Blog

  • Poliisi: Kannabistuotteiden takavarikkoja ennätysmäärä

    Huumausainerikosten ja niistä epäiltyjen henkilöiden kokonaismäärä kasvoi vuonna 2009

    15.03.2010
    http://www.poliisi.fi/poliisi/krp/home.nsf/PFBD/B4308B1D686959E0C22576E7003B0EC7

    Poliisin ja Tullin tietoon tulleiden huumausainerikosten kokonaismäärä
    (18 555) sekä käyttörikosten lukumäärä (11 268) olivat viime vuonna
    kymmenisen prosenttia edellisvuotista suurempia. Kaikista
    huumausainerikoksista epäiltyjen henkilöiden määrä kasvoi yli 20
    prosenttia. Vakavimpien eli törkeiden huumausainerikosten lukumäärä
    (923) sen sijaan pysyi jokseenkin ennallaan, samoin niistä epäiltyjen
    eri henkilöiden määrä (573).

    Huumausainerikollisuudella on vahvat kansainväliset kytkennät.
    Ulkomaalaisten osuus kaikista huumausainerikoksista epäillyistä on
    viime vuosina hieman kasvanut ja oli runsas 7 %. Törkeistä
    huumausainerikoksista epäiltyjen joukossa ulkomaalaisten osuus on
    huomattavasti suurempi, 27 prosenttia.

    Suomessa huumausainekauppa on suurelta osin ammattimaista ja
    järjestäytynyttä. Vuonna 2009 viranomaisten haltuun otettiin huumaus-
    ja dopingainerikosten tutkinnan yhteydessä lähes miljoonan euron
    arvosta käteistä rahaa. Huumausainekaupassa käytetään myös muita
    maksuvälineitä, etenkin anastettua omaisuutta.

    Kannabistuotteiden takavarikkoja ennätysmäärä

    Vuonna 2009 kannabistuotteiden takavarikkoja tehtiin lukumääräisesti
    enemmän kuin koskaan aiemmin. Takavarikoitujen kannabiskasvien
    lukumäärä (noin 12 500) jäi jonkin verran edellisvuotta pienemmäksi,
    mutta marihuanatakavarikkojen kokonaispaino kaksinkertaistui (100 kg).
    Kannabiksen kotikasvatustapauksissa on Suomessa kyse yleensä pienistä,
    enintään 20 kasvin viljelmistä. Viljelytapausten yhteydessä paljastuu
    myös jonkin verran kannabiksen myyntiä sekä muita huumausaineita,
    yleisimmin huumaavia lääkkeitä ja amfetamiinia.

    Hasista takavarikoitiin kaikkiaan 440 kiloa. Vuonna 2009 saatiin
    syyteharkintavaiheeseen laajan kansainvälisen
    hasissalakuljetusverkoston Suomea koskeneen osan tutkinta, jonka
    yhteydessä takavarikoitiin useita satojen kilojen hasiskuormia
    rekoista useissa Länsi-Euroopan maissa, huhtikuussa 2009 myös Suomessa
    168 kiloa.

    Suomessa takavarikoidun, somalialaisperäisten käyttäjien suosiman
    khatin takavarikkomäärä nousi kasvuun ja oli vuonna 2009 noin 3 300
    kiloa (2008 noin 2 250 kiloa).

    Synteettisten ja designhuumeiden valikoima kasvanut

    Synteettisistä huumausaineista amfetamiinion säilyttänyt vahvan
    asemansa. Sitä takavarikoitiin hieman edellisvuotta vähemmän, noin 110
    kiloa. Amfetamiinin tarjonnan puutteita on korvattu metamfetamiinilla,
    jota takavarikoitiin lähes viisi kiloa. Vuonna 2009 suurin yksittäinen
    amfetamiinitakavarikko tehtiin 15,5 kilon maastokätköstä.

    Amfetamiinin rinnalla ja joukossa markkinoilla on esiintynyt myös
    MDPV:tä (metyleenidioksipyrovaleroni, Suomessa lääkeaine 20.1.2009-),
    jota takavarikoitiin vuonna 2009 yli neljä kiloa.

