamisonnettomuudet ovat
lisääntyneet.
1990-luvun lopulla maksakirroosi tappoi viitisensataa suomalaista
vuodessa. Vuonna 2001 määrä nousi sadalla, ja vuonna 2002
maksakirroosiin kuoli jo 660 suomalaista.
Seuraava jyrkkä nousu tapahtui vuonna 2004, jolloin
maksakirroosikuolemien määrä nousi parilla sadalla eli 830 tapaukseen.
Viime vuonna maksakirroosi vei lähes tuhat suomalaista. Mäkelä ei näe
lähitulevaisuutta kovinkaan valoisana, sillä alkoholin kulutus kasvaa
ja yhä useampi suomalainen on juonut jo varhaisnuoruudesta lähtien.
Alkoholin kulutus on noussut lamavuosien jälkeen koko ajan. Viime
vuonna viinaa kului puhtaaksi alkoholiksi muutettuna 10,5 litraa per
suomalainen. Vaikka kulutuksen kasvu taittuisikin, se ei välttämättä
näy heti maksakirroosikuolemien määrässä.
– Kaikkein suurin kuolleisuus on keski-ikäisillä miehillä,
40-69-vuotiailla. Nyt vuoden 2004 seuraukset näkyvät näissä samoissa
ikäryhmissä. Tämä ikäryhmä ei ole se, joka kuluttaa eniten. Mutta
vakavat seuraukset näkyvät vasta, kun juomista on kestänyt pitkään.
Raittiit julkkikset hyvä merkki
Aivan toivottamalta tulevaisuus ei kuitenkaan näytä. Kun aiemmin
julkkikset tilittivät mediassa juomistaan, on nyt alettu kertoa
julkisesti myös juomisen lopettamisesta.
– Se on erittäin hyvä merkki. 10-15 vuotta sitten kukaan julkkis ei
olisi suin surminkaan päästänyt suustaan tällaisia lausuntoja, vaikka
olisi lopettanut juomisen. Se ei olisi ollut ollenkaan trendikästä.
Koululaistutkimuksissa on tullut tällaisia tuloksia, että raittiita on
enemmän kuin aikaisemmin, mutta toisaalta on myös yhä enemmän niitä
nuoria, jotka juovat itsensä usein humalaan, erikoistutkija Mäkelä
pohdiskelee.
Vastaa