Marokko
Maanjäristys osui kannabiksen päätuotantoalueelle
Lähde: Independent 28.2.2004, Reuters 21.1.2004, BBC 28.2.2004
http://news.independent.co.uk/world/africa/story.jsp?story=495956
http://www.mapinc.org/drugnews/v04/n345/a04.html
http://www.reuters.com/newsArticle.jhtml?type=topNews&storyID=4176994
http://news.bbc.co.uk/1/hi/world/africa/3490790.stm
Marokko
http://news.bbc.co.uk/1/hi/world/middle_east/country_profiles/791867.stm
Ketaman kylässä metsien ja luoksepääsemättömien
laaksojen ympäröimänä hasiksen kauppa käy kahviloissa.
Täällä Marokon "Villissä Lännessä" Assani,
eräs "bisnesmiehistä" pyörittelee päätään
kysyttäessä elämästä Rifin alueella.
"Täällä Rifillä olemme vapaita ja köyhiä.
Miksi välittäisimme hallituksen määräyksistä,
kun se ei tee mitään meidän eteen ? Kuulumme paarioihin.
Täällä on vain kifiä. Se pitää meidät
hengissä, ei hallitus. Missä kuningas on silloin, kun tarvitsemme
häntä? Hän on hylännyt meidät."
Vaikka Marokossa kuningas on kaiken kritiikin yläpuolella, Assanin
sanat saavat vastakaikua kifin tuotantoalueen kylissä ja kaupungeissa
aina Al Hoceiman satamakaupunkiin saakka, missä maanantainen maanjäristys
tappoi vähintään 600 ihmistä ja jätti 60 000 kodittomiksi.
Joidenkin arvioiden mukaan lopullinen uhrien määrä voi olla
jopa 3000.
Asiantuntijoiden mukaan raivolla on juurensa syvällä rifiläisten
ja heidän muodollisten hallitsijoidensa välisessä eripurassa,
minkä selvin ilmentymä on kifin hallitseva asema paikallistaloudessa.
Professori Pascual Moreno, Valenciassa Espanjassa sijaitsevan maaseutu-
ja maataloustutkimuskeskuksen johtaja sekä Rifin alueen asiantuntija:
"Kannabis on täyttänyt sen tyhjiön, jonka loivat siirtomaavaltojen
passiivisuus sekä Marokon hallituksen kyvyttömyys parantaa alueen
elinolosuhteita. Kifistä on tullut kuningas."
YK:n huumeohjelman julkaiseman Marokko-raportin mukaan kannabiskaupan
kokonaisarvo on 7.2 miljardia Englannin puntaa mutta tämä rikollinen
raha ei päädy sellaisenaan Ketaman huumeparoneille eikä
alueen maanviljelijöille. Suurin osa voitoista jää huumekunkuille,
joista useimmat ovat Espanjan aurinkorannikolla majailevia brittiläisiä,
hollantilaisia, espanjalaisia ja saksalaisia rikollisia.
Kauppaa tutkineet sanovat, että se on perintöä Rifin
alueen hallitsijoiden vuosikymmeniä kestäneestä sorrosta
ja välinpitämättömyydestä. Ensiksi olivat Ranska
ja Espanja ja näiden jälkeen Rabatin hallitus, joka kaksi vuotta
itsenäistymisen jälkeen vuonna 1958 tukahdutti väkivaltaisesti
berberikapinan.
Professori Moreno, joka johti epäonnista EU projektia, jolla yritettiin
houkutella maanviljelijöitä kasvattamaan avokadoja kifin sijaan:
"Tämän kapinan tukahduttamisen aiheuttama kauna elää
edelleen vahvana. Berberit tuntevat itsensä loukatuiksi ja hylätyiksi.
Alueen teihin ja kouluihin on annettu vähän rahaa, mutta verrattuna
muuhun maahan Rif on alikehittynyt ja osaton."
"Yhä useampi ihminen päätyy kasvattamaan kifiä tai
jättämään maansa, koska mitään muuta ei ole.
Lopulta syntyy Ketaman kaltaisia paikkoja, jossa eletään kuin
viimeisellä rajalla. Puuttuu vain pyssyjä heiluttelevat cowboyt.
Alueella kasvatetaan niin paljon kannabista, ettei se ole edes omavarainen.
80 prosenttia ruuasta pitää tuoda muualta. Ilman mittavia investointeja
Rabatista mikään ei muutu."
Tuottajamaassa käyttäjät kärsivät
Tarjoilija levitti nopeasti sanaa Cafe de la Plage'ssa Rabatissa: "Lopettakaa
väsääminen, kytät tulee!"
Paikan omistajan hiljentäessä reggaen asiakkaat heittelivät
marihuanansa ja sätkäpaperinsa hietikolle psykedeelisesti maalatun
kahvilakojun eteen.
Siviilipukuiset poliisit pidättivät 30 ihmistä. Kaikkia
tullaan todennäköisesti syyttämään huumeen hallussapidosta.
"Ei heidän pitäisi vangita polttelijoita vaan kannabiksen
kasvattajat. Kuinka ylipäänsä joku voidaan pidättää
kansallisen tuotteen kuluttamisesta?" kysyy Rachid Moudni, eräs kahvilan
asiakkaista.
Moudnin skeptisyys heijastaa monen muun marokkolaisen asennetta, mikä
on katkera hallituksen linjaa kohtaan vangita käyttäjiä
maassa, joka tuottaa suurimman osan Euroopassa kulutetusta kannabiksesta.
Aivan Etelä-Euroopan rantojen läheisyydessä Marokon Rifin
alue on maailman johtava kannabiksen tuottaja. Euroopassa jopa 2/3:n kannabiksesta
arvioidaan tulevan tältä vuoristoseudulta, missä tuhansia
hehtaareita on kannabiksella.
Kaikki yritykset käydä käsiksi tuottajiin ovat epäonnistuneet
korruption, köyhyyden ja Rifin alueen eristyneisyyden vuoksi.
Levoton menneisyys
Zoumin kylässä 140 kilometriä Rabatista pohjoiseen moni
viljelijöistä on aloittanut kannabiksen viljelyn.
"Sata kiloa kifiä tuottaa 10 000 – 20 000 dirhamia (1150 – 2300
US$) kun taas sata kiloa vehnää tuottaa vain 250 – 300 dirhamia,"
kertoo eräs viljelijöistä.
"Löytyy selvä yhteys kannabiksen tuotannon ja alueen sosiaalisen
ja taloudellisen kehityksen alhaisen tason välillä", kertoo YK:n
tukema raportti, joka tehtiin yhteistyössä hallituksen pohjoisen
provinssin kehittämistoimiston kanssa.
Rifin alueen kehittymättömyys on seurausta vuosien eristyksestä
Kuningas Hassanin valtakaudella, joka kuoli vuonna 1999 hallittuaan maata
38 vuotta.
Vuonna 1958 ollessaan vielä kruununprinssi hän johti armeijan
tukahduttamaan Rifin kansannousua, mikä syntyi rifiläisten tyytymättömyydestä
siihen, ettei heillä ollut edustusta uudessa itsenäisessä
Marokossa, vaikka he olivat ensimmäisenä taistelemassa espanjalaisia
valloittajia vastaan.
Rabatin tiukka politiikka on pehmentynyt sen jälkeen, kun valtaan
astui Hassanin uudistusmielinen poika Kuningas Mohamed VI, joka on yrittänyt
lopettaa alueen eristyneisyyden.
Kaksi kolmasosaa rifiläisistä eli noin 100 000 perhettä
hankkii lisätuloja viljelemällä kannabista. Mutta myös
nämä perheet elävät puutteessa ansaiten vain keskimäärin
2 550 dollaria vuodessa YK:n raportin mukaan.
Korruptio kukoistaa
Maanviljelijöiden lisäksi kannabiksen tuotantoketju työllistää
tuhansia ihmisiä auton ajajista myyjiin maassa, missä työttömyys
on 20% ja joka viides ihminen elää koyhyysrajan alapuolella.
Viljelijöiden mukaan viranomaiset ottavat osansa kannabiksen viljelyn
tuotoista.
"Istutuksesta, kastelusta ja sadonkorjuusta aina myymiseen saakka viljelijän
pitää maksaa viranomaisille, jotta he pysyisivät hiljaa.
Muuten joudumme lain eteen", kertoo maanviljelijä Ahmed.
"Viranomaiset ottavat yli puolet tuloista," jatkaa 70 vuotias Saadia.
Paikallisviranomaiset kiistävät syytökset. Rabatin oikeusistuimessa
käsitellään parhaillaan tapausta, jossa kannabiksen salakuljetuksesta
Eurooppaan syytetään kahta salakuljettajaa ja kolmeakymmentä
viranomaista, joihin kuuluu kolme tuomaria sekä poliisi- ja tullipäällystöä.
Pohjoisen provinssin kehittämistoimiston johtaja Driss Benhima
myöntää hallituksen kyvyttömyyden saada viljelijöitä
lopettamaan kannabiksen viljely.
"Marokon valtiolla ei ole tarjota tuottoisampaa viljelytuotetta," hän
kertoo Reutersille.
Hän kertoo Marokon etsivän vaihtoehtoja ja haluavan kehittää
alueen infrastruktuuria viljelijöiden eristyneisyyden purkamiseksi
mutta "kaikki tekijät, mitkä jatkavat kannabiksen kasvatuksen
leviämistä, ovat vahvempia kuin mahdollisuudet valvoa sitä."