    Ekstaasin takavarikkomäärä oli selvästi aiempia vuosia pienempi, noin
    15 000 pilleriä. Markkinoilla on tavattu sen sijaan huolestuttavassa
    määrin designhuumeita, ts. päihdyttäviä aineita, joita ei ole
    luokiteltu huumausaineiksi. Viime vuonna takavarikoitiin noin 2 000
    ekstaasin vaihtoehtona markkinoitua mCPP:tä
    (kloorifenyylipiperatsiini, Suomessa lääkeaine 25.8.2005-) sisältävää
    pilleriä.

    Designhuumeet ovat entistä vakavampi, monesti hengenvaaran aiheuttava
    uhka laissa määriteltyjen huumausaineiden rinnalla. Huumaavia
    rohdoksia (erityisesti Spice-tuotteet, joihin voi olla lisätty
    huumaavia synteettisiä aineita, kuten synteettisiä kannabinoideja)
    esiintyy huumausainemarkkinoilla entistä laajemmin. Omaan käyttöön
    tarkoitettuja määriä tilataan pääasiassa Internetin välityksellä.

    Viime vuosina suosiotaan kasvattaneiden lakan ja gamman
    takavarikkomäärät jäivät selvästi edellisvuotista vähäisemmiksi,
    kaikkiaan 86 litraan. Lakan/gamman suosio näyttää vähentyneen myös
    muualla Euroopassa.

    Huumaavat lääkkeet päihderiippuvaisten suosiossa

    Kokaiini on parin viime vuoden aikana yleistynyt Suomessa, mutta se on
    edelleen melko marginaalinen aine markkinoillamme. Takavarikkoon sitä
    saatiin vajaat kolme kiloa.

    Heroiinia on markkinoilla esiintynyt edelleen vähän. Viime vuoden
    kokonaistakavarikkomäärä oli noin kaksi kiloa. Vuoden aikana tehtiin
    aiempaa hieman suurempia, myös satojen grammojen takavarikkoja, joista
    suurin oli runsaan 800 gramman takavarikko Helsingissä joulukuussa
    2009. Heroiinin tilalle levinneen Subutexin takavarikkojen
    kokonaismäärä (noin 17 000 pilleriä) kääntyi viime vuonna jälleen
    kasvuun. Viron liikenteessä takavarikoidun Subutexin määrä on
    vähentynyt, ja hankinta on suuntautumassa uudelleen.

    Huumaavien lääkevalmisteiden käyttö on suomalaisten
    päihderiippuvaisten keskuudessa hyvin yleistä. Huumaavien
    lääkevalmisteiden hankinnassa hyödynnetään lääkejakelun keskitetyn
    valvonnan puutetta. Lääkemääräyksiä haetaan monilta eri lääkäreiltä,
    ja aineita päätyy sekä laittomille markkinoille että omaan
    päihdekäyttöön. Lisäksi lääkkeitä hankitaan ulkomailta. Vuonna 2009
    saatiin takavarikkoon runsaasti huumaavia lääkkeitä, kaikkiaan 96 000
    pilleriä, vaikka vuoden aikana ei tehty yhtä suuria kertatakavarikkoja
    kuin edellisvuonna. Schengen-laajentuminen vähensi laillisen
    lääketurismin mahdollisuuksia ja lisäsi huumaavien lääkevalmisteiden
    salakuljetusta.

    Huumaavien lääkevalmisteiden hankkimiseksi tehtyjen
    murtautumisrikosten lukumäärä (102 vuonna 2008, 109 vuonna 2009) on
    myös kasvanut viime vuosien matalia lukemia edeltäneelle tasolle.

    Liitteenä tilastot poliisin ja Tullin tekemistä huumaus- ja
    dopingaineiden takavarikoista sekä huumausaine- ja dopingrikoksista
    vuosina 2005-2009.

