Lähde: Turun Sanomat 27.9.2004
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2004-09-27,104:2:254630,1:0:0:0:0:0:
Huumetestien käyttö ja kameravalvonta työpaikoilla voivat yleistyä entisestään lokakuun alusta.
Valvontaa helpottaa ensi perjantaina voimaan astuva laki yksityisyyden suojasta työelämässä, joka selkeyttää monia kiistanalaisia tilanteita.
Se tuo uusia pelisääntöjä myös työnantajien oikeuteen seurata työntekijöiden sähköpostien sisältöä.
Laki ei kuitenkaan johda kovenevaan henkilöstön kontrolliin, sillä se on päinvastoin tarkoitettu luomaan valvonnalle rajoituksia. Työntekijän oikeusturvaa voidaan kaventaa vain jos siihen on erityinen syy.
Jatkossa työntekijä joutuu kuitenkin esittämään todistuksen huumetestistä, jos työnantajalla on aihetta epäillä, että hän käyttää huumeita. Menettely yleistynee aloilla, joissa työ voi aiheuttaa taloudellista vahinkoa ja vaaratilanteita. Perusteluksi vaaditaan, että ”työtehtävät edellytettävät tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä”.
Kameroille asentamissäännöt
Vaikka laki antaa tarkemmat ohjeet moniin tähän asti säätelemättömiin tilanteisiin, ay-liikkeessä epäillään, että käytännössä tulkintaongelmia tulee.
– Esimerkiksi huumetesteihin voidaan lähettää satunnaisin perustein. Voi myös olla vaikea määritellä mikä on sellainen ”erityistä huolellisuutta” vaativa työtehtävä, jossa testausta tarvitaan, sanoo Ammattijärjestö Akavan lakimies Jaana Meklin
Testit on pakko teettää virallistetuissa laboratorioissa. Työnantajan on myös järjestettävä hoito-ohjelma.
Työsopimuksessa ei saa vaatia suostumusta testiin. Uutta työntekijää palkattaessa todistus voidaan pyytää vain valituksi tulleelta.
Testien käyttö on lisääntynyt nopeasti. Niitä arvioidaan tehtävän ainakin 500 yrityksessä. Satunnaisten pistokokeiden käyttö on ollut yleistä.
Muissa EU-maissa huumetestaamista ei ole vielä säädelty lailla.
Lakia pyritään vielä muuttamaan eduskunnan tahdon mukaisesti siten, että siihen sisällytetään myös alkoholitestit. Kolmikantainen työryhmä jatkaa työtään tämän vuoden puolella.
Kameroille asentamissäännöt
Meklin kiittelee uutta lakia siitä, että muun muassa sähköpostin käytöstä saadaan nyt säännöt.
– Tähän mennessä työpaikoilla on sovellettu mitä ihmeellisempiä toimintatapoja, eikä ole tiedetty mikä on laillista ja mikä ei. Hyväkään laki ei silti poista ongelmia, jos työpaikan kulttuuri on huono.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n lakimiehen Timo Koskisen mukaan uudistus tuo jopa merkittäviä parannuksia kamera-, huume- ja sähköpostivalvontaan.
– Uutta on muun muassa se, että työntekijöiden on nyt yt-menettelyn kautta oltava mukana päättämässä miten valvonta toteutetaan.
Kameravalvonnasta päätettiin jo 2001, mutta nyt päätetään yhdessä siitä, milloin työpaikalle saadaan kameroita asentaa.
Salakatselu on rikoslaissa edelleen kielletty, eikä sosiaalitiloja tai henkilökohtaisia työhuoneita saa valvoa.
– Merkittävä parannus on myös niin sanotun työsuhdevalvonnan kieltäminen. Se rajoittaa käytäntöjä, joissa esimiehiä ei näy koskaan, mutta joka puolella on nauhoittavia kameroita, joista kuva voi välittyä vaikka internetiin. Jatkuvan valvonnan alaisena oleminen on henkisesti erittäin rasittavaa.
Jatkossa kamera on suunnattava siten, että työntekijä ei ole koko ajan kuvattavana.
Perusteena kameroiden käytölle voi olla vain turvallisuus. Riskit voivat joillakin aloilla olla suuria rikosten tai väkivallan vuoksi.
Tulkintaa saattaa kuitenkin syntyä siitä, mikä on turvallisuuden merkitys tuotantoprosessin valvonnassa.
Kiistoja voi Koskisen mukaan syntyä, kun pohditaan milloin taloudellinen menetys riittävän suuri, jotta siihen pitää varautua kameralla. Onko esimerkiksi kaupan kassan sisältö riittävä peruste?
Euroopan tiukin lainsäädäntö
Myös työnantajat ovat tyytyväisiä pelisääntöjen selkiytymiseen.
– Hyvää on etenkin se, että vuodesta 1997 jatkunut prosessi saatiin viimein valmiiksi, sanoo Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n asiamies Mikko Nyyssölä.
Ongelmaksi koetaan kuitenkin lain monimutkaisuus, joka jättää paljon tulkinnanvaraa.
– Vuonna 2001 hyväksytyn lain yleissäännökset olisivat riittäneet ilman näin yksityiskohtaisia muotoiluja. Meillä on nyt Euroopan pisimmälle menevä lainsäädäntö.
Nyyssölä ei odota lain juuri muuttavan nykytilannetta, sillä siihen on jo pitkään varauduttu.
