Tekijä: skyadmin
-
Hamppumarssi pidettiin Turussa la 6.5.2017 – Kannabis kuuluu kansalle
Hamppumarssi antoi seuraavan julkilausuman
Kannabis kuuluu kansalle!
Ajatus nykyisen kannabispolitiikan haitallisuudesta leviää yhä uusiin kansankerroksiin myös Suomessa. Lokakuussa vuonna 2016 entinen presidentti Martti Ahtisaari nosti asian julkisuuteen tuoreessa kirjassa esittämissään ajatuksissa. Hän piti laillistamista “ihan tolkun ajatuksena.
Samassa kirjassa diplomaatti ja ministeri Jaakko Iloniemi meni pidemmälle ja piti ideaa ”täysin järkevänä ajatuksena”. Hän myös totesi lääkäreiden pitävän kohtuullista kannabiksen käyttöä viinaa vaarattomampana.
Kannabiksen nykyinen huumeluokitus ja lääkekäytön erityislupamenettely eivät ole mitenkään perusteltavissa kannabiksen tunnetulla haittaprofiililla ja lääkinnällisellä potentiaalilla. Kieltolaki ei ole estänyt nuorisoa käyttämästä ja kasvattamasta sitä, mutta sama kieltolaki kieltää halvan, turvallisen ja monipuolisen lääkityksen sairailta, vanhuksilta ja sotiemme veteraaneilta.
Aarnio-keissi ja kannabiksen lääkekäytön suhteettoman tiukka valvonta osoittavat, ettei valtiovalta pysty valvomaan kannabista laittomana eikä laillisena. Täysin yliampuva valvonta typistää ihmisenä olemista, ihmisarvoa.
Kannabis pitää vapauttaa turhasta ja kalliista valvonnasta, peloista ja ennakkoluuloista sen potentiaalin vapauttamiseksi ihmiskunnan parhaaksi. Kannabis kuuluu kansalle!
Hamppumarssi 2017
-
Uusi tutkimus kannabiksen käytöstä Suomessa
Pilvee, pilvee Kannabiksen käyttötavat, käyttäjät ja poliittiset mielipiteet
PEKKA HAKKARAINEN & KAROLIINA KARJALAINEN
Kannabiskysymys on sekä kansainvälisesti että kansallisesti hyvin ajankohtainen. Artikkeli kuvaa, miten kannabista Suomessa käytetään, ketkä sitä käyttävät ja mitä suomalaiset ajattelevat kannabispolitiikan kehittämissuunnista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisema tutkimus on luettavissa täältä.
-
SKY 25 vuotta!
Syyskokouksessa 27.11.2016 juhlittiin 25-vuotiasta Suomen kannabisyhdistystä!
-
Presidentti laillistamisesta: ”Todennäkoisesti on ihan tolkun ajatus”
MTV KOTIMAA 05.10.2016
Presidentti Ahtisaari kannabiksen laillistamisesta: ”Todennäkoisesti on ihan tolkun ajatus”
Presidentti Martti Ahtisaari otti myöntyväisen kannan kysymykseen kannabiksen laillistamissta tuoreessa kirjassa Miten tästä eteenpäin.
Kirjassa Ahtisaari, kokenut diplomaatti ja ministeri Jaakko Iloniemisekä journalisti-teologi Tapani Ruokanen käyvät keskusteluja yhteiskunnan ja Suomen tilanteesta.
Kannabista käsiteltiin vapautta käsittelevässä osuudessa. Keskustelussa nousi esiin muun muassa kannabiksen käytön ja myynnin laillistaminen joissain Yhdysvaltain osavaltioissa.
– Se vähentää rikollisuutta. Laki lievenee ja synti vähenee, sillä laki herättää synnin. Kyse on laista, mutta myös arvoista, toteaa Ruokanen.
Myös Iloniemi nosti esille maailmalla käydyn keskustelun siitä, pitäisikö miedot huumeet vapauttamisesta.
– Joka todennäköisesti on ihan tolkun ajatus, Ahtisaari kommentoi ajatusta.
Iloniemi menee pidemmälle ja sanoo pitävänsä ideaa ”täysin järkevänä ajatuksena”. Hän myös toteaa lääkäreiden pitävän kohtuullista kannabiksen käyttöä viinaa vaarattomampana.
– Keskusteluun marijuanasta liittyy keskeinen arvo: vapaus. Kääntöpuoli on vastuu. Ihminen voi itse valita ja vastata seurauksista. Terveysvalistus ja tiukka tupakkalaki on lähes lopettanut sauhuttelun. Tieto ja lait yhdessä vaikuttavat, Ruokanen summaa.
Ahtisaari huolissaan alkoholihaitoista
Myös alkoholipolitiikasta keskustellaan.
– Alkoholivero tuottaa 1,4 miljardia ja sen terveyshaittoihin käytetään neljä miljardia. Pitäisikö tämä kääntää toisinpain, Ahtisaari pohtii.
Iloniemi epäilee, että riskinä ovat kuitenkin Viron tuonnin ja kotipolton kasvaminen.
– Ainakin kotipolton terveyshaitat ovat huomattavasti suuremmat kuin laillisesti valmistetun viinan, hän muistuttaa.
Ruokanen pohtii, voiko liberaaleilla alkoholitiikalla olla positiivisiakin vaikutuksia.
– Nuoret käyttävät entistä vähemmän alkoholia. Olisikohan siihen vaikuttanut toisaalta valistus ja toisaalta entistä liberaalimpi alkoholipolitiikka? Vaikka keskiolutta saa R-kioskilta, ei sinne ole enää vuosikymmeniin ollut ryntaystä. Ja aikoinaan se tuntui niin radikaalilta vapauttamiselta, hän sanoo.
(Vahvennus on SKY:n web-toimituksen) -
Ylen kysely: Viidennes suomalaisista ei rankaisisi kannabiksen käytöstä
YLE uutisoi 6.8.2016 Kotimaan uutisten verkkosivuilla, että (vain!) viidennes suomalaisista poistaisi kannabiksen käytön rangaistavuuden. Niinikään YLE uutisoi toisessa samana päivänä julkaistussa jutussa, että Vihreiden ja Perussuomalaisten kannattajista jopa kolmannes luopuisi kannabiksen käytöstä rankaisemisesta.
Ylen kysely: Viidennes suomalaisista ei rankaisisi kannabiksen käytöstä
Kannabiksen käyttörankaisusta luovutaan Suomessa ”jossain vaiheessa”, muotoilee talous- ja sosiaalihistorian dosentti Mikko Salasuo. Politiikan tutkija Erkka Railo ei pysty tällä hetkellä kuvittelemaan, että suomalaiseen huumepolitiikkaan löydettäisiin jokin uusi linjaus. Hänen mukaansa se vaatisi, että jokin suuri puolue ottaisi kantaa politiikan lieventämisen puolesta.
Viidennes suomalaisista luopuisi kannabiksen käyttörangaistuksesta, selviää Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. 60 prosenttia vastanneista kannattaa rangaistuksen säilyttämistä.
Puhelinhaastatteluihin vastasi heinäkuussa 1 004 15–79-vuotiasta. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Kuva: Yle UutisgrafiikkaHuumausaineen käyttörikos on kyseessä silloin, jos käyttää, pitää hallussaan omaa käyttöä varten tai yrittää hankkia pienen määrän huumausainetta. Yleensä seurauksena on kannabiksen kohdalla sakko. Tosin alaikäisiä ei sakoteta, vaan puhutellaan ja ohjataan hoitoon.
Väitöksessään huumekulttuuria tutkinut talous- ja sosiaalihistorian dosentti Mikko Salasuo Helsingin yliopistosta kuvailee suomalaisen kannabislainsäädännön olevan nyt odotustilassa. Hän uskoo, että kannabiksen käytöstä seuraavia rangaistuksia tarkastellaan Suomessa tulevina vuosina.
– Luulen, että käytöstä rankaisemisesta luovutaan jossain vaiheessa. Meillä ei rankaista humalassa olemisesta tai tupakanpoltosta, vaikka väestö suhtautuu niihin huomattavasti kriittisemmin kuin yksittäisiin kannabiskokeiluihin. Moraalisena viestinä sakkorangaistus, joka siitä tulee, on aika lailla menettänyt voimansa, Salasuo kuvailee.
Kuva: Yle UutisgrafiikkaTurun yliopiston erikoistutkija Erkka Railo huomauttaa, että huumepolitiikasta keskustelu on Suomessa vaikeaa ja mielipiteet jakautuvat helposti kahtia. Julkinen keskustelu aiheesta kääntyy herkästi kärkeväksi ja leimaavaksi.
– Politiikot kokevat, että siinä on hirveän vähän mitään voitettavaa ja todella paljon menetettävää. Poliitikon tai puolueen leimautuminen huumemyönteiseksi on hyvin helppoa, Erkka Railo kuvailee.
”Vaatisi suuren puolueen kannanoton”
Railo ei usko suomalaisessa huumepolitiikassa tapahtuvan merkittävää muutosta lähivuosina, vaikka esimerkiksi useissa Yhdysvaltain osavaltioissa kannabiksenkäyttö on hyväksytty viime vuosina.
Mikko Salasuo puolestaan arvioi merkitystä olevan syyttäjän ja poliisin toiminnan painopisteissä. Kannabiksen käyttäjän syyttämättäjättäminen olisi mahdollista nykyisinkin, mutta vaihtoehto on jäänyt käyttämättä.
– Uskon, että mennään lähemmäs tilannetta, jossa oltiin, kun ensimmäinen huumausainelaki säädettiin vuonna 1972. Lainsäätäjien tahto oli, että ensisijainen tavoite olisi toimenpiteistä luopuminen, jos kyse on käyttörikoksesta tai hyvin pienen määrän hallussapidosta, Salasuo muistuttaa.
Railo muotoilee, ettei hän pysty tällä hetkellä kuvittelemaan, että suomalaiseen huumepolitiikkaan löydettäisiin jokin uusi linjaus.
– Ei riitä, että yksi tai kaksi puoluetta ajaisi asiaa jotenkin. Se vaatisi jonkin suuren puolueen kannanoton politiikan lieventämisen puolesta.
Railo kuvailee, ettei kannabiskysymys ole kansalaisoikeuskysymys, kuten esimerkiksi tasa-arvoinen avioliittolaki.
– Siinä poliittinen mielipide on kääntynyt aika nopeasti toisenlaiseen asentoon, kuin mitä se oli vaikka vain 15 vuotta sitten, Railo arvioi.
Salasuo kuvailee Suomen olevan nykyisin huumepolitiikan keskitien kulkija.
– Suomen huumausainepolitiikka on varsin käytännöllistä. Kahden tien politiikka, jossa toisaalta rangaistaan, toisaalta pyritään ennaltaehkäisemään ja vähentämään haittoja, on ihan toimiva malli, Salasuo kuvailee.