  • Poliisi: Kannabistuotteiden takavarikkoja ennätysmäärä

    Huumausainerikosten ja niistä epäiltyjen henkilöiden kokonaismäärä kasvoi vuonna 2009

    15.03.2010
    http://www.poliisi.fi/poliisi/krp/home.nsf/PFBD/B4308B1D686959E0C22576E7003B0EC7

    Poliisin ja Tullin tietoon tulleiden huumausainerikosten kokonaismäärä
    (18 555) sekä käyttörikosten lukumäärä (11 268) olivat viime vuonna
    kymmenisen prosenttia edellisvuotista suurempia. Kaikista
    huumausainerikoksista epäiltyjen henkilöiden määrä kasvoi yli 20
    prosenttia. Vakavimpien eli törkeiden huumausainerikosten lukumäärä
    (923) sen sijaan pysyi jokseenkin ennallaan, samoin niistä epäiltyjen
    eri henkilöiden määrä (573).

    Huumausainerikollisuudella on vahvat kansainväliset kytkennät.
    Ulkomaalaisten osuus kaikista huumausainerikoksista epäillyistä on
    viime vuosina hieman kasvanut ja oli runsas 7 %. Törkeistä
    huumausainerikoksista epäiltyjen joukossa ulkomaalaisten osuus on
    huomattavasti suurempi, 27 prosenttia.

    Suomessa huumausainekauppa on suurelta osin ammattimaista ja
    järjestäytynyttä. Vuonna 2009 viranomaisten haltuun otettiin huumaus-
    ja dopingainerikosten tutkinnan yhteydessä lähes miljoonan euron
    arvosta käteistä rahaa. Huumausainekaupassa käytetään myös muita
    maksuvälineitä, etenkin anastettua omaisuutta.

    Kannabistuotteiden takavarikkoja ennätysmäärä

    Vuonna 2009 kannabistuotteiden takavarikkoja tehtiin lukumääräisesti
    enemmän kuin koskaan aiemmin. Takavarikoitujen kannabiskasvien
    lukumäärä (noin 12 500) jäi jonkin verran edellisvuotta pienemmäksi,
    mutta marihuanatakavarikkojen kokonaispaino kaksinkertaistui (100 kg).
    Kannabiksen kotikasvatustapauksissa on Suomessa kyse yleensä pienistä,
    enintään 20 kasvin viljelmistä. Viljelytapausten yhteydessä paljastuu
    myös jonkin verran kannabiksen myyntiä sekä muita huumausaineita,
    yleisimmin huumaavia lääkkeitä ja amfetamiinia.

    Hasista takavarikoitiin kaikkiaan 440 kiloa. Vuonna 2009 saatiin
    syyteharkintavaiheeseen laajan kansainvälisen
    hasissalakuljetusverkoston Suomea koskeneen osan tutkinta, jonka
    yhteydessä takavarikoitiin useita satojen kilojen hasiskuormia
    rekoista useissa Länsi-Euroopan maissa, huhtikuussa 2009 myös Suomessa
    168 kiloa.

    Suomessa takavarikoidun, somalialaisperäisten käyttäjien suosiman
    khatin takavarikkomäärä nousi kasvuun ja oli vuonna 2009 noin 3 300
    kiloa (2008 noin 2 250 kiloa).

    Synteettisten ja designhuumeiden valikoima kasvanut

    Synteettisistä huumausaineista amfetamiinion säilyttänyt vahvan
    asemansa. Sitä takavarikoitiin hieman edellisvuotta vähemmän, noin 110
    kiloa. Amfetamiinin tarjonnan puutteita on korvattu metamfetamiinilla,
    jota takavarikoitiin lähes viisi kiloa. Vuonna 2009 suurin yksittäinen
    amfetamiinitakavarikko tehtiin 15,5 kilon maastokätköstä.

    Amfetamiinin rinnalla ja joukossa markkinoilla on esiintynyt myös
    MDPV:tä (metyleenidioksipyrovaleroni, Suomessa lääkeaine 20.1.2009-),
    jota takavarikoitiin vuonna 2009 yli neljä kiloa.

    Ekstaasin takavarikkomäärä oli selvästi aiempia vuosia pienempi, noin
    15 000 pilleriä. Markkinoilla on tavattu sen sijaan huolestuttavassa
    määrin designhuumeita, ts. päihdyttäviä aineita, joita ei ole
    luokiteltu huumausaineiksi. Viime vuonna takavarikoitiin noin 2 000
    ekstaasin vaihtoehtona markkinoitua mCPP:tä
    (kloorifenyylipiperatsiini, Suomessa lääkeaine 25.8.2005-) sisältävää
    pilleriä.

    Designhuumeet ovat entistä vakavampi, monesti hengenvaaran aiheuttava
    uhka laissa määriteltyjen huumausaineiden rinnalla. Huumaavia
    rohdoksia (erityisesti Spice-tuotteet, joihin voi olla lisätty
    huumaavia synteettisiä aineita, kuten synteettisiä kannabinoideja)
    esiintyy huumausainemarkkinoilla entistä laajemmin. Omaan käyttöön
    tarkoitettuja määriä tilataan pääasiassa Internetin välityksellä.

    Viime vuosina suosiotaan kasvattaneiden lakan ja gamman
    takavarikkomäärät jäivät selvästi edellisvuotista vähäisemmiksi,
    kaikkiaan 86 litraan. Lakan/gamman suosio näyttää vähentyneen myös
    muualla Euroopassa.

    Huumaavat lääkkeet päihderiippuvaisten suosiossa

    Kokaiini on parin viime vuoden aikana yleistynyt Suomessa, mutta se on
    edelleen melko marginaalinen aine markkinoillamme. Takavarikkoon sitä
    saatiin vajaat kolme kiloa.

    Heroiinia on markkinoilla esiintynyt edelleen vähän. Viime vuoden
    kokonaistakavarikkomäärä oli noin kaksi kiloa. Vuoden aikana tehtiin
    aiempaa hieman suurempia, myös satojen grammojen takavarikkoja, joista
    suurin oli runsaan 800 gramman takavarikko Helsingissä joulukuussa
    2009. Heroiinin tilalle levinneen Subutexin takavarikkojen
    kokonaismäärä (noin 17 000 pilleriä) kääntyi viime vuonna jälleen
    kasvuun. Viron liikenteessä takavarikoidun Subutexin määrä on
    vähentynyt, ja hankinta on suuntautumassa uudelleen.

    Huumaavien lääkevalmisteiden käyttö on suomalaisten
    päihderiippuvaisten keskuudessa hyvin yleistä. Huumaavien
    lääkevalmisteiden hankinnassa hyödynnetään lääkejakelun keskitetyn
    valvonnan puutetta. Lääkemääräyksiä haetaan monilta eri lääkäreiltä,
    ja aineita päätyy sekä laittomille markkinoille että omaan
    päihdekäyttöön. Lisäksi lääkkeitä hankitaan ulkomailta. Vuonna 2009
    saatiin takavarikkoon runsaasti huumaavia lääkkeitä, kaikkiaan 96 000
    pilleriä, vaikka vuoden aikana ei tehty yhtä suuria kertatakavarikkoja
    kuin edellisvuonna. Schengen-laajentuminen vähensi laillisen
    lääketurismin mahdollisuuksia ja lisäsi huumaavien lääkevalmisteiden
    salakuljetusta.

    Huumaavien lääkevalmisteiden hankkimiseksi tehtyjen
    murtautumisrikosten lukumäärä (102 vuonna 2008, 109 vuonna 2009) on
    myös kasvanut viime vuosien matalia lukemia edeltäneelle tasolle.

    Liitteenä tilastot poliisin ja Tullin tekemistä huumaus- ja
    dopingaineiden takavarikoista sekä huumausaine- ja dopingrikoksista
    vuosina 2005-2009.

  • YK:n huumekomission kokousta voi seurata kansalaisblogista

    Lähde: CNDBlogi
    http://www.cndblog.org/
    CND:n päätösehdotus
    http://www.incb.org/pdf/e/narcotics/questionnaires/CND_Resolution-English_52_5.pdf
    http://www.unodc.org/unodc/en/frontpage/2010/March/ngos-to-make-a-strong-presence-at-the-fifty-third-session-of-the-commission-on-narcotic-drugs.html
    CND:n 53. session asiakirjat
    http://www.unodc.org/unodc/en/commissions/CND/session/53.html
    Beyond 2008 -kansalaisfoorumi
    http://www.unodc.org/unodc/en/ngos/beyond2008.html

    CND, Commission on narcotic drugs, on YK:n huumevalvontabyrokratiassa
    korkein huumepolitiikkaa tekevä elin. Tärkeästä asemasta huolimatta
    sekin pyrkii toimimaan salassa: sen kokouksia ja kokouspöytäkirjoja ei
    näytetä julkisuudessa ja lopulliset päätösasiakirjat ovat rajoitetun
    jakelun alaisia. CND:ssä ei myöskään äänestetä päätöksistä, joten on
    mahdotonta saada tietää edes oman valtionsa edustajan kantaa.

    CND:n tämän vuoden istunto, 53. sessio 8. – 12.3, tulee olemaan
    käänteen tekevä yhdessä suhteessa: koskaan aiemmin eivät
    kansalaisjärjestöt, eivätkä varsinkaan ns. kehitysmaiden
    kansalaisjärjestöt, ole päässeet yhtä hyvin mukaan sen kokoukseen.
    Vuonna 2007 yhteistyössä kansalaisjärjestöjen muodostaman Wienin
    komitean kanssa CND perusti projektin Beyond 2008, jossa arvioitiin
    kansalaisjärjestöjen osallistumisen tuomia etuja. Viime vuoden istunto
    oli tässä suhteessa läpimurto, mikä voi ennakoida uutta
    huumepolitiikan muotoiluun.

    Tämän vuoden CND:n kokoukseen kansalaisjärjestöt ovat tuoneet
    CNDBlogin, jossa on tarkoitus valottaa tämän tärkeän foorumin
    työskentelyä.

    Vielä kerran: YK yrittää hampunsiemenkieltoa
    Lähde: INCB:n raportti 2009
    http://www.incb.org/incb/en/annual-report-2009.html

    YK:n huumepolitiikan epäonnistumisesta ja suuren remontin tarpeesta
    aletaan olla yksimielisiä yhä korkeammilla tasoilla. Tästä huolimatta
    kansainvälisen huumesodan haukat yrittävät asettaa hampunsiemenet
    erityiseen valvontaan ja kieltolain piiriin. Vuosi sitten
    kansainvälisenä huumehaukkana tunnettu Japani yritti ajaa hampun
    siementen kansainvälistä kieltoa CND:n kokouksessa mutta aloite
    epäonnistui asian monimutkaisuuden vuoksi. Ajatus on näköjään jäänyt
    kummittelemaan näiden haukkojen kabinetteihin.

    INCB:n uusimmassa vuosiraportissa hampun eli kannabiksen siemeniä
    käsitellään peräti kolmen jakeen verran (72-74). Taustaksi
    kerrottakoon, että maailman oopiumtuotannosta vain 50% on laitonta ja
    loput menevät huumesopimusten mukaisesti lääketuotantoon. Unikon
    siementen kasvatus ja kauppa ovat vapaan kaupan piirissä niin, että
    niitä saa sirotella myös leivonnaisten päälle ja käyttää
    ruuanlaitossa. Hampun siemeniä ei säädellä myöskään kansainvälisillä
    huumesopimuksilla vaikka melkein koko hamppukasvi onkin saatu
    sisällytettyä niiden piiriin vuoden 1961 sopimuksessa. Sopimuksen
    artiklan 1 kohdan 1 b mukaan kannabis tarkoittaa hampun kukkalatvoja.
    Siemenet ja muut osat paitsi latvalehdet on rajattu sopimuksen
    ulkopuolelle. Artikla 28 kohta 2 puolestaan sanoo selvästi, että
    hampun viljely mm. teollisiin tarkoituksiin kuiduksi ja siemeniksi ei
    kuulu sopimuksen piiriin.
    (http://www.unodc.org/pdf/convention_1961_en.pdf)

    YK:n huumevalvontakoneiston tähtäimessä on ”laittoman” kannabiksen
    viljelyn kuriin saattaminen. INCB vetoaa tässä vuoden 1988
    huumesopimuksen 3 artiklaan, sen 1 paragraafiin (C) (III), mikä INCB:n
    mielestä velvoittaa osanottajavaltiot kriminalisoimaan kannabiksen
    laittoman kasvatuksen eli kasvatuksen muihin kuin ruoka-, kuitu-,
    lääke- tai tutkimustarkoituksiin
    (http://www.unodc.org/unodc/en/treaties/illicit-trafficking.html). Nyt
    INCB venyttäisi tämän koskemaan myös kannabiksen siementen laitonta
    nettikauppaa.

    YK:n huumevalvontakoneistossa ei ilmeisesti tiedetä, että nykyiset
    lääkekannabislajikkeet ovat peräisin näistä laittomista lähteistä,
    koska kieltolain soveltaminen on hävittänyt perinteisiä siemenkantoja.
    Vuoden 1988 huumesopimus oli suunnattu järjestäytynyttä kansainvälistä
    huumerikollisuutta vastaan ja kannabiksen käytön erilaiset
    dekriminalisoinnit ja penalisoinnit ovat tämän sopimuksen mukaisia
    ratkaisuja. YK:n ajatusmaailmaan ei mahdu se, että kansainvälisen
    huumevalvonnan epäonnistuttua perustehtävässään eli tämän
    kansainvälisen järjestäytyneen huumerikollisuuden torjunnassa,
    kannabiksen kotiviljely on tehokkain tapa rajoittaa rikollisuuden
    leviämistä. Hampun siementen rikosvalvonta ajaisi siemenkaupankin maan
    alle järjestäytyneen rikollisuuden käsiin.

    Asiantuntijoiden mielestä INCB ylittää jälleen omat valtuutensa ja
    tässä asiassa kullakin maalla on valtuus päättää kuten haluaa
    perustuslakinsa puitteissa. Tätä asiaa pitää seurata ja tulisi olla
    yhteydessä oman maan vastuulliseen virkamieheen. Mutta koska YK:n
    huumepolitiikan tekeminen tapahtuu hämärissä puitteissa niin mistä
    hänet tunnistaa? Kansalaisilla ei ole mitään keinoa valvoa, miten oman
    maan edustaja käyttäytyy näissä kokouksissa. Nykyaikainen länsimainen
    demokratia ei ole edustavimmillaan YK:n huumebyrokratian sokkeloissa.

  • Kannabisallergia

    Yhdistykseltä on kyselty kannabisallergiasta ja siihen liittyvistä oireista.

    Erään henkilön mukaan kannabiksesta hänelle "tulee poltettaessa oireita mm. kurkun turpoamista, nieleminen vaikeutuu, yleistä kutinantunnetta kurkussa", eli maallikon korvaan vakavilta kuulostavia oireita! Eräs toinen henkilö kertoo olevansa allerginen kannabiksen siitepölylle.

    Yhdistyksellä ei ole mitään lääketieteellistä asiantuntemusta, mutta tiedejulkaisuista löytyi seuraava viite, jonka voisi tiivistää lyhyesti toteamalla, että kannabis (kannabiksen lehdet) on vahva allergiaa aiheuttava aine ja voi vahvistaa muiden aineiden ja kasvejen allergisoivaa vaikutusta.

    Int Arch Allergy Immunol. 2008;146(3):195-202. Epub 2008 Feb 11.
    Sensitization and allergy to Cannabis sativa leaves in a population of
    tomato (Lycopersicon esculentum)-sensitized patients.
    de Larramendi CH, Carnés J, García-Abujeta JL, García-Endrino A,
    Muñoz-Palomino E, Huertas AJ, Fernández-Caldas E, Ferrer A.

    Unidad de Alergia, Hospital Marina Baixa, Villajoyosa (Alicante) and
    Centro de Especialidades Foietes, Benidorm, Spain.

    chernandol@seaic.es

    Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.

    BACKGROUND: Cases of allergy to Cannabis sativa have occasionally been
    reported, but both the allergenic profile and eventual
    cross-reactivity pattern remain unknown.
    OBJECTIVE: To analyze the allergenic profile of a population of patients from
    Spain sensitized to C. sativa and to characterize the C. sativa leaf extract.
    METHODS:
    A total of 32 subjects were enrolled in the study: group A, 10
    individuals sensitized to tomato, reporting reactions by contact or
    inhalation to Cannabis; group B, 14 individuals sensitized to tomato,
    without reactions to Cannabis; group C, 8 individuals not sensitized
    to tomato and without reactions to Cannabis. Sensitivity to Cannabis,
    tomato and peach peel, Platanus hybrida and Artemisia vulgaris pollen
    extracts was measured by skin tests and specific IgE. Individual
    immunoblots and inhibition experiments with a pool of sera were
    conducted.
    RESULTS: All tomato-sensitized subjects (and 1 negative)
    had positive skin tests to C. sativa leaves and hashish. Specific IgE
    to C. sativa and peach peel was more common than to tomato. Immunoblot
    experiments showed 2 prominent bands of 10 and 14 kDa and 2 weakly
    recognized bands of 30 and 45 kDa. Tomato, peach and A. vulgaris
    extracts inhibited most of the bands present in C. sativa. P. hybrida
    inhibited only the high-molecular-weight bands.
    CONCLUSION:
    Sensitization to C. sativa with or without symptoms is frequent among
    patients in Spain sensitized to tomato. C. sativa leaves are a
    potential allergenic source and their allergens may cross-react with
    other allergenic sources from plants (fruit peels and pollen).

    (c) 2008 S. Karger AG, Basel

  • YK:n huumekomission kokousta voi seurata kansalaisblogista

    Lähde: CNDBlogi
    http://www.cndblog.org/
    CND:n päätösehdotus
    http://www.incb.org/pdf/e/narcotics/questionnaires/CND_Resolution-English_52_5.pdf
    http://www.unodc.org/unodc/en/frontpage/2010/March/ngos-to-make-a-strong-presence-at-the-fifty-third-session-of-the-commission-on-narcotic-drugs.html
    CND:n 53. session asiakirjat
    http://www.unodc.org/unodc/en/commissions/CND/session/53.html
    Beyond 2008 -kansalaisfoorumi
    http://www.unodc.org/unodc/en/ngos/beyond2008.html

    CND, Commission on narcotic drugs, on YK:n huumevalvontabyrokratiassa
    korkein huumepolitiikkaa tekevä elin. Tärkeästä asemasta huolimatta
    sekin pyrkii toimimaan salassa: sen kokouksia ja kokouspöytäkirjoja ei
    näytetä julkisuudessa ja lopulliset päätösasiakirjat ovat rajoitetun
    jakelun alaisia. CND:ssä ei myöskään äänestetä päätöksistä, joten on
    mahdotonta saada tietää edes oman valtionsa edustajan kantaa.

    CND:n tämän vuoden istunto, 53. sessio 8. – 12.3, tulee olemaan
    käänteen tekevä yhdessä suhteessa: koskaan aiemmin eivät
    kansalaisjärjestöt, eivätkä varsinkaan ns. kehitysmaiden
    kansalaisjärjestöt, ole päässeet yhtä hyvin mukaan sen kokoukseen.
    Vuonna 2007 yhteistyössä kansalaisjärjestöjen muodostaman Wienin
    komitean kanssa CND perusti projektin Beyond 2008, jossa arvioitiin
    kansalaisjärjestöjen osallistumisen tuomia etuja. Viime vuoden istunto
    oli tässä suhteessa läpimurto, mikä voi ennakoida uutta
    huumepolitiikan muotoiluun.

    Tämän vuoden CND:n kokoukseen kansalaisjärjestöt ovat tuoneet
    CNDBlogin, jossa on tarkoitus valottaa tämän tärkeän foorumin
    työskentelyä.

    Vielä kerran: YK yrittää hampunsiemenkieltoa
    Lähde: INCB:n raportti 2009
    http://www.incb.org/incb/en/annual-report-2009.html

    YK:n huumepolitiikan epäonnistumisesta ja suuren remontin tarpeesta
    aletaan olla yksimielisiä yhä korkeammilla tasoilla. Tästä huolimatta
    kansainvälisen huumesodan haukat yrittävät asettaa hampunsiemenet
    erityiseen valvontaan ja kieltolain piiriin. Vuosi sitten
    kansainvälisenä huumehaukkana tunnettu Japani yritti ajaa hampun
    siementen kansainvälistä kieltoa CND:n kokouksessa mutta aloite
    epäonnistui asian monimutkaisuuden vuoksi. Ajatus on näköjään jäänyt
    kummittelemaan näiden haukkojen kabinetteihin.

    INCB:n uusimmassa vuosiraportissa hampun eli kannabiksen siemeniä
    käsitellään peräti kolmen jakeen verran (72-74). Taustaksi
    kerrottakoon, että maailman oopiumtuotannosta vain 50% on laitonta ja
    loput menevät huumesopimusten mukaisesti lääketuotantoon. Unikon
    siementen kasvatus ja kauppa ovat vapaan kaupan piirissä niin, että
    niitä saa sirotella myös leivonnaisten päälle ja käyttää
    ruuanlaitossa. Hampun siemeniä ei säädellä myöskään kansainvälisillä
    huumesopimuksilla vaikka melkein koko hamppukasvi onkin saatu
    sisällytettyä niiden piiriin vuoden 1961 sopimuksessa. Sopimuksen
    artiklan 1 kohdan 1 b mukaan kannabis tarkoittaa hampun kukkalatvoja.
    Siemenet ja muut osat paitsi latvalehdet on rajattu sopimuksen
    ulkopuolelle. Artikla 28 kohta 2 puolestaan sanoo selvästi, että
    hampun viljely mm. teollisiin tarkoituksiin kuiduksi ja siemeniksi ei
    kuulu sopimuksen piiriin.
    (http://www.unodc.org/pdf/convention_1961_en.pdf)

    YK:n huumevalvontakoneiston tähtäimessä on ”laittoman” kannabiksen
    viljelyn kuriin saattaminen. INCB vetoaa tässä vuoden 1988
    huumesopimuksen 3 artiklaan, sen 1 paragraafiin (C) (III), mikä INCB:n
    mielestä velvoittaa osanottajavaltiot kriminalisoimaan kannabiksen
    laittoman kasvatuksen eli kasvatuksen muihin kuin ruoka-, kuitu-,
    lääke- tai tutkimustarkoituksiin
    (http://www.unodc.org/unodc/en/treaties/illicit-trafficking.html). Nyt
    INCB venyttäisi tämän koskemaan myös kannabiksen siementen laitonta
    nettikauppaa.

    YK:n huumevalvontakoneistossa ei ilmeisesti tiedetä, että nykyiset
    lääkekannabislajikkeet ovat peräisin näistä laittomista lähteistä,
    koska kieltolain soveltaminen on hävittänyt perinteisiä siemenkantoja.
    Vuoden 1988 huumesopimus oli suunnattu järjestäytynyttä kansainvälistä
    huumerikollisuutta vastaan ja kannabiksen käytön erilaiset
    dekriminalisoinnit ja penalisoinnit ovat tämän sopimuksen mukaisia
    ratkaisuja. YK:n ajatusmaailmaan ei mahdu se, että kansainvälisen
    huumevalvonnan epäonnistuttua perustehtävässään eli tämän
    kansainvälisen järjestäytyneen huumerikollisuuden torjunnassa,
    kannabiksen kotiviljely on tehokkain tapa rajoittaa rikollisuuden
    leviämistä. Hampun siementen rikosvalvonta ajaisi siemenkaupankin maan
    alle järjestäytyneen rikollisuuden käsiin.

    Asiantuntijoiden mielestä INCB ylittää jälleen omat valtuutensa ja
    tässä asiassa kullakin maalla on valtuus päättää kuten haluaa
    perustuslakinsa puitteissa. Tätä asiaa pitää seurata ja tulisi olla
    yhteydessä oman maan vastuulliseen virkamieheen. Mutta koska YK:n
    huumepolitiikan tekeminen tapahtuu hämärissä puitteissa niin mistä
    hänet tunnistaa? Kansalaisilla ei ole mitään keinoa valvoa, miten oman
    maan edustaja käyttäytyy näissä kokouksissa. Nykyaikainen länsimainen
    demokratia ei ole edustavimmillaan YK:n huumebyrokratian sokkeloissa.

  • Kevätkokous (5.4.10)

    Tämä pitäisi näkyä VAIN rekisteröityneille