Tekijä: skyadmin

  • Kanada: Lääkärit dekriminalisoinnin kannalla

    Kanada

    Lääkärit dekriminalisoinnin kannalla

    Lähde: Windsor Star 13.11.2004
    http://www.mapinc.org/drugnews/v04/n1614/a03.html

    Kanadan lääkäriliitto, The Canadian Medical Association ( CMA ),
    liittyy siihen kasvavaan järjestöjen joukkoon, joka vaatii kannabiksen
    dekriminalisointia. Se huomauttaa, että noin 400 000 kanadalaista
    käyttää kannabista lääkinnällisiin tarkoituksiin.

    CMA pitää kohtuukäytön terveysvaikutuksia kohtuullisina ja arvioi
    1,5 miljoonan kanadalaisen käyttävän marihuanaa virkistystarkoituksiin.
    Todellinen haitta ovat lailliset ja sosiaaliset seuraamukset liiton
    mukaan. "Noin puolet kaikista huumepidätyksistä johtuu pienten
    marihuanamäärien hallussapidosta: 31 299 syytettä pelkästään vuonna
    1995."

    "Monet näistä johtavat vankeustuomioon tai sakkoihin ja kaikki
    aiheuttavat lähtemättömän sosiaalisen leiman: rikosrekisterimerkinnän."

  • Britannia: Päihtymysvietti

    Britannia

    Päihtymysvietti

    Lähde: New Scientist 13.11.2004
    http://www.mapinc.org/drugnews/v04/n1636/a11.html

    Miksi muutamme mielentilaamme annostelemalla aivoihimme erilaisia kemikaaleja?

    Vastaus on suora. Tavoittelemme päihtymystä siitä pelottavan
    yksinkertaisesta syystä, että me pidämme siitä. Päihtymys voi olla
    hauskaa, sosiaalista, ikimuistoista, parantavaa, jopa mieltä avartavaa.
    Nykyisen ilmapiirin vallitessa tämä on rohkeasti sanottu mutta kasvava
    joukko tiedemiehiä väittää, että jollemme kykene katsomaan
    "huumeongelman" toiselle puolelle ja tiedosta päihtymyksen myönteisiä
    puolia, näemme vain puolet koko kuvasta – kuin tutkisimme
    seksuaalisuutta teeskennellen ettei se ole hauskaa.

    Päihtymisen ja sen tavoittelun ymmärtämisellä on paljon annettavaa.
    Sitä kautta löytyy tehokkaampia tapoja käsitellä väärinkäyttöä ja
    riippuvuutta. Päihtymystä omana ilmiönään on myös hyödyllistä tutkia.
    Miksi me pidämme käyttämistämme psykoaktiivisista aineista ? Mitä ne
    kertovat meistä? Voiko hyvää saada kokematta pahaa? Joidenkin
    tutkijoiden mielestä tällaisen tutkimussuunnan kautta voidaan löytää
    uutta ihmismielen ymmärtämiseen, kuten tietoisuuden ongelmaan tai
    mielisairauksien hoitoon. Joidenkin mielestä yhteiskunnan pitäisi jo
    hyväksyä päihtymys ihmisluonnon yhtenä osana ja löytää tapoja tutkia
    sitä avoimesti.

    Päihtymys ei ole pelkästään meidän mielihyväratojen rapsuttelua.
    Joistakin mielentilan muutoksista on hyötyä. Aivan kuten eläimet
    etsivät luonnosta lääkekasvinsa kuten antibiootit ja
    ruuansulatuslääkkeet, me lääkitsemme myös mieltämme. Kun olemme
    kiihtyneitä tai kivuissamme, haemme rauhoittavia tai kipuja lieventäviä
    aineita. Väsyneinä ja masentuneina haemme piristäviä. Joidenkin
    tutkijoiden mukaan tämä lääkkeellinen käyttö on kaiken päihtymyksen
    taustalla.

    Mielihyvä, jännitys, terapia, uutuudenviehätys: näillä termeillä
    päihtymyksen tavoittelu kuulostaa aivan erilaiselta verrattuna siihen
    tavalliseen mielikuvaan patologisena viettinä, joka täytyy tukahduttaa
    ennen kuin se johtaa vahinkoihin, riippuvuuteen ja surkeuteen. Huume-,
    alkoholi- ja tupakkaväittely on täysin sivuuttanut sen seikan, että
    päihtymyksessä olisi jotain myönteistä. Väittely on jumittunut
    hedelmättömäksi väittelyksi kieltolain kannattajien ja haittoja
    vähentämään pyrkivien välille. Molemmat osapuolet lähtevät liikkeelle
    siitä uskomuksesta, että psykoaktiiviset aineet ovat sisäisesti pahoja,
    mutta ovat eri mieltä siitä, mitä niille tehdä.

    "Meidän on tehtävä huumeista turvallisia ja terveellisiä, koska ihmiset
    eivät kykene sanomaan ei," sanoo Ronald Siegel, psykofarmakologi
    Kalifornian yliopistosta.

  • Narkomaanien lääkehoito leviämässä koko maahan

    Lähde: Helsingin Sanomat 11.11.2004

    Korvaava lääkehoito halutaan ottaa käyttöön opiaattiriippuvaisten narkomaanien hoidossa koko Suomessa.

    Aamulehden mukaan hoitosuosituksia laativa työryhmä on yksimielinen siitä, että kiistelty lääkehoito on osoittautunut maailmalla narkomaanien hoidossa tehokkaaksi.
         
    Työryhmää aikoo suositella heroiinia ja muita opiaatteja käyttävien narkomaanien hoitamiseen metadonia tai bubrenorfiinia.

    Korvaushoidot ovat jo nykyisin suppeassa käytössä Suomessa. Hoitosuositusten myötä lääkehoito leviäisi koko maahan.
         
    Työryhmässä mukana oleva professori Mikko Salaspuro sanoo korvaushoidon olevan niin tehokas, että se säästäisi joka viidennen huumeriippuvaisen hengen Suomessa.

  • Huumausainetakavarikot postista lisääntyneet

    Lähde: Turun Sanomat 9.11.2004

    Postiliikenteessä tehdyt huumausainetakavarikot ovat lisääntyneet viime vuosina. Postiliikenteen tarkastuksissa huumausainerikoksia paljastuu lähes päivittäin. Tapauksia on tänä vuonna paljastunut noin 200, mikä on hieman viimevuotista enemmän. Määrä on viidessä vuodessa puolitoistakertaistunut.

    – Kasvu ei ole räjähdysmäistä, mutta huumausaineiden postilähetykset ovat lisääntyneet pikku hiljaa, tullipäällikkö Risto Sirola kertoo.

    Sirolan mukaan tulli ei ehdi tarkastaa kaikkia Suomeen tulevia postilähetyksiä, mutta luonnehtii valvontaa kattavaksi. Tullin henkilöstö käyttää apunaan huumeiden etsintään koulutettuja koiria, läpivalaisua ja muuta tekniikkaa.

    Eniten on tänä vuonna lisääntynyt dopingaineiden ja potenssilääkkeiden postitus Suomeen. Myös mietoja huumeita lähetetään Suomeen kirjeitse melko usein.

    – Kovia huumeita ei Suomeen juuri yritetä postittaa.

    Myös tutkimuskemikaalien postitusyritykset ovat viime aikoina lisääntyneet.

  • Poliisikoira löysi tarpeillaan ison huumekätkön

    Lähde: Helsingin Sanomat 8.11.2004

    Erikoinen sattuma kävi Espoon poliisin koirapartiolle torstain ja perjantain välisenä yönä Olarissa. Yöpartiossa ollut saksanpaimenkoira oli päästetty autosta luonnollisille tarpeilleen maastoon, kun se haistoi amfetamiinin hajun ja osoitti ohjaajalleen maahan kaivetun kätkön.

  • Ilkka Kanerva syyttää Tapani Ilkkaa dopingjohtajaksi

    Lähde: Iltasanomat 5.11.2004
     
    Olympiakomitean puheenjohtajuutta tavoitteleva Urheiluliiton puheenjohtaja, eduskunnan varapuhemies Ilkka Kanerva kaivaa järeän aseen esiin pari viikkoa ennen vaalia: dopingin.

    – Fakta on, että tästä on tulossa dopingvaali. "Tapsa" (istuva puheenjohtaja Tapani Ilkka) ei voi väistellä näitä kysymyksiä taustansa ja Martti Vainion tuoreen kirjan takia, Kanerva sanoi eilen.

    Ilkka vaikutti 1970- ja 1980-luvuilla voimakkaasti suomalaisessa yleisurheilussa mm. SUL:n puheenjohtajana ja ME-neljännesmaileri Riitta Salinin valmentajana. Ilkka oli SUL:n puheenjohtaja myös silloin, kun Vainio kärähti Los Angelesin olympiakisoissa 1984.

    Lisää Kanervan kutsumasta "dopingvaalista" tuoreessa IS Urheilussa.