Kategoria: Ulkomaan uutiset

  • Ruotsi: EIT hyväksyi ydinvoimalan siivoojan huumetestauksen

    Ruotsi

    EIT hyväksyi ydinvoimalan siivoojan huumetestauksen

    Lähde: Helsingin Sanomat 6.5.2004

    Yleinen turvallisuus ratkaisi

    Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) mielestä huumetestejä
    voidaan tehdä ydinvoimalan toimiston siivoojille, vaikka asiasta ei
    säädetä laissa.

    Tuomioistuimen mukaan testit ovat hyväksyttäviä yleisen
    turvallisuuden sekä muiden ihmisten – erityisesti muiden työntekijöiden
    – oikeuksien turvaamiseksi. EIT:n päätös koskee Ruotsia.

    Valituksen tehnyt nainen on työskennellyt vuodesta 1986 siivoojana
    Oskarshamnin ydinvoimalassa. Hän siivoaa toimistoja, joten hän
    ei joudu alueelle, jolla olisi säteilyvaaraa.

    Vuonna 1995 työnantaja laati päihdepoliittisen ohjelman, jonka
    mukaan jokainen työntekijä joutuu kolmen vuoden välein huume-
    ja alkoholitestiin. Tällöin työntekijän on myös
    ilmoitettava, mitä lääkkeitä hän on käyttänyt
    edeltäneen viikon aikana.

    Asiasta syntyi periaatteellinen kiista, sillä Ruotsin lain mukaan
    työnantajalla ei ole oikeutta tällaisiin testeihin. Myöskään
    työehtosopimuksessa asiasta ei ole sovittu.

    Riita eteni työtuomioistuimeen. Se päätti, että
    huumetestiin on osallistuttava, mutta alkoholitestiin ei.

    Siivooja vei asian EIT:een, sillä se katsoi päätöksen
    rikkovan hänen yksityiselämänsä suojaa.

    EIT päätti, ettei se ota valitusta tutkittavaksi, sillä
    se on ilmeisen perusteeton. EIT:n mukaan huumetestin voidaan kyllä
    katsoa loukkaavan työntekijöiden koskemattomuutta, mutta tässä
    tapauksessa tuomioistuin piti testausta hyväksyttävänä.

    EIT on aiemminkin ottanut kantaa huumetestien hyväksyttävyyteen.
    Esimerkiksi reilu vuosi sitten se katsoi, että tanskalaisella matkustajalaivalla
    sai tehdä huumetestejä myös asiakaspalvelussa oleville työntekijöille.

    Suomen eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä lakiesitys,
    jonka mukaan työnantajilla olisi tietyissä tilanteissa oikeus
    vaatia työntekijöiltä todistus huumetestistä.

    Tällainen oikeus olisi esimerkiksi silloin, kun on perusteltua
    aihetta epäillä huumeiden käyttöä työaikana.

    Lisäksi todistus voidaan vaatia, jos työntekijä voi tehtävässään
    vaarantaa muiden henkeä tai terveyttä tai vaikkapa lisätä
    ympäristövahingon riskiä.

  • USA: Valheet ja niitä toistavat laiskat toimittajat

    USA

    Valheet ja niitä toistavat laiskat toimittajat

    Lähde: AlterNet 6.5.2004

    http://www.cannabisnews.com/news/thread18812.shtml

    JAMAn artikkeli: http://jama.ama-assn.org/cgi/content/full/291/17/2114

    Toukokuun alussa JAMA (Journal of American Medical Association) julkaisi 
    tutkimuksen, jossa vertailtiin vuosina 1991-92 ja 2001-02 marijuanan käytöstä
    annettuja DSM-IV diagnooseja.

    10 vuoden aikana voimakkaasti kasvaneet väärinkäyttö-
    ja riippuvuusdiagnoosit tulkittiin aiheutuneen marijuanan vahvuuden kasvusta.
    Eli voimakkaampi marijuana aiheuttaisi enemmän riippuvuutta.

    Kyseistä väitettä on esiintynyt useamminkin viimeisten
    vuosien aikana huumevalistajien luennoilla: "Vanhempiesi marijuana ei ollut
    sitä samaa".

    Psykologian professori Mitch Earleywine kirjoittaa, ettei väitteen
    tueksi ole olemassa tieteellistä näyttöä.

    Amerikan psykiatriyhdistyksen kehittämä diagnostisointijärjestelmä
    DSM-IV luokittelee marijuanan väärinkäytöksi, jos esim.
    marijuanan käytöstä aiheutuu juridisia ongelmia. FBI:n Uniform
    Crime Report rikostilasto osoittaa, että marijuanasta aiheutuneet
    pidätykset kasvoivat vuoden 1991 300 000:sta vuoden 2001 700 000:een.
    Eli selitys kasvaneelle diagnostisoinnille löytyykin aivan jostain
    muualta kuin marijuanan kasvaneesta vahvuudesta. JAMAn artikkelista ei
    selviä, mitkä osa-alueet diagnostisoinnissa kasvoivat eniten.

    Seuraava erikoinen seikka marijuanan kasvaneessa väärinkäytössä
    on se, että marijuanan "väärinkäyttö" kasvoi eniten
    mustien nuorten ja latinalaisamerikkalaisten keskuudessa. Vastaavaa kasvua
    ei havaittu valkoisten parissa.

    Ilmeisesti ainoastaan mustat ja latinalaisamerikkalaiset eivät
    käytä vahvempaa marihuanaa eikä heillä ole erityistä
    geneettistä altistusta sille. Pidätystilastoissa juuri nämä
    ryhmät ovat kuitenkin eniten edustettuina.

    Näistä seikoista ei ollut mainintaa uutistoimistojen jutuissa.
    Uutistoimistojen jutut muistuttivat hyvin paljon NIDA:n (National Institute
    on Drug Abuse) lehdistötiedotetta. On helppoa ajatella, että
    kyseisestä tutkimuksesta vedetyt "johtopäätökset" ovat
    alun alkaenkin tarkoitetut vain nykyisen marijuanakielteisen huumausainepolitiikan
    tukemiseksi.

  • Etelä-Afrikka: ropaganjalla dagga yleiseen tietoisuuteen

    Etelä-Afrikka

    Propaganjalla dagga yleiseen tietoisuuteen

    Lähde: The Pretoria News, 5.5.2004

    http://www.mapinc.org/drugnews/v04/n702/a05.html

    Sateesta huolimatta MayDay tapahtuma keräsi 120 osallistujaa parlamentin
    porttien eteen Cape Townissa. Lukumäärä kertoo daggan käytön
    ympärillä vallitsevasta epämääräisyydestä
    eikä se mitenkään edusta kaikkia Etelä-Afrikan arviolta
    miljoonaa pössöttelijää.

    Tapahtuma oli kaikesta huolimatta värikäs: paljasjalkaista
    nuorisojengiä vääntämässä jointteja nuorten
    sirmakkaitten rastatyttöjen kanniskellessa "legalise it" julisteita.
    Rastaveljeskuntaa jakamassa näkemyksiään Canadian Broadcasting
    Corporationin toimittajalle. Lukuisia itseopiskelleita guruja jakamassa
    tutkimustuloksia daggan käytöstä vaihtoehtoiseen energian
    tuotantoon, lääkkeeksi, rakennusmateriaaliksi. Jointteja, pullovettä
    ja ganjamuffinsseja kiertää ympäriinsä poliisin yrittäessä
    pysyä naama peruslukemilla.

    "Totta", myöntää mielenosoituksen järjestäjä
    Andre du Plessis, "koska hampusta löytyy enemmän kuin päihde".
    Eteläisen Afrikan elämään vuosisatoja kuuluneen yrtin
    huumeominaisuuksien painottaminen on peittänyt sen taloudelliset mahdollisuudet
    öljyn, paperin, kuitujen, saippuan, vahan ja vaikka esimerkiksi tiilen
    raaka-aineena.

    Nämä mahdollisuudet korostavat tarvetta uuteen ajatteluun
    kasvista, jota tutkitaan pääasiassa rikoslain näkökulmasta
    ja jota syytetään aivan liian paljon yhteiskunnan ongelmista.
    Viime vuonna 4269 ihmistä vangittiin kannabiksen käytöstä
    tai hallussapidosta ja 1207 ihmistä kasvatuksesta tai kaupasta.

    Yhteiskunnan polttopiste on turha sota sellaista vihollista vastaan,
    joka ei vain häviä. Lukumäärät ovat valtavia.
    Viime vuonna poliisin erikoisryhmä takavarikoi 5000 kiloa yksittäisiltä
    käyttäjiltä, 100 000 kiloa kauppiailta ja 750 000 kiloa
    viljelmiltä. Tämän lisäksi myös tavalliset poliisivoimat
    takavarikoivat kannabista.

    Kaikista operaatioistaan huolimatta poliisi näyttää olevan
    tappiolla. Arviolta miljoona etelä-afrikkalaista rikkoo lakia säännöllisesti
    vailla huolia. Ratsiat eivät vähennä kysyntää.
    Tarjonnan vähentäminen johtaa pelkästään korkeampiin
    hintoihin.

    Eikä tämä lisä päädy viljelijöille,
    joiden elanto usein riippuu daggasadosta, vaan huumekauppiaille. Joidenkin
    mielestä daggakaupan tehostunut poliisivalvonta ei vähennä
    sen käyttöä vaan nostaa voittomarginaalia ja näin epäsuorasti
    lisää järjestäytynyttä rikollisuutta.

    Kieltolaki loi pimeät markkinat. Miksi dagga sitten kiellettiin?

    Oliko se terveyshaittojen takia? Vai uhkasiko se kangasteollisuutta?
    Vai pakottivatko kansainväliset sopimukset Etelä-Afrikan kieltämään
    sen?

    Vastaus on monimutkainen ja monelta osalta hämärän peitossa.
    Tietokonealan järjestelmäinsinööri Du Plessis on etsinyt
    vastausta vuodesta 1998. Hän havaitsi, etteivät kasvin narkoottiset
    ominaisuudet olleet alkuperäiset syyt daggan kieltämiseksi, vaan
    sen aiheuttama uhka puuvilla- ja muulle teollisuudelle.

    Useat 1900-luvulla säädetyt daggalait perustuivat rotuajatteluun
    ja ovat siksi perustuslain vastaisia. Kun tiedotusministeri Connie Mulder
    ilmoitti vuonna 1971 daggalaista, hän kuvaili daggaa kansallisena
    hätätilana väittäen valkoisten alokkaitten muuttuvan
    passiivisiksi, ja jos daggaa ei kielletä, johtaisi se mustan ja valkoisen
    nuorison sosiaaliseen kanssakäymiseen.

    Du Plessis huomasi myös, että jos dagga laillistettaisiin,
    ottaisi se paikkansa kilpailukykyisenä tuotteena petrokemiallisessa,
    rakennus-, paperi-, sellu-, ja tekstiiliteollisuudessa. Uskoen, että
    dagga voisi huomattavasti helpottaa asunto-ongelmaa ja tuottaa työpaikkoja,
    aloitti hän tietojensa jakamisen "propaganjaa" tuottamalla. Hän
    ei saanut alkuun hyvää vastaanottoa.

  • Venäjä: Poliisi lopetti ilman lupaa järjestetyn kannabismielenosoituksen

    Venäjä

    Poliisi lopetti ilman lupaa järjestetyn kannabismielenosoituksen

    Lähde: MosNews 4.5.2004

    http://www.mosnews.com/news/2004/05/04/hemp.shtml

    Poliisi pidätti kaksikymmentä mielenosoittajaa ilman lupaa
    järjestetystä kannabismielenosoituksesta Moskovan keskustassa.
    Kaupungin hallinto ei ollut myöntänyt lupaa mielenosoituksen
    järjestäjille vedoten laissa säädettyyn kieltoon laittomien
    huumeiden propagoimisesta.

    Kiellosta huolimatta joukko ihmisiä saapui etukäteen sovittuun
    paikkaan aikoen osallistua mielenosoitukseen kannabiksen laillistamiseksi.
    Poliisin mukaan pidätetyt aiottiin vapauttaa parissa tunnissa.

  • Ruotsi: Mukaan kannabiksen vapautusrintamaan

    Ruotsi

    Mukaan kannabiksen vapautusrintamaan

    Lähde: Svenska NORMAL

    http://www.normal.nu/index.php?page=events

    Ruotsissa tänä vuonna perustettu "Svenska NORMAL" eli Svenska
    Nationella Organisationen för Reformering av MArijuanaLagstiftningen
    järjesti toukokuun 1. päivänä kello 16.00 Ruotsin ensimmäisen
    mielenosoituksen kannabiksen laillistamiseksi Tukholman keskustassa Hötorgetilla.

    Järjestäjien arvion mukaan paikalla oli 300 – 500 osallistujaa
    ja tilaisuutta voi pitää onnistuneena.

    Uutismateriaalia May Day 2004:

    http://www.indybay.org/drugwar

    http://www.hempevolution.org/cannabis_freedom_day/2004/tables/form.htm

    http://www.corporatism.netfirms.com/mmm2004map.htm

    http://groups.yahoo.com/group/cannabisaction

  • Australia: Vihreät vetosivat kansallisen kannabislain puolesta

    Australia

    Vihreät vetosivat kansallisen kannabislain puolesta

    Lähde: Australian Broadcasting Corporation 2.5.2004

    http://www.mapinc.org/drugnews/v04/n666/a05.html

    Vihreiden ehdokas Drew Hutton Queenslandin osavaltion senaattiin käynnisti
    puheellaan New South Walesin osavaltiossa Nimbinin hippikaupungissa järjestetyillä
    Mardi Grass festivaaleilla vihreän puolueen kampanjan yhtenäisen
    kannabislain puolesta.

    Hänen mielestään on tullut aika julistaa pääministerin
    0-toleranssipolitiikka epäonnistuneeksi.

    Hän sanoi, että jokaisen osavaltion tulisi säätää
    lait, jotka sallisivat ihmisten ostaa, pitää hallussaan ja kasvattaa
    pieniä määriä kannabista.

    "Tällä tavalla lopetettaisiin rikollisen alamaailman sekaantuminen
    näihin asioihin ja näin myös lopetettaisiin nuorten kriminalisointi",
    hän päätti puheensa